Tulevaisuuden tuottajat

Tiedätkö miltä tuntuu se, kun huomaat että kukaan ei oikeasti kuuntele, vaikka olisi asiaa? Kehittämistyötä tehdessäni tiesin jo valmiiksi, että tulen olemaan tekemisissä paljon nuorten kanssa ja käyttämään aikaa heidän ajatusten kuuntelemiseen jäsentelyn ja ymmärtämiseen. Tiesin ja ymmärsin myös, että omaamme kaksi korvaa ja vain yhden suun, jonka vuoksi voitaisiin sanoa, että meidän tulee tehdä tuplamäärä kuuntelua verrattuna omaan puheeseen. Kuunteleminen on ensiarvoisen tärkeä osa vuorovaikutusta ja sitä on montaa erilaista. Kuunteleminen ei tarkoita ainoastaan kuulemista, vaan se on ensisijaisesti tiedonkeruun menetelmä. Kun kehitämme palveluita tai tuotteita, tiedonkeruuta tulee suorittaa potentiaalisilta asiakkailta tai jo niitä käyttäviltä. Osallisuus ei toimi ilman aktiivista kuuntelemista Kehittämistyössäni ”Nuorten ääni kuuluviin - kansalaisopiston toiminnan kehittäminen nuoria osallistaen” ymmärrykseni kuuntelemisen merkityksestä osana osallisuuden kokemusta ja päätöksentekoa syveni entuudestaan. Kuunteleminen on vahvasti linkitetty osallisuuteen ja osallistamiseen ja ilman aktiivista kuuntelemisen taitoa, emme voi luoda yhteistä ajattelua ja ymmärrystä toistemme välillä. Kehittämistyössä nuoret nostivat esiin huolensa kuuntelemisesta, jossa kuunnellaan näennäisesti, ja sen perusteella tehdään omia johtopäätöksiä ja kuultuun muokattuja, tässä tapauksessa aikuisten maailmaan sopivia ratkaisuja. Tällöin se, mitä nuoret sanovat ei välity eteenpäin täysimääräisenä nuorten ajatusmaailmana, vaan kuultu tieto on usein sovellettuja pureskeltu sopimaan kuulijan konseptiin. Kuuntele tarkkaan että osut oikeaan Koin tämän ajatuksen erittäin silmiä avaavaksi, miettien laajempaa palvelujen tuottamista ja uuden kehittämistä. Mitä jos ajattelemmekin niin, että kuuntelemme palvelun kehittämisen kohteena olevaa kohderyhmää, mutta emme kuitenkaan vastaa heiltä tulevaan informaatioon ja palautteeseen täysin? Mitä jos emme kuuntelekaan oikeasti ja aidosti? Voiko jotkut asiat tai kohderyhmät jättää vähemmälle kuuntelulle? Nuoret antoivat esimerkin siitä, miten heiltä on saatettu kysyä asioista, joita heidän mielestään tulisi kehittää asuinkunnassa. He toivoivat matalan kynnyksen kohtaamispaikkaa, johon he voisivat turvallisesti ja vapaasti tulla hengailemaan, tekemään läksyjä tai juomaan kahvia. ”Tuotteena” nuorten tarpeeseen aikaansaatiin ulkokatos, jossa nuoret ”saavat kokoontua”. Toisin sanottuna, nuorille kyhättiin pystyyn paikka, jossa tupakoida ja ”polttaa kumia”. Ei ihan siis kuuntelemisesta johtunut tuotekehitys, sanoisin. Väitän, että se että kysytään, mutta kysyttyyn ei tartuta tai edes osoiteta kysymisen jälkeistä kiinnostusta, on turhauttavampaa kuin se, ettei kuunnella ollenkaan. Palveluiden onnistuneen suunnittelun ja toteuttamisen näkökulmasta on ympäriltä tuleva ajattelu otettava huomioon ja tosiasialliseen harkintaan – ei niin että päätös on periaatteessa jo tehty, mutta byrokratian tai jonkun muun nimissä tulee meidän kysyä myös itse kohderyhmältä, jotta voidaan sanoa kysyneemme. Tiedä kohderyhmäsi Onnistuneella kohderyhmän ja asiakassegmentin osallistamisella voimme sitouttaa ja tuoda merkityksellisyyttä asiakaskuntaan. Tällä tavalla asiakassegmentit voivat kokea tulleensa kuulluksi ja ymmärretyksi, ja heidän tarpeisiinsa on vastattu. Tiedän etteivät kaikki voi saada aina kaikkea toivomaansa, ja että variaatioita totuuksista ja toiveista on yhtä monta kuin on meitä ihmisiäkin. Mutta rohkenen sanoa myös, että ilman kehittämisen kohteena olevan segmentin tuntemusta ja aktiivista kuuntelemista emme voi aikaansaada palveluita tai tuotteita, jotka olisivat kohderyhmänsä näköisiä ja heitä aidosti palvelevia. Käytä siis korvia ja käytä niitä oikeasti. Kuuntelemisen taito on harjoiteltavissa ja sen myötä maailma aukeaa aivan eri tavalla. Omat ajattelumallit siis narikkaan ja avoin kuuntelu käyttöön! Olen 32-vuotias teatteritaiteen opettaja sekä luokanopettaja, jonka sydän sykkii yhdenvertaisuudelle ja lasten sekä nuorten asioiden eteenpäinviemiselle. Olen tehnyt erilaisia lapsia ja nuoria palvelevia sekä hyödyntäviä projekteja ja produktioita urani varrella, useimmat niistä osallistavan ja soveltavan teatterin keinoin. Kulttuurin merkitys kasvavan yksilön hyvinvoinnin takaamiseksi on yksi keskeisimmistä asioista, joiden vuoksi teen töitä ja lähden mukaan erilaisiin kehittämistöihin. Lue:  Nuorten ääni kuuluviin: kansalaistopistotoiminnan kehittäminen nuoria osallistaen