Muista ottaa aikaa itsellesi – kokemuksia siitä, kun työnteko vie lähes kaiken vapaa-ajan
Aloitin syksyllä 2025 ensimmäisen Kulttuurituotannon työharjoitteluni Kulttuuritalo Martinuksessa Vantaan Martinlaaksossa. Harjoittelupaikan saaminen tuntui hyvältä, sillä opintojeni loppuvaihe oli jo alkanut. Kulttuuritalo Martinus on Vantaan Martinlaaksossa sijaitseva konserttitalo, jossa järjestetään ohjelmaa tanssiesityksistä stand upiin, unohtamatta maamme huippuartistien unohtumattomia esityksiä. Martinus tarjoaa myös pienemmille artisteille ja bändeille mahdollisuuden päästä esiintymään, sillä Martinuksen M-klubeilla järjestetään nimensä mukaisesti klubimaisia keikkoja sekä esityksiä. Tiivistunnelmainen syksy, arjen jaksamista uuden edessä Kuinka yhdistää palkkatyö, opiskelut sekä työharjoittelu? Tämä oli ensimmäinen ajatukseni, kun sain kuulla pääseväni harjoittelijaksi Martinukseen. Olen työskennellyt osa-aikaisesti lähes koko opintojeni ajan, mutta syksyllä minulle oli luvassa taas enemmän työtunteja palkkatöistäni. Opiskelijoiden rahatilanne huomioon ottaen, on tämä tietysti positiivinen asia, mutta samaan aikaan mietin, kuinka pystyn yhdistämään työt sekä opiskelut, menettämättä kaikkea vapaa-aikaa. Martinuksessa pääsin syksyn aikana tekemään laaja-alaisesti ihan oikeita tuottajan töitä. Työt sisälsivät esimerkiksi markkinointimateriaalien koostamista, cateringvastaavana työskentelyä, tapahtumien luomista Lippu.fi järjestelmään, artistihostausta sekä syyslomaleffojen tuottamista. Martinuksessa harjoittelijoille annettiin riittävästi vastuullisia työtehtäviä, samalla muistaen harjoittelija asemamme, jotta emme kuormittuisi palkattomassa harjoittelussa liikaa. Raha ratkaisee.. valitettavasti Vapaa-ajan merkitys tuntui kuitenkin itselleni uusien työtehtävien johdosta kasvaneen. Olin varsinkin harjoittelun alkuvaiheilla uupunut, kun työpäiväni Martinuksessa oli päättynyt. Mielessäni olivat jo iltapäivällä seuraavat päivän askareet. Etänä tehtävät palkkatyöt odottivat kotiin päästyäni. Aluksi kaikki tuntui kuitenkin menevän rutiinilla, olivathan nämä palkkatyöt itselleni jo tuttuja hommia. Kotiin päästyäni laitoin takin naulakkoon (aina se ei todellisuudessa ehtinyt edes naulakkoon asti) otin kengät jalastani ja laitoin ruoan mikroon lämpenemään. Samalla avasin jo työkoneeni, ja kirjasin itseni sisälle, jotta työpäivä voisi alkaa. Aloitin käytännössä heti kotiin päästyäni työnteon, ja söin ruoan samalla tietokonetta näpyttäen. Jonkin aikaa ihminen ehkä jaksaakin tehdä pitkää päivää, mutta itse ainakin koen edellä mainitun työtahdin alkaneen viimeistään iltojen pimetessä painaa mieltäni. Työpäivät venähtivät syksyisin aivan liian usein 12-14 tuntisiksi, ja sen kyllä alkoi tietyn pisteen jälkeen huomaamaan. ”Oravanpyörä ” hellittää Onneksi kiireisin aika itselläni helpotti jouluun mennessä, jolloin ensimmäinen harjoitteluni Martinuksessa päättyi. Harjoittelu oli itselleni antoisa, sain paljon arvokasta käytännön työkokemusta kulttuurituottajan työtehtävistä. Positiivista on myös se, että pääsin tammikuussa jatkamaan samassa paikassa, tällä kertaa palkallisena harjoittelijana. Loppujen lopuksi selvisin työntäyteisestä syksystä, välttäen ainakin pahimmat burnoutin oireet. Jatkossa kuitenkin pyrin tasapainottamaan arkeani niin, että myös työstä palautumiselle, sekä omille harrastuksilleni jäisi enemmän aikaan. Ajanjakso oli itselleni opettavainen kokemus, niin hyvässä kuin pahassakin. Muutama vinkki uupumista vastaan Virvamaria Toikka kertoo Osuuspankin sivuille julkaistussa tekstissään muutamia hyviä vinkkejä siihen, kuinka voi ehkäistä loppuun palamisen riskiä. Ensimmäisenä sinun tulisi kysyä itseltäsi kysymyksiä: voit kysyä itseltäsi esimerkiksi mitä sinulle kuuluu? Kuinka pitkiksi työpäiväsi venyvät? tai kuinka paljon sinulla riittää aikaa muille asioille? Uupumuksen oireita huomatessasi on siis tärkeä muistaa pysähtyä näiden kysymysten äärelle. Toikka painottaa tekstissään vahvasti myös sitä, kuinka puhuttelet itseäsi. Hänen mukaansa tapa puhua ja kohdella itseäsi vaikuttaa myös työskentelytapoihisi. Jos mieliala on alhaalla, se tuppaa myös helposti jäämään kiertämään kehää negatiivisuudessa. Kiireisen arjen keskellä on myös tärkeää muistaa pitää ns. huolivapaita hetkiä. Hetken hengähdystauko raikkaassa ulkoilmassa virkistää. Luonnon ääressä rauhoittuminen, samalla luonnon ääniä kuunnellen, sekä ilman lämpötila kokien on Toikan mukaan hyvä tapa irrottautua hetkeksi huolista. Näiden lisäksi on tärkeää muistaa unen, ravinnon sekä liikunnan merkitys oman hyvinvoinnin kannalta. Riittävä, sekä monipuolinen ruokavalio auttavat jaksamaan pitkiä päiviä. Ruokatauot myös pakottavat itsesi hetkeksi pois työnteosta. Liikunnan osalta pelkkä lyhyt kävelylenkki voi jo olla hyvä keino päästää aivot hetkeksi vapaalle. ”Tee sitä, mikä sinua kiinnostaa. Se rentouttaa parhaiten.” Itse koen näiden vinkkien olevan hyvä keino varsinkin työnteon tauottamista ajatellen. Minä olenkin jo jonkin aikaa tottunut tauottamaan työntekoani säännöllisillä happihyppelyillä. Varsinkin tietokoneen ääressä työskennellessä huomaa helposti sen, milloin on aika käydä hetki ulkoilmassa. Ulkoilun jälkeen mieli on taas hieman virkeämpi, ja tauon aikana olen saattanut saada jonkin uuden oivalluksen asiaan, joka aiemmin tuntui haastavalta. Toikka, V. (8.6.2017). Estä loppuunpalaminen - Nämä seitsemän vinkkiä auttavat Jani Paananen, Kulttuurituotannon vuosikurssi 2022
Valtakunnallinen Työllisyysfoorumi 2025
Valtakunnallinen Työllisyysfoorumi (TYFO) on jo yli kolmen vuosikymmenen ajan koonnut yhteen työllisyyskentän asiantuntijat, päättäjät ja kehittäjät eri puolilta Suomea. Vuoden 2025 tapahtuma oli monella tapaa erityinen – ei vain siksi, että se keräsi ennätyksellisen määrän uusia kohtaamisia alan asiantuntijoiden sekä organisaatioiden välillä, vaan myös siksi, että sain kunnian toimia tapahtuman vastuutuottajana. Seuraavaksi avaan projektin speksejä sekä niitä havaintoja, jotka haluan viedä mukana seuraaviin tuotantoihin. Kurkataan myös kulisseihin! Mistä kaikki alkoi – ja keitä mukana oli? TYFO 2025 järjestettiin marraskuussa Hotelli Vantaalla yhteistyössä FCG Finnish Consulting Groupin, Suomen Kuntaliiton sekä Vantaan kaupungin kanssa. Oma roolini vastuutuottajana oli iso kokonaisuus sisältäen tehtäviä laajalla skaalalla. Huolehdin esimerkiksi tiimityöskentelystä ja sen johtamisesta, tuotannon aikataulutuksesta ja markkinoinnista. Valitsin tapahtumapaikan, organisoin teknisen toteutuksen ja tein tila- ja cateringvaraukset. Tapahtumaprojekti kestää tyypillisesti noin 1,5 vuotta – ja se todella näkyy: onnistunut kokonaisuus syntyy vain pitkäjänteisestä suunnittelusta ja tiiviistä yhteistyöstä. Valtakunnallinen työllisyysfoorumi 2025, keskustelu. Kuva: Pinja Kiviranta Ennätysmäärä kohtaamisia & tunnelma oli katossa Tapahtuman keskeisiä tavoitteita olivat: Tuoda ihmisiä ja organisaatioita yhä enemmän yhteen keskustelun äärelle Tarjota laadukas ja ajankohtainen ohjelmakokonaisuus Luoda rento sekä avoin tunnelma tapahtumapäiviin Tulokset puhuvat puolestaan: osallistujamäärä nousi n. 30% viime vuodesta, tapahtumapäivät olivat täynnä puheensorinaa sekä uusia kohtaamisia, ja palaute oli positiivista. Anonyymin palautekyselyn mukaan väite "Tapahtuma oli kokonaisuutena onnistunut" sai keskiarvon 4,4/5. Erityisesti tunnelmaa kiiteltiin: “Ilmapiiri oli haastavista aiheista huolimatta innostunut ja eteenpäin katsova.” Kestävä kehitys tapahtumatuotannossa – pienistä valinnoista isoihin periaatteisiin FCG:llä kestävä kehitys näkyy konkreettisesti tapahtuman toteutuksessa. Ekologinen näkökulma konkreettisilla valinnoilla: Tarvikkeita ja muistiinpanovälineitä tilattiin vain tarpeeseen, tarjoilut mitoitettiin hävikin minimoimiseksi, tapahtumapaikan kierrätysjärjestelmä hyödynnettiin täysimääräisesti. Sosiaalinen kestävyys puolestaan kulkee jo arvoissamme mukana: Tapahtumissa noudatamme turvallisen tilan periaatteita, joihin jokainen osallistuja sitoutuu. Viestimme etukäteen siitä, että jokainen on tervetullut omana itsenään. Mahdollisiin häirintätilanteisiin puututtaisiin välittömästi (niitä ei onneksi esiintynyt). Taloudellinen kestävyys pelaa myös isoa roolia tapahtuman onnistumisessa: Budjetti suunniteltiin huolellisesti ja sitä seurattiin aktiivisesti. Resurssit mietittiin tarkoin, jotta voidaan luoda laadukas ja kestävä tapahtuma. Kokonaisuutena kestävä kehitys on siis sisäänrakennettu osa projektia ja siitä olen ylpeä! Nämä teemat tulevat olemaan varmasti yhä tärkeämpiä tulevaisuudessa, joten erityisesti näitä oppeja tulen kantamaan mukana jatkossakin omissa tapahtumatuotannoissa! Niihin kulisseihin! Tuottajana haluan pitää langat aina käsissäni, mutta todellisuudessa kaikki ei ole aina itsestä kiinni. Kuhinaa voivat aiheuttaa lukuisat esiintyjät presentaatiomateriaaleineen tai yllättävät ongelmat tapahtumapaikan ilmastoinnin kanssa. Verhojen takana kuhisee aina, mutta tässä tapahtumassa hyvin vähän, vaikka edellisenä iltana vielä puolen yön jälkeen läppäri kävi kuumana. Loppukaneetiksi voin todeta, että tästä projektista jäi paljon oppeja, kokemusta sekä kasa ihania muistoja, joita voin kantaa mukanani. Nyt katseet on jo käännetty vuoden 2026 toteutukseen, jolloin suuntaamme Ouluun! Karoliina Pesonen / Tapahtumatuottaja / Kulttuurituotannon vuosikurssi 2024
Asiakaskeskeisyys on enemmän kuin hyvää palvelua
Asiakaskeskeisyydestä puhutaan paljon, mutta mitä se tarkoittaa käytännössä, kun kyseessä on yrityksen seminaaritapahtuma. Asiakaskeskeisyys on kokonaisvaltainen toimintatapa, jossa asiakas ohjaa päätöksentekoa, palvelu- ja tuotekehitystä sekä strategista suunnittelua. Se kertoo lisäksi sitoutumisesta arvon tuottamiseen asiakkaalle ja asiakkaan kokemuksen optimointiin juuri hänelle sopivaksi. Asiakaskeskeinen organisaatio pyrkii ylittämään asiakkaan odotukset, ei pelkästään täyttämään vaadittavia kriteereitä. Odotuksia voidaan pyrkiä ylittämään esimerkiksi odottamattomilla positiivisilla yllätyksillä ja yksilöllisellä palvelulla. (Ihamäki, 2016.) Asiakaskokemus muodostuu kosketuspisteistä, mielikuvista ja tunteista, joita asiakkaalle syntyy yrityksen kanssa. Kyse ei ole yhdestä viestistä tai kohtaamisesta, vaan koko matkasta ennen tapahtumaa, sen aikana ja jälkeen. Kun me tuottajat teemme tapahtumaa tilaajalle, joka haluaa tapahtumassa palvella omia asiakkaitaan mahdollisimman hyvin, on tärkeää että tunnemme asiakasyrityksen, loppuasiakkaan ja tilaajan toimialan. Näin voimme tapahtumassa huomioida asiakasryhmien erityispiirteet. Asiakaspolku yritystapahtumassa Projektin aikana tarkastelin loppuasiakkaan asiakaskokemusta kokonaisvaltaisesti aina kutsuprosessista jälkiviestintään. Projektin tavoitteena oli tunnistaa asiakaspolun merkitykselliset kohtaamispisteet ja analysoida, mitkä tekijät vaikuttavat onnistuneeseen lopputulokseen. Esiin nousi muutama konkreettinen huomio: Tapahtumatyöntekijät pystyvät palvelemaan loppuasiakasta parhaalla mahdollisella tavalla silloin, kun heillä on riittävät ja ajankohtaiset tiedot tapahtuman sisällöstä, tavoitteista ja omista rooleistaan. Kun ennakkotuotannon aikataulussa pysytään, voidaan varmistaa tapahtuman sujuvuus ja palvelun laatu kaikissa vaiheissa ja huolehtia, että jokainen asia on hoidettu. Toimiva kommunikaatio tilaajan kanssa puolestaan mahdollistaa odotusten täyttämisen, auttaa tunnistamaan tapahtuman kannalta olennaiset asiat ja varmistaa, että kaikki osapuolet ymmärtävät, mikä on tärkeää onnistuneen lopputuloksen saavuttamiseksi. Ekologinen kestävyys Yritystapahtumiin tuotetaan asiakaskokemuksen ja -keskeisyyden nimissä materiaaleja, jotka ovat tapahtumien jälkeen roskaa. Vaikka kierrätys hoidetaan parhaalla mahdollisella tavalla, se ei poista sitä tosiasiaa, että materiaalia on valmistettu vain yhtä tapahtumaa varten. Olen kuitenkin huomannut, että monissa tapahtumissa suurten elementtien suunnittelussa on jo huomioitu uudelleenkäytettävyys esimerkiksi välttämällä vuosilukuja printeissä. Nämä visuaaliset elementit ovat merkittävä osa brändimielikuvaa ja asiakaskokemusta, mutta tapahtumatilaa ja materiaaleja suunniteltaessa on syytä pohtia, voisiko digitaalisilla ratkaisuilla korvata ainakin osan fyysisistä materiaaleista. Lopuksi Projektin avulla opin tarkastelemaan asiakaskeskeisyyttä aiempaa kokonaisvaltaisemmin. Nykyään ymmärrän, millaisia osa-alueita asiakaskokemukseen liittyy ja mitkä ovat avaintekijöitä onnistuneeseen lopputulokseen. Konkreettisesti asiakaskeskeisyys näkyy pieninä yksilöllisinä huomiointeina, joista muodostuu yhtenäinen kokonaisuus. Jo kutsuprosessin aikana asiakkaalle luodaan mielikuvaa tapahtumasta. Viestinnän tulee olla selkeää ja informatiivista. Tapahtuman aikana asiakaskeskeisyys näkyy hoituu -asenteessa, jossa asiakkaan kaikkiin pyyntöihin pyritään löytämään ratkaisu. Asiakaskeskeisyydessä tähdätään pitkään yhteistyöhön, jossa asiakkaan tarpeet osataan automaattisesti huomioida. Tämä tekee työskentelystä ketterää ja tehokasta. Ihamäki, H. (2016). Palvelumuotoilu työkaluna erinomaisen asiakaskokemuksen Elle Hietanen, Kulttuurituotannon vuosikurssi 2022
Arabian katufestivaali artistituotanto cultural management festivaali festivaalituotanto hanke itsensä johtaminen itsenäinen projekti johtaminen kansainvälisyys Kansallismuseo Kulttuurialan projektityö kulttuurintuotanto kulttuurituotanto Kulttuurituottaja Kulttuurituottaja 2016 kulttuurituottaja 2017 kulttuurituottaja 2019 kulttuurituottaja 2020 kulttuurituottajat kulttuurituottaja YAMK Kutu15 kutu16 Kutu17 markkinointi Metropolia metropolia ammattikorkeakoulu näyttely vartissa opastusvideo opiskelija projekti projektityö some sosiaalinen media syventävä projekti tanssi tanssitaide tapahtumatuotanto Tuottajat18 Tuottajat20 tv-tuotanto vapaaehtoisten johtaminen vapaaehtoistyö viestintä yhteishaku