Soup Talks tanssifestivaaleilla
Liikkeellä marraskuussa on pääkaupunkiseudulla vuosittain järjestettävä nykytanssifestivaali. Festivaali kutsuu kokoontumaan yhteen ja kokemaan taiteellisia teoksia sekä paikalliselta taidekentältä, että ulkomailta. Festivaali esittelee taiteilijoiden kriittistä ajattelua, visioita, kokemuksia, unelmia, avaten pieniä ikkunoita maailmaan, jossa elämme. Olin mukana festivaalilla vuonna 2022, jolloin se järjestettiin 3.-13.11. Tapahtumapaikkoina toimivat kulttuurikeskukset Stoa ja Caisa, Tanssintalo, Zodiak, Kiasma ja Taidehalli. Valitsin projektin syventymisalueekseni yleisötyön, sillä minulla ei ole aiheesta aikasempaa kokemusta. Projektin työtehtäviin sisältyi vahvasti yleisön kohtaaminen ja heidän näkemänsä esityksen kokemuksen laajentaminen, joten koin oma syventymisalueeni tulevan luonnollisesti tässä tapahtumassa. Yleisötyö kattaa kaikki ne toimintatavat, joiden avulla on tarkoitus syventää yleisön kokemusta nähdystä esityksestä. Yleisötyön tavoitteita ovat muun muassa: Luoda suhde uusiin katsojiin sekä vahvistaa suhdetta jo olemassa oleviin katsojiin Tehdä esityksen näkemisen kokemuksesta rikkaampi ja monipuolisempi Luoda henkilökohtaisempi suhde katsojan ja esityksen välille Tuoda passiiviseen katsojakokemukseen enemmän toiminnallisuutta Luoda enemmän keskustelua teoksista ja herättää katsojissa erilaisia näkökulmia Festivaalin yleisötyö pyöri vahvasti yhteisen syömisen ympärillä. Kaikkien esitysten päätteeksi yleisölle tarjoiltiin lämmintä keittoa ja osana festivaalin ohjelmaa järjestettiin Caisassa Soup Talks-keskustelutilaisuuksia, joiden järjestäminen oli vastuullani tämän projektin aikana. Keskustelut käytiin festivaalin aikana päivittäin ja niitä moderoi paikallinen taiteilija. Tilaisuuksissa yleisö pääsi kuulemaan festivaalin taiteilijoiden ajatuksia teoksistaan ja niiden synnystä. Tarjoamalla yleisölle ja taiteilijoille lämmin keitto keskustelun yhteydessä, saatiin aikaiseksi lämminhenkinen ja helposti lähestyttävä tapa luoda parempi yhteys sekä avata keskustelua yhdessä ruokailun ohessa. Pääsin myös vastaamaan yhdestä festivaalin teoksesta, Calixto Neton Feijoadasta. Teoksessa esitettiin brasilian perinne ruuan, feijoadan, valmistus ja sen kiistanalainen historia brasilialaisten orjien näkulmasta musiikin ja tanssin kautta. Esityksen päätteeksi kaikille tarjoiltiin annos feijoadaa. Tässäkin teoksessa siis tuotiin yleisö ja taiteilijat yhteen ruuan voimalla. Tanssitaide ja yleisötyö olivat itselleni täysin uusi alue, joihin pääsin syvemmin tututstumaan tekemässäni projektissa. Keskustelutilaisuuksien ja esityksien järjestelyn lisäksi pääsin kokemaan mitä esitysten taustalla tapahtuu, kuten rekvisiitan hankinta ja vaatehuolto. Projektin aikana tuli monia yllättäviäkin tilanteita ja haasteita, jotka vaativat itsenäistä ja luovaan ratkaisukykyä. Esimerkiksi taiteilijoiden esityksiin tarvittavien rekvisiitan hankinta ja etsiminen opettivat paljon kompromissien neuvottelusta sekä vaihtoehtoisten toteutustapojen keksimisestä rajatun aikataulun puitteissa. Kaiken kaikkiaan Liikkella marraskuussa oli upea ja opettavainen kokemus!
Kesä Flow Festivalin artistituotannossa
Elokuussa 2023 Flow Festivalilla esiintyi 157 artistikokoonpanoa, kymmenellä eri lavalla. Noin puolet esiintyjistä oli kotimaisia. Työskentelin Flow Festivalin artistituotannossa työharjoittelijana noin 50 henkilön kokoisessa tiimissä. Päävastuullani oli festivaalilla esiintyvien kotimaisten artistien ennakkotuotanto yhteistyössä muiden tiimin jäsenten kanssa. Toimin myös festivaaliviikonlopun aikana kotimaisten artistien yhteyshenkilönä. Itsensä johtamisen merkitys korostui projektin aikana ja vastuullisen työroolin myötä merkittävästi. Artistituotannon tiimin vastuulla on esimerkiksi esiintyvien artistien majoitus-, kuljetus-, ruokailu- ja muut vierailujärjestelyt, artistien infopakettien valmistelu, konsertteihin liittyvän tiedon keräys ja jakelu sekä artistien muiden käytännön asioiden hoitaminen ennen festivaaliviikonloppua, sekä sen aikana. Lisäksi tiimi tekee tiivistä yhteistyötä festivaalin teknisen tuotannon kanssa. Erilaisten projektihallinnollisten taitojen, kuten aikataulutus, resursointi, työn suunnittelu ja dokumentointi ohella, myös itsetuntemus on merkittävä osa itsenä johtamista. Katri Mannermaan mukaan itsetuntemuksella tarkoitetaan kykyä luottaa itseensä, sekä omien vahvuuksien ja heikkouksien tuntemista. Itsensä hyvin tunteva ihminen näkee mahdollisuutensa, luottaa itseensä ja hallitsee paremmin epävarmuutta. Itsetuntemus on osa minäkuvaa ja perusta ammatilliselle itseluottamukselle. (Mannermaa 2024, s. 21.) Työyhteisössä on omien vahvuuksien, heikkouksien ja työskentelytapojen tunnistaminen, sekä ääneen sanoittaminen erityisen tärkeää. Oma osaaminen kannattaa tuoda rohkeasti esille, sillä se voi parhaimmillaan avata itselle ja koko työyhteisölle uusia mahdollisuuksia työn tekoon. Avoin kommunikaatio ja hyvässä yhteishengessä työskentely mahdollistavat suuremmankin työyhteisön saumattoman toiminnan, joka oli projektin kannalta erityisen oleellista. Tämä projekti oli itselleni merkittävä ammatillisen itseluottamuksen kehittymisen kannalta. Omaan hieman jo aiempaa kokemusta artistituotannosta tuotantoassistentin roolissa. Pääsin projektin aikana syventämään ja laajentamaan jo hankkimaani osaamista, sekä oppimaan paljon uutta festivaaliympäristössä työskentelystä. Oli mielenkiintoista projektin aikana seurata, miten pienistä paloista syntyy massiivinen tuotantokaari, jonka lopputuloksena on kolmipäiväinen festivaali ja onnistunut artistituotannon kokonaisuus. Lähteet: Mannermaa, Katri 2024. TYÖNTEKIJÄTAIDOT – KÄSIKIRJA. Alma Talent.
Itsensä johtaminen festivaali ympäristössä!
Kallio Block Party -tapahtuman tuottajana toimiminen avasi minulle uuden maailman itsensä johtamisen näkökulmasta. Vaikka omasin jonkin verran teoreettista tietoa tapahtumien järjestämisestä, käytännön kokemus oli aivan erilaista. Tapahtuma-ala osoittautui äärimmäisen vaativaksi ympäristöksi, jossa itsensä johtaminen oli avainasemassa. Opin, että itsensä johtaminen käsittää paljon enemmän kuin vain aikataulujen hallinnan ja tehtävälistojen tekemisen. Se vaatii myös kykyä sanoa ei ylimääräisille tehtäville ja tunnistaa omat rajat. Aluksi minulla oli vaikeuksia näissä asioissa. Annoin tehtävien kasautua ja venytin päiviä liian pitkiksi pyytämättä apua tai kieltäytyä lisätöistä. Tämä johti lopulta uupumukseen. Kuitenkin tästäkin tilanteesta opin arvokkaita asioita. Oppiminen omista virheistä ja rohkeus pyytää apua ovat olennaisia itsensä johtamisen osa-alueita. Kokemukseni Kallio Block Partyssa opetti, että itsensä johtaminen on yhtä tärkeää kuin muidenkin johtaminen. Tasapaino oman jaksamisen ja työn välillä on avain hyvinvointiin, ja virheistä oppiminen on välttämätöntä kehityksen kannalta. Vaikka projekti olikin välillä rankka, se oli samalla mahtava kokemus, josta sain paljon oppia itsestäni ja tulevasta johtajuudestani. Jakakaa teidän kokemuksenne itsensä johtamisesta kommenttikenttään! 😊 José Masena Kulttuurituottaja vuosikurssilta 2021