Imagining Tomorrow International 2024 -seminaari Utrechtissa
Osallistuin alkuvuodesta Utrechtissa, Alankomaissa järjestettyyn Imagining Tomorrow International 2024 -seminaariin. Seminaari on EU:n rahoittama hanke ja sen pääjärjestäjänä toimii hollantilainen HKU University of the arts Utrecht. Mukana oli noin 60 opiskelijaa viidestä korkeakoulusta, jotka sijaitsevat Alankomaissa, Saksassa, Intiassa, Belgiassa ja Suomessa. Seminaarissa osallistujat käsittelivät erilaisia sosiaalisia ja kulttuurisia kysymyksiä yhteisluomisen kautta. Mukana oli 4 paikallista organisaatioita, joille opiskelijat kehittivät yhdessä moninaisia innovaatioideoita, auttaen näin organisaatioita kehittämään toimintaansa entistä parempaan suuntaan. Seminaari oli myös mahdollisuus verkostoitua kansainvälisesti sekä kehittää omaa kansainvälistä ammattiosaamista. Syvennyin projektin aikana kansainväliseen yhteistyöhön, joka oli seminaarin yksi toiminta-ajatuksista, ja pääsin kehittämään kansainvälisesti verkosto-, ammatti- ja kulttuuriosaamistani. Seminaari oli erinomainen tilaisuus ymmärtää paremmin kulttuurienvälisyyttä ja monikulttuurisen yhteistyön merkitystä. Tutustuin projektin aikana Liisa Uusitalon ja Marja Joutsenvirran toimittamaan kirjaan Kulttuuriosaaminen – Tietotalouden taitolaji (toim. 2009) sekä toisena lähteenä Fred Dervinin ja Laura Keihään teokseen Johdanto uuteen kulttuurien väliseen viestintään ja kasvatukseen (2013). Kirjoissa käsiteltiin laajasti kulttuuriosaamista sekä kulttuurienvälisyyttä, jotka ovat tärkeitä käsitteitä ymmärtää, kun tehdään kansainvälistä yhteistyötä. Näiden käsitteiden pohjalta avarsin omaa näkemystäni kansainvälisestä työskentelystä ja sain teoreettista tukea projektin työstämiseen. Opin kirjoista, että toimiva kansainvälinen yhteistyö vaatii ymmärrystä eri kulttuureihin vaikuttavista aineellisista, aineettomista ja toiminnallisista tekijöistä, mutta kykyä kohdata toinen ihminen yksilöllisesti lyömättä lukkoon käsityksiä hänen kulttuuristaan. Projektin lopputuloksena 12 moniammatillista ja kansainvälistä pienryhmää loi jokaiselle paikalliselle organisaatioille yhteensä 3 innovaatiosuunnitelmaa. Oma projektiryhmäni työskenteli Kamp Amersfoort -vankileirimuseon kanssa, jonka näkyvyyttä ja ulkoaluetta pyrimme kehittämään suunnitelmamme kautta. Organisaatio antoi suunnitelmastamme enimmäkseen hyvää palautetta ja totesi sen olevan erittäin käyttökelpoinen. Vaikka saimme innovaatiosuunnitelman lopulta onnistuneesti toteutettua, oli matka sen saavuttamiseen myös jokseenkin haastava. Tätä edesauttoi projektissa enemmän korostunut kova suorittaminen, kuin prosessimainen yhteistyö. Projektista otankin isoimpana oppinani mukaan sen, että matka on yhtä tärkeä kuin päämäärä. Tällaisessa seminaarissa kansainvälisen yhteistyön ja verkostotaitojen harjoittaminen ovat tärkeässä osassa ja sille pitäisi antaa myös enemmän painoarvoa. Ei siis keskitytä pelkästään laput silmillä suorittamiseen ja vaativiin tuloksiin, vaan annetaan myös arvoa prosessille ja panostetaan siihen. Siten myös kansainvälinen yhteistyö toimii paremmin. Niklas Söderström / Kulttuurituotannon opiskelija 2021
Johtajana intohimoalalla – 4 vinkkiä henkilöstöjohtamiseen tv-alalla
Kulttuurituottajalle on monia työllistymismahdollisuuksia kulttuurin eri aloilta, mistä tällä hetkellä yksi suosittu ala on ollut televisiotuotannot. Suomessa televisiotuotantoyhtiöitä on monia ja tuotettavia ohjelmia löytyy laaja kirjo. Yleisesti televisiotuotannot jaetaan kahteen eri osa-alueeseen non-scripted, eli käsikirjoittamattomiin sarjoihin, sekä scripted, eli käsikirjoitettuihin sarjoihin. Raa’asti yleistäen non-scripted sarjat ovat reality- ja viihdeohjelmia ja scripted sarjat taas osaltaan draama ja komediaohjelmia. Televisiotuotannoissa työskentely on usein projektiluontoista. Työolosuhteet ovat välillä haastavia ja epätyypillisiä. Tv-alalla työskentelevät voivat löytää itsensä niin etelän auringosta, Lapin pakkasista kuin myös Helsingin loskasäästä. Alalla on pienet piirit, työryhmät koostuvat usein määräaikaisista freelancer-työntekijöistä. On ennemmin sääntö kuin poikkeus, että työryhmäläiset ovat osin tuntemattomia toisilleen. Olen työskennellyt televisiotuotannoissa noin 3 vuotta, minkä aikana olen saanut mahdollisuuden työskennellä ja oppia niin non-scripted kuin myös scripted tuotannoista. Oma kokemukseni perustuu ainoastaan tuotanto-osaston työtehtäviin, missä olen työskennellyt niin tuotantoharjoittelijana, -assistenttina, -koordinaattorina kuin myös tuotantopäällikkönä. Tein viimeisen kulttuurituotannon syventävän projektin non-scripted televisiotuotannosta, missä työskentelin tuotantopäällikkönä. Koska tuotantopäällikön työtehtäviin kuuluu esihenkilö- ja työnjohtamisvastuu, halusin tarkastella projektin syventymisalueena henkilöstöjohtamista televisiotuotannoissa. Kaija Collin ja Soila Lemmetty ovat määritelleet kirjassaan Siedätystä johtamisallergiaan! Vastuullinen johtajuus itseohjautuvuuden ja luovuuden tukena työelämässä (2019, s. 46) pehmeän henkilöstöjohtamisen mallin, missä keskeisintä on: avoin viestintä, ryhmien merkitys työnteossa, yksilön mahdollisuudet itsensä toteuttamiseen sekä organisaation vuorovaikutus ympäristön kanssa. Mukauttaen Collinin ja Lemmetyn (2019, s. 46) pehmeän henkilöstöjohtamisen mallia, tässä neljä vinkkiä henkilöstöjohtamiseen tv-alalla: Avoin viestintä Viestinnän merkitystä johtamisessa ei voi ikinä korostaa liikaa! Usein mahdolliset konfliktitilanteet johtuvat väärinkäsityksistä ja viestintäkatkoksista. Ole aina rehellinen, avoin ja läpinäkyvä viestinnässäsi. Positiivinen ja rauhallinen asenne on hyvä pitää mielessä vaikeinakin päivinä. Ryhmien merkitystä työnteossa Televisiotuotannot koostuvat usein monimuotoisista työryhmistä, missä osaaminen asettuu laajalle skaalalle teknisistä taidoista taiteelliseen ammattilaisuuteen. Hyödynnä työryhmän monialaista osaamista ja kannusta työntekijöitä yhteistyöhön. Yritä välttää kuppikuntien ja turhan hierarkian syntymistä kuvaussetissä. Ryhmäytyminen on tärkeä voimavara haastavassa työympäristössä. Yksilön mahdollisuudet itsensä toteuttamiseen Tv-tuotantojen suola on oman työntuloksen konkreettinen näkeminen. Muista arvostaa ja kiittää jokaisen työpanosta; pienistäkin puroista syntyy kaunis joki. Luo henkilöstöjohtajana työntekijöille mahdollisuudet ammatilliseen kehitykseen ja ole tukena jokaisessa kehityksen vaiheessa. Luottamuksen kokemus ja vastuun saaminen lisää työntekijöiden työssä viihtymistä. Organisaation vuorovaikutus ympäristön kanssa Henkilöstöjohtajana muista, että edustat organisaatiota, jossa työskentelet. Viesti ja toimi johdonmukaisesti sekä esimerkillisesti organisaation arvojen mukaisesti. On hyvä kertoa ja muistuttaa työryhmää turvallisen tilan periaatteista sekä organisaation työsuojeluvaltuutetuista. Tärkeimpänä, kohtele ihmisiä ihmisinä. Omalla urallani uskon oman henkilöstöjohtamisen tyylini muotoutuvan ja kehittyvän. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. 😊 -Ailiina, Kulttuurituottaja vuosikurssilta 2020 Lähde: Collin, K. & Lemmetty, S. (2019). Siedätystä johtamisallergiaan! Vastuullinen johtajuus itseohjautuvuuden ja luovuuden tukena työelämässä. Edita.
Tuotantoharjoittelija – Vain ääni ratkaisee!
Elokuva – ja TV-tuotannon maailma on aina kiinnostanut, joten päätin viimeisellä projektillani tehdä uuden aluevaltauksen. Tästä innostuneena hain The Voice of Finlandin tuotantoon ja projektin toteutin tuotantoharjoittelijana Ääni Ratkaisee -vaiheessa. Projektin aikana pääsin mukaan ennakkotuotantoon, kuvauksiin sekä jälkituotantoon. Kuvauksissa työryhmä oli iso, päivät pitkiä ja kiireisiä. Jaksot kuvattiin Porvoon Taidetehtaalla, joten isoimman osan ajasta majoituimme myös Porvoossa. Projektin aikana opin käytännössä kuinka tärkeää on hyvin ja täsmällisesti tehty aikataulu – niin töissä kuin vapaa-ajalla. Pitkät päivät osoittautuivat ajoittain raskaaksi, henkisesti sekä fyysisesti. Intensiivisissä projekteissa itsensä johtaminen onkin todella merkittävässä roolissa. On tärkeää oppia havainnoimaan ja tuntemaan itsensä sekä löytää mieluisat palautumiskeinot, joiden avulla jaksaa. Joillakin tämä voi olla itsekseen olemista kotona tai luonnossa liikkumista. Olen huomannut, että omaa jaksamistani edesauttaa ystävien ja perheen näkeminen. Sosiaaliset tilanteet antavat lisää energiaa ja samalla muuta sisältöä arkeen töiden vastapainoksi. Olen tyytyväinen, että lähdin tutkimaan, millaista TV-tuotannon kulisseissa on. Kannustankin kaikkia käyttämään opintonsa tutustumalla eri aloihin ja etsimään sitä kautta omaa ammatti-identiteettiään. Erilaiset projektit ja harjoittelut auttavat löytämään omaa kiinnostuksen kohdetta tai myös tuotantoja, jotka eivät ole itseään varten. Tämä projekti puolestaan toi minulle lisää innostusta jatkamaan TV-tuotantojen parissa! Tessa M. Kulttuurituottaja vuosikurssilta 2020
Arabian katufestivaali artistituotanto cultural management festivaali festivaalituotanto hanke itsensä johtaminen itsenäinen projekti johtaminen kansainvälisyys Kansallismuseo Kulttuurialan projektityö kulttuurintuotanto kulttuurituotanto Kulttuurituottaja Kulttuurituottaja 2016 kulttuurituottaja 2017 kulttuurituottaja 2019 kulttuurituottaja 2020 kulttuurituottajat kulttuurituottaja YAMK Kutu15 kutu16 Kutu17 markkinointi Metropolia metropolia ammattikorkeakoulu näyttely vartissa opastusvideo opiskelija projekti projektityö some sosiaalinen media syventävä projekti tanssi tanssitaide tapahtumatuotanto Tuottajat18 Tuottajat20 tv-tuotanto vapaaehtoisten johtaminen vapaaehtoistyö viestintä yhteishaku