Vuosi: 2019
Tuotantoassistenttina Warnerilla
Työskentely edes jollain tapaa musiikin parissa on ollut tavoitteeni opintojeni alusta asti. Aikaisempien projektien ja työharjoittelun jatkoksi sain ajatuksilleni lopullisen vahvistuksen: sain paikan tuotantoassistenttiharjoittelijana Warner Music Livellä. Ja kyllä – musiikki on juttuni! Warner Music Live on ohjelmatoimisto, jonka listoilla on noin kuusikymmentä kotimaista artistia. Ohjelmatoimisto hoitaa näiden artistien live-keikkojen tuotantoa; muun muassa yhteydenpitoa keikkapaikkojen kanssa, ja erilaisten järjestelyiden kuten esimerkiksi majoitusten hoitamista. Artistien genret vaihtelevat aina rockista poppiin, iskelmään ja danceen. Warner Music Live on vahvassa yhteistyössä levy-yhtiö Warner Music Finlandin kanssa, ja nämä ovat osa kansainvälistä Warner Music Groupia. Tuotantoassistenttina toimin tuottajien apuna erilaisten tehtävien parissa. Tähän kuului muun muassa yhteydenpitoa ja asioiden selvittelyä keikkapaikkojen kanssa, majoitusten ja kulkuvälineiden varaamista, ja esimerkiksi julisteiden valmistelua ja postittamista. Pääsin näkemään, miten suuri tapahtumatoimisto toimii. Opin paljon talon sisäisestä toiminnasta, millaista yhteistyötä livepuoli tekee levypuolen kanssa, miten talon toiminta näkyy talon ulkopuolelle ja mitä kaikkia liikkuvia osia keikan toteutumiseen kuuluu. Tämä on ollut erittäin mielenkiintoista, opettavaista ja olen saanut tästä erittäin arvokasta kokemusta. Luin projektiini liittyen itsensä johtamisen teoriaa. Ajanhallinta ja priorisointi olivat ja ovat ehdottomasti tärkeimpien itsensä johtamisen piirteiden joukossa. Oli mielenkiintoista seurata, oppisinko itsestäni vielä jotain uusia puolia, vai vahvistuvatko jo huomaamani piirteet entisestään. En löytänyt itsestäni uusia puolia, mutta olen yhä varmempi vahvuuksista ja heikkouksista, mitä minulta löytyy tuottajana. Syksyn mittaan sain vahvistuksen sille, että olen oikealla alalla. Olen varmempi myös siitä, että olen valmis valmistumaan keväällä, ja siirtymään työelämään. // Riina Koponen
Solstice Festival – matka tunturin huipulle
Vaatii aikamoista rohkeutta lähteä tuotantopäälliköksi festivaalille joka järjestetään ensimmäistä kertaa, uuden tapahtumakonseptin ympärille, uuden työryhmän kanssa ja ennen kaikkea - tunturin huipulle. Solstice Festival - maailman pohjoisin elektronisen musiikin ja modernin taiteen festivaali, järjestettiin ensimmäisen kerran juhannuksena 2019. Kolmipäiväinen festivaali kokosi Rukan uniikin luonnon äärelle 30 kotimaisen ja kansainvälisen artistin musiikkiohjelmiston sekä 7 visuaalisen artistin installaatiot. Työryhmän tavoite oli tuottaa klubimusiikkiin keskittyviä tapahtumia ennennäkemättömissä ja yllättävissä tapahtumapaikoissa. Samalla Ruka-Kuusamon alueella saatiin kehitettyä matkailualueen toimintaympäristöä sekä lisättyä alueen kansainvälistä ja kansallista vetovoimaisuutta ja tunnettavuutta. Päädyttiin tuomaan teknoa tunturin huipulle - ja sehän toimi. Harvoilla elektronisen musiikin festivaaleilla sitä saa syödäkseen poron käristystä. Tunturimaisemaan rakennettu festivaalikylä tarjosi taide- ja musiikkikattauksen lisäksi yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa laadukkaita ravintolapalveluita. Festivaalipäivien päätteeksi ei suinkaan tarvinnut kömpiä telttaan yöksi, vaan lämmittää sauna ja kutsua vaikkapa naapurimökin porukka kylään. Mökit ja huoneistot Rukatunturin läheisyydessä tarjosivat suuren ja monipuolisen majoituskapasiteetin. Festivaalin markkinointi keskitettiin Suomen lisäksi muualle Eurooppaan – erityisesti Englantiin, Saksaan, Hollantiin, Ruotsiin ja Italiaan. Juhannusyön aurinkoa ihmettelemään saapuikin festivaalikävijöitä yli kymmenestä eri maasta sekä kaikkialta Suomesta. Itselleni hyvän pohjan tekemiselle antoi kokemus muista festivaalituotannoista. Olin Solstice Festivalia ennen työskennellyt muun muassa Provinssin ja Flow Festivalin riveissä jo muutaman vuoden ajan. Kun yhtäkkiä käsissä on kokonaisen tuotannon ja työryhmän ohjat, muodostui yhtä merkittäväksi tuotannollisen osaamisen rinnalle johtamisen taidot. Perehdyin projektissa itseni johtamiseen. Se on kokemukseni mukaan kaikkein vaikeinta ja samalla tärkeintä esimiehen työssä. Oppimisen kannalta Solstice Festival oli loistava. Aloitin työni tekemällä etätöitä eri maasta käsin kuin muu työryhmä. Näin Minulle tarjoutui mainio tilaisuus tarkastella vahvasti sitä, miten johtaa omaa työskentelyä ilman tarkkoja parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi. Muutettuani takaisin Suomeen, muuttui tekeminen itseni johtamisesta esimiestyöksi. Vastuullani oli tuotannon kokonaisvaltainen luotsaaminen, koko tiimin kannustaminen ja työn etenemisen seuraaminen. Itseni johtaminen ja ryhmän johtaminen kulkivatkin käsi kädessä. Katsoessani keskellä yötä tunturin huipulta loppumatonta auringonpaistetta, ihmisiä tanssimassa kolmella eri tanssilattialla ja henkeäsalpaavaa maisemaa, en olisi voinut olla ylpeämpi itsestäni ja tiimistämme. Saimme aikaan jotain ainutlaatuista mitä kukaan ei aiemmin ollut tehnyt. Se vaati satoja työtunteja ja useiden ihmisten uskomattomia ponnistuksia, mutta lopputulos oli ehdottomasti kaiken vaivannäön arvoinen. Kokonaisen festivaalituotannon onnistunut johtaminen antoi minulle valtavan määrän itsevarmuutta, sekä syvensi ammattitaitoani. Osaamista karttui myös yllättävistä asioista - nyt tiedän, että porot eivät väistä vaikka kuinka kovaa tööttäisit, on vain odotettava.
Tuotantoharjoittelijana klassisen musiikin juhlassa
Halusin tehdä projektin klassisen musiikin parissa ja googlailin alan tapahtumia. ”Kauniaisten musiikkijuhlat olisi kuukauden päästä…” Laitoin viestiä ja nappas! Viiteen viikkoon mahtui 180 työtuntia ja uusia ystäviä. Kauniaisten musiikkijuhlat on Kauniaisten musiikkijuhlat yhdistys ry:n järjestämä koko perheenklassisen musiikin tapahtuma, joka järjestettiin kymmenettä kertaa 25.10.-3.11.2019 Espoossa ja Helsingissä. Tapahtuma on valtakunnallisesti tunnettu kulttuuritapahtuma ja se on hyväksytty vuonna 2018 Finland Festivalsin jäseneksi. Tapahtuman keskeisenä tavoitteena on kehittää nuorten ja seniorien, suomen- ja ruotsinkielisten osallistujien sekä suomalaisten ja kansainvälisten taiteilijoiden vuorovaikutusta. Musiikkijuhla tarjoaa monipuolista ja korkeatasoista tiedettä ja taidetta yhdistelevää ohjelmaa, joka koostuu kotimaisista ja kansainvälisistä taiteilijoista, sekä kiinnostavista tulevaisuuden lupauksista. Projektissa näkökulmani oli klassisen musiikin juhlan yleisötyö, oman osaamisen syventäminen sosiaalisen median markkinoinnissa ja sen kautta yleisötyöhön vaikuttaminen. Tavoitteenani oli päästä tutkimaan, ketä ovat Kauniaisten musiikkijuhlien yleisö, mitä keinoja yleisötyössä käytettiin ja mitä mahdollisuuksia yleisötyön kehittämiseksi nähdään tulevaisuudessa. Minua kiinnosti tapahtuman poikkeuksellinen ajankohta, erityisesti alan tapahtumien välisen kilpailun ja haasteellisen vuodenajan asettamien olosuhteiden näkökulmasta. Yksi tärkeimmistä tehtävistäni oli suunnitella ja toteuttaa Indesign-ohjelmalla tarvittavat printtituotteet kuten käsiohjelmat, mainokset, salin pohjakartat ja opasteet. Pyrin mahdollisimman yleisöystävälliseen ja saavutettavuutta parantavaan visuaaliseen viestintään. Lisäksi työtehtäviini kuului lipunmyynti ennen tapahtumaa, tapahtuman aikana catering, esitteiden jakelu ja sosiaalisen median markkinointi. Virallisesti kaksikielisen tapahtuman parissa sain myös tehokkaan ruotsin kielen kielikylvyn. Työlistani kasvoi äkisti useiden vapaaehtoisten sairastuessa. Pienellä mutta jouhevasti yhteen toimivalla tiimillä onnistuimme juhlan toteutuksessa ansiokkaasti. Kauniaisten musiikkijuhlat oli onnistunut valinta viimeiseksi itsenäiseksi projektikseni. Pääsin työskentelemään ammattilaisten kanssa alalla, joka on minulle intohimo. Sain tutustua ja verkostoitua alan toimijoihin. Opin ymmärtämään paremmin klassisen musiikin organisaatioiden ideologiaa ja rakennetta. Kauniaisten musiikkijuhlat oli projektina konkreettinen katsaus yleisötyön teorian tueksi. Tästä on hyvä jatkaa opinnäytetyöhön ja viimeiseen työharjoitteluun Suomen Kansallisooppera & -baletin yleisötyön tiimissä.
Kutu opiskelijat Koko Jazz Clubin sykkeessä
Kymmenen Metropolia Ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon opiskelijaa vierailivat 29.10.2019 Jazz Connective -tapahtumassa Koko Jazz Clubilla osana Kulttuurityö kolmannella sektorilla -opintojaksoa. Koko Jazz Club, suomalaisen jazzmusiikin toimija, aloitti toimintansa vuonna 2010 ja klubi on tunnettu soittavien muusikoiden yhteisönä, ammattimaisen jazzin päänäyttämönä ja sisällöntuottajana. Koko Jazzin kannatusyhdistys on voittoa tavoittelematon, rekisteröity aatteellinen yhdistys, joka on syntynyt Koko Teatterin sisälle. Koko Jazz Clubin toiminta on saanut näkyvyyttä ja huomiota laajasti niin Suomessa, kuin ulkomaillakin. Koko Jazz Club on tällä hetkellä merkittävin jazzklubi Suomessa, joka toimii konserttiareenana. Jazz Connective -tapahtumassa esiintyi kaksi kokoonpanoa. Ensimmäisen bändin muodosti Joanna Duda, joka on puolalainen säveltäjä-muusikko ja hänen lisäkseen triossa soitti rumpali Slavomir Koryzno ja basisti Maksymilian Mucha. Trio teki Suomen debyyttinsä esiintymällä Koko Jazz Clubilla. Joanna Dudan musiikki yhdistelee raikasta akustista ja elektronista soundimaailmaa. Kappaleet sisälsivät erilaisia rumpusoundeja ja akustista pianoa ja kappaleet olivat tyyliltään rauhallisempaa, jopa hiphop vaikutteista jazzia. Joanna Duda Trion jännittävä uusi puolalainen skene jäi mieleen erilaisen tyylinsä vuoksi. Illan toinen kokoonpano oli värikäs ja energinen trio. Lavalla esiintyivät ranskalainen rumpali Sylvain Darrifourcq ja suomalaisen jazzkentän tunnetut tekijät, basisti Eero Tikkanen ja trumpetisti Verneri Pohjola. Lavalla oli intensiivinen energia ja luonnollinen kollektiivinen toiminta ja arvaamattomuus tempaisi kuuntelijat heti mukaansa. Trion viimeinen kappale oli puhdasta improvisaatiota ja kuulijat pääsivät kuuntelemaan jotain ainutkertaista. Jazz on yllätyksen ääni. Haastattelimme Jazz Connective -tapahtuman jälkeen Timo Hirvosta, joka toimii Koko Jazz Clubin taiteellisena johtajana ja toiminnanjohtajana. Koska Jazz Clubilla ei ole vielä omaa tuottajaa, Timo on tähän mennessä tehnyt klubilla kaikkea baarityöstä taloudenhoitoon itse. Timo kuvailee itseään hyvin yrittäjähenkiseksi ihmiseksi, jonka vahvuuksia on nähdä kokonaiskuva - Jazz Clubin kokonaisvaltaiseen pyörittämiseen viitaten ja Timosta huokui kokemusten kautta rakentunut asiantuntemus ja klubista on kehittynyt alalla varteen otettava asia paikka. Koko Jazz Clubin vierailevista artisteista noin kahdeksankymmentä prosenttia on kokonaan kotimaista tuotantoa, mutta Koko Jazz Club on noussut kansainvälisestikin hyvin korkeatasoiseksi. Heidän soittimistostaan löytyy muun muassa täyspitkä Steinway D flyygeli, jota ei monesta paikkaa maailmalta löydy. Alalla pitkään työskennelleenä Timo tuntee taidekentän henkilökohtaisesti ja tämä onkin yksi merkittävä syy sille, miksi klubi toimii ja voi menestyä. Yksi tärkeimmistä hankkeista KOKO Jazzille on ollut Meet Ylä-Savo Jazz -festivaali vuosina 2018 ja 2019. Klubin Japani yhteistyö on saanut alkunsa Meet Ylä-Savo Jazzin yhteydessä tehdystä lyhytelokuvasta nimeltä Ylä-Savo. Elokuvaa kuvattiin Japanissa ja tämän tuotannossa oli mukana muun muassa Kill Bill -elokuvien koreografina toiminut samuraitaiteilija Tetsuro Shimaguchi. Yhteistyö on jatkunut tiiviisti elokuvahankkeesta lähtien ja tämän avulla myös parhaiden suomalaisten jazzmuusikoiden työtä pyritään viemään Japaniin. Viimeisimpänä kansainvälisenä yhteistyönä Koko Jazz Club ja Timon yritys KJC Iisalmi Oy ovat olleet mukana Jazzliiton hallinnoimassa opetus- ja kulttuuriministeriön Jazz Finland International -hankkeessa, muun muassa äänittämässä Mika Kobayaschia, erittäin isoa tähteä kotimaassaan Japanissa. Hankkeen kolme päätehtävää olivat elokuvan tekeminen, sekä konserttitoiminnan ja opetussisällön järjestäminen. Jazz Finland International -hankkeen kohdemaaksi valittiin Japani ja Japaniin suuntautuva yhteistyö on ollut todella iso kansainvälinen projekti KOKO Jazzille. Iisalmessa järjestettävä Iisalmi Jazz festival ja Helsingin KOKO Jazz Club ovat hankkeen ydin, ja näiden tarkoituksena on markkinoida ja edistää suomalaisen jazzin vientiä. “Haluamme myös tuoda japanilaisia Suomeen, nimenomaan kuuntelemaan jazzia”, Timo kertoo hankkeen tarkoituksesta. “Omaksi hyväksi voin sanoa vain, että sanon enemmän joo kuin ei. Totta kai ihminen voi aina erehtyä, ei se mitään, kunhan osaa riskienhallinnan. Silleen että okei, enhän mä itseasiassa menetä tässä mitään, niin miksi en kokeilisi tätä.” Näistä Timo Hirvosen sanoista voimme kaikki kulttuurituotannon opiskelijat ottaa oppia. -Ella Tähtinen, Thomas Frankton, Nuppu Lehto, Noora Kiiskinen, Renny Mäkinen, Eemeli Pakula, Kelli Piksar, Oona Gil, Wenla Nwajei, Viivi Kilkki
Kasetilla maailmankartalle
Viimeinen itsenäinen projektini liittyi edustamani yhtyeen promotointiin. Projektissa oli kaksi osaa: loppuvuodesta 2018 keväälle 2019 kasetin äänitys, julkaisu ja promotointi sekä syksyllä 2019 promokuvien ja musiikkivideon tuotanto. Soitan rumpuja Juhlat-nimisessä yhtyeessä, joka perustettiin kevättalvella 2018. Saman vuoden syksyllä, kun materiaalia alkoi olla kasassa jo melko paljon, aloimme miettiä lähitulevaisuuden askelmerkkejä. Päätimme perustaa treenikämpälle studion ja äänittää olemassa olevat kappaleet itse. Loppuvuodesta vietimme studiolla pari päivää ja purkitimme yhdeksän laulua. Keikkojen yhteydessä ja muutenkin oli ehtinyt jo tulla paljon kyselyitä julkaistun materiaalin perään. Jossain vaiheessa syntyi ajatus kappaleiden julkaisemisesta kasetilla, joka palvelisi kyselijöitä ja samalla toimisi jonkinlaisena käyntikorttina esimerkiksi levy-yhtiöiden suuntaan. Jotain omakustannealbumin ja demonauhan väliltä. Keväällä teetätimme UCT Tapes -nimisellä pienellä yrityksellä 80 kappaleen painoksen c-kasettia. Omalla vastuullani oli kasetin julkaisuun liittyvä käytännön työ ja promotointi. Hoidin kasetin painatuksen, tein kasettiin liittyvää sisältöä yhtyeen sosiaalisen median tileille ja loin tunnukset Bandcamp-sivustolle, johon musiikkia vai julkaista suoratoistettavaksi ja ladattavaksi. Näiden lisäksi vastasin muun muassa levynjulkaisukeikan järjestämisestä Tenho Restobarissa Helsingin Alppiharjussa. Kasetin julkaiseminen tuntui sopivan typerältä ajatukselta. Tiedostimme, ettei juuri kellään potentiaalisesta yleisöstä (käytännössä siis meidän kavereista) ole laitetta, jolla kasetteja voisi kuunnella. Toisaalta oletimme, ettei esimerkiksi CD-soittimia ole sen enempää. Meille oli tärkeää saada käsiimme fyysinen tuotos, joten päädyimme edulliseen ja kompaktiin kasettiin. Kasetin mukana tuli latauslipuke, jolla pääsi käsiksi mp3-tiedostoihin kaikista kappaleista. Kasetti julkaistiin ja julkkarikeikka soitettiin 9.5.2019.. Kolme kappaletta kasetilta julkaistiin jokunen viikko aiemmin digitaalisesti yhtyeen Bandcamp-sivustolla (juhlat.bandcamp.com). Julkkarikeikalla kasettipainoksesta myytiin neljännes, ja tätä kirjoittaessa painos on myyty loppuun. Kasetin julkaisun jälkeen soitimme kourallisen keikkoja ympäri Etelä-Suomea kesällä 2019. Kun keikkailutahti syksyä kohden tyrehtyi, päätimme uudistaa yhtyeen visuaalista ilmettä ja käydä ottamassa uudet promokuvat sekä kuvata musiikkivideon. Promokuvat otti valokuvaaja Ida Stenros, jonka ammattitaiton olimme luottaneet ennenkin. Halusimme, että bändin nimen hengessä kuvissa olisi juhlat ja päätimme lavastaa kuviin tympeän ala-asteen naamiaisdiskon. Tajusimme, että ensiarvoisen tärkeää ala-astemiljöön luomisessa on puolapuut, joten metsästimme tovin paikkaa, josta sellaiset löytyisivät. Lopulta kävi ilmi, että äitini työpaikalla Kärpäsen peruskoulussa Lahdessa on tarpeisiimme sopiva liikuntasali, ja otimme kuvat siellä. Musiikkivideon kuvaajaksi pestattiin valo- ja videokuvaaja Pekka Rousi. Kehittelimme käsikirjoituksen suuntaviivoja yhdessä Rousin kanssa ja Rousi keräsi luottomiehistään kuvausryhmän, joka suhtautui projektiin asiaan kuuluvalla pieteetillä. Video kuvattiin Rousin studiolla Hernesaarella, ja tätä kirjoittaessani se on vielä leikkauspöydällä. Kuvaukset onnistuivat todella hyvin, ja raakaversion nähneenä uskallan jo sanoa että lopputulos ylittää kaikkien odotukset. Kokonaisbudjetti videolle oli noin 500 euroa, mikä on todella vähän kun ottaa huomioon, että kuvausryhmä koostui kolmesta alan ammattilaisesta, minkä lisäksi saimme mukaan vielä erittäin ansioituneen lavastajan. Avustajia saimme houkuteltua olut- ja pizzapalkalla riittämiin. Kaiken kaikkiaan voi sanoa, että projekti oli oikein onnistunut. Olemme itse tyytyväisiä kasettiin, ja siitä saatu palaute on ollut hyvää kautta linjan. Toivottavasti kasetteja kuunnellaan ja Juhlien musiikki puhuttelee. Vaikka varsinaista välitöntä hyötyä esimerkiksi talous- tai julkisuusmielessä ei oltaisikaan julkaisulla saavutettu, oli kasetin kanssa puuhastelu erittäin mukavaa. Samaa voi sanoa myös promokuvista sekä musiikkivideosta. Ammatillisessa mielessä projekti oli itselleni antoisa, koska indie-musiikin kentällä lähellä ruohonjuuritasoa työskentely kiinnostaa minua paljon. Uskon, että kaikesta vuoden sisällä oppimastani on minulle paljon hyötyä.
Vapaaehtoisten johtamista vihreämmän tapahtuman eteen
Tapahtumien ekologisuus on ollut viime vuosina kulttuurituotannon kentällä vahvasti pinnalla. Monet suuret tuotannot ovat ottaneet askeleita vihreämpään suuntaan - niin myös Helsinki International Horse Show (HIHS). Helsingin Jäähallilla vuosittain järjestettävä viisipäiväinen ratsastustapahtuma on kehittänyt ekologisuutensa ympärille oman Jumps Green -ympäristöohjelman. Ohjelman avulla HIHS pyrkii huomioimaan ekologisuuden kaikilla tapahtuman osa-alueilla, kannustaen samalla myös muita tapahtumassa ja ratsastusyhteisössä toimivia ympäristöystävällisempään toimintaan. Vuonna 2019 ohjelman teemaksi valikoitui Zero Waste. Tavoitteena oli kierrättää mahdollisimman tehokkaasti ja minimoida tapahtumassa kertyvän sekajätteen määrä. Tavoitteen saavuttamiseksi tapahtuma sai ensimmäistä kertaa oman Jumps Green -vapaaehtoisryhmän. Tapahtumassa useamman vuoden työskennelleenä ja ekologisuudesta innostuneena päädyin itse ryhmän johtajaksi. Tehtävänämme oli pitää huoli, että kierrätys toteutuu tapahtumassa suunnitelmien mukaisesti. Yhdessä rakensimme kierrätyspisteet kaikille tapahtuman osapuolille, valvoimme niiden toimintaa tapahtuman aikana ja purimme tapahtuman jälkeen. Olimme myös valmiina auttamaan yleisöä, toimihenkilöitä, näytteilleasettajia ja osallistujia kierrätykseen sekä tapahtuman ekologisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Viime hetkellä kasattu ryhmä jäi melko pieneksi, mutta suoriuduimme kuitenkin meille osoitetuista tehtävistä kiitettävästi. Ryhmässä vallitsi alusta asti hyvä henki ja tekemisen meininki. Kirkkaat ja kunnianhimoiset tavoitteet tekivät työstä merkityksellistä ja ryhmää oli helppo johtaa niitä kohti. Ryhmäläiset olivat myös lähtökohtaisesti kiinnostuneita ekologisuudesta, joka auttoi vapaaehtoisten motivoinnissa. Vapaaehtoisten johtamisen lisäksi opin projektin aikana bonuksena valtavasti tapahtumien ekologisuudesta. Työskentelimme ahkerasti vihreämmän tapahtuman eteen yhdessä onnistuen. Kierrätys toteutui tänä vuonna tapahtumassa paremmin kuin koskaan - kiitos upean ryhmäni! Lisää HIHSin ekologisuudesta ja Jumps Green -ympäristöohjelmasta voit lukea tästä. Ainu, kulttuurituotannon opiskelija, kutu15
Tuotantoassistenttina Magnesia Festivalilla
Magnesia Festival on Helsingin saaristossa järjestettävä jooga- ja hyvinvointifestivaali. Festivaali on kolmipäiväinen viikonloppuelämys, joka tarjoaa kävijöilleen joogaa, hyvinvointityöpajoja, meditaatiota, tanssia ja musiikkia ja ruokaa. Magnesia Festival on järjestetty aiempina vuosina Lonnan saarella ja vuonna 2019 festivaalin laajentuessa se siirrettiin Suomenlinnaan. Saaristo tarjoaa loppukesän festivaalille ainutlaatuiset puitteet. Magnesian ohjelma koostuu kymmenien eri joogaopettajien tunneista, ja erilaisista työpajatunneista ja muista hyvinvointiaiheisista ohjelmanpalasista, kuten luennoista. Magnesia Festivaalin tavoitteena on lisätä hyvinvointia yksilöiden arkeen ja luoda yhdessä iloa ja yhteisöllisyyttä ja nauttia elämästä. Omat kiinnostuksenkohteeni kohtasivat tämän festivaalin sisällön kanssa. Työskentelin Magnesia Festivalille tuotantoassistenttina. Työtehtäviini kuului tapahtuman verkkosivujen sisällöntuotanto ja markkinointitoimien tuottaminen ja toteuttaminen. Verkkosivujen päivityksen ohessa ideoin festivaalille pientä oheisohjelmaa ja kontaktoin muiden maakuntien joogakouluna tarjoten heille vaikuttajayhteistyösopimusta. Lopuksi organisoin myös tiimin vapaaehtoisia. Vapaaehtoisten kanssa toteutimme suoramarkkinointia ympäri Helsinkiä. Syvennyin projektissa markkinointiin ja sisäiseen viestintään. Työ oli hyvin itsenäistä ja oma-aloitteisuus oli tärkeää, mutta pidin sisäistä viestintää haastavana, vaikka tiimi olikin pieni. Projektiryhmällä ei ollut mitään vakiintuneita prosesseja ja tiedonkulku oli välillä puutteellista. Oli kuitenkin kiinnostavaa työskennellä pienelle ja vielä muotoutuvalle festivaaliorganisaatiolle ja nähdä minkälaista sellaisen tuotanto on. Aiemmin olen ollut töissä vain isommille yrityksille. Opin projektin aikana myös tunnistamaan omasta työskentelystäni piirteitä, joita voin soveltaa myöhemmässä työelämässä. Opin sen kautta myös lisää itsestäni ja omista vahvuuksistani ja heikkouksistani. Työkokemuksestä jäi käteen uutta ammattitaitoa ja hyödyllisiä verkostoja.
Projektina verkkosivut henkilöbrändille
Olen kolmannen vuoden kulttuurituotannon opiskelija Metropoliassa. Sain juuri valmiiksi projektin, jonka tein itselleni. Projekti koostui oman henkilöbrändin luomisesta sekä sen seuraksi rakensin verkkosivut. Tarkoituksena oli saada projekti valmiiksi kahdessa kuukaudessa kesän yli, mutta työ ei syntynytkään hetkessä vaan vei puoli vuotta. Projektin tavoitteet olivat kehittää omaa ammatti-identiteettiäni ja erottua kilpailijoista työnhakutilanteissa. Tavoitteena oli myös tuoda vahvimmat taitoni esille helpolla ja nykyaikaisella tavalla. Ennen projektin alkua, en tiennyt olisiko minulla työpaikkaa, joten tästä syystä projektin idea syntyi. Olen nykyään töissä projektipäällikkönä markkinointitoimistossa, joten vaikken tarvitsekaan henkilöbrändiä työnhakutilanteisiin, on oma brändi mainio tapa tuoda esiin ammattitaitojani asiakkailleni. Aloitin työt erilaisten verkkosivualustojen tutkimisella; hinta, laatu ja helppous edellä. Nopeasti selvisi, että wordpress.org tarjosi toivomani työkalut ja mahdollisuudet sivuston rakentamiselle, sillä ne mahdollistivat myös koodausta. Sanoisin, että suurin haaste sekä onnistumisen tunne tuli aina kun sain koodinpätkän toimimaan sivustolla. HMTL- ja CSS-koodaus ei ole entuudestaan tuttua, joten näiden alkeellinen opetteleminen ja onnistuminen antoi paljon itsevarmuutta. Seuraavaksi loin itselleni visuaalisen identiteetin, joka koostui väriteemoista, logosta, valokuvista ja fonteista. Tein myös listan millaisia alasivuja verkkosivuilla tulisi olla perustuen ydinosaamisiini. Etusivulla tulisi olla selkeää mistä ja kenestä on kyse ja yhteydenottomahdollisuus, ansioluettelosivulla työkokemukseni ja koulutukseni, portfoliossa luovan puolen osaamiseni. Verkkosivun lisäksi loin Instagram-tilin, jonka tarkoitus on tukea brändiäni sekä valokuvaustani. LinkedIn-tili minulla on ollut jo ennestään, joten sen liittäminen brändiini oli helppoa. Kun verkkosivujen rakenteet olivat pystyssä, suunnittelin äänensävyn ja tekstisisällön sekä mobiilioptimoin sivut. Päätin rakentaa sivut englannin kielellä, sillä se tuntui luontevimmalta. Tarkoituksena on kääntää ne myös suomeksi ja ruotsiksi myöhemmin. Lopputulos on näkyvillä osoitteessa: www.lindaviljanen.com. Projekti onnistui hyvin, vaikka uudenlainen haaste olikin. Onneksi olinkin itseni pomo tällä kertaa.
Tapahtumatuotannon yrittäjäksi
Opinnollistin itsenäisen projektin muodossa tapahtumien tekniseen tuotantoon keskittyvän yrityksen perustamisen. Yrityksen perustaminen voi kuulostaa pelottavalta, ja sitä se oli minullekin. Olin pitkään sitä mieltä, että en missään nimessä ryhtyisi yrittäjäksi, koska yrittäjyyteen liittyy paljon riskejä. Samaan aikaan siihen liittyy myös paljon työtä ja velvollisuuksia. Olen kuitenkin onnistunut työllistymään opintojeni aikana tapahtumakentällä niin, että koen yritystoiminnan antavan minulle paljon vapauksia ja mahdollisuuden tehdä juuri sitä, mitä haluan. Yrityksen perustamiseen ja yritystoiminnan perustamiseen liittyy toki paljon työtä, mutta tänä päivänä apua ja neuvoja on helppo löytää internetistä. Esimerkiksi NewCo Helsingin kaltaisista yritysneuvonta-palveluista on helppo saada tietoa ja neuvoja. Kun riskit ja mahdollisuudet konkretisoi itselleen ja muille, ja panostaa liiketoiminta-idean ja –suunnitelman hiomiseen, on myös helpompi ja turvallisempi ryhtyä yrittämään. Oma intohimoni ja pääasiallinen työkenttäni on konemusiikki, sekä siihen liittyvät tapahtumat, tekninen tuotanto ja valosuunnittelu- ja operointi. Kenttä ei varsinkaan Suomessa ole kovin suuri ja tapahtumat ovat lähtökohtaisesti pieniä tai keskisuuria. Yritystä ajatellen tiedostan, että alalla ei liiku suuria rahoja ja koska piirit ovat pienet. Siksi onkin ollut erityisen tärkeää verkostoitua muiden tekijöiden kanssa. Lisäksi omien vahvuuksien ja taitojen kehittäminen on tärkeää, koska kilpailu on kovaa. Tällä hetkellä työskentelen freelancer-valoteknikkona, sekä vastaan Helsingissä sijaitsevien Ääniwallin ja Kaikun teknisestä tuotannosta. Yrityksen perustaminen helpottaisi erityisesti freelancer-töitäni, joita tulee myös tulevaisuudessa olemaan yhä enemmän ulkomailla. Kun harkitsee yrityksen perustamista, on syytä miettiä omia vahvuuksia ja kilpailuvalttiaan kentällä, sekä kuinka erottua joukosta, ja mitä oikeastaan haluaa tarjota ja kenelle. Lisäksi luotettava yhtiökumppani, tai -kumppanit, saattavat helpottaa päätöstä lähteä yrittäjäksi, kun asioiden kanssa ei tarvitse painia yksin. Itselleen ei kannata eikä tarvitse olla liian kriittinen, eikä heti tarvitse olla paras kaikessa.. Neuvoja ja vinkkejä kannattaa ehdottomasti kysellä myös muilta yrittäjiltä ja miltä tuntuu työllistää itsensä. Oma vinkkini on, että yrittäjyyttä ei tarvitse pelätä. Valmistelut kannattaa tehdä huolella, ja hyödyntää kaikkia mahdollisia alustoja, kirjallisuutta ja neuvontapalveluita, mitä suinkin keksii. Lopputuloksena on vähintäänkin hyvä yritys.
Elokuvien ilosanomaa levittämässä
Kulttuurituotannon pääsykokeissa kesällä 2018 sanoin, että rakastan elokuvia ja tuottajana haluan levittää elokuvien ilosanomaa. Kokeet ja haastattelu taisi mennä ihan hyvin, sillä syksyllä aloitin opiskelut Arabian kampuksella. Marraskuussa meillä alkoi Kulttuurialan projektityö -kurssi, jossa saimme itse valita projektin, johon lähdemme mukaan. Näin projektien listassa Voimaa elokuvasta -hankkeen ja päätin lähteä heti ensimmäisessä vuonnani elokuvatapahtumien pariin. Voimaa elokuvasta hanke järjestää elokuvaklubeja nuorille työttömille ja maahanmuuttotaustaisille. Klubeilla on vaihtelevat teemat, mutta niihin sisältyy aina elokuvan katsominen ja fasilitoitu keskustelu. Klubien tavoitteena on sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja kahdensuuntainen kotoutuminen. Tällainen hyvän tekeminen elokuvien avulla oli juuri se mitä halusinkin saada tuottajana aikaan. Kevään aikana järjestimme viisi klubia, joista kahdessa minulla oli isompi tuotantovastuu. Ensimmäisillä klubeilla olin mukana vain klubipäivinä auttamassa ja seuraamassa. Kalasataman Vapaakaupunki Olohuoneelle järjestetyssä klubissa sain jo tuotannollisia tehtäviä esimerkiksi markkinoinnin ja tilasuunnittelun parissa. Isoimman Vastuun sain kuitenkin meidän päätapahtumassa eli Arabian katufestivaaleilla järjestetyssä leffaklubissa. Hoidin muun muassa aikataulutuksen, tilasuunnittelun ja kommunikaation Artovan kanssa. Erityisesti nautin tapahtuman visuaalisen ilmeen suunnittelusta, sillä keksimme hienoja tapoja käyttää kierrätettyjä CD-levyjä ja VHS-kasetteja koristeina. Katufestivaalit oli tapa tuoda klubi ihmisten luo ja tapahtuma onnistui erittäin hyvin. Meillä oli huippu tiimi täynnä elokuvia rakastavia tyyppejä ja opin tuotannon kautta, että työskentelen parhaiten osana tiimiä. Projekti antoi myös uuden käsityksen elokuvien voimasta ja sain taas uutta arvostusta tätä taiteenalaa kohtaan. Parasta oli kuitenkin se, että projektia seurasi työtarjous Artovalta hoitamaan heidän elokuvatoimintaa syksyllä. Eli saan jatkaa tätä ilosanoman levittämistä vielä jatkossakin. Aino Tamminen
Arabian katufestivaali artistituotanto cultural management festivaali festivaalituotanto hanke itsensä johtaminen itsenäinen projekti johtaminen kansainvälisyys Kansallismuseo Kulttuurialan projektityö kulttuurintuotanto kulttuurituotanto Kulttuurituottaja Kulttuurituottaja 2016 kulttuurituottaja 2017 kulttuurituottaja 2019 kulttuurituottaja 2020 kulttuurituottajat kulttuurituottaja YAMK Kutu15 kutu16 Kutu17 kutu18 markkinointi Metropolia metropolia ammattikorkeakoulu näyttely vartissa opastusvideo opiskelija projekti projektityö some sosiaalinen media tanssi tanssitaide tapahtumatuotanto Tuottajat18 Tuottajat20 tv-tuotanto vapaaehtoisten johtaminen vapaaehtoistyö viestintä yhteishaku