Avainsana: TKI-toiminta
Kaupallisen TKI-toiminnan potentiaali yritysyhteistyössä
Metropolia tarjoaa yrityksille kehityshaasteiden ratkaisuun ammattilaisten asiantuntijapalveluja sekä ammattiosaamisen vahvistamiseen yritysten henkilöstölle erilaisia koulutuksia. Yritykset voivat osallistua tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan (TKI) hankkeiden, asiakastöiden ja palveluiden kautta. Vaihtoehtoisesti yritykset voivat tarjota opiskelijoille työelämälähtöisiä projekteja, harjoitteluja sekä opinnäytetyön aiheita tai rekrytoida opiskelijoita töihin yritykseen. (1) Metropoliassa on lukuisia kaupallisen TKI-toiminnan projekteja, joissa yritykset ovat mukana. Kaupallisella TKI-toiminnalla tarkoitetaan tutkimus- ja kehittämispalveluja, joita myydään tarjouksen perusteella. Niiden tulee täyttää samalla Tilastokeskuksen määritelmän (2), jonka yhtenä tavoitteena on tutkimus- ja kehittämistyön avulla parantaa jo olemassa olevia menetelmiä, tuotantoprosesseja, palveluja ja tuotteita tai vaihtoehtoisesti luoda uutta. Yritysyhteistyötä tarvitaan tulevaisuudessa korkeakoulussa Yritysyhteistyö on tärkeää, sillä esimerkiksi innovointiin kannustaminen lisää tuottavuutta. Lisäksi tutkimus- ja kehitystoimintaan panostaminen mahdollistaa yritysten kasvua, kilpailukykyä ja kansainvälistymistä. TKI-rahoituksen avulla yritys ja korkeakoulu jakavat samalla myös hankkeen riskejä. On huomattu, että ilman julkisen rahoituksen tukea yritykset eivät panostaisi tarpeeksi edellä mainittuihin asioihin. (3) Yhteiskunnan yleisen hyödyn takia yritysten kannattaa alkaa panostamaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Uudet innovaatiot ovat laajalti rakentuneet aiempien innovaatioiden varaan tai alalla oleva tieto on levinnyt verkostojen kautta sekä työntekijöiden vaihtaessa työpaikkaa. Suomessa suuret yritykset tuottavat merkittävän osan innovaatioista sekä kehittävät osaamistaan. Kaupallistaminen ja tutkimustulosten hyödyntäminen yritysten liiketoiminnassa ovatkin julkisen rahoituksen yksi edistämistavoite. (3) Niinpä yritysten kannattaa tehdä tulevaisuudessa yhteistyötä korkeakoulujen kanssa. Miten yritys hyötyy yhteistyöstä korkeakoulun kanssa? Onnistuneiden yhteistöiden avulla yritys voi parantaa kilpailukykyään sekä samalla säästää tehokkaammin resurssejaan (4). Yritysyhteistyö korkeakoulun kanssa vahvistaa yrityksen brändiä sekä aikaansaa myös positiivista julkisuutta. Yritys voi hyötyä taloudellisesti yhteistyöstä korkeakoulu kanssa. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan yhteistyössä on poikkeuksellinen veroetu, joka oikeuttaa 150 % lisävähennykseen, kun Metropolialta on ostettu TKI-palveluja vuosina 2022–2027 (5). Yrityksessä ei välttämättä olla oivallettu kaikkia vaihtoehtoja yhteistyön muodoista tai projektien ideoista. Tällöin korkeakoulun puolelta kannattaa vapaasti ehdotella erilaisia ideoita yhteistyölle. Pitkäjänteisessä yhteistyössä korkeakoulun väki oppii myös tuntemaan yrityksen organisaatiota, heidän tuotteitaan, palveluitaan ja toimintatapoja. Molemmin puolinen kommunikointi syventää yhteistyötä sekä luo luottamusta. Tutkimus- ja kehitystyön jatkuvuus on mahdollista saavuttaa vuorovaikutuksen ja yhteistyön tekemisen eri muodoilla korkeakoulun ja yritysten kesken. Yrityksiltä saatu tieto käyttäjävaatimuksista ja markkinatarpeista auttavat ohjaamaan kehittämishankkeen toimintaa oikeaan suuntaan. (6) Vinkkejä tulevaisuuden yritysyhteistyöhön Yritykset on mahdollista saada helpommin mukaan TKI-toimintaan, kun ensin on ajateltu yleisesti muutamia asioita. Aivan aluksi on tärkeää pohtia, mitkä asiat sujuvoittavat yhteistyötä ja, mitkä ovat esteenä sille. Seuraavaksi voidaan miettiä, voiko esimerkiksi esteisiin vaikuttaa. Yhteistyö on yritykselle mukavampaa, kun se sujuu helposti ja byrokratiaa ei ole niin paljoa mukana prosesseissa. Projektissa molempien osapuolten tulee hyötyä yhteistyöstä, oli kyseessä iso tai pienempi projekti, niin sen on tuotava lisäarvoa kullekin osapuolelle. Projektilla on oltava selkeät tavoitteet asetettuna, sen on myös tuettava yrityksen liiketoimintatavoitteita. Järkevästi suunniteltu aikataulu, johon molemmat osapuolet myös sitoutuvat, on välttämättömyys projektinhallinnan kannalta. Niin aikataulun kuin tavoitteiden tulee olla yhtenevät, jotta projekti onnistuu sekä yhteistyö sujuu soljuvasti. Tärkeää muistaa, että avoimella kommunikaatiolla rakennetaan luottamusta, jos projektin aikana ilmenee ongelmia, niin niistä kannattaa myös ajoissa viestiä. Edellä olevien seikkojen takkuillessa projektin aikana saattavat ne vaikuttaa negatiivisesti yritykseen sekä halukkuuteen jatkaa yhteistyötä korkeakoulun kanssa. Korkeakoulun kannattaakin panostaa tulevaisuudessa yhteistyön prosesseihin. Lisäksi viestiä näkyvämmin TKI-toiminnan tarjoamista mahdollisuuksista, jotta yrityksiä tavoitettaisiin paremmin sekä TKI-toiminta tulisi entistä tutummaksi mahdollisimman monelle taholle. Joustavia yritysyhteistyön muotoja Kaupallisessa TKI-toiminnassa yrityksen kanssa tehty yhteistyösopimus voisi sisältää tuotteen tai palvelun kehittämisen lisäksi myös viestinnällisiä kehittämispalveluja. Etenkin ajoneuvo- ja konetekniikan alalla yrityksille voisi tarjota projektiluontoisesti vaikkapa sosiaalisen median sisällöntuotannon osaamista, joko suoraan yritykselle tai yhteistyöprojektina. Yhtenä yhteistyön muotona voisi olla tapahtuman toteuttaminen. Tapahtuman voisi olla alan ammattilaistapahtuman, joka kokoaa yrityksiä, korkeakoulun asiantuntijoita sekä sidosryhmiä yhteen verkostoitumaan. Tapahtumassa yritykset voivat vapaasti tutustua TKI-toiminnan mahdollisuuksiin jo aiemmin toteutettujen projektien avulla. Samalla verkostoitua asiantuntijoiden kanssa ja mahdollisesti löytää uusia kumppanuuksia. Korkeakoulun TKI-toiminta antaa mahdollisuudet erottuviin yhteistyöhön, myös yritysten oman alan ja kohderyhmien ulkopuoliseen, esimerkiksi poikkitieteelliset projektit eri alojen välillä. TKI-toiminnasta ja yhteistyöstä korkeakoulun kanssa yritykset voivat hyötyä monipuolisesti eri tavoin. Loppujen lopuksi kunkin yhteistyön kohdalla on tapauskohtaisesti katsottava, millaiset projektit ovat sellaisia, joita kannattaa ryhtyä tekemään. Yhteen ja samaan malliin yhteistyön tekemistä ei kannata rajoittaa, sillä tapoja on suositeltavaa olla erilaisia. (6) Kirjoittaja Laura Matikainen työskentelee projektiasiantuntijana viestinnän parissa Metropolia Ammattikorkeakoulun TKI- ja projektipalveluissa. Koulutukseltaan hän on kulttuurituottaja AMK. Lähteet Metropolia (2024). Palvelut ja asiakastyöt. Palvelut yrityksille ja organisaatioille. Tilastokeskus (2024). Tietoa tilastoista. Käsitteet. Tutkimus- ja kehittämistoiminta (stat.fi). Hyvärinen, J. (29.4.2024). Näkökulmia, miksi julkisin varoin kannattaa tukea yritysten TKI-toimintaa (businessfinland.fi) Löfström, E. (15.3.2018). Yritysyhteistyö ihmistieteellisessä tutkimuksessa (vastuullinentiede.fi) Metropolia (2024). Palvelut ja asiakastyöt. Metropolian tutkimus- ja kehityspalvelut yrityksille. Leskinen, J. & Honkonen, A. (29.11.2023). Pitkäjänteinen yritysyhteistyö vaikuttavan hanketyön pohjana (uasjournal.fi) AMK-lehti / UAS Journal – ammattikorkeakoulujen yhteinen verkkolehti. Lukuvinkki: Yritysyhteistyön hyödyt viestinnän näkökulmasta
Merkityksellistä yhteistoimintaa osallistuvassa TKI-kumppanuudessa
Yhteistoiminta tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioprosessin (TKI) kaikissa vaiheissa on tunnistettu keskeiseksi edellytykseksi tarpeeseen vastaavalle ja käytännössä sovellettavalle TKI-toiminnalle. Mutta millaisia osallistumisen muotoja tutkimuksen yhteistoiminnassa voi olla kokemustoimijan näkökulmasta? Tässä artikkelissa esittelemme mitä on osallistuva TKI-kumppanuus ja miten käytännössä mahdollistuu osallistuminen tutkitun tiedon tuotantoon yhteistutkimusprojektissa, joka toteutettiin Suomen Klubitaloilla. Mitä on osallistuva TKI-kumppanuus Ymmärrys siitä, mitä on merkityksellinen osallistuminen TKI-toiminnassa on muutoksessa. Tutkitun tiedon ja innovaatioiden tuottamisessa ja hyödyntämisessä yhteisöjen jäsenet ovat osallistumassa uusiin rooleihin kumppaneina yhdessä tutkijoiden ja muiden toimijoiden kanssa. Omakohtainen kokemus tutkittavasta ilmiöstä, ymmärrys yhteisön toiminnasta, merkityksistä ja rakenteista, sekä toimivista ratkaisuista arjessa tunnistetaan arvokkaaksi asiantuntijuudeksi tutkijoiden akateemisen osaamisen sekä ammattilaisten käytännön tuntemuksen rinnalla. (1, 2, 3). Osallistuvassa TKI-kumppanuudessa ilmiöihin ja arjesta kumpuaviin tarpeisiin tartutaan yhdessä erilaista osaamista yhdistellen (1). Yhdenvertainen osallistuminen mahdollistaa yksilölle kokemusta siitä, että hänen ainutlaatuista osaamista ja asiantuntijuutta arvostetaan sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta merkitykselliseen tutkimusyhteisöön, joka yhdessä muotoilee toimintaa ja ponnistelee jaettua päämäärää kohti (2). TKI-toiminnan tuloksellisuus vahvistuu, kun kumppanuudessa tuotetut tulokset vastaavat tarpeisiin ja ovat merkityksellisiä sekä käyttökelpoisia yhteisöjen arjessa (4). Osallistuvassa TKI-kumppanuudessa toimijoiden osallistamisen sijaan on kyse osallistumisesta, jolloin TKI-toiminta kiinnittyy arkeen, käytänteisiin ja osallistuminen on luonteeltaan yhdenvertaista ja kumppanuuteen perustuvaa (1). Kun osallistuminen perustuu vastavuoroiseen yhteistoimintaan kumppaneiden kesken läpi TKI-prosessin, voidaan TKI-toiminnassa soveltaa osallistuvan tutkimuskumppanuuden mallia (2). Viisivaiheisessa mallissa tutkimuskumppanuuteen liittyy seuraavia tehtäviä, jotka voivat edetä osin yhtäaikaisesti ja ovat vuorovaikutuksessa keskenään: tutkimuskumppanuuden käynnistäminen tutkimusryhmän rakentaminen vastavuoroinen tutkimuksen yhteissuunnittelu uuden tutkimustiedon tuottaminen yhdessä tutkimustiedon hyödyntäminen arjessa. Kaikissa vaiheissa mielekkäistä osallistumisen muodoista ja yhteistoiminnan käytänteistä sovitaan yhdessä jokaisen osaamista ja mielenkiinnonkohteita hyödyntäen sekä resurssit huomioiden. Kehittävä ja eettinen arviointi liittyy kaikkiin mallin vaiheisiin. (2) Yhdessä tutkimiselle ja kehittämiselle on monta nimeä Yhteisöjen jäsenten osallistumista painottavalle TKI-toimintakulttuurille on käytössä monia käsitteitä sekä kansainvälisesti että kansallisesti. Eri tieteenaloilla osallistuminen on myös luonteeltaan erilaista ja erimuotoista vaihdellen aineistonkeruun joukkoistamisesta kumppanuuteen tutkimusryhmän tasa-arvoisena jäsenenä. Yhdessä tutkimiselle ja kehittämiselle on siis monta nimeä, mutta toiminnan luonteesta ja kontekstista riippuen, myös erilaisia osallistujaryhmiä, tarkoitusperiä ja lähtökohtia. (4) Suomessa osallistuvaa TKI-kumppanuutta kehitetään Metropolia Ammattikorkeakoulussa opetus- ja kulttuuriministeriön TKI-toiminnan profiloitumisrahoituksella. Tämänkaltaista tutkimuskulttuuria edistää myös kanssatutkimuksen tutkijaverkosto. Ossi-hankkeessa kanssatutkimus-käsitteen ohessa on käytetty myös yhteistutkimuksen käsitettä. Kutsu kumppanuuteen Ossi-hankkeessa Osallistuvassa tutkimuskumppanuudessa tutkittavan ilmiön äärelle kutsutaan kumppaneiksi ihmisiä, joilla on erilaista osaamista, kokemusta ja ymmärrystä aiheesta sekä jotka ovat vapaaehtoisia osallistumaan ilmiön tutkimiseen ja kehittämiseen yhdessä (1). Ossi-hankkeen tavoitteena oli edistää kuntoutujien liittymistä ja osallistumista Klubitaloissa sekä siirtymistä myös Klubitalojen ulkopuolelle. Ossi-hankkeessa kutsu kumppanuuteen lähetettiin Klubitalon kokemustoimijoille, joilla oli mahdollisuus työskennellä projektissa toimeksianto- ja tuntityösopimuksella. (3, 5) Seuraavassa kuvautuu yhden kokemustoimijan matka OSSI-hankkeen yhteistutkimusprosessissa. Miten tulla kanssatutkijaksi? ”En ollut täysin toimintakuntoinen, että olisin voinut mennä oikeisiin töihin, mutta olin valmis aloittamaan jotakin uutta, Klubitalon tuttujen työtehtävien sijaan.” Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAn kolmivuotinen Yhteisöllisestä osallisuudesta yksilöllisiin siirtymiin (OSSI) -hanke toteutti tutkimusta, johon haettiin Klubitaloilta osallistujia kanssatutkijoiksi. Klubitalot ovat mielenterveyskuntoutujien ja palkatun henkilökunnan muodostamia, yhdenvertaisia yhteisöjä. Opinto- ja työyksikön työvalmentaja auttoi ja kannusti hakijoita osallistumaan projektiin. Mukaan hyväksyttiin aluksi kolme kanssatutkijaa sekä kokemustaustainen tutkimusavustaja. ”Kaikki tekemämme työ perustui vapaaehtoisuuteen ja saimme tehdä töitä oman jaksamisen ja mielenkiinnon mukaan. Alusta saakka tiimimme oli todella sitoutunut projektiin, eikä kukaan jäänyt pois mistään yhteisestä palaverista, ellei ollut pakottavaa syytä.” Moninaisia tehtäviä ja oppimista kanssatutkijana Kanssatutkijan työtehtäviin OSSI-hankkeessa kuului lukuisia erilaisia työtehtäviä. Selvitettävänä oli kartoituskysely Suomen 23:n Klubitalon jäsenille ja työntekijöille. Tukena oli New Yorkin Klubitalo, jolta saatua kysymyspatteristo käännettiin ja pilotoitiin kanssatutkijoiden vertaisten kanssa ennen varsinaista kyselyn toteuttamista. "Minulla oli olo kuin olisin jokin reportteri, kun laitoin tietokoneen olkalaukkuun ja lähdin haastattelemaan ystäviäni. Tuntui hyvältä tehdä jotain merkityksellistä ja hyödyllistä." Kanssatutkijat osallistuivat esimerkiksi pareittain toteutettuihin haastatteluihin ja kyselyn analyysiin, mutta varsinainen tilastotieteen analyysiohjelman käyttö oli ulkopuolisen avustajan vastuulla. Haastatteluihin annettiin koulutus henkilöltä, jolla oli vankka kokemus kanssatutkimuksesta ja tutkimushaastatteluista. Harjoittelun ansiosta haastattelut sujuivat hyvin. Kanssatutkijat pääsivät vaikuttamaan myös siihen, mitkä olivat merkityksellisiä aiheita nostaa keskusteluun. Haastattelujen analyysivaiheessa valitsimme jokainen oman näkökulman ja kysymyksen, jonka valossa aloimme toteuttaa hankkeessa kehitettyä kokemusohjautunutta analyysiä. ”Minulle tärkeäksi muotoutui kysymys, haluatko saada jotakin merkittävää aikaan Klubitalon ulkopuolella. Saavutukset kutkuttavat mieltä, vaikka olen joutunut lopettamaan useasti opinnot ja työnteon sairastumisen vuoksi. Haluan tietää, onko muiden Klubitalojen jäsenillä ollut samansuuntaisia kokemuksia tai ajatuksia." Kanssatutkijoiden haastattelutehtävän jälkeen he litteroivat haastatteluvideot tekstiksi ja analysoivat haastatteluaineistoa siihen tarkoitelulla ohjelmalla. ”Atlas.ti on analyysiohjelma, josta opin pitämään. Oli todella mielenkiintoista lukea muiden ajatuksia ja tunnistaa samoja, mutta myös eri ajatuksia aiheeseen kuin mitä itse ajattelen.” Kanssatutkijana saattoi osallistua myös tutkimustulosten levittämistä varten järjestettyjen työpajojen vetämiseen Klubitaloilla. Työpajojen tarkoituksena oli kehittää kutakin Klubitaloa hyödyntämällä tutkimuksen tuloksia keskustelujen virittäjinä, ideoinnin aineksina ja yhteiskehittämisen kannustimena. Ossi-hankkeen toiminnasta ja tuloksista kanssatutkijat kertoivat esimerkiksi Klubitaloissa, ammattikorkeakouluissa ja hyvinvointialueilla. Sen lisäksi tilaisuuksia puheenvuoroihin on tarjoutunut kansainvälisiin konferensseihin. ”Pidin puheenvuoron muun muassa European Conference on Mental Health (ECMH) -tapahtumassa 2021. Kanssatutkijana toimiminen on ollut monin tavoin oppimismatka, jolla olen viihtynyt ja josta olen hyötynyt työ- ja toimintakykyni näkökulmasta. Olen valmis tarttumaan uusiin haasteisiin Ossi-hankkeen jälkeen.” Osallistumisen monet muodot ja hyödyt Osallistuminen kumppanina tiedon tuotantoon ja hyödyntämiseen tutkimusprosessissa on monimuotoista, yhdessä muotoutuvaa ja osin ennakoimatonta (3). Osallistuva TKI-kumppanuus on kiinni arjessa, käytännöissä ja elämässä. Siten sen saamia muotoja ja vaiheita ei voi ennakoida samoin kuin laboratorio-olosuhteissa toteutettua perustutkimusta (jos aina sitäkään). Osallistumisen tuottamat hyödyt ovat vastaavasti myös moninaisia, yksilöllisiä ja yhteisiä, yllättäviäkin. Osallistuminen tuottaa parhaimmillaan uutta osaamista, merkityksellisyyden ja yhteisöön kuulumisen kokemuksia jokaiselle kumppanille (1). Osallistuvassa TKI-kumppanuudessa arvoa ei tuoteta vain sen tuloksilla, vaan hyödyllisellä ja merkityksellisellä matkalla. Merkityksellinen ja vaikuttava TKI-toiminta tehdään yhdessä. Kirjoittajat Antti Pitkänen on kanssatutkija ja ollut Lahden Klubitalon jäsenenä jo 13 vuotta. Yhteisöllisestä osallisuudesta yksilöllisiin siirtymiin (OSSI) -hankkeessa (2020-2022) hän on ollut alusta asti hankkeen päättymiseen saakka. Kanssatutkijana hän on oman elämänsä asiantuntija ja tasavertainen tutkimuskumppani. Nea Vänskä on lehtori ja toimii projektipäällikkönä Metropolia Ammattikorkeakoulun hankkeessa, jossa kehitetään osallistuvaa TKI-toimintakulttuuria Metropoliaan ja verkostoihin OKM:n TKI-toiminnan profiloitumisrahoituksella (Hytke). Outi Hietala on sosiaaliantropologi, joka on väitellyt yhteiskuntapolitiikasta. Hän on tutkinut ja kehittänyt päihde- ja mielenterveyskuntoutusta sekä edistänyt kokemusasiantuntemusta ja sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteiskehittämistä. Parhaillaan hän toimii vapaana tutkijana kehittäen mm. yhteis- ja kanssatutkimuksen menetelmiä. Lähteet Sipari S, Helenius S, Vänskä N, Foster R, Salonen A.O. Osallistuva tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiokumppanuus ammattikorkeakoulukontekstissa. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 2022a;24(4):10-27. Sipari S, Vänskä N, Lehtonen K, Helenius S, Väisänen S, Harra T. Osallistuva tutkimuskumppanuus kuntoutuksessa. (Theseus.fi) Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja, OIVA-sarja 50, Helsinki 2022b. Kulmala M, Spišák S, Venäläinen S, Laiho M, Hakala K, Rättilä T. Mitä on kanssatutkimus? Teoksessa Kulmala M, Spišák S, Venäläinen S. (toim.) Kanssatutkimus. Ihanteet ja käytännöt (tuni.fi). Tampere, Tampere University Press, 2023: 11–31. Vaughn LM, Jacquez F. Participatory Research Methods – Choice Points in the Research Process (Scholasticahq.com). Journal of Participatory Research Methods 2020;1(1). Hietala O, Ylitalo S. Klubitalot mielenterveyskuntoutujien työllistymisen tukena. Kuntoutus 2021; 44(4): 40-48.
Viestintäyhteistyö hankekumppanin kanssa: 10 vinkkiä
Miten saadaan aktivoitua kuntalaisia mukaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeeseen? Kokosimme tähän artikkeliin hyviksi havaitsemiamme käytäntöjä ja vinkkejä muille hanketyötä tekeville. Vinkit hyvään viestintäyhteistyöhön Hankkeita toteutetaan yhdessä kumppanien kanssa. Hankkeen onnistuminen vaatii, että tavoitetaan ja aktivoidaan ihmisiä. Viestinnän rooli ja vastuu on siksi suuri ja vaativa. Hyvään viestintään tarvitaan kumppaneita. Hanke tarvitsee kumppaneiden verkostoja tavoittaakseen mahdollisimman tehokkaasti halutut paikalliset sidosryhmät. Älä oleta. Kumppaniorganisaation viestintäammattilaiset eivät välttämättä ole kuulleet koko hankkeesta. Soita ja ota viestintäkumppanit heti alusta asti mukaan suunnittelemaan yhteistä viestintää. Hankkeella on vastuu omasta viestinnästään. Vaikka teet yhteistyötä ammattilaisten kanssa, kokonaisvastuun kantaa hanke. Tee valmiit tiedotteet ja muut tekstit, käsittele valokuvat, anna toimivat linkit ja muu tarvittava materiaali valmiina kumppanien käyttöön ajoissa. Tee viestinnän aikataulu, sovi vastuut ja jaa suunnitelma kumppaneille. Silloin kaikki tietävät, mitä tapahtuu ja milloin ja kenen vastuulla mikäkin asia on. Luota kumppanin tietämykseen ja kokemukseen toimivimmista paikallisista viestintäkanavista. Merkitkää toisenne sosiaalisessa mediassa omiin julkaisuihinne. Hyödynnä kumppanin julkaisuja hankkeen viestinnässä: jaa ja kommentoi. Muista tallentaa ajoissa kumppanin kautta saadut paikallismedian artikkelit ja muut tarvittavat dokumentit. Tapahtuman viestintää varten kannattaa hanketiimissä olla työparina sisällöstä vastaava henkilö ja viestinnästä vastaava henkilö. Se helpottaa viestinnän ideointia, suunnittelua ja toteutusta. Pidä yhteyttä kumppaniin myös silloin, kun mitään isompia tapahtumia ei ole tulossa. Jakakaa palautetta puolin ja toisin ja iloitkaa yhdessä onnistumisista. Viestintäyhteistyön suunnittelu ja valmistelu Smart Countryside Mobility -hankkeessa kehitetään Uudenmaan haja-asutusalueiden henkilöliikkumisen ja pientavaralogistiikan palveluita. Kehittämistyötä tehdään palvelumuotoilun menetelmillä, ja yhteiskehittämiseen tarvitaan mukaan kunnan edustajia, asukkaita ja yrittäjiä. Marraskuussa 2022 järjestimme asukastyöpajan Karkkilassa, joka on yksi hankkeen yhteistyökumppaneista. Halusimme tavoittaa asukkaita ja yrittäjiä mahdollisimman laajasti, jotta erilaiset palveluiden käyttäjät voisivat yhdessä ideoida ratkaisuja liikennepalveluihin. Työpajan viestintää ja markkinointia varten teimme hanketiimissä suunnitelman tehtävistä ja vastuuhenkilöistä. Koimme onnistuneeksi ratkaisuksi sen, että viestintää suunnittelivat yhdessä työpajan suunnittelusta vastannut palvelumuotoilija Raija Kaljunen ja työpajan viestinnästä vastannut asiantuntija Jonna Suvanto. Listasimme yhdessä tarvittavat materiaalit ja toimenpiteet ja sovimme, kuka huolehtii mistäkin asiasta hanketiimissä. Sen jälkeen suunnitelma käytiin läpi Karkkilan kaupungin kanssa. Lähtökohtana oli tuottaa Karkkilan kaupungille valmista materiaalia, jota heidän olisi helppo jakaa omissa kanavissaan. Paikallismedian kontaktoinnin hoiti Karkkila, samoin työpajakutsun jakelun paikallisille yhdistyksille ja yrityksille. Ennen järjestämäämme asukastyöpajaa keskeisimmät hanketiimin tuottamat materiaalit olivat ilmoittautumislomake mediatiedote materiaalit Karkkilan kaupungin verkkosivuja ja sosiaalisen median viestintää varten (valmiit tekstit ja kuvat) kutsu kyläyhdistyksille, yrittäjille ja asukashaastatteluihin osallistuneille lehti-ilmoitus materiaalit hankkeen omia verkko- ja somekanavia varten. Viestinnän toteutus ja arviointi Työpajan aikana Karkkilassa hanketiimiläiset ottivat valokuvia työskentelystä ja ryhmien tekemistä konsepteista. Työpajan jälkeen valokuvia lähetettiin Karkkilan kaupungin käyttöön. Karkkilasta saatiin tietoa paikallismedian tekemistä jutuista. Hankekumppanimme Karkkilan kaupungin tiedotussihteeri Nina Saikanmäki oli tyytyväinen yhteistyöhön: ”Meidän pääkanava on nettisivut www.karkkila.fi, lisäksi kaupungilla on Facebookissa oma Me Karkkilalaiset - Karkkilan kaupunki -sivu. Sen lisäksi jaoin tietoa työpajasta Facebookissa Karkkilan Puskaradio-, Karkkila- ja Karkkilan kuntapolitiikka -ryhmiin.” "Postaukset saivat minusta yllättävän hyvin tykkäyksiä ja jakoja. Tämä on ollut minun näkökulmastani harvinaisen helppo keissi, kun teiltä on tullut niin valmiit materiaalit.” - Nina Saikanmäki, Karkkilan kaupunki Hanketiimissä olimme myös tyytyväisiä, sillä saimme runsaasti osallistujia työpajaan, tapahtuma sai hyvin julkisuutta paikallismediassa ja etukäteen huolella valmisteltu viestintäsuunnitelma toimi hyvin käytännössä. Kirjoittajat Raija Kaljunen, Laurea-ammattikorkeakoulu. Raija työskentelee palvelumuotoilijana kahdessa TKI-hankkeessa Laureassa. Raija on taustaltaan pitkän linjan viestinnän ammattilainen, jota kiinnostaa palvelumuotoilun ja viestinnän yhdistäminen. Smart Countryside Mobility -hankkeessa hän on vastannut Karkkilan kehittämistyön suunnittelusta ja koordinoinnista. Jonna Suvanto, Metropolia Ammattikorkeakoulu. Jonna toimii hankeasiantuntijana Smart Countryside Mobility -hankkeessa markkinoinnin ja viestinnän parissa. Graafisen suunnittelijan koulutuksen saaneen uraan on mahtunut niin AD:n töitä, digimarkkinointia kuin tapahtumien konseptointia ja toteuttamista. Tämän hankkeen luovassa ja innostavassa ilmapiirissä on päässyt tutustumaan myös palvelumuotoilun menetelmiin ja mahdollisuuksiin. Lue lisää hankeviestinnästä Pöyhönen M., Moreira Kares E., Garam S. 5+1 vinkkiä onnistuneeseen hankeviestintään (esignals.fi) Julkaistu 13.9.2022 Åman Kyyrö M. Hankeviestintä ja resurssit Julkaistu 23.2.2021 Kaljunen R., Ylikoski T. Palvelumuotoilu avasi oven vaikuttavampaan hankeviestintään (journal.laurea.fi) Julkaistu 27.10.2021 Jokinen N. Uusi hanke alkaa! Miten rakennan viestinnän fiksusti? (noonkollektiivi.fi) Julkaistu 28.1.2020 Hankeviestinnän käsikirja (2021), Theseus.fi. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja
Tikissä-blogi 2022: kirjoittajien ja julkaisujen määrät kasvoivat
Tikissä on Metropolian tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) oma, yleistajuisia asiantuntijakirjoituksia julkaiseva blogi. Bloggaajat ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä muita TKI-toiminnan asiantuntijoita. Tässä blogimerkinnässä on koottuna kalenterivuoden 2022 julkaisut teemoittain. Tikissä-blogissa on julkaistu yleistajuisia asiantuntijakirjoituksia tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan teemoista vuonna 2022 yhteensä 89 kappaletta blogitekstiä 89 kirjoittajalta 75 suomenkielistä julkaisua 13 englanninkielistä julkaisua Kasvun takana yhteiskirjoittaminen ja hankkeiden päättyminen Metropolian henkilöstö on kirjoittanut blogiin yksin tai yhdessä muiden ammattikorkeakoulujen asiantuntijoiden, hankkeiden työelämäkumppaneiden tai innovaatio-opintoja suorittaneiden opiskelijoiden kanssa. Julkaisujen lukumäärä kasvoi 26 kappaleella ja kirjoittajia oli mukana 33 henkilöä enemmän edellisvuoteen verrattuna. Erityisesti kevään 2022 julkaisujen suurta määrää selittää osaltaan se, että useita TKI-hankkeita päättyi ja tuloksista oli ajankohtaista viestiä. Näiden hankkeiden tuloksia ja TKI-toiminnan asiantuntijuutta on jaettu blogin välityksellä erilaisille kohdeyleisöille. Osa Tikissä-bloggaajista on vakiintuneita kirjoittajia, joilta ilmestyy vuosittain useampi julkaisu. Heidän asiantuntijuutensa on yleisesti TKI-toimintaan ja hanketyöhön liittyvissä teemoissa, ei välttämättä yksittäisissä hankkeissa. Ensikertalaiset voivat innostua blogijulkaisemisesta niin, että heistä tulee hiljalleen vakikirjoittajia. Monelle asiantuntijalle artikkelien yhdessä kirjoittaminen työparin kanssa on mielekästä. Valtaosa ryhmänä tuotettujen yhteisjulkaisujen kirjoittajista ei kuitenkaan osallistu kuin kerran. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kehittyminen ammattikorkeakoulussa Joona Koiranen: Metadatan merkityksestä Jennie Nyman, Tanja Osorio, Aliina Mikkola: Aito kiinnostus aiheeseen ja sisällöllinen motivaatio avaavat ovet oppimiselle Marita Huhtaniemi & Leena Unkari-Virtanen: Kohti ennakointikyvykkyyttä Juha Järvinen: Hyödynnettävyys hanketyössä - kaupallistamisen haasteet Anna-Maria Vilkuna: Nostetta pääkaupunkiseudun innovaatiotoimintaan Mona Roman: Miten osallistaa kansalaiset ja kansalaisjärjestöt alueellisen innovaatiostrategian kehittämiseen Miten innovaatiokeskittymä auttaa rakentamaan kestävää ja osallista tulevaisuutta Minna Elomaa-Krapu & Eija Raatikainen: Vaikuttava hanketoiminta edistää kestävää hyvinvointia - Mikä ihmeen innovaatiokeskittymä, osa 1 Heidi Stenberg: Ammattikorkeakoulun hanketoiminta on hyvä oppimisympäristö - TKIO-toimintaa käytännössä, osa 2 Jenna Huhtanen & Virpi Luoma: Määränpäänä Eurooppa - mitä ottaa huomioon EU-hankevalmistelussa Päivi Rahmel: Vauhti kiihtyy - työnkuvat muuttuvat Kestävä kehitys Kaisa Rapanen: Vihreä siirtymä vaatii kulttuurinmuutoksen myös työpaikoilla Salla Kivelä & Marjatta Komulainen: Kestävä kehitys näkyväksi yrityksissä Juha Järvinen: Kestävää kehitystä voi edistää jo innovaatioiden alkulähteillä Eija Raatikainen & Seija Mäenpää: Vapaaehtoistoiminnalla kohti sosiaalisesti kestävää huomista Johtamisen kehittäminen Leena Unkari-Virtanen, Helena Kuusisto-Ek, Tiina Brandt & Sini Maunula: Miten johdetaan tulevaisuudenkestävää liiketoimintaa? Carita Hand & Marjatta Komulainen: Osaaminen on kestävän työn perusta Maarit Haataja: Ihmisjohtaja huomioi työntekijöiden tunteet muutostilanteessa Marjatta Komulainen: Vuorovaikutteinen johtajuus eettisen organisaatiokulttuurin rakentajana Johtajuuden kestävyysnäkökulmat ihmisten johtamisessa Työn muutos ja johtajuuden haasteet vuonna 2022 Yrityseettisyys tekee organisaatiosta tuloksellisen Yrittäjyys ja yritystoiminnan kehittäminen Titta-Maria Kettunen: Hanketoiminnasta maksutonta apua yrityksen kehittämishaasteiden ratkomiseen Heli Tuulenmäki: Ennakoi osaamista ja menesty Jaana Meriläinen & Carita Hand: Suhdekiemuroita - resilienssi ja kestävyys yritystoiminnassa Kaarina Pirilä & Jenni Koponen: Sattuipas samaan aikaan - koronaa, hanketta, yrittäjyyttä ja digiä Otto Härkönen: Sirkkaa lautaselle ketterästi - yrittäjän kokemuksia elintarvikkeiden tuotteistamisesta Neuvoja pienyrittäjälle pullonkaulojen ja kapeikkojen tunnistamiseen Maarit Laihonen, Perttu Pohjonen & Mika Launikari: Osaamisen kehittämisen prosessit tuottavat tuloksia yrityksissä Helena Miettunen: Yritysten toiminnan kehittämistyöskentelyn menetelmiä Jussi Salonen: Tulevaisuudessa kaikki toimialat voivat hyödyntää XR-teknologioita Työelämä ja työllisyyden edistäminen Heidi Stenberg: Kotihoidon vetovoima huolena - ratkaiseeko sosiaalinen media rekrytoinneissa? Elvira Vainio: Nimi leimaa työnhakijaa - asenteet vaikeuttavat maahanmuuttajien työllistymistä Katriina Rantala-Nenonen & Sanna Saikko: Miten digitalisaatio haastaa työllistymistä? Irene Alsti-Lehtonen: Työyhteisöjen yhteisöllisyyden vahvistaminen taiteen ja luovuuden keinoin Kati Ylikahri & Raili Honkanen-Korhonen: Tehokasta kuin leikkaussalissa - muistilista varmistamaan kestävää keikkatyötä Susanna Mattila & Kati Ylikahri: Vuokratyön 7 vahvuutta ja 7 kehittämiskohdetta Tiina Nevanperä: Mentorointi oman toiminnan kehittämisen ja resilienssin työkaluksi luovilla aloilla Päivi Rahmel: Hyvis vai pahis - miten konflikti voi luoda uutta Selviytymisen strategioista ennakointiosaamiseen Taiteilija taitonsa tuotteistajana Taiteilija yhteisöllisyyden rakentajana Helena Miettunen: Työssä jaksaminen sosiaali- ja terveysalalla Tero Aalto & Essi Santala: Purkkavirityksistä yhdenmukaisiin turvallisuustaitoihin - näyttämötyöturvallisuus läpäisee koko organisaation Timo Nykopp: HUBin rakennuspiirrustukset Digiympäristössä työskentely, johtaminen ja yrittäminen Kaarina Pirilä: Yrittäjänaisten digiosaamista tukemassa Otto Härkönen: Luottamuksen rakentaminen digitaalisessa toimintaympäristössä Helena Miettunen: Resilienssi, itsetuntemus ja näkökulman vaihto Marjatta Komulainen: Ihmisten moninaisuuden näkökulmat hybridityön äärellä Ristiriitoja hybridityössä - nääntyä vai kehittää Sosiaaliset innovaatiot Katri Halonen: Pokemonin matka sosiaaliseksi innovaatioksi Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja hankkeet Hannele Hokkanen: Miten saada kotihoitoon pitovoimaa? Kotihoidon ammattilaiset ja ammattikorkeakoulun opiskelijat kehittämiskumppaneina Asiantuntijat ja opiskelijat kehittävät yhdessä palveluita - TKIO-toimintaa käytännössä, osa 1 Arja Liinamo & Kristiina Heinonen: Vaikuttava hanketoiminta edistää kestävää hyvinvointia, osa 2: Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Eija Raatikainen: Vaikuttava hanketoiminta edistää kestävää hyvinvointia, osa 3: Osallisuuden ja toimijuuden vahvistaminen Heikki Hyvärinen & Kaarina Pirilä: Vaikuttava hanketoiminta edistää kestävää hyvinvointia, osa 4: Yrittäjyys ja johtamisosaaminen edistäminen ja kehittäminen hyvinvointi- ja terveysalalla Pekka Paalasmaa & Kaisa Puuronen: Vaikuttava hanketoiminta edistää hyvinvointia, osa 5: Älykkäät, käyttäjälähtöiset ratkaisut ja palvelut Anita Ahlstrand & Aamos Lemström: Sisäilmapartio innovoitiin ratkaisuksi monialaisena opiskelijayhteistyönä Anna-Reetta Kyllönen: Hankalasti tavoitettavat nuoret kohdataan jalkautuvalla autotyöllä Anne Nikula & Aija Ahokas: Sakko vai pakolla rokottaminen - kysymys oli ajankohtainen jo ennen pandemiaa Kansainvälinen hanketoiminta Kajsa Sten & Janett Halonen: Co-Creating Student-Run Centers in Multicultural Contexts Päivi Keränen: Stewardship in the New European Bauhaus Aija Ahokas, Hannele Hokkanen, Yu Ni TAN, Raynee JW THAM, Natalie SH YEH Dip, Hong-Yong TAN: Behind the scenes of telehealth innovation project Krister Kalda, Azat Kuitunen, Jaanus Müür, Rebecca Ronke, Magdalena Szymańska & Milla Åman Kyyrö: Accelerating the evolution of mobility in the Baltic Sea region - robot bus pilot experiences Eija Raatikainen & Katriina Rantala-Nenonen: Trust as a transversal skill Kansainvälisyys ja maahanmuuttajuus ammattikorkeakouluympäristössä Hanna Repo Jamal, Sari Heikkinen & Vesa V.A. Heikkinen: Maahanmuuttajien työllisyyden haasteet ammattikorkeakoulujen ratkottavana Hanna Repo Jamal, Heini Maisala-McDonnell & Päivi Rimpioja: Metropolian kansainvälinen akatemia yhdistää eri maista ja kulttuureista tulevia opiskelijoita Johanna Niemi: Suomalainen koulutusjärjestelmä tutuksi toiminnallisilla tehtävillä ja selkeillä kuvilla Viestintä ja julkaiseminen Titta-Maria Kettunen & Milla Åman Kyyrö: Asiantuntija viestijänä - miten saada oma ääni kuuluviin? Milla Åman Kyyrö: Hankeviestinnän osaamisen kehittymisestä hyötyvät kaikki Viestintä on vallankäyttöä - asiantuntija, tunne arvosi! Toimiva hankeviestintä vaatii suunnittelua Mistä aloittaa hankkeen viestinnän suunnittelu? Mitä TKI-viestintä on? Vinkkejä hankkeen yleisötapahtuman tuottajalle Äänensävyn hyödyntäminen hankkeen viestinnässä Riikka Wallin & Anna Hermiö: Voimaa yhdessä tekemisestä - vaikuttava julkaiseminen, osa 3 Energia-alan kehittäminen Mari Suoheimo & Antti Tohka: Energia-alan voimakas murros vaatii jatkuvaa oppimista Rakennusalan kehittäminen Tuire Ranta-Meyer: Puumyönteisyys kannattaa pääkaupungissakin Construction Industry Sunil Suwal, Manika Bajracharya, Sharmaa Devi Muthusami, Vipul Agrawal: Sustainable wellbeing through inclusiveness in the construction industry Service Design and Innovations Pamela Spokes: Innovation events in three parts: Hackathons Innovation events in three parts: Design Sprints Embedding Service Design in Higher Education This Meeting Could Have Been a Workshop Why You Need to Learn Service Design Finding Real Problems to Solve All Around Us Learning to Innovate Every Day: 10 Days 100 Challenges event Tikissä-julkaisut ilmestyvät jälleen tammikuussa 2023, jolloin vietämme toimituksessa blogin viisivuotisjuhlaa! Toimituskunta kiittää lämpimästi kirjoittajia ja lukijoita.
Mitä TKI-viestintä on?
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI) on yksi ammattikorkeakoulujen lakisääteisistä tehtävistä. Toiminnassa tutkitaan, testataan, kokeillaan ja sovelletaan. Tuloksina syntyy uutta tietoa, oivalluksia ja muita tuotoksia. Mukana on erilaisia toimijoita: asiantuntijoita, kohderyhmiä, kumppaneita ja yhteistyöverkostoja. Kaikesta tästä tekemisestä halutaan viestiä. Mutta mitä TKI-viestintä oikeastaan tarkoittaa? TKI-viestinnän tehtävänä on välittää saavutettuja tuloksia, innovaatioita ja uusia näkökulmia. (1) TKI-viestintä edistää avointa tiedettä Ammattikorkeakoulut määrittelevät TKI-viestintäänsä omista lähtökohdistaan. Yleistäen voi kuvata, että kyse on paitsi TKI-toiminnassa syntyvien tulosten jakamisesta yleisöille, myös avoimen tieteen periaatteisiin kuuluvasta julkaisutoiminnasta. Avoimuus on tieteen ja tutkimuksen keskeinen periaate, jolla muun muassa laajennetaan tutkitun tiedon saatavuutta. Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat osa vastuullisen tieteenteon käytäntöjä. (2) Ammattikorkeakouluissa tehtävä työ on myös tärkeää tehdä näkyväksi, mutta tällöin on kyse ennemminkin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan liittyvästä viestinnästä, eli lyhyesti TKI –viestinnästä. Laadukas TKI –viestintä on osa tieteen avoimuutta. (3) Tutkimus- ja kehittämishankkeilla pyritään ratkaisemaan erilaisia haasteita ja saamaan aikaan muutoksia vallitsevaan tilanteeseen. Hankkeiden työn tuloksista oletetaan viestittävän ainakin niille yleisöille, joita hanketyön tulokset koskettavat. Julkisen rahoituksen hankkeissa pääsääntönä on, että hankkeesta ja sen tuloksista tulee viestiä mahdollisimman kattavasti. (4) Laajempi tulosten levittäminen on osa TKI-viestinnän haastetta. Yksittäisen hankkeen toiminnasta syntyneet tulokset voivat olla äärimmäisen tärkeitä – pienemmälle joukolle. Organisaatiotasolla ehkä toivotaan, että saataisiin laajasti näkyvyyttä, kun viestitään. TKI-toiminnan merkitys ei synny tyhjiössä Jotta TKI-toiminnan saavutukset voivat konkretisoitua, on niistä kerrottava julkisesti. TKI-viestintä on vaikuttamisen väline, jolla tehty työ saatetaan näkyväksi. Hyvin toteutettu TKI-viestintä muotoilee TKI-toiminnasta syntyneet tulokset yleisöä kiinnostaviksi tarinoiksi tai journalistiset uutiskriteerit ylittäviksi jutuiksi. Maamme korkeakoulujen TKI-aktiivisuus on huippuluokkaa, mutta vain mikroskooppisen pieni osa tuloksistamme nousee esille medioissa [...] (5) TKI-viestinnässä ei siis ole kyse vain hankkeiden tulosten raportoinnista. Kyse on tiedon levittämisestä, tieteen yleistajuistamisesta ja yleisöjen osallistamisesta keskusteluun. Miten TKI-viestinnässä onnistutaan? Viestinnän onnistumista voidaan mitata esimerkiksi sosiaalisen median päivitysten tykkäyksinä, blogikirjoitusten lukukertoina tai valtakunnallisiin uutisiin pääsynä. Onnistuminen vaatii ymmärrystä viestinnän roolista tiedolla kyllästetyssä informaatioympäristössä. Onnistumisen todennäköisyyttä parantaa organisaatiotasolla vallitseva, yhteisesti jaettu käsitys TKI-toiminnan vaikuttavuudesta ja siitä viestimisen merkityksestä. TKI-viestinnän laadukas toteuttaminen ja järjestelmällinen kehittäminen vaativat viestinnän ja julkaisemisen ammattilaisia tueksi TKI-toimintaa tekeville asiantuntijoille. Käytännössä työhön tarvitaan riittäviä resursseja. Ammattikorkeakoulujen TKI-viestintämyönteistä ilmapiiriä voi kehittää monin tavoin. Metropoliassa TKI-hankkeiden viestijät ja projektipäälliköt kutsuttiin yhdessä syyslukukaudella 2022 oppimaan hankeviestinnän perusteita. Samalla tunnistettiin joukko kehittämistarpeita hankkeiden näkyvyyteen liittyvissä kysymyksissä. Näihin pohditaan parhaillaan ratkaisuja, yhdessä TKI-toimijoiden ja viestinnän asiantuntijoiden kanssa. Lähteet Hautala, A. (2022) Ja homman pointti oli? (blogs.tuni.fi) TAMK-blogi. Avoin tiede (2021): Usein kysytyt kysymykset (avointiede.fi) Sinisalo, R. (2018) Tiedeviestinnästä TKI-viestintään (lamkpub.fi) Viestintä TKI-toiminnassa (HAMK.fi) Taatila, V (2021) Mistä me puhumme, kun puhumme TKI:sta? (arene.fi)
Iso-Britannia ja Horisontti Eurooppa – vesittävätkö poliittiset erimielisyydet tulevaisuuden eurooppalaista TKI-yhteistyötä?
Monilla kansainvälistä hanketoimintaa työkseen tekevillä on tiiviisti mielessään kysymys siitä, miten yhteistyöstä brittikumppaneiden kanssa voidaan jatkaa. Kysymys on ajankohtainen erityisesti Horisontti Eurooppa -hankkeita valmistelevilla, sillä uutisointia Iso-Britannian assosioitumisesta Horisontti Eurooppaan on saanut seurata pitkään. Olen saanut aiheeseen liittyen useita tiedusteluita, eikä ihme. Britannia on Metropolialle, kuten myös monille muille eurooppalaisille toimijoille, keskeinen yhteistyömaa. Assosiaatiomaat ovat sellaisia EU:n ulkopuolisia maita, jotka ovat tehneet EU:n kanssa erillisen kahdenkeskisen sopimuksen liittymisestä Horisontti Eurooppa -yhteistyöhön. Assosiaatiomaista tulevat kumppanit saavat lähtökohtaisesti osallistua ohjelman hakuihin samoin oikeuksin ja ehdoin kuin kumppanit EU-maista, ellei jotain rajoitusta tai ehtoa ole erikseen selkeästi ilmaistuna työohjelmassa tai hakuasiakirjoissa, Business Finland kertoo assosiaatiomaista verkkosivuillaan. Laadukkaan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan sekä eurooppalaisen kilpailukyvyn kannalta on ensiarvoisen tärkeää, ettei Eurooppa jakautuisi. Tämä seuraus on kuitenkin riskinä, mikäli Iso-Britannian assosioituminen estyisi. Iso-Britannian osallistuminen Horisontti Eurooppaan on toistaiseksi mahdollistettu kansallisen tuen avulla Metropolialla on toteutettujen sekä käynnissä olevien hankkeiden perusteella useita kumppaneita Britanniassa. Takkuavat neuvottelut vaikuttavat väistämättä myös yhteistyölle avautuviin mahdollisuuksiin tulevaisuudessa. Viesti horisonttihankkeiden valmisteluun liittyen on kuitenkin toistaiseksi selvä - brittikumppaneiden kanssa voi huoletta suunnitella horisonttihankkeita. Iso-Britannia on EU:sta irtauduttuaan eli heti Brexitin jälkeen ilmoittanut halunsa assosioitua Horisontti Eurooppaan. Tällä hetkellä Iso-Britannian hallitus myöntää Horisontti Euroopan kautta rahoitettaviin hankkeisiin osallistuville brittitoimijoille tukirahaa. Tuella kompensoidaan sitä, että he eivät ole kelpoisia saamaan Euroopan komission avustusta. Tukiraha myönnetään UK Research and Innovation -toimielimen kautta. Tukiraha kattaa hanketoimintaa laajasti eri Horisontti Euroopan kokonaisuuksien osalta. Sitä myönnetään tällä hetkellä hankkeille, jotka on määrä allekirjoittaa joulukuun 2022 loppuun mennessä. Kun asiat monimutkaistuvat, neuvotteluajat pitenevät Assosiaatiomaista tulevat toimijat saavat lähtökohtaisesti osallistua horisonttihakuihin samoin oikeuksin ja ehdoin kuin EU-maiden toimijat, ellei rajoitusta tai muuta ehtoa ole erikseen ilmaistuna työohjelmassa tai hakuasiakirjoissa. Neuvottelut assosiaatiosopimuksesta ovat kestäneet jo hyvin kauan, eikä loppu näytä vielä häämöttävän. Hidasteet neuvotteluissa johtuvat siitä, että Iso-Britannia suunnittelee muuttavansa yksipuolisesti Brexitin jälkeistä aikaa koskevia kaupan sääntöjä Pohjois-Irlannin osalta. Nämä suunnitelmat ovat ristiriidassa EU:n ja Iso-Britannian sopimien yhteisten pelisääntöjen kanssa. EU:n innovoinnin, tutkimuksen, kulttuurin, koulutuksen ja nuorisoasioiden komissaari Mariya Gabriel totesi taannoin ScienceBusiness -artikkelissa Britannian olevan EU:lle keskeinen kumppani, mutta ennen assosiaatiosopimuksen viimeistelyä on isompia poliittisia kysymyksiä saatava ratkaistua. Huoli liittymisen kariutumisesta on mielessä sekä Britanniassa, että EU:ssa. Lukuisten vaikuttamiskanavien ja keinojen lisäksi Britannian tutkimuskentän johtajat, sekä samassa keikkuvassa veneessä assosiaatosopimusneuvotteluiden osalta olevat sveitsiläiset tutkimuksen johtajat ovat yhdessä eurooppalaisten kumppaneidensa kanssa vedonneet jo suoraan Euroopan komission puheenjohtajaan Ursula Von der Leyeniin, jotta asia saataisiin ratkaistua eurooppalaiselle tutkimusyhteistyölle edullisella tavalla. Yhteistyön jatkamiselle on kattava yhteiseurooppalainen tahtotila, jonka vuoksi on erityisen toivottavaa että ongelmat saadaan ratkaistua mahdollisimman pian ja yhteistyö voi jatkua vakaalla pohjalla. Kirjoittaja Jenna Huhtanen (HM) on EU-rahoitukseen ja -politiikkaan erikoistunut TKI-asiantuntija. Hän työskentelee TKI-hankkeet ja kehittäminen -tiimissä. Työnkuvaan kuuluu erityisesti EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaan Horisontti Eurooppaan ja EU:n TKI-politiikkaan painottuvia tehtäviä sekä Metropolian EU-toiminnan kehittämistä.
Ihmisjohtaja huomioi työntekijöiden tunteet muutostilanteessa
Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on opetuksen lisäksi harjoittaa työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI). Metropoliassa on tehty jo useamman vuoden ajan systemaattista työtä TKI-toiminnan kehittämiseksi. Vuoden 2022 tavoitteena on kasvattaa ulkopuolisen TKI-rahoituksen määrä kymmeneen miljoonaan euroon. Tavoitteen saavuttamiseksi sekä onnistuneen ja laadukkaan TKI-toiminnan takaamiseksi myös tukipalvelut uudelleenorganisoitiin kesällä 2021. Tässä jutussa kerron, kuinka uutena esihenkilönä lähdin vahvistamaan vastaperustetun tiimin yhteisöllisyyttä organisaatiomuutoksen jälkeen. Organisaatiomuutos on yksilöllinen kokemus, joka herättää sekä myönteisiä että kielteisiä tunteita Organisaatiossa tapahtuvat muutokset heijastuvat henkilöstöön eri tavoin. Toiset kokevat muutokset voimaannuttavina, kun taas toiset voivat kokea epävarmuuden tunnetta johtuen uusista työtehtävistä ja -tovereista tai esihenkilöstä. He voivat kokea myös pelon tunnetta, joka voi lamauttaa ja estää muutokseen sitoutumista. Muutoksen onnistumisen kannalta on tärkeätä, että työntekijä sitoutuu muutokseen myös tunnetasolla. Hyvä johtaja tukee työntekijöitä muutoksen tuomissa haasteissa ja auttaa heitä käsittelemään muutoksen tuomia tunteita. Muutostilanteessa korostuu ihmisten johtaminen. Yhteisöllisyyttä lisääviä keskeisiä asioita ovat luottamus oikeudenmukaisuus erilaisuuden hyväksyminen aito, vastavuoroinen keskustelemisen taito (dialogisuus). Hyvä esihenkilö tukee työntekijöitä muutoksen tuomissa haasteissa ja auttaa heitä käsittelemään muutoksen tuomia tunteita. Esihenkilö ei ole kiinnostunut ainoastaan tuloksista ja tuottavuudesta, vaan myös työntekijöistään ihmisinä. Hänellä on selkeät ja realistiset tavoitteet, joiden saavuttamiseksi hän keskustelee työntekijöiden kanssa, on kiinnostunut, ja kuuntelee heidän näkemyksiänsä ja mielipiteitä. Miten synnyttää luottamusta muuttuneessa tilanteessa? Avoin ja toisia kunnioittava vuorovaikutus on kaiken lähtökohta. Jos työntekijät eivät koe arvostusta ja kunnioitusta, eivät he ole valmiita sitoutumaan organisaatioihin. Arvostuksen ja kunnioituksen puute heijastuu myös heikentyneenä työn tehokkuutena ja laatuna. Tärkeätä on pyrkiä luomaan ilmapiiri, jossa henkilö tuntee yhteenkuuluvuutta ja turvallisuutta. Tarkoitan tällä sitä, että kuka tahansa uskaltaa kertoa ideoistaan pelkäämättä joutuvansa tyrmätyksi tai nolatuksi tulemista. Kaikkia kannustetaan osallistumaan ja yrittämään. Työntekijät kokevat myös tulleensa kuulluksi. Tärkeätä on myös positiivisen ja rakentavan palautteen antaminen. Palaute lisää työntekijöiden hyvinvointia ja motivaatiota. Esihenkilö ei kuitenkaan voi yksin saada aikaan luottamuksellista ilmapiiriä, vaan jokaisen tiimin jäsenen tulee tehdä oma osuutensa. Luottamuksen synnyttäminen työntekijöiden ja esihenkilön välille on ensiarvoisen tärkeätä. Luottamus ei synny vain kauniiden puheiden kautta vaan tarvitaan konkreettisia tekoja. Hyvä esihenkilö ei poukkoile vaan on johdonmukainen. Hän on oikeudenmukainen, tasa-arvoinen, rehellinen ja aito. Hän johtaa omalla esimerkillään ja kommunikoi selkeästi ja yksinkertaisesti. Esihenkilö ei kuitenkaan voi yksin saada aikaan luottamuksellista ilmapiiriä, vaan jokaisen tiimin jäsenen tulee tehdä oma osuutensa. Tiimissä pyrimme käyttämään dialogisia menetelmiä aina, kun se vain on mahdollista. Dialogin tavoitteena on synnyttää luottamusta ihmisten välille ja yhteistyöhön. Se mahdollistaa tasa-arvoisen ja turvallisen työyhteisön syntymisen. Hyvä dialogi on suvaitsevainen ja se sallii erilaisuuden. Henkilöstökyselyn tuloksista tukea kehittämistyön kohdentamiseen Metropoliassa toteutetaan vuosittain henkilöstön työhyvinvointia kuvaava PeoplePower -kysely. Aloitin työni tutustumalla sen tuloksiin. Kävimme tulokset tiimini kanssa läpi ja valitsimme kaksi työhyvinvoinnin kehittämistä tukevaa toimenpidettä vuodelle 2022: selkeät tehtävät ja roolit työn merkityksellisyys Seuraavaksi järjestin kahdenkeskiset kehityskeskustelut kunkin työntekijän kanssa. Kävimme läpi henkilön työhistoriaa, nykyisiä ja tulevia tehtäviä, osaamista, osaamisen kehittämistä ja urasuunnitelmia. Pohdimme, miten henkilön tehtävät liittyivät Metropolia strategiaan ja toimintasuunnitelmaan sekä tiimimme tavoitteisiin. Halusin myös kuulla, mitkä asiat ja palvelut toimivat ja missä on parantamisen varaa, mutta ennen kaikkea halusin, että työntekijät tuntisivat olonsa turvalliseksi ja että he tietävät, että olen heidän tukenaan. Keskustelut myös dokumentoitiin, jotta sovittuihin asioihin on helppo palata tarvittaessa. PeoplePowerin tuloksista selvisi, että työntekijöillä ei ollut riittävän selkeätä kuvaa omista tai tiimin tehtävistä, rooleista ja tavoitteista. Senpä vuoksi aloitimme tehtävien ja roolien selkeyttämisen yhdessä koko tiimin kanssa sekä pienemmissä tiimeissä ja muiden Metropolian toimijoiden välillä. Tehtäviä ja kehittämistyötä tehtiin pareittain ja pienissä työryhmissä. Työntekijät saivat näin kokonaiskuvan siitä, että mitä tiimin on tarkoitus tehdä, millaisia palveluita rakentaa ja he oppivat tuntemaan toisiaan paremmin. Hallinnan tunne muutoksen keskellä Muutostilanteessa työn hallinnan tunne on tärkeä. Työntekijän on itse osattava ottaa vastuuta ja käyttää valtaa tavoitteiden saavuttamiseksi. Tässä esihenkilöllä on tärkeä rooli. Hänen täytyy pystyä selkiyttämään työn tavoitteet ja resurssit. Työntekijöille on myös tärkeätä, että he tietävät riittävällä tasolla, että mitä kukin työntekijä tiimissä tekee, eli heillä on tilannekuva siitä missä mennään. Lisäksi heillä täytyy olla mahdollisuus käyttää monipuolisesti omia taitojaan sekä oppia ja kehittyä työssä. Kaikki nämä edellä mainitut asiat lisäävät työnhallinnan tunnetta ja siten nostavat työn motivaatiota ja merkitystä. Olen edellä käsitellyt yhteisöllisyyden synnyttämistä muutostilanteissa. Tekstissä olen tarkoituksellisesti korostanut ihmisjohtamista ja työntekijöiden tunteita. Ajattelen näin: työntekijät ovat ne, jotka saavat organisaation menestymään. Olen keskittynyt ihmisten motivoimiseen sillä, hyvinvoivat työntekijät ovat innovatiivisia, innostuneita, joustavia, auttavat toisiaan ja heillä on halu kehittyä ja menestyä työssään. Mitkä muut ominaisuudet veisivät paremmin kohti organisaation strategisia tavoitteita? Kirjoittaja Maarit Haataja (FT) aloitti TKI-päällikkönä TKI-hankkeet ja kehittäminen -tiimissä elokuussa 2021. Hän siirtyi Metropoliaan Helsingin yliopistosta, missä hän ehti työskennellä 16 vuotta. Maarit on koulutukseltaan biologian tohtori, ja hän on aiemmin työskennellyt tutkimuksen, tutkimusrahoituksen, yritysyhteistyön ja vaikuttavuuden parissa sekä esihenkilönä. Maaritille tärkeitä arvoja ovat luottamus, oikeudenmukaisuus, erilaisuuden hyväksyminen, rehellisyys ja aitous. Hän on todella innoissaan TKI-päällikön tehtävästä. Maaritin mielestä Metropoliassa on ”tekemisen meininki”, ihmiset ovat iloisia ja ystävällisiä. Maaritin tiimissä on valtavasti osaamista ja hän toivookin, että seuraavien vuosien aikana TKI-palveluita voidaan kehittää niin, että ne tukevat tehokkaasti Metropolian johtoa, opetushenkilökuntaa sekä innovaatiokeskittymiä. TKI-hankkeet ja kehittäminen -tiimin TKI-päällikön vastuualueisiin kuuluvat: hankehaut (pre- ja post award -tuki) tutkimuseettiset- ja tutkimuslupakysymykset viestintä- ja julkaisutuki.
Tutkitun tiedon teemavuosi 2021 oli Tikissä-blogin runsaudensarvi
Tikissä on Metropolian tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) oma, yleistajuisia asiantuntijakirjoituksia julkaiseva blogi. Bloggaajat ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä muita TKI-toiminnan asiantuntijoita. Vuonna 2021 Tikissä oli osa Tutkitun tiedon teemavuoden ohjelmaa. Tutkittu tieto auttaa ratkomaan omaan arkeemme ja koko ihmiskunnan tulevaisuuteen liittyviä kysymyksiä. Tutkitun tiedon teemavuonna 2021 kotimaiset toimijat tuovat yhdessä tutkittua tietoa meille kaikille. Lisätietoa Tutkitun tiedon teemavuoden 2021 sivustolta. Tikissä-blogin julkaisut ovat katsaus Metropolia ammattikorkeakoulun monialaisen ja -ammatillisen TKI-toiminnan ajankohtaisiin aiheisiin. Lisäksi blogimerkinnät tarjoavat lukijoille TKI-hankkeissa tehdyn työn tuloksina syntyneitä ratkaisuja, uutta tietoa ja työvälineitä. Vuonna 2021 Tikissä-blogissa julkaistiin yhteensä 62 kirjoitusta. Kevätlukukaudella 32 julkaisua, joista 29 on suomenkielisiä ja kolme englanninkielisiä. Syyslukukaudella 30 julkaisua, joista 25 on suomenkielisiä ja viisi englanninkielisiä. Kirjoittajina oli yhteensä 56 asiantuntijaa Metropoliasta ja kumppaniorganisaatioista. Ahkerimmat asiantuntijat ovat kirjoittaneet useammankin kerran vuoden varrella. Osalle asiantuntijoista Tikissä-blogiin kirjoittaminen on jo rutiinia, ja osa oli ensimmäistä kertaa asialla. Poimi siis parhaiten sinulle sopivista aihepiireistä ajatuksia ja vinkkejä käyttöösi! Syyslukukauden 2021 Tikissä-blogijulkaisut teemoittain Innovaatiotoiminnan kehittäminen ja työmenetelmät Uuteen EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakauteen yhä osaavampina. Anna-Maria Vilkuna Onko sävellys innovaatio? Jukka Väisänen Onko yhteiskehittäminen vain kompromisseja? Elina Taponen Voiko verkkotyöpaja olla aidosti yhteisöllinen kokemus? Suvi Kiviniemi Innovation Events to Facilitate Teaching, Learning, and Shifting Mindsets. Pamela Spokes Innovation Events in Three Parts: Service Jams. Pamela Spokes. Sosiaali- ja terveysalan tutkimustieto sekä osaamisen kehittäminen Toimintaympäristön kehittämistä yhdessä, asiakkaiden parhaaksi. Johanna Holvikivi & Katriina Rantala-Nenonen Interprofessional Approach for Transversal Skills in Higher Education. Eija Raatikainen & Katriina Rantala-Nenonen Ikääntyneiden liikunta- ja hyvinvointi-palveluiden kehittäminen kannattaa. Heidi Stenberg Senioriliikkujan hyvä ravitsemus – osa 1. Merja Lahdenperä Senioriliikkujan hyvä ravitsemus – osa 2. Merja Lahdenperä Comparison of nursing students’ health behaviour in four countries: China, Finland, Japan and Sri Lanka. Aija Ahokas, Eila-Sisko Korhonen, Anita Näslindh-Ylispangar, Wu Xue, Shaomei Shang, Kithsiri Edirisinghe, Reiko Okahisa, Leena Rekola Esitys- ja tapahtuma-alan turvallisuus Kohti turvallisempaa tulevaisuutta. Kiika Sarpola & Tero Aalto Nuorten syrjäytymistä ehkäisevien menetelmien kehittäminen Kohti vaihtoehtoista tulevaisuutta — miksi nuori radikalisoituu? Miia Ojanen & Jussi Ojanen Strengthening youth’s trust in the future. Eija Raatikainen Nuorten osallisuus vahvistuu hävikkiruokatoiminnassa. Anna-Reetta Kyllönen, Eija Raatikainen & Miia Ojanen Työelämän ja johtajuuden kehittäminen Kestävää työtä resilienssiä ymmärtämällä. Marjatta Komulainen Osaamisen johtaminen vahvistaa yritysten kilpailukykyä. Nora Lappalainen & Elina Taponen Kestävä johtajuus rakentaa työhyvinvointia. Carita Hand & Marjatta Komulainen Yrittäjyyden kehittäminen ja tukeminen Yrityksen resilienssi ja työntekijöiden jaksaminen vahvistuvat yhdessä. Titta-Maria Kettunen Hyvinvointia naisyrittäjille valmentavalla työotteella, Outi Pyrhönen Askelmerkkejä yritysten teknologisen muutoksen sparraamiseen. Nora Lappalainen & Elina Salo Pienyrityksen strategiaa kirkastamassa. Mari (Lehtori) Virtanen Hankeviestintä ja -julkaiseminen Näin toteutat verkkojulkaisun. Jussi Linkola Hankkeiden välisellä viestintäyhteistyöllä kohti laajempaa vaikuttavuutta. Oscar Nissin & Milla Åman Kyyrö Uutiset ovat suodatettua tietoa. Milla Åman Kyyrö Viestinnän asiantuntijuus tukee tutkimustiedon yleistajuistamista. Milla Åman Kyyrö Asiantuntija ja julkinen verkkokeskustelu. Milla Åman Kyyrö Vahvaa vuorovaikutusosaamista tarvitaan tulevaisuuden hanketyössä. Milla Åman Kyyrö Kevätlukukauden 2021 julkaisut Koostepostaus kevätkauden 2021 Tikissä-julkaisuista on julkaistu kesäkuussa.
Toimintaympäristön kehittämistä yhdessä, asiakkaiden parhaaksi
Ammattikorkeakoulun yhtenä tehtävänä on harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä edistävää, että alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimustoimintaa, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä taiteellista toimintaa (1). Miten kehitetään uusia toimintamalleja ja -ympäristöjä, joissa monialainen ja työelämäläheinen oppiminen yhdistyy tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan (TKI)? Uudistavan oppimisympäristön rakentaminen, jossa osaaminen kehittyy TKI-toiminnan avulla, toisaalta innostaa ja toisaalta haastaa erilaiset toimijat yhteisten päämäärien äärelle. Miten voimme tulevaisuudessa kehittää palveluita vastaamaan muuttuvia tarpeita, niin että asiakkaat ovat kehittämistoiminnan keskiössä? Tarvitaan yhä parempaa yhteyttä eri tahojen välille, jotta voidaan toimia proaktiivisesti. Tässä artikkelissa kuvataan Metropolia Ammattikorkeakoulun hyvinvointialojen kehittämää ratkaisua. Yhteisellä työskentelyllä kehitellään uusia toimintatapoja verkostoituvassa sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristössä Metropolia Ammattikorkeakoulun HyMy-kylä - Hyvinvointia Myllypurosta on Myllypuron kampuksella toimiva, ihmislähtöinen ja ekosysteemitoimintatapaan nojautuva, monialainen oppimis- ja kehittämisympäristö. HyMy-kylässä opetus ja TKI-toiminta on integroitu osaksi toimintaa, joka vastaa ihmisten tarpeisiin alueen hyvinvoinnin edistämiseksi. Oppimisympäristönä kylässä toteutetaan monialaisesti uusien palveluiden konseptointia ja innovatiivista kehittämistä. HyMy-kylän moniammatillisessa kehittämistiimissä on kuluneen vuoden aikana etsitty vastausta kysymykseen, mitä TKI-toiminta on tai voi olla HyMy-kylässä? Yhteisen uuden kokonaisuuden hahmottaminen ja kehittäminen tehtiin yhteisellä prosessilla (kuvio 1), jossa keskeistä oli dialoginen vuorovaikutus. Tavoitteena oli hahmottaa kaikki eri toimijat, niin opiskelijat, opettajat, hanketoimijat kuin työelämän yhteistyökumppanit ja tuoda heidät mukaan yhteiseen kehittämisprosessiin. Lisäksi osallistettiin yhdyspinnoilla toimivia muita tahoja, kuten laajemmin TKI-toimijoita sekä muita HyMy-kylän kehittämistoiminnassa mukana olevia. Yhteisessä prosessissa käytettiin haastatteluja, työpajoja, verkostokokouksia ja muita menetelmiä, Ideana oli sekä tiedonkeruun että aktiivisen luovan ajattelun rakentaminen kehittämistyön eri vaiheisiin (2). Olemassa olevan toiminnan kartoittamisen lisäksi haastattelut ja työpajat toimivat myös uusien ideoiden synnyttäjinä (3). Alla oleva kuvio havainnollistaa sotemuotoilun prosessin, jonka ajatuksia hyödynnettiin työskentelyssä. Vaihe vaiheelta koottiin ideoita, määriteltiin yhdessä TKI-toimintaa sekä toimintamalleja yhteiseen työskentelyyn, niin että se syveni kerros kerrokselta. Monitoimijainen kehittämis- ja toimijaverkosto ideoi yhdessä Yhteisen kehittämisprosessin aikana haluttiin selvittää eri rooleissa toimivien mahdollisuuksia tulla osallisiksi yhteiseen toimintaan. Monenlaisia tarpeita ja ratkaisumalleja tunnistettiinkin kehitystyön aikana. Hanketoimijat HyMy-kylä toimii monialaisena toimintaympäristönä eri hankkeille. HyMy-kylän oppimisympäristöä on hyödynnetty hankkeissa muun muassa uusien sosiaali- ja terveysalan työ- ja toimintamallien, kuten esimerkiksi monialaisen tiimiharjoittelun kehittämiseksi. ympäristönä tuetulle keikkatyöllistämiselle opiskelijoiden harjoittelupaikkana hankkeessa tai esimerkiksi HyMy-kylän kylävastaavina. HyMy-kylä on hankkeille kiinnostava ympäristö. Usein kysymys projektipäälliköiden taholta kuuluukin, miten pääsee mukaan, miten kylä voisi palvella minun projektiani, tai mitä annettavaa projektillani voisi olla? Opettajat Monialaista ja moniammatillista toimintaa on HyMy-kylässä tehty aktiivisesti opettajien ohjauksessa. Näitä ovat esimerkiksi Metropolian innovaatio-opinnot, Seniorikylän kehittäminen, Pysäkkitoiminta, konsultatiivisen työotteen kehittäminen ja opinnäytetyöt. Nämä ovat kuuluneet osaksi opintoja tai harjoittelua. Haasteena on saada toiminta yhteiseksi niin, että opiskelijoilla on mahdollisuus itse tehdä valintaa, mihin osallistuvat. Yhtenä ajankohtaisena teemana on ollut digipalvelut senioreille. Mukana toiminnassa on ollut sotelaisten lisäksi hyvinvointiteknologian ja kulttuurin opiskelijoita. Tulevaisuudessa tällainen ilmiölähtöinen toiminta, johon eri osapuolet tuovat osaamisensa, nähtiin rikastuttavana haasteena. Työelämä- ja yhteistyökumppanit Kehittämistyön yhteydessä keskeisenä tuli esille, että toiminnan tulisi olla muuttuvaa, hengittävää ja elävää. Vuorovaikutus alueen hanketoimijoiden kanssa on tarpeen yhteisen kehittämisen viemiseksi eteenpäin. Kohtaamisia voi järjestää säännöllisesti, esimerkiksi työpajoissa. Kun pidetään yllä jatkuvaa vuoropuhelua, toimijat tulevat tutuksi. Silloin on helppo olla yhteyksissä. Syntyisikö tästä yhteinen ajatushautomo, joka veisi yhdessä alueen innovaatiotoimintaa eteenpäin, jää pohdittavaksi. Alueen asukkaiden tarpeisiin vastaaminen, niin että toiminnassa olisi sosiaalisen vastuun ajatus, nousi keskeisesti esille. Kaikilla asiakkailla ei ole varaa maksullisiin palveluihin. Konkreettisia ideoita olivat muun muassa liikuntamahdollisuuksien järjestäminen ruokajonon asiakkaille matalankynnyksen musiikin harrastustoiminta maahanmuuttajanaisille. voisiko HyMy-kylän ympäristö olla moninainen ja monien mahdollisuuksien kohtaamispaikka, Itä-Helsingin Moodi? Kehittämistyön aikana tuli esille erityisesti se, kuinka HyMy-kylän toiminta voisi tukea ja edistää alueella olevia muita hankkeita. Kehittämisideoissa toivottiin, että Metropolian laajaa osaamista voitaisiin hyödyntää alueen muiden hanketoimijoiden osalta esimerkiksi konsultaatiopisteenä, jossa saisi apua tapahtumien tuottamiseen tai soteammattilaiset saisivat apua viestintään. Opiskelijat HyMy-kylä on näyttäytynyt opiskelijoille monialaisena oppimisympäristönä, jossa työskentely ja näkemysten jakaminen sekä työtapojen kehittäminen yhdessä muiden alojen opiskelijoiden kanssa on ollut hyödyllistä ja mielenkiintoista. Kehittyvässä monialaisessa toimintaympäristössä kuitenkin välillä mietityttää, missä kaikessa minä oikeastaan olen osallisena? Mitä kaikkea HyMy-kylässä on? Miten pääsen mukaan HyMy-kylän hankkeisiin? Opiskelijakeskeisessä ja opiskelijalähtöisessä pedagogiikassa opiskelijat ovat opiskelun ja oppimisen aktiivisia toimijoita, mutta opettajan rooli on silti keskeinen (5, 6, 7). Opiskelijat osallistuvat HyMy-kylän kehittämiseen tasavertaisesti opettajien, projektitoimijoiden ja HyMy-kylän asiakkaiden kanssa. Mitä muuta opiskelijakeskeisyys tai -lähtöisyys voisi HyMy-kylässä tarkoittaa? Opiskelijoiden kanssa pidetyn työpajan perusteella se voisi olla ainakin HyMy-kylässä ja hankkeissa tapahtuvien opiskelumahdollisuuksien hyvää saavutettavuutta ja vahvaa osallisuutta oppimisympäristössä. TKI-toiminta tuottaa lisäarvoa TKI-toiminnan näkökulmasta HyMy-kylä voi tarjota hankkeille ympäristön pilotoida ja juurruttaa uusia palveluja ja toimintamalleja. Hankkeiden näkökulmasta HyMy-kylä on monipuolinen resurssi, ja se palvelee hanketoimintaan kytkettynä myös alueellisen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja kehittämisen tehtävää. Opiskelijoille, opettajille ja asiakkaille kylä tarjoaa ympäristön kokeilla ja kehittää uusia palvelukonsepteja ja perehtyä ihmislähtöiseen kehittämiseen. Tarvitaan sisua, sinnikkyyttä, intoa ja yhteistoiminnallisuutta. Toimintamallin rakentaminen ja jalkauttaminen jatkuu HyMy-kylässä yhdessä opiskelijoiden, opettajien, hanketoimijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa osana Metropolian innovaatiokeskittymien toimintaa. Lähteet Ammattikorkeakoululaki 932/2014, Finlex-sivustolla. Ku, B. & Lupton, E. 2020. Health Design Thinking. Creating Products and Services for better Health. Cooper Hewitt. Aineisto kerättiin: Hanketoimijoiden haastattelut helmi-toukokuu 2021, Työpaja opettajille 3.6.2021 (etänä), Työpaja työelämälle 9.11.2021 (etänä) & Opiskelijoiden ryhmähaastattelu 18.11.2021. Plannstiel M & Rasche, C. (edit) 2019. Service Design and Service Thinking in Healthcare and Hospital Management. Springer. Brandes, D. & Ginnis, B. 1986. A Guide to Student Centred Learning. Oxford: Blackwell. Goodyear, V.& Dudley, D. 2015. “I’m a Facilitator of Learning!” Understanding What Teachers and Students Do Within Student-Centered Physical Education Models. Quest Vol 67(3), 274-289. Ku, B. & Lupton, E. 2020. Health Design Thinking. Creating Products and Services for better Health. Cooper Hewitt: Lea, S.J. & Stephenson, D. & Troy, J. 2003. Higher Education Students´ Attitudes to Student Centred Learning: Beyond “educational bulimia”. Studies in Higher Education 28(3), 321-334. Katso lisää HyMy-kylän ja Asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut-Innovaatiokeskittymän sivuilta Kirjoittajat Johanna Holvikivi toimii yliopettajana ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa sekä vanhustyön tutkinto-ohjelmassa Metropoliassa. Hän opettaa johtamista, työn kehittämistä ja on opettajana myös työkykykoordinaattorikoulutuksessa. Lisäksi hän toimii erilaisissa hankkeissa kuten Sotetie- ja Hyvinvointia hybridistä - hankkeessa, Kuntoutuksen koulutuksen ja tutkimuksen forumissa ja Valtakunnallisessa kuntoutuksen koulutuksen verkostossa. Katriina Rantala-Nenonen (YTM) toimii sosiaalialan lehtorina Metropoliassa. Hän opettaa yhteiskuntatieteellisiä aineita ja toimii myös kansallisissa ja kansainvälisissä sosiaali- ja pedagogiikan alan hankkeissa.
Tinderistäkö vauhtia kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan monialaiselle verkostolle?
Mitä monialaisuus tarkoittaa ja miten monialainen verkosto voi olla hyödyksi osaamisen kehittämisessä? Miten samoista aiheista kiinnostuneet tutkijat ja kehittäjät voisivat löytää toisensa? Kuntoutuksen alalla tutkijoiden ja kehittäjien Tinderiäkin on väläytelty apuvälineeksi. Tässä blogimerkinnässä tuodaan esiin näkökulmia ja käytännön toimenpide-ehdotuksia monialaiseen verkostotyöhön. Monialaisuus on tänä päivänä trendi, josta puhutaan paljon, mutta mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan, jää usein hämäräksi. Eri konteksteissa monialaisuus ymmärretään eri tavoin. Salminen ja Rintanen (2014) ovat määritelleet, että monialainen kuntoutus tarkoittaa kuntoutuksen eri osa-alueiden eli ammatillisen, lääkinnällisen, kasvatuksellisen ja sosiaalisen kuntoutuksen asiantuntijoiden yhteistyötä. Se voidaan nähdä myös sektorirajat ylittävänä yhteistyönä, jolloin mukana on julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoita (Salminen & Rintanen 2014). Monialaisen verkostoitumisen tarve kuntoutuksen tutkimuksessa ja kehittämisessä Tänä päivänä kuntoutujien tarpeet ja toimintaympäristöt ovat niin monimutkaisia ja vaikeita, että niiden tutkimiseen ja ratkaisemiseen tarvitaan useiden eri alojen toimijoita. Kyse ei siis ole vain trendistä, vaan aidosta tarpeesta, jota nopea yhteiskunnallinen muutostahti lisää. Siksi kuntoutuksen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalta (TKI-toiminnalta) vaaditaan monitoimijaista ja -sektorista yhteistoimintaa (Piirainen ym. 2019). Kuntoutusalan monialaiseen verkostoon tarvitaan mukaan ihan kaikki: sosiaali- ja terveysalan palvelujen tarjoajat käyttäjät tutkijat ja kehittäjät opettajat ja opiskelijat palveluja sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaa rahoittavat tahot järjestöt ammattikorkeakoulut ja korkeakoulut tutkimus- ja vakuutuslaitokset. Kuntoutujien tarpeiden ja toimintaympäristöjen sekä yhteiskunnallisten muutosten ymmärtäminen vaatii ilmiölähtöisyyttä, toiminnan vaikutusten ymmärtämistä osana isompia kokonaisuuksia sekä monialaista ja -tieteistä toimintaa ja tutkimusta. Ilmiölähtöisyys ja systeemisyys edellyttävät vahvaa poikkihallinnollista yhteistoiminnan kulttuuria yli organisaatiorajojen (Valtioneuvoston kanslia 2019: 12). Järvensivun ym. (2010) mukaan verkostoituneella kehittämisprosessilla voidaan yltää todellisiin innovaatioihin, kun verkoston toiminta pohjautuu toimijoiden tuntemiseen, luottamukseen ja sitoutumiseen, jotka mahdollistavat hiljaisen tiedon liikkumisen. Myös epävarmuutta on kyettävä sietämään. (Järvensivu & Nykänen & Rajala 2010: 8–9, 13–15.) Toimivaan verkostoon liitetään myös vapaaehtoisuuden, itseohjautuvuuden ja dialogisuuden periaatteet (Valtioneuvoston kanslia 2019: 13–14, 20–22). Tiedonvaihtoon ja yhteiskehittelyyn perustuva verkosto edellyttää jäseniltään vapaaehtoista sitoutumista ja jatkuvaa vastuunottoa verkoston toiminnan eteenpäin viemisestä. Sitoutumisen vahvistamiseksi sen on tarjottava kaikille osapuolille lisäarvoa. Parhaiten siihen päästään siten, että sovitaan yhdessä verkoston toimintatavoista päätöksenteosta kommunikoinnista arvioinnista kehittämisestä. Verkoston hengissä pysymiseen voi vaikuttaa myös se, miten hyvin verkosto vastaa taustalla toimivien organisaatioiden perustoiminnan tarpeisiin. (Airila & Aho & Nykänen 2016.) Edellä luetellun perusteella näyttääkin siltä, että tiedonvaihtoon ja yhteiskehittelyyn perustuvassa verkostossa sekä omistajuus että johtaminen ovat osallistujien kesken jaettuja. Kuntoutustiede on lähtökohdiltaan monitieteistä REcoRDI-hankkeessa kuntoutuksen monialainen soveltava tutkimus ymmärretään siten, että kuntoutustiede on lähtökohdiltaan monitieteinen (Paltamaa ym. 2020: 47, 56; Rantakokko ym. 2019: 44–45). Kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan verkostoitumista edistäviä tekijöitä selvitettiin hankkeen webinaarissa kesäkuussa 2020 yhdessä kehittäen. Mukana oli yli 200 kuntoutuksen ja kuntoutumisen ammattilaista ja asiantuntijaa. Webinaarin ryhmätyöskentely toteutui Jamboard-tauluilla, joihin seitsemän rinnakkaista ryhmää tuotti ideoita ja ajatuksia. “Kuntoutujien tarpeista lähtevä tutkimus yhdistää eri toimijoita & tutkijoita, sillä kompleksinen ympäristö edellyttää monitoimijaisuutta ja -tieteistä lähestymistapaa.” (Webinaarin Jamboard-aineisto) Webinaarin osallistujat tutkivat näkökulmaa, jossa yhdistyvät eri tieteenalat, kuten esimerkiksi yhteiskuntatiede, kasvatustiede ja lääketiede. Webinaarin osallistujat nostivat lisäksi esiin, että kuntoutuksen tutkimuksen monialaisuus tarkoittaa aidoimmillaan sitä, että verkostoon pitäisi saada toimijoita mukaan myös sote-alan ulkopuolelta esimerkiksi palvelumuotoilusta ja tekniikasta. “Kuntoutustutkimus vaatii hyvin monialaista osaamista. Tunnistavatko kaikki itsensä kuntoutustutkijoiksi, jos tulevat sosiaali- ja terveysalan ulkopuolelta?” (Webinaarin Jamboard-aineisto) Kaiken kaikkiaan haasteeksi tunnistettiin kuitenkin se, että välttämättä ne toimijat, joita verkostoon halutaan mukaan, eivät tunnista itseään kuntoutuksen tutkijoiksi tai kehittäjiksi. REcoRDI-hankkeen webinaarin yhteiskehittelyyn osallistuneiden ammattilaisten ja asiantuntijoiden mukaan vielä vaikeampaa on verkostokumppaneiden löytäminen ja tavoittaminen sekä verkostotoiminnan rakentaminen tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Monialaisessa verkostotoiminnassa tarvitaan uusia keinoja Kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämistoiminnassa tarvitaan uusia tapoja ja monipuolisia mahdollisuuksia verkostoitumiseen ja verkostotoiminnalle. Vauhdittaisiko verkostoitumista kuntoutuksen tutkijoiden ja kehittäjien Tinder? Entä kehittäjätreffit Senaatintorin uudella terassilla? Nämä ovat esimerkkejä REcoRDI-hankkeen webinaariin osallistuneiden ehdotuksista ja uusista avauksista verkostoitumisen edistämiseksi. Ehdotuksia monialaisen verkostoitumisen konteksteista olivat lisäksi: Monialaiset webinaarit, seminaarit, konferenssipäivät ja tapahtumat niin lähitoteutuksina kuin digitaalisesti Yhteiset tutkimukseen keskittyvät koulutukset ja valmennukset Yhteiset tilaisuudet tutkijoiden ja käytännön tekijöiden kanssa Yhteiset foorumit oppilaitosten, työelämän ja tutkijoiden kanssa Vapaamuotoisemmat tapahtumat ja tilaisuudet Matalan kynnyksen keskustelufoorumit ja verkostoitumisen mahdollisuudet Verkostoitumisseminaarit, joissa yhteiskehittelyä erilaisissa ryhmissä Yhteinen alusta Osaamiskeskusverkosto Ajatushautomot vapaaseen innovointiin ja tutkimukseen Rohkeat kokeilut, joissa mukana tutkijoita, kehittäjiä ja työelämän edustajia Yhteisen tulevaisuuden unelmointia ja merkityksen etsimistä Webinaarin yhteiskehittelyyn osallistuneiden ammattilaisten ja asiantuntijoiden mukaan verkostoitumista kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämistoiminnassa edistää yhteinen visio kuntoutuksen tulevaisuuden suunnasta ja halu viedä toimintaa yhteisten tavoitteiden suuntaan. Tarvitaan yhteisen tulevaisuuden unelmointia. Nämä ovat isoja ja merkityksellisiä asioita, joiden pohtimiseen kannattaa verkostoitumisen aluksi käyttää aikaa ja yhteiskehittelyn keinoja, jotta kaikkien osallistujien näkökulmat tulisivat huomioiduksi. ”Murrokselliset olosuhteet edellyttävät uusia ideoita ja tutkimusperusteisia kokeiluja —> tämä edellyttää innostusta ja verkostoitumista. Voisiko yhteisen tulevaisuuden luominen toimia motivaattorina ja verkostoitumista edistävänä tekijänä?” (Webinaarin Jamboard-aineisto) Webinaariin osallistuneiden mukaan monialaiseen kuntoutuksen soveltavan tutkimuksen verkostotoimintaan osallistuminen edellyttää resursseja, foorumeja, avoimuutta ja luottamusta. Tiedonvaihtoon ja yhteiskehittelyyn perustuvat verkostot poikkeavat esimerkiksi julkisten organisaatioiden resurssien jakamiseen ja täydentämiseen tai yritysten vaihtosuhteisiin perustuvista verkostoista (Valtioneuvoston kanslia 2019: 13). Verkostoituminen vauhdittajana ja kilpailuetuna kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämistoiminnassa Monialaisen verkostoitumisen haasteena ovat kuntoutuksen pirstaleisuus ja siiloutuminen (Vänskä & Paltamaa 2020) sekä kilpailuasetelmat, joista tulisi siirtyä kumppanuuksien rakentamiseen ja avoimeen, reiluun vuoropuheluun (Kekoni ym. 2019: 23). Webinaariin osallistuneiden mielestä vastavoimaksi tarvitaan win-win-asetelmia ja synergiaedun tavoittelua. Monialaiset verkostokumppanuudet voivat parhaimmillaan tuottaa uusia innovaatioita. “Aidot kumppanuudet. Avoin ja reilu vuoropuhelu toisten toimijoiden kanssa. Toiminta nähtäisiin yhteisenä hyvänä, ei kenenkään omana.” (Webinaarin Jamboard-aineisto) Verkostoituminen ei siis ole itseisarvo, vaan sen tulee tuottaa arvoa kaikille verkostoon osallistuville –myös kuntoutujille. Ilman synergiaetuja ja lisäarvoa verkostolla ei ole merkityksellistä tehtävää (Valtioneuvoston kanslia 2019: 18). Webinaariin osallistuneet kuntoutuksen ammattilaiset ja asiantuntijat näkivät verkostoitumisen hyödyksi asiantuntijuuden ja osaamisen jakamiselle. Kuntoutujien osallistuminen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan verkostoon puolestaan hyödyttää kuntoutujien tarpeisiin vastaavaa tutkimus- ja kehittämistyötä. Selvää on, että tulevaisuudessa kuntoutujat halutaan mukaan kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan verkostoihin. Käsityksemme mukaan tulevaisuuden suuntana on osallistuva tutkimuskumppanuus (Lehtonen ym. 2020, Paltamaa ym. 2020: 56). ”Yhteistyö pitäisi nähdä voimavarana. Kilpailua pitäisi katsoa enemmän Suomi vs. muu Eurooppa eikä esim. Suomen sisäisesti.” (Webinaarin Jamboard-aineisto) REcoRDI-hankkeen webinaarin yhteiskehittelyyn osallistuneet kuntoutuksen ammattilaiset ja asiantuntijat näkivät verkostoitumisen kilpailuvalttina tulevaisuuden kuntoutuksen rakentamisessa. Aloitteita kuntoutuksen monialaisen tutkimus- ja kehittämisverkoston vahvistumiseksi Pienet purot voivat toisensa löytäessään muodostaa isoja virtoja, jotka muokkaavat maisemaa. Tässä kirjoituksessa on tuotu esiin periaatteita ja keinoja kuntoutuksen monialaisen verkoston rakentamiseksi ja toimimiseksi REcoRDI-hankkeen webinaariin osallistuneiden näkemyksiin pohjautuen. Tarve kuntoutuksen monialaisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan verkoston kokoamiselle ja verkostoitumisen helpottamiselle on tullut esiin myös kuntoutuksen tutkijoille ja kehittäjille suunnatussa kuntoutuksen soveltavan tutkimuksen nykytilaa ja tulevaisuuden tarpeita kartoittaneessa kyselyssä (Paltamaa ym. 2020: 39-42). Yhteistoimintaa ja sitä mahdollistavia keinoja tarvitaan tutkimus- ja kehittämistoiminnassa, jotta monialainen ja -tieteinen kuntoutuksen verkosto kykenee vastaamaan ihmisten moninaisiin tarpeisiin heidän toimintaympäristöissään. Nyt on aloitteiden aika. Joulukuussa julkaistussa Kuntoutuksen uudistuksen toimeenpanosuunnitelmassa TKI-toimintaan esitetään lisäpanosta (Sosiaali- ja terveysministeriö 2020: 88–92). Olisiko sen avulla mahdollista kehittää kuntoutuksen TKI-toimintaa kohti monialaista, verkostomaisessa yhteistoiminnassa toteutuvaa kuntoutuksen TKI-toimintaa? Kuntoutuksen monialainen soveltava tutkimus- ja kehittämistoiminta rakentuu verkostojen voimalla. Esimerkiksi REcoRDI-hankkeessa kehitetään kuntoutuksen soveltavan tutkimuksen tiekarttaa ja ekosysteemiä yhdessä kuntoutuksen ja kuntoutumisen asiantuntijoiden kanssa. Tiekartta kuvaa tutkimusteemoja sekä tarvittavia toimenpiteitä, jotta tutkimustoiminta kohdentuisi todellisiin tietotarpeisiin ja hyödyttäisi mahdollisimman laajasti myös käytännön kuntoutustyötä. (Rantakokko ym. 2019: 45–47.) Vaihtoehtona webinaarissa esitetylle kuntoutuksen tutkijoiden ja kehittäjien Tinderille avautuu alkuvuodesta Tulevaisuudenkuntoutus.fi-sivusto, joka tarjoaa alustan monialaisen kuntoutuksen ekosysteemille. Se tarjoaa verkkoympäristön, jossa monialaisen kuntoutuksen ammattilaiset ja asiantuntijat, tutkijat ja kehittäjät sekä kuntoutujat ja läheiset voivat kohdata ja keskustella, ehdottaa tutkimusaiheita sekä tarttua heille tärkeisiin tutkimus- ja kehittämisaiheisiin. Alusta tarjoaa mahdollisuuden ilmiölähtöiseen verkostomaiseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan monialaisessa kuntoutuksessa. Kirjoittajat: Toini Harra, YTT, FL, toimintaterapeutti, yliopettaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu, REcoRDI-hanke tutkija Sari Helenius, fysioterapeutti YAMK, projektisuunnittelija, Metropolia Ammattikorkeakoulu, REcoRDI-hanke Tutustu myös • Tulevaisuudenkuntoutus.fi -sivusto • Tietoa sivuston avautumisesta saa seuraamalla REcoRDIa Twitterissä @REcoRDIhanke sekä tunnistetta #tulevaisuudenkuntoutus Lähteet: Airila, Auli & Aho, Outi & Nykänen, Mikko 2016. Verkostot haltuun: Ideoita toimialarajojen ylittämiseen nuorisotyössä. (aukeaa julkari.fi). Helsinki: Työterveyslaitos. Järvensivu, Timo & Nykänen, Katri & Rajala, Rika 2010. Verkostojohtamisen opas: Verkostotyöskentely sosiaali- ja terveysalalla. Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen -hankkeen julkaisu. Kekoni, Taru & Mönkkönen, Kaarina & Hujala, Anneli & Laulainen, Sanna & Hirvonen, Jukka 2019. Moniammatillisuus käsitteinä ja käytänteinä. Teoksessa: Mönkkönen, Kaarina & Kekoni, Taru & Pehkonen, Aini. Moniammatillinen yhteistyö. Vaikuttava vuorovaikutus sosiaali- ja terveysalalla. Helsinki: Gaudeamus. Lehtonen, Krista & Vänskä, Nea & Helenius Sari & Harra, Toini & Sipari, Salla 2020. Osallistuva tutkimuskumppanuus kuntoutuksen soveltavassa tutkimuksessa. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Kuntoutus 43 (3) 6–19. Paltamaa, Jaana & Janhunen, Eija & Matikainen, Emmi & Tammelin, Mia & Harra, Toini & Rantakokko, Merja 2020. Kuntoutuksen soveltavan tutkimuksen nykytila ja tulevaisuuden tarpeet. (aukeaa theseus.fi) Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Piirainen, Kalle A. ym. 2019. Toimintamalleja sosiaali- ja terveysalan tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatiotoiminnan edistämiseen. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:55. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161810/55_2019_VTEAS.pdf Rantakokko, Merja & Sipari, Salla & Paltamaa, Jaana & Malinen, Kaisa & Korniloff, Katariina & Harra, Toini & Vänskä, Nea & Lehtonen, Krista 2019. REcoRDI Monialaisen kuntoutuksen soveltavan tutkimustoiminnan vahvistaminen ekosysteemissä. Kuntoutus 42 (3) 44–48. Salminen, Anna-Liisa & Rintanen, Silva 2014. Monialainen kuntoutus. Kartoittava kirjallisuuskatsaus. (aukeaa hdl.handle.net) Kelan Työpapereita 55/2014. Helsinki: Kela. Sosiaali- ja terveysministeriö 2020. Kuntoutuksen uudistaminen. Kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelma vuosille 2020–2022. (PDF) Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:39. Valtioneuvoston kanslia 2019. Verkostojohtamisen opas. (PDF) Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 2019:12. Vänskä, Nea & Paltamaa, Jaana 2020. kuntoutuksen soveltavan tutkimustoiminnan kehittäminen tulevaisuuden tarpeisiin. Rehablogi 16.1.2020. Metropolia Ammattikorkeakoulu.
Tikissä on Metropolian tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) blogi. Bloggaajat ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä muita TKI-toiminnan asiantuntijoita. Jos haluat kirjoittaa blogiin, ota yhteyttä toimituskuntaan.
Milla Åman Kyyrö, päätoimittaja
Viestinnän asiantuntija, TKI-hankkeet ja kehittäminen
p. 050 342 0341
milla.amankyyro@metropolia.fi
Päivi Keränen
Projektipäällikkö, Muotoilu
p. 040 184 1952
paivi.keranen@metropolia.fi
Jussi Linkola
Projektisuunnittelija, Hankeviestintä- ja julkaisupalvelut
p. 040 184 2448
jussi.linkola@metropolia.fi
Toimituskunta toimittaa Tikissä-blogin sisällöt ennen julkaisua.
3AMK ammattikorkeakoulu asiantuntija Dallaten FUTU hanke hankeviestintä hankkeet hyvinvointi innovaatio innovaatio-opinnot innovaatiot Innovation johtaminen Katse tulevaisuuteen kehittäminen keksintö kestävä kehitys koulutus metropolia minno nuoret Oona-hanke opiskelijat oppiminen osaaminen osaamisen kehittäminen resilienssi service design sosiaali- ja terveysala tekoäly tki TKI-toiminta tulevaisuus tuottavuus tutkimus työelämä työhyvinvointi työllistyminen viestintä vuorovaikutus yhteiskehittäminen yrittäjyys yritystoiminta yritysyhteistyö
Ideoimme, rikastamme ja kehitämme käytäntöön uusia ratkaisuja yhteistyössä yritysten, julkisen sektorin, järjestöjen ja asukkaiden kanssa.