Oma some haltuun: Käytännön neuvoja oman sosiaalisen median strategian luomiseen
Haaveiletko, että sinulla olisi enemmän seuraajia, tykkäyksiä ja kommentteja omalla some tililläsi? Mietitkö usein, miten ihmeessä suosikki some tähtesi on kerännyt kymmeniä tai jopa satoja tuhansia seuraajia? Loppuvuodesta 2023 juttelin artisti ystäväni kanssa siitä, kuinka hän tarvitsisi sosiaalisen median strategiaa, mutta hänellä ei itsellään ollut tarpeeksi tietotaitoa tai aikaa alkaa selvittämään, mitä sellaisen tekeminen vaatii tai pitää sisällään. Päätimme yhdessä, että kirjoitan hänelle minioppaan, joka sisältää strategian painopisteet auki avattuna, tehtävien tai apukysymyksien kera. Somestrategian tekemisestä on hyötyä kenelle tahansa ja seuraavaksi kerronkin, miten voit tehdä itsellesi somestrategian! Strategia koostuu yleisesti viidestä eri vaiheesta: tavoitteet, kohderyhmä, sisältö, julkaisusuunnitelma ja tulosten analysointi. Strategiaa tehdessä on hyvä käydä jokainen vaihe järjestyksessä läpi ja kirjoittaa ajatukset ylös. Tavoitteet Aloita miettimällä, mitkä ovat tavoitteesi. Haluaisitko ensimmäisen kaupallisen yhteistyön? Nostaa seuraajasi 500:sta 1000:een? Tai mahdollisesti brändätä koko kanavasi uudestaan? Tavoitteiden tulee olla mahdollisimman konkreettisia ja mitattavissa olevia. Näin pystyt suunnittelemaan toimenpiteet, joiden avulla voit saavuttaa asettamasi tavoitteen. Kohderyhmä Seuraavaksi mieti, kenelle teet päivityksiä ja kuka niitä katsoo. Voi olla haastavaa päättää omaa kohderyhmää, mutta voit apuna miettiä, minkälaista sisältöä haluaisit tehdä. Päätä omalle kanavalle 2-3 teemaa, joiden pohjalta teet sisältöä. Niitä voivat olla esimerkiksi hyvinvointi, luonto ja matkustaminen. Tämän jälkeen sinun on helpompaa miettiä omaa kohderyhmääsi. Nyt se voi tämän pohjalta olla esimerkiksi 25-45-vuotiaat hyvinvoinnista kiinnostuneet kaupunkilaiset, jotka pitävät matkustamisesta. Kohderyhmän tunteminen on tärkeää, jotta voit selvittää, millainen sisältö toimii parhaiten juuri sinun kohderyhmään. Kanavan sisältö Seuraavaksi mieti, minkälaista sisältöä haluaisit tehdä ja kuinka paljon aikaa sinulla olisi sen tekemiseen. Voit analysoida omaa sisältöäsi ja tutkia, mitkä sisällöt ja julkaisut ovat saaneet eniten huomiota, kommentteja ja reaktioita. Jos sinulla ei vielä ole paljoa sisältöä, voit etsiä toisen somettajan, jolla on jo paljon seuraajia ja analysoida hänen sisältöään samalla tavalla. Kun sisäistää, millainen sisältö toimii omaan kohderyhmään, on helppo tehdä julkaisusuunnitelma sen pohjalta. Julkaisusuunnitelma Älä jää odottamaan inspiraatiota iskevän - suunnittele sisältöä etukäteen! Mieti, mitä haluat jakaa ja milloin. Voit luoda itsellesi julkaisusuunnitelman, johon merkitset päiväkohtaisesti, mitä ja miten julkaiset sisältöä. Tämä työkalu auttaa sinua hallitsemaan omaa kanavaasi ja seuraamaan tavoitteiden tuloksia. Hyvin toteutettuna se säästää myös aikaa ja halutessasi voit jopa ajoittaa julkaisuja, jolloin sosiaalisessa mediassa ei tarvitse istua tuntitolkulla joka päivä. Julkaisusuunnitelman voi tehdä sähköisesti tai vaikka omaan kalenteriin. Jos et ole varma, milloin kannattaa julkaista materiaalia, voit käyttää apuna kanavien tarjoamia analytiikkatietoja. Niistä näet suuntaa antavasti, minä päivinä ja mihin aikaan julkaisusi saavuttavat eniten yleisöä. Aina kannattaa kuitenkin mennä sisältö edellä. Tulosten analysointi Ainakin Instagram ja TikTok tarjoavat käyttäjilleen laajoja analyysityökaluja, jotka auttavat ymmärtämään kohderyhmää ja kehittämään sisältöäsi parempaan suuntaan. Helposti seurattavaa analytiikkaa on esimerkiksi näyttökerrat, tavoitettavuus, eli kuinka monta uniikkia tiliä julkaisu on saavuttanut, sitoutuminen (engagement), eli kuinka moni on vuorovaikutuksessa tavalla tai toisella tilisi kanssa ja seuraajat. Seuraa tuloksia ja palaa katsomaan tavoitteitasi tasaisin väliajoin. Extra: Lisää vuorovaikutusta! Helpoin tapa siihen, on jättää stooreihin ja päivityksiin kysymyksiä, jotka kannustavat ihmisiä kommentoimaan. Muista myös päivittäin reagoida saamiisi kommentteihin, viesteihin ja vastauksiin, jotta vuorovaikutus on molemminpuolista. Sosiaalisen median seuraajakunnan kasvattaminen ja somettaminen voi aluksi tuntua haastavalta, mutta oikeilla strategioilla ja työkaluilla se voi olla helpompaa kuin uskotkaan. Saana Lyytinen, kutu 21
Helsinki Biennaalin 2023 purku
Ensimmäisen kerran vuonna 2021 järjestetty Helsinki Biennaali sai toisen editionsa vuonna 2023. Joka toinen vuosi järjestettävä nykytaidetapahtuma järjestetään Helsingin Vallisaaressa sekä HAM Helsingin taidemuseossa. Näiden lisäksi teoksia oli erilaisissa kaupunkitiloissa, kulttuuritaloissa sekä digitaalisissa ympäristöissä. Sain olla töissä Helsinki Biennaalissa maaliskuusta lokakuuhun tuotannon assistenttina. Työnkuvanani oli taiteilijayhteyshenkilönä oleminen, matkojen ja majoituksien varaaminen, tuotantotiimin tukeminen, vieraiden hostaaminen sekä kesän performanssiteosten co-tuottaminen. Biennaalin päätyttyä 17.9. sain olla mukana tapahtuman purussa Vallisaaressa ja siitä tein myös itsenäisen projektini. Purku on konsepti, joka ei ole minulle tällaisessa mittakaavassa tuttu. Monet opiskelijakollegani ovat olleet teinistä asti erinäisillä festareilla vapaaehtoisina ja ovat nähneet ison tapahtuman pakettiin laiton. Itse koin tämän olevan minulle se hetki, kun voin oppia ja tarkkailla miten asiat hoituvat. Purun suunnittelutyö aloitetaan jo hyvissä ajoin resurssien suunnittelulla ja teknisten tarpeiden tilaamisella. Toisin kuin rakennusvaiheessa, purussa on paljon vähemmän liikkuvia osia teoksiin liittyen. Rakentaessa biennaalia monella taiteilijalla saattoi olla ideoita ja viilauksia loppumetreille asti. Nyt motiivit olivat selkeät; puretaan kaikki. Helsinki Biennaalissa oli yhteensä 29 taiteilijaa ja taiteilijakollektiivia. Vallisaaressa teoksia oli 15, joista 7 oli sisätilateoksia. Suurin osa sisätilateoksista sijaitsivat vahoissa ruutikellareissa, yksi teos oli puurakennuksessa. Sain olla mukana teoksen purkamisessa, biennaalin asiakaspalvelun purkamisessa ja inventoinnissa sekä auttaa muissa juoksevissa asioissa niin konservaattoreita kuin teknistä vastaavaa. Tein kokemuksistani biennaalin purussa oivalluksistani kaksi listaa: hyvät jutut ja onnistumiset sekä omituiset jutut ja haasteet. Purun hyvät jutut ja onnistumiset: Kubota. Yksi ihanimmista tyypeistä Vallisaaressa. Tämä pieni mönkijä oli super söpö, hieman kankea, mutta erittäin ahkera. Nilkka suoranakin ajaessa vauhtia kertyi ehkä 20 km/h. Koko kesän saarta kiertäneenä oli ihana päästä paikkoihin kyydillä. Hessulautta. Katajannokan kärjestä lähtee Hessu niminen lautta (älkää kysykö nimen alkuperää). Lauttaan mahtuu muutama rekka ja useita väsyneitä ihmisiä. Tuulen tuivertaessa on ihana katsoa heräävää Helsinkiä lautalta käsin. Ei idiootit vaan ihanat ympärilläni. Parhaista parhain tiimi jatkoi parhaana olemista vielä purussa. Mikä sen parempaa, kuin ottaa kahvi- ja sipsitauko kesken hommien hyvässä seurassa? Ja on aivan ok, jos se kestää vajaa kaksi tuntia? Eikö? Luovutusvoitto. Vallisaaressa oli kesällä monia toimijoita: ravintoloita, seikkailuyrittäjiä, jne. Kun asiakasvirrat vähenivät ja saari alkoi pakkaamaan itseään kasaan, putkahti hyvän tahdon eleitä sieltä täältä; tarjosimme roskalavojamme muille, saimme hyvällä alennuksella vohveleita sekä ilmaisia juotavia. Saarella ihmiset ovat muutenkin erilaisia; kaikki moikkaavat ja tarjoavat omastaan, perin omituista… Purun omituiset jutut ja haasteet: Ötökät. Onko saarilla tavallista enemmän ötököitä? Siltä vaikutti. Ulkoteokset kuhisivat pieniä torakanoloisia kavereita, lukkeja ja hämähäkkejä. Osa ulkoteoksista purettiin ja kierrätettiin, osa niistä putsattiin konservaattorien toimesta ja lähetettiin takaisin taiteilijalle. Väsymys. Pitkän kesän jälkeen oma jaksaminen oli todellakin kortilla. Normaalisti työpäivä on klo 9–17, mutta purussa auttamaton väsymys alkoi painamaan jo ennen lounasta. Ja niin, raksahommissa lounas syödään jo yhdeltätoista. Geokätkijät. Note to all geokätköä harrastavat: ei kannata laittaa kätköä rakennuksen rappusille oven eteen. Varisinkaan oven, jota käytetään tiuhaan. (Muutama päänkolautus saattoi tulla pahaa arvaamattomille geokätköharrastajille biennaaliin toimesta.)
Sisäisen viestinnän merkitys avustajaroolituksessa
Työskentelin kesällä 2021 Fisher Kingin ja Yleisradion tuottamassa Helsinki-syndrooma -TV-sarjan tuotannossa. Helsinki-syndrooma -TV-sarja on pohjoismainen jännitysdraama, joka yhdistää panttivankitrillerin ja yhteiskunnallisen draaman, ja sen tarkoitus on viedä katsojat mielenkiintoisten ja merkittävien aiheiden pariin. Työnimikkeeni tuotannossa oli avustajaroolittaja. Tehtävääni kuului roolittaa avustajia Helsinki-syndrooma-TV-sarjaan isoja joukkokohtauksia varten. Roolitin yhteensä yli 400 avustajaa kyseiseen tuotantoon. Hankin avustajat ja informoin heille heitä koskevista asioista, jotta he pystyivät osallistumaan kuvauspäiviin luottavaisin mielin. Kuvauksissa 3. apulaisohjaaja otti pääosin koppia avustajista. Avustajaroolittajana toimiminen oli todella mielenkiintoista ja opettavaista. Työtehtäväni vastasi hyvin suunnitelmaani ja ajatuksiani. Sain työssäni uudenlaista vastuuta, josta olin erittäin tyytyväinen, sillä näin pääsin kehittymään työssäni. Syvennyin raportissa sisäiseen viestintään roolituksessa. Sain työkokemuksen ja teorian kautta kattavan käsityksen roolituksesta ja avustajaroolittajan työtehtävän sisällöstä. Roolituksessa etsitään oikeita esiintyjiä oikeisiin rooleihin. Roolittajat hankkivat esiintyjiä niin päärooleihin, sivurooleihin kuin taustanäyttelijöiksikin. Roolittajien tehtävänä on lukea käsikirjoitus, tehdä hahmo- ja avustajapurku, suunnitella näyttelijöihin liittyvä budjetti ja avustajabudjetti sekä tehdä roolihakuilmoitus. Sopivien esiintyjie löydyttyä roolittaja käy sopimusneuvottelut esiintyjien kanssa ja tekee heille esiintyjäsopimukset. Lopuksi roolittaja jakaa esiintyjille kuvauspäivän infot ja kommunikoi tarvittavista asioista heidän kanssaan. Tutustuin raporttia varten sisäisen viestinnän käsitteeseen paremmin, ja hyödynsin keräämääni tietoa osana roolitustyötä. Sisäinen viestintä tarkoittaa elokuva- ja TV-tuotannossa tuotannon eri henkilöiden, tasojen, osastojen ja prosessien välistä viestintää. Se on merkittävä osa roolitustyötä, sillä tuotantoja tehdään aina työryhmän kanssa yhdessä. Roolittaja viestii johdon, esihenkilöiden, alaisten, potentiaalisten esiintyjien kuin valittujen esiintyjienkin kanssa. Hyvällä sisäisellä viestinnällä pystytään motivoimaan työryhmää, luomaan yhteisöllisyyden tunnetta ja vaikuttamaan tuotannossa viihtymiseen ja työhyvinvointiin. Hyvä sisäinen viestintä on muun muassa avointa, selkeää ja ymmärrettävää. Hyvä viestintä vaikuttaa myönteisesti roolituksen tehokkaaseen etenemiseen. Huomasin työssäni, että hyvällä sisäisellä viestinnällä pääsee jo roolitustyössä pitkälle, joten aion ehdottomasti jatkossakin panostaa työssäni sisäiseen viestintään.