Avainsana: resilienssi
Resilienssiä vahvistavat hyväksymisen taito, työn merkityksellisyys ja autenttisuus
Resilienssi on organisaatioiden ja työntekijöiden oppimiskykyä, joustavuutta ja sopeutumista muutoksiin. Resilienssi muodostuu yritysten ja organisaatioiden työyhteisöjen yhteisöllisyydestä, kyvystä käsitellä ja muokata yhteistä todellisuutta vuorovaikutuksen avulla. (1) Resilienssiä voi vahvistaa myös ennakointi taidoilla, joista yhtenä esimerkkinä on tulevaisuuden ennakointi erilaisilla ennusteilla ja skenaarioilla (2, 3). Resilienssi muodostuu yrityksissä ja organisaatioissa siis monista tekijöistä, joihin voi kehittämisellä vaikuttaa. Ennakoinnilla pyritään varautumaan tulevaisuuteen ymmärtämällä yrityksen toimintaympäristöön vaikuttavia muutosvoimia ja niiden kehitystä. Kun ymmärretään, mihin suuntaan toimintaympäristö on menossa, on helpompi olla etujoukoissa vastaamassa tuleviin haasteisiin. Ennakoinnilla parannetaan tämän logiikan mukaan työntekijöiden ja yritysten valmiutta selviytyä muutoksista. (3) Toimintaympäristön hiljaisia signaaleja kannattaa kuulostella herkällä korvalla. Hiljaiset signaalit ovat muutosten ensimmäisiä ääniä (2) ja tunnistettavia merkkejä tulevasta muutoksesta (4). Yritystoiminnassa hiljaiset signaalit kytkeytyvät toimintaympäristön muutoksiin kuten muutoksiin esimerkiksi kilpailutilanteissa. Siksi kilpailijaseuranta on yritykselle tärkeää. Kun heikkoja signaaleja tunnistetaan, niihin on aikaa varautua, reagoida ja muuttaa toimintaa. (3) Asioiden hyväksyminen vahvistaa resilienssiä yksilötasolla Yksilöillä on omat tapansa vahvistaa resilienssiä. Mikä sopii minulle, on hyvä tieto epävarmuudessa. Yksilön resilienssiin vaikuttavat omien voimavarojen tunnistaminen ja kehittäminen sekä kyky pyytää ja ottaa apua vastaan tarvittaessa. Myös rutiinit ja läheisten ihmisten kanssa vietetty aika vahvistavat resilienssiä. Tuttujen tapojen ja toiminnan toistaminen luo yksilölle psykologista turvallisuutta. Yksilöiden resilienssiin vaikuttavat: Omien voimavarojen tunnistaminen ja kehittäminen Kyky pyytää ja ottaa apua vastaan tarvittaessa Asioiden hyväksyminen Epävarmuuden kanssa toimeen tuleminen Myös asioiden hyväksyminen vahvistaa resilienssiä. Yksilön resilienssiin ja sen tasoon vaikuttaa jokaisen oman elämän tapahtumat. On hyväksyttävä elämän epävarmuus ja sen epämiellyttävät käänteet. Epävarmuuden kanssa on siis tultava toimeen niin henkilökohtaisessa elämässä kuin työelämässä. Yksinyrittäjät joutuvat pohtimaan haasteitaan tarkoin yrityselämässä. Yksinyrittäjien haasteet koskevat usein henkilökohtaista elämää ja työelämää yhtä aikaa. Yksinyrittäjien resilienssin vahvistamisessa yrittäjän omat voimavarat nousevatkin keskiöön. Aina ei ole työkaveria kenen kanssa asioita voisi jakaa, ratkaista tai jolta voi pyytää apua. Arvokeskustelu ja työn merkityksellisyys vahvistavat resilienssiä työyhteisötasolla Säännöllisen arvokeskustelun käyminen työntekijöiden kanssa on organisaatioille tärkeä työyhteisöjen resilienssiä vahvistava tekijä. Omien arvojen mukaisen toiminnan mahdollistaminen vahvistaa työntekijöiden resilienssiä. Siksi organisaatioissa kannattaa käydä arvokeskustelua säännöllisesti, johon jokainen työntekijä pääsee työyhteisötasolla osallistumaan (3 Katse tulevaisuuteen loppujulkaisu). Arvokeskustelun käyminen lisää myös työntekijöiden työn merkityksellisyyden kokemusta. Työn merkityksellisyys on työhön sitoutumisen kannalta tärkeää. Kun työntekijät sitoutuvat työhönsä, innostuminen ja tuloksellisuus vahvistuvat. (3) Myös muutoksissa eläminen vaatii pohdintaa työntekijöiden arvojen ja työn merkityksellisyyden näkökulmista. Jos työntekijät eivät koe työelämän uudistuksia ja muutoksia merkityksellisiksi omasta näkökulmastaan ja muutoksiin ei kykene vaikuttamaa, myös muutosten läpivienti vaikeutuu. Työntekijöiden on tärkeä kokea, että muutoksista on hyötyä ja järkeä heidän työnsä näkökulmasta. Autenttinen johtaminen vahvistaa resilienssiä organisaatiotasolla Kriisit ja epävarmuus muuttavat organisaatioiden toimintaympäristöä. Epävarmuudessa resilienssiä voi vahvistaa johtajuus, joka perustelee ja sanoittaa uudenlaista tulevaisuuden tilaa työntekijöille aidosti ja läpinäkyvästi. Silloin asiat on helpompi hyväksyä pitkällä aikavälillä. Työntekijöiden on tällä tavoin mahdollista samaistua tulevaan sekä sitoutua siihen syvemmin. Siksi aito ja arvot huomioiva vuorovaikutteinen johtajuus vahvistaa organisaation resilienssiä. Tätä johtajuutta voidaan kuvata aidoksi eli autenttiseksi. Organisaation resilienssiä voidaan siis vahvistaa johtajuudella. Tulevaisuuden johtajuus on autenttista johtajuutta, joka korostaa työntekijöiden työn merkityksellisyyttä ja arvoja. Autenttisuus ei takaa ennustettavuutta, mutta viestittää työntekijöille mahdollisuuden tietoiseen sitoutumiseen, ennustettavuuteen ja mahdollisuuteen vaikuttaa omaan työhön. Tulevaisuuden johtajat rakentavat vuorovaikutussuhteita, johtavat tarkoituksella ja ovat ratkaisukeskeisesti orientoituneita. Aidot ja eettiset arvot huomioiva johtajuus mahdollistaa myös liiketoiminnan kestävän suorituskyvyn ja kasvun pitkällä aikavälillä. (1) Katse tulevaisuuteen -hanke tukee resilienssin vahvistamisesta hyvinvointialoilla Metropolia Ammattikorkeakoulun Katse tulevaisuuteen -hankkeessa kehittiin ja tuotettiin tietoa hyvinvointialojen pienten ja keskisuurten (pk) yritysten resilienssin vahvistamiseen. Hankkeessa on tuotettu kompakti tietopaketti yritysten hyödynnettäväksi. Menestyvä työyhteisö ja kestävä tulevaisuus – Matkaopas pk-yrityksille -julkaisu tarjoaa yrityksille kehittämistehtäviä ja tukea kestävän työn ja resilienssin vahvistamiseen. (3) Julkaisun sisällöt vahvistavat yrityksen kehittämistä, jossa huomioidaan kestävyysnäkökulmat, työntekijöiden työn merkityksellisyys ja arvot. Kirjoittaja Marjatta Komulainen (VTM, MBA) on Metropolia ammattikorkeakoulussa Kuntoutus ja tutkiminen -osaamisalueella, Metropolia Masters´ tutkinnoissa johtamisen asiantuntija-lehtori. Lisäksi hän on väitöstutkija, joka työskentelee yrittäjyyden ja palvelujen johtamisen parissa. Hänellä on monipuolista kokemusta johtamisesta, kehittämisestä ja kouluttamisesta. Lähteet Avolio, B. J., & Gardner, W.L. (2005). Authentic leadership development: Getting to the root of positive forms of leadership. The Leadership Quarterly, 16(3), 315-338. Sitran megatrendit 2023 (sitra.fi) Hand, C., Kettunen, T.-M., Kivelä, S., Komulainen, M., Meriläinen, J. & Miettunen, H. Menestyvä työyhteisö ja kestävä tulevaisuus – Matkaopas pk-yrityksille (theseus.fi). 2023. Katse tulevaisuuteen hankkeen loppujulkaisu. Dufva, M. & Rowley, C. (2022). Heikot signaalit. Tarinoita tulevaisuuksista. Sitran selvityksiä 200.
Työyhteisöjen yhteisöllisyyden vahvistaminen taiteen ja luovuuden keinoin
Mitä luovat menetelmät ja taiteilijat voivat tuoda tullessaan, kun työyhteisöille järjestetään yritysvalmennuksia? Valmennukset edistävät resilienssiä ja sosiaalista pääomaa Sosiaalisella pääomalla tarkoitetaan yhteisöjen sellaisia yhteisöllisiä piirteitä, jotka vahvistavat yhteisöllistä toimintaa - ja nimenomaisesti toimintaa, jolla voidaan edistää luottamusta, vastavuoroisuutta ja verkostoitumista. Sosiaalista pääomaa siis syntyy yhteisöllisyydestä ja yhteisön jäsenten välisestä vuorovaikutuksesta (1). Valmennuksissa voidaan keskittyä valmennettavien yhteisöjen valitsemiin teemoihin, esimerkiksi työssäjaksamisen ja henkilökohtaisten tavoitteiden kanssa. Valmennuksissa yrityksen sosiaalisen pääoman ja resilienssin tilaa on tarkasteltu turvallisesti ja yhteisöllisesti. Valmennuksissa käsitellään toisinaan kipeitäkin aiheita ja siksi niissä tulee kiinnittää huomiota vuorovaikutukseen, omien roolien havainnointiin ja työidentiteettiin. Valmentavia tilaisuuksia voi järjestää monissa eri muodoissa. Valmentajien rooli yritysten tarpeiden kuulemisessa on olennainen. Tavoitteena on saada valmennuksen lopputuloksesta yrityksen sen hetkisiä tarpeita mahdollisimman hyvin palveleva. Luovuudesta tukea pienten, keskisuurten ja mikrokokoisten yrittäjien tarpeisiin Yritysvalmennuksiin tuodaan uudenlaista näkökulmaa, kun mukaan otetaan taide ja luovuus. Yllättävää hyötyä saadaan, kun mennyttä, nykyisyyttä ja tulevaisuutta työstetään luovan, taidelähtöisen ja toiminnallisen työskentelyn kautta. Eloisa-hankkeen toiminnassa luovan työn ja taiteen eri alan ammattilaisia kutsuttiin mukaan valmentaja-taiteilija -työpareiksi. Valmentajien rooli yritysten tarpeiden kuulemisessa ja taiteilijoiden osaamisen sovittamisessa kuhunkin kontekstiin oli keskeinen toimintatapa. Yrityksen tarpeista lähtevä, räätälöity valmennus tarkoitti räätälöityä valmentaja-taiteilija -yhteistyön muotoja taiteilijan moninaisten roolien ymmärtämistä osaamisten tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämistä ja näkyväksi tekemistä. Luovuus ja taiteilijuus valjastettiin luontevaksi osaksi niiden tarpeiden toteutumista, joita yritykset ennen valmennuksia ovat nostaneet esiin. Valmennuksista on kerätty aineistoa ja analysoitu kehittämistyön luonteen mukaisesti, ja sitä jatketaan toisen pilotointikierroksen loppuun saakka. Näin saadaan arvokasta tietoa valmennusten vaikuttavuudesta ja kehittämistarpeista. Palautteista, asiantuntijakeskusteluista, haastatteluista saadaan tietoa muun muassa siitä millaisena sosiaalisen pääoman, työhyvinvoinnin ja valmennusten yhteys näyttäytyy miten valmennuksissa on edistetty sosiaalisen pääoman ulottuvuuksia ja resilienssiä millaisia taiteilijarooleja ja/tai taiteilija-valmentaja -yhteistyön malleja muotoutui mitä työhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä tukevia elementtejä valmennuksilla voitiin tukea. Kerättyä tietoa hyödynnetään seuraavan valmennuspilotin ja muiden yrityksille tarjottavien työpajojen suunnittelussa. Hanketyön tuloksia arvioidaan jatkuvasti Kuten tutkimus-. kehittämis- ja innovaatiohankkeissa yleensäkin, myös Eloisan asiantuntijajoukko, projektiryhmä arvioi säännöllisesti hankkeen määrällisiä ja laadullisia tavoitteita. Toimintaa hankkeen aikana kehitetään innovatiivisesti, luovalla ja tarkalla otteella. Monenlaisia toimenpiteitä tarvitaan hankkeelle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Hankkeen osallistujamäärässä on esimerkiksi vielä kurottavaa. Mietinnässä on Miten tehostamme viestintää ja valjastamme eri tahoja markkinoimaan/viestimään Eloisassa tuotettavista työpajoista, kursseista, koulutuksista? Minkälaisia työpajoja, koulutusta tuotamme lisää, jotta osallistumisen helppous ja ennen kaikkea yrityksiä hyödyttävä, vaikuttava sisältö yhdistyvät? Minkälaiset yhteistyön muodot synnyttävät synergiaa ja siten vaikuttavuutta? Hankeyhteistyöllä, asiantuntevan ohjausryhmän valjastamisella sekä taidealan toimijoiden yhteistyöllä saavutetaan tuloksia, joita ei kannata jättää käyttämättä. Kirjoittaja Irene Alsti-Lehtonen toimii Metropoliassa projektiasiantuntijana. Hän on koulutukseltaan kasvatustieteen maisteri ja musiikkipedagogi AMK. Kulttuurialan hankkeiden projektipäällikkönä toimimisen lisäksi Irene tekee hallintotyötä musiikin tutkinnossa. Myös kulttuuri-, yritys- ja sote-alaa eri tavoin yhdistävien rahoitusten hakeminen on osa työnkuvaa. Metropolian palveluksessa hän on toiminut jo yli kymmenen vuoden ajan. Tällä hetkellä työn painopiste on ESR-rahoitteisen Eloisa-hankkeen vetämisessä. Lähteet Manka, Marja-Liisa & Manka, Marjut. 2016. Työhyvinvointi. Talentum Pro. Tapahtumakokonaisuus Eloisa-hankkeen sivuilla.
Yritysten toiminnan kehittämistyöskentelyn menetelmiä
Miten yrityksien toimintaa voidaan kehittää? Työelämän ja työskentelyn vaatimiin muutoksiin voidaan hyödyntää erilaisia strukturoituja menetelmiä. Erilaisten välineiden käyttö työnohjaajan, opettajan, ohjaajan tai valmentajan töissä tuo vuorovaikutuksellisen dialogisuuden lisäksi uusia keinoja tarkastella teemoja, joihin muutosta toivotaan. Tässä kirjoituksessa esittelen, miksi ja mitä välineitä voi käyttää. Fasilitointiin, ohjauksiin tai valmennuksiin soveltuvien menetelmien käyttö ei välttämättä edellytä pohjakoulutusta. Niihin perehtyminen voi auttaa ymmärtämään paremmin tilanteessa käytettävän menetelmän taustaprosesseja tai itse ideaa, miksi jotain tiettyä menetelmää hyödynnetään. Resilienssi yksin ei riitä ylläpitämään työhyvinvointia Yritykset koostuvat aina ihmisistä. Yleisesti ihminen tarvitsee toivoa ja uskoa tulevaan, jotta hän jaksaa kurottaa kohti omia haaveitaan ja kykyä pärjätä arjessa. Resilienssi (1-6) on ollut otsikoissa paljonkin ja se tarkoittaa muun muassa: Keskeinen yritysten selviytymiseen, kestävään kehittymiseen, kriisitilanteiden hallitsemiseen ja jokapäiväisistä haasteista selviämiseen liittyvää taitoa Viime vuosina ovat työtilanteet ja -olosuhteet muuttuneet monin tavoin monella alalla, sekä ainutlaatuisesti että globaalisti covid-19 pandemian seurauksena. Riittämättömyyden tunne kuluttaa työntekijää Jos aika ei tunnu riittävän kaikkien töiden tekoon, alkaa olo tuntua riittämättömältä. Riittämättömyyden tunne on yksi tunteista, joka vaikuttaa myös työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen negatiivisesti. ”Tutkimus osoittaa selkeästi, että vahvempi kokemus itseohjautuvuudesta on yhteydessä suurempaan työn imuun ja alhaisempaan työuupumukseen. Itseohjautuvuutta kokevat työntekijät tuntevat myös palautuvansa paremmin ja kokevat vähemmän stressiä,” työelämäprofessori Frank Martela, Aalto-yliopisto (7). Julkisuutta on erityisen paljon saanut hoitoala, jossa resurssien riittämättömyys on ollut jopa uhkana potilasturvallisuudelle. Hoitoala ei ole ainut, jossa resurssipula, kiire ja kuormittuneisuus ovat läsnä. Samoja epäkohtia tuovat esiin myös opetusalalla työskentelevät henkilöt. (8) Keskeisiä osa-alueita työssä jaksamiseen ovat työhyvinvointia tukevan toiminnan suunnitelmallisuus, päätöksenteon läpinäkyvyys ja resurssien riittävyys. Kun työntekijä kokee tekevänsä merkityksellistä työtä jaksavana ja kykenevänä ihmisenä, on hänen työnsä laatu usein myös parempaa. ”Merkittävää tutkimuksessa on se, että mukana oli monenlaisissa työpaikoissa ja eri aloilla töitä tekeviä ihmisiä. Mitä hierarkkisemmin työ on organisoitu, sitä heikompaa työn imu on. Hierarkkisuus ennustaa myös työuupumusoireita,” Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori ja työhyvinvoinnin asiantuntija Jari Hakanen (7). Työskentelyä työpajoissa kohti myönteisiä tulevaisuuksia Jotta yrittäjän mieli, esimerkiksi koronapandemiasta huolimatta, lähtisi työskentelemään toivotun tulevaisuuden eteen, jonkin on muututtava. Katse tulevaisuuteen -hankkeen tavoitteena on vahvistaa sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan yrittäjien, yritysten ja työntekijöiden resilienssiä ja muutoskyvykkyyttä. Lisäksi hankkeen järjestämien ryhmätapaamisten kautta on tarjottu mahdollisuus verkostoitua ja vahvistaa yrityksen ja työntekijöiden hyvinvointia. Hanketyön puitteissa on lähdetty prosessoimaan ja visioimaan yritysten kanssa toivottua tulevaisuutta, jossa voimavarat tulisivat tulevaisuuden rakentamisen käyttöön. Työskentely on toteutettu työpajoina, joissa yrityksen väki on kokoontunut yhdessä 6–9 tapaamisen aikana, pari tuntia kerrallaan. Kokoontumisissa on suunniteltu tulevia toimenpiteitä ja toteutuksia aikatauluineen. Ensimmäisessä työpajassa on tehty ennakointidialogimenetelmää Tulevaisuuden muistelu (10), jossa toivottu tulevaisuus kuvitellaan viiden vuoden päähän. Tulevaisuuden muistelu- menetelmä on erityisesti käytössä sosiaali- ja terveysalalla, johtamistyössä, kasvatus- ja koulutusaloilla sekä terapiatyössä. Menetelmässä on keskeistä pyrkiä uutta kohti, hyödyntämällä olemassa olevia voimavaroja ja aiemmin hyvin toimineita selviytymiskeinoja (9, 11-14). Hanketyöskentelyn seuraavissa vaiheissa eli Onnistumispajoissa on lähdetty ratkaisukeskeisesti suunnittelemaan toimenpiteitä ja askelia, joilla toivotut asiat toteutuvat. Kun muistelee tavoitetta kehittämistyön suhteen, ajallisina tarkastelupisteinä voi olla kuukausi, puoli vuotta ja hankkeen jälkeen. Pääkysymykset ensimmäisessä yhteistyöskentelyssä eli Tulevaisuuspajassa ovat olleet: Tavoite tulevaisuuteen: yrityksen visio 5 vuoden päähän? Ajattelua ja suunnittelua: mitä priorisoidaan? Mitä täytyy olla valmiina tiettyjen aikojen puitteissa? Mitä toimia vaaditaan? Millä tavoin edistetään tavoitteissa pysymistä? Mitä tapahtuu sen jälkeen? Apukysymyksiä edellä mainittuihin liittyen: Kuinka tavoitteet toteutuivat ja mitä vaadittiin, että perille päästiin? Mitä tavoitteita on saavutettu eri tarkastelupisteissä? Miten ne on saavutettu eli mitä se on edellyttänyt? Miksi ne on saavutettu? Esimerkiksi, miksi ne ovat olleet tärkeitä? Mihin tilanteisiin hyviksi koettuja ratkaisukeinoja voi yrittää jatkossa soveltaa? Miten jatkossa tunnistetaan ennakkoon asioita, jotta ongelmia ei tulisi? Mitkä ovat ne askeleet jatkossa, jotta pysytään oikeilla teillä? Tulevaisuuden visioinnista kohti konkretiaa toiminnan visualisoinnilla Onnistumistyöpajoissa pyrittiin nimeämään, mitkä ovat organisaation tai yrityksen arvot ja resilienssiominaisuudet, jotta niillä vahvistetaan kantavia rakenteita. Dialogisen työskentelyn tueksi tarvitaan usein jonkinlaista visualisointia, jolla asioiden yhteyksiä ja suhteuttamista havainnollistetaan. Hanketyöryhmän kanssa rakennettiin fasilitointia havainnollistamaan kuvaannollinen polkupyörä, jossa sekä yksilön että yhteisön tai organisaation resilienssiä tukevat ominaisuudet täytyy olla tasapainossa, jotta pyörä kulkee eteenpäin. Resilienssipolkupyörässä istuin koostui psykologisesta turvallisuudesta, mikä palautteen perusteella lisääntyi yhteistyöskentelyn myötä työyhteisöissä. Käytännön kokemuksia matkan varrelta Mitä tavoitteellinen työskentely tulevaisuuden eteen on yritysten menestymisen ja pärjäämisen kannalta tuonut? Hanketyön löydöksistä raportoidaan myöhemmin, mutta tähänastiset kokemukset ovat olleet hyviä. Yrittäjät ovat tuoneet esiin lisääntyneen vuorovaikutuksen ja yhteisen kehittämisen tärkeyden henkilöstön kanssa, sillä ulkopuolisen fasilitoijan turvin on voitu käsitellä sellaisiakin asioita, joita ei ole aiemmin hoksattu tai uskallettu lähteä työstämään. Toisekseen, hankkeeseen liittyvä prosessimainen yhteistyöskentely on mahdollistanut dokumentointia ja yhteisiä kehittämisen linjoja myös tulevaisuutta ajatellen. Hanketyöskentelyyn liittyvä yrityksen sisäisen dialogisen vuorovaikutuksen ylläpitäminen suunniteltuja tavoitteita kohti on ollut haastavaa ja antoisaa, mutta ilman työparityöskentelyä asioiden reflektointi, fasilitoinnin ohella, olisi voinut jäädä hyvin niukaksi. Hanketyöryhmän säännölliset, viikoittaiset tapaamiset ovat toimineet hanketyöryhmän sisäisinä työnohjaussessioina, joissa toimintatapoja työpajoihin on tarvittaessa muokattu uusiksi ja olemme kohdanneet toisiamme kannustavin silmin. Toistemme sparrailu on tehnyt meistä hyvin toimivan hanketiimin. Euroopan Sosiaalirahaston rahoittamissa hankkeissa on tavoitteena kestävän kehityksen ja tulevaisuuden turvaaminen ja tässäkin hanketyössä on ollut tarkka suunnitelma, kuinka näitä teemoja yritysten kanssa työskenneltäessä toteutetaan. Kestävän kehityksen teemoista erityisesti kestävän työn ja sosiaalisen kestävyyden teemat ovat näkyneet erityisesti uusien sekä vanhojen struktuurien rakentamisena tai vahvistamisena hankkeeseen osallistuneissa yrityksissä. Katse tulevaisuuteen -hankkeeseen liittyvät yritysprosessit ovat olleet hyvin yksilöllisiä ja moninaisia. Joidenkin yritysten kanssa työskentelyssä on painottunut työilmapiiri tai hyvin käytännönläheiset seikat, kuten vaikkapa viestintä. Työhyvinvointia on sivuttu enemmän tai vähemmän kaikissa yritysprosesseissa, mutta keskeisesti hankkeeseen liittyvä kestävän kehityksen teema on ollut tärkeä kaikissa hanketyöskentelyissä. Yrityksen arvojen merkityksestä on keskusteltu myös podcasteissa ja koulutuksissa, joita hankkeen tiimoilta on pidetty. Kirjoittaja Helena Miettunen (FT, FM, KM) toimii Metropoliassa lehtorina ja tutkintovastaavana. Lisäksi hän on ratkaisukeskeinen työnohjaaja (STOry) ja coach. Hän on työskennellyt Katse tulevaisuuteen -hankkeen asiantuntijana. Lähteet Barasa, E., Mbau, R., & Gilson, L. (2018). What Is Resilience and How Can It Be Nurtured? A Systematic Review of Empirical Literature on Organizational Resilience (doi.org). International Journal of Health Policy and Management, 7(6), 491–503. Liang, F., & Cao, L. (2021).Linking Employee Resilience with Organizational Resilience: The Roles of Coping Mechanism and Managerial Resilience. (doi.org) Psychology Research and Behavior Management, 14, 1063–1075. Valli, L. Kuolema kuittaa univelan? Tutkimus resilienssistä ja resilienssipotentiaalin johtamisesta kriisinhallintaorganisaatiossa. (PDF, trepo.tuni.fi) Tampereen yliopiston väitöskirjat 264. 2020 Työterveyslaitos. Resilientti organisaatio. Mitä on resilienssi? (ttl.fi) Resilience-hanke Itsearviointi: Resilienssi (resilience-project.eu) Tampereen yliopiston verkkouutinen. Resilienssin johtamisella saavutetaan parempaa työhyvinvointia | Tampereen korkeakouluyhteisö (tuni.fi) Aalto-yliopiston verkkouutinen. Tutkimus: Itseohjautuvuus lisää työn imua, vähentää stressiä ja nopeuttaa palautumista. (aalto.fi) 30.4.2021 Työolobarometri 2020: Sairaanhoitajien työtyytymättömyys kasvaa | Sairaanhoitajat, Tutkimustietoa opetusalan työoloista (oaj.fi). Eriksson, E., Arnkil, T.E. & Rautava, M. (2006) Ennakointidialogeja huolten vyöhykkeellä verkostokonsultin käsikirja – ohjeita verkostomaiseen työskentelyyn. (julkari.fi) Stakesin työpapereita 29/2006. Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus STAKES. Kokko, R.-L. (2007) Tulevaisuuden muistelu – palaveri – toiveikkuutta tuottava yhteistyömenetelmä (julkari.fi) Yhteiskuntapolitiikka 72 (2007): 2, 166-174. Innokylä. Tulevaisuuden muistelu (innokyla.fi) Sitra. Tulevaisuuksien muistelu (sitra.fi) THL. Ennakointidialogit - Lapset, nuoret ja perheet (thl.fi) -- Katse tulevaisuuteen -hankkeen sivu.
Resilienssi, itsetuntemus ja näkökulman vaihto
Informaatiotulvan hallinta voi olla tänä päivänä melko suuri haaste, sillä propagandan ja aktuaalisen tiedon erottaminen toisistaan on vaikeaa. Valeuutisten erottaminen provokatiivisesta toiminnasta voi olla jopa mahdotonta. Viime aikoina onkin sosiaalisessa mediassa jaettu vinkkejä siitä, kuinka erottaa valeuutinen oikeasta uutisesta. Usein sanotaan, että totuus on tarua ihmeellisempää, mutta uutisten suhteen useampi samansisältöinen uutisointi voi olla keino varmentaa tiedon oikeellisuutta. On arvokasta löytää keinot mielensä rauhoittamiseen. Näetkö ankan vai pupun? Yllä oleva piirroskuva on klassinen esimerkki siitä, kuinka ihmisen tunnetila tai ympäristö voi vaikuttaa siihen, havaitseeko katsoja kahta eläintä esittävästä kuvasta mielestään pupun vai ankan (1). Kuinka voi antaa veden valua ankan selästä? Miten ollaan resilienttejä informaation tukahduttavalle vaikutukselle? Mikäli uutisvirtaa tai somea seuraa hyvin aktiivisesti, voi olla, että niiden sisältö saa tarpeettoman suuren merkityksen arjen ajattelussa ja tunnetiloissa. Kuormittumisen säätelyä on hyvä tarkkailla. Olisi hyvä miettiä, mitä jatkuvan sisältövirran seuraamisella hakee takaa, tai mitä tarkoitusta se palvelee. Meillä on joka hetki mahdollisuus vaikuttaa omiin tunteisiimme ja ajatteluumme Mikäli huomaa oman ahdistuksen lisääntyvän, kannattanee sosiaalisen median ja uutisten seuraaminen jättää vähemmälle. Ahdistuksen kuopasta ylös pääsyyn on monia keinoja ja kukin löytää ne itselleen sopivimmat: joillakin se on juttelu ystävien kanssa, toisilla luonnossa kulkeminen tai urheilu. Itsensä ja tuntemustensa kuulostelu kuitenkin kannattaa ja johtaa usein muutenkin parempaan itsetuntemukseen. Läsnäoleminen omassa kehossa ja ajattelun tasaaminen rauhallisen hengityksen avulla ovat hyviä keinoja tyynnyttää laukkaavaa mieltä, koska miksi et tekisi niin? Murheessa vellominen ei muuta tosiasioita, mutta helposti lamaannuttaa ja estää omaa toimintaa. Toiminnan ja lamaantumisen vaihtelun voimakkuus voi näkyä resilienssinä. Sillä tarkoitetaan henkistä kapasiteettia, jonka avulla ihminen pystyy, usein tiedostamattomasti, hyödyntämään niitä voimavaroja ja vahvuuksia, jotka ylläpitävät hänen hyvinvointiaan erilaisissa tilanteissa. Resilienssin merkitys nousee esille erityisesti yllättävissä ja vaikeissa tilanteissa, jotka haastavat ihmisen totutut toimintamallit ja ajatukset (2), jota on mahdollisuus myös itse kasvattaa. Ajatteluaan voi herätellä näkökulman vaihtamisella Näkökulman vaihtamisen taito voi auttaa huomaamaan, etteivät asiat olekaan niin yksioikoisia. Silloin voi huomata, että jossain vaikeassa ja hankalassa seikassa tai tilanteessa, on jokin hyvä puoli (tai sitä voi yrittää etsiä). Huomio hyvästä voi auttaa työskentelemään hankalan asian eteen tai sen parissa. Usein sanotaan, että kun huomaa ne asiat, jotka ovat jo hyvin, huonompien asioiden merkitys vähenee. Priorisoiminen hyvään ja toimivaan voivat toimia myös vipuvartena vaikeiden asioiden työstämisessä ja lisätä motivaatiota. Hyvän näkeminen ja siihen keskittyminen ei siis välttämättä tarkoita pään pistämistä positiivisuuden pensaaseen. Se voi tarkoittaa, että löytää itsestään ne voimavarat ja vahvuudet, joilla asioiden ja hyvinvoinnin eteen jaksaa kamppailla. Näkökulman vaihtamista voimavaroihin ja vahvuuksiin harjoitellaan yhdessä myös Katse tulevaisuuteen -hankkeessa, jotta yritysten resilienssi vahvistuisi. Kirjoittaja Helena Miettunen (FT, lastenpsykiatria FM, logopedia KM, kasvatuspsykologia) on Metropolia Ammattikorkeakoulun lehtori ja tutkintovastaava sekä Katse tulevaisuuteen - hankkeen asiantuntija. Lähteet Joseph Jastrow, 1900, Fact and Fable in Psychology (archive.org). Houghton, Mifflin and Co, s. 294-296.) Mitä resilienssi on? | Helsingin yliopisto (helsinki.fi) Kirjallisuutta Aivotaidot – käytä päätäsi paremmin (2017). Isomäki, H. & Uusitalo, N. Gummerus. Deception in psychology: moral costs and benefits of unsought self-knowledge. Bortolotti L, Mameli M.Account Res. 2006 Jul-Sep;13(3):259-75. doi: 10.1080/08989620600848561.PMID: 17124761 Elämän tarkoitus, suuntana merkityksellinen elämä (2020) Martela, F. Gummerus. Hyvinvointia mielelläsi. Arvoista suunta elämäntapamuutokseen. (2020) Tevanlinna, A. Atena. Joustava mieli. Vapaudu stressin, uupumuksen ja masennuksen yliotteesta. (2013) A. Pietikäinen, Duodecim. Miksi aivot sanovat ei? Opi uusi tapa ajatella (2015) Lappalainen, M. Minerva-kustannus. Näkökulman vaihtamisen taito (2011). Mattila, A.S. WSOY, Business pokkarit. Omaa tehtävää etsimässä (2019). Pajunen, R. Otava. Positiivisen psykologian voima (2015). Uusitalo-Malmivaara, L. (toim.) PS-kustannus. Työkirja, työelämän vallankumouksen perusteet (2012). Tuominen, S. & Pohjakallio, P. WSOY. Viisas mieli (2019). Opas tunnesäätelyvaikeuksista kärsiville. Sadeniemi, M., Häkkinen, M., Koivisto, M., Ryhänen, Te. & Tsokkinen, A-L. Duodecim.
Suhdekiemuroita – resilienssi ja kestävyys yritystoiminnassa
Voiko yrityksen toiminta olla kestävää ilman resilienssiä tai voiko yritys olla resilientti ilman, että se toimii kestävän työn periaatteiden mukaisesti? Resilienssi ja kestävä työ ovat kehitykseen ja vaikuttamiseen liittyviä käsitteitä, joilla kuvataan tiettyjä, mutta hankalasti mitattavia ilmiötä. Haasteena on ollut hahmottaa, mitä nämä kaksi käsitettä tarkoittavat yrityksen toiminnan kehittämisen näkökulmasta ja miten yritystä voidaan tukea menestykseen huomioimalla nämä kaksi asiaa sekä niihin liittyvät tekijät. Yritystoiminnan näkökulmasta resilienssiä tarvitaan toiminnan jatkumiseksi poikkeavissa markkinatilanteissa. Kestävän työn periaatteita noudattamalla yrityksen on mahdollisuus menestyä paremmin tulevaisuudessa. Minkälainen yhteys näiden kahden käsitteen välillä on ja miten ne nivoutuvat toisiinsa? Resilienssillä vai lapiolla - miten nousta kuopasta Resilienssi kuvaa yksilön, työyhteisön tai yrityksen kykyä selvitä haastavista tilanteista ja säilyttää toimintakyky muuttuvissa olosuhteissa. Kuvainnollisesti resilienssi voidaan nähdä nousemisena ylös haastavien olosuhteiden kaivamasta kuopasta. Sen sijaan, että jäätäisiin vellomaan vastoinkäymisten seurauksiin pohditaan keinoja palautua kuormittavasta tilanteesta ja oppia siitä keinoja selviytyä paremmin myös tulevista haasteista. Yrityksen resilienssin näkökulmasta on haluttu monesti selvittää, miksi joillakin yrityksillä on muutoskyvykkyyden ja -joustavuuden näkökulmasta paremmat lähtökohdat selviytyä haastavista tilanteista kuin toisilla. (1) Tätä resilienssikyvykkyyttä voidaan määrittää sen mukaan, miten hyvin yritys pystyy vastaamaan ja sopeutumaan ulkopuolelta tuleviin uhkiin, miten luotettavasti se toimii ja minkälaisia vahvuuksia siinä on. (2). Resilienssikyvykkyyttä voidaan vahvistaa ennakoimalla tulevaa ja vahvistamalla jotain resilienssitekijää yrityksessä. Resilienssi voi olla myös yrityksissä keino, jolla edistetään kilpailukykyä ja kulttuurista sopeutumista (3). Työntekijöiden resilienssillä on tärkeä merkitys yritykselle. Yrityksellä on vastuu siinä, miten ja millä toiminnalla se tukee henkilöstön resilienssiä ja heidän resilienssipääomansa hyödyntämistä. Yrityksessä huonosti voivat työntekijät eivät kykene toiminnallaan vahvistamaan yrityksen resilienssikyvykkyyttä. Yrityksillä ja niiden työntekijöillä tulisi olla kykyä katsoa tulevaisuuteen “tässä ja nyt” -hetkessä tekemisen sijaan ja käyttää hyödyksi aiemmin vaikeista tilanteista opittuja selviytymismalleja uusien tilanteiden ratkaisemisessa. Katse tulevaisuuteen kestävästi työtä tekemällä Kiinnostus kestävästi toimivaan yritykseen on lisääntynyt maailmanlaajuisesti. Menestyäkseen globaalissa kilpailussa organisaatioiden tulisi löytää kestävään kehitykseen liittyvät ydinosaamisensa. Nämä toimialasta riippumattomat ydinosaamiset integroituvat tasapainoisen, oikeudenmukaisen, ympäristöä huomioivan ja tasa-arvoisen yhteiskunnan rakentamiseen (4). Kestävästi toimivassa yrityksessä tehdään pitkän aikavälin visio ja rakennetaan tavoitteet, jotka yhdistyvät osaksi yhteiskuntaan. Näissä yrityksissä toimitaan eettisesti ja otetaan sosiaalista vastuuta myös huomioimalla ja kehittämällä sidosryhmien toimintaa (5). Niissä myös innovoidaan, muutetaan rakenteita ja toimintatapoja sekä opitaan pois vanhentuneista käytännöistä (6). Yritysten kestävän strategian ja kestävien käytäntöjen avulla saavutetaan pitkällä aikavälillä parempi suorituskyky, jota voidaan arvioida taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöllisten tulosten pohjalta (5, 7) Resilienssin ja kestävän työn välinen yhteys Resilienssin ja kestävän työn välisen yhteyden hahmottaminen ei ole ihan yksinkertaista. Resilienssin ja kestävyyden käsitteet voivat olla joko toisistaan irrallisia, toisiinsa liittyviä tai päällekkäisiä ilmiöitä riippuen siitä, miten niiden välisiä suhteita kuvataan. Marchesen ynnä muiden (8) mallin mukaisesti voidaan vaihtoehtoisesti ajatella että resilienssi on osa yrityksen kestävyyttä, ja resilienssin vahvistaminen tekee sen toiminnasta kestävämpää. Kuitenkaan kestävyyden vahvistaminen ei välttämättä tee yrityksestä resilientimpää. kestävyys on osa yrityksen resilienssiä, jolloin yrityksen kestävyyttä lisäämällä saavutetaan enemmän resilienssiä. Resilienssin vahvistaminen ei välttämättä tee yrityksestä kestävämpää. resilienssi ja kestävyys ovat irrallisia ominaisuuksia eivätkä vaikuta toisiinsa mitenkään. kestävyydellä ja resilienssillä on samankaltaisia piirteitä, jotka näyttäytyvät eri tasoilla tai aikaväleillä. Tällöin resilienssi nähdään suhteessa lyhyen aikavälin tapahtumiin, jotka kuormittavat (yritystä) paljon, kun taas kestävä kehitys nähdään suhteessa tapahtumiin, joiden kuormittavuus jakautuu pitkälle aikavälille. Kehittämällä yrityksen resilienssiä mahdollistetaan yrityksen tavoitteellinen toiminta pidemmällä aikavälillä, ja kestävän työn periaatteita noudattamalla yrityksen toiminta on kokonaisuudessaan kestävällä pohjalla. Emme kuitenkaan voi puhua pelkästään käsitteistä ja niiden määritelmistä yleisesti, sillä niihin vaikuttavat monet eri tekijät. Tiedämme, että yksilön resilienssi on yhteydessä työyhteisön ja yrityksen resilienssiin niiden ollessa koko ajan dynaamisessa vuorovaikutuksessa keskenään (9, 10) Resilienssikyky ei myöskään ole ominaisuus, jota joko on tai ei ole, vaan se kehittyy jatkuvasti. (11). Suhde vaatii kompromisseja Loppujen lopuksi, tavoiteltavaa lienee yrityksissä jonkinlainen tasapaino resilienssin ja kestävän kehityksen tavoitteiden välillä. Yrityksissä täytyy tehdä kompromisseja, joilla mahdollistetaan yksilön, yrityksen ja koko globaalin systeemin hyvinvointi ja selviytymiskyky. Resilienssitekijöitä vahvistamalla varmistetaan yksilön, yritysten ja laajemman ympäristön selviytyminen lyhyellä aikavälillä, vaikka siihen liittyvät vaikutukset heijastuvat kauemmaksikin. Kestävän kehityksen periaatteita noudattamalla varmistetaan yrityksen selviytyminen pitkällä aikavälillä. Kompromisseja on siis tehtävä päätöksenteossa niin suhteessa aikaan kun hyvinvointiin kaikilla sen eri tasoilla. Mielenkiintoinen pohdinta on myös se, pitääkö yrityksen jatkuvasti kasvattaa resilienssiään ja vahvistaa kestävän kehityksen mukaista toimintaansa, vai onko sallittua saavuttaa siinä jossain vaiheessa päätepiste? Pitääkö näitäkin suorittaa, ovatko tehokkuus ja tuottavuus sisäänrakennettuja niin, että niitä tulisi yrityksessä tavoitella koko ajan lisää. Tosiasiahan on, että ympäröivässä maailmassa tapahtuu muutosta koko ajan, joten yrityksellä on halutessaan mahdollisuus kehittyä näissä jatkuvasti. Avaintekijöitä ovat systemaattinen henkilöstön osaamisen kehittäminen ja toiminnan ennakointi. Täytyy kuitenkin myös muistaa, että vastoinkäymisten kautta tapahtuu kasvua ja siksi vastoinkäymiset itsessään tulisi nähdä yrityksissä oppimistilanteina ja positiivisina kasvun paikkoina. Muutos voi olla yritykselle suuri mahdollisuus, mikäli se on kyennyt ennakoimaan tulevaa ja pystyy uudistumaan ja toimimaan muutostilanteissa joustavasti. Monesti muutokseen tarvitaan lisäksi työn rakenteellinen muutos, se, miten työtä jatkossa tehdään. Hanketyö nostaa esiin yritysten muutoskykyyn vaikuttavat tekijät Katse tulevaisuuteen -hankkeessa käsitteet resilienssi ja kestävä työ ovat yritysten kanssa tehtävän yhteistyön lähtökohtia ja ne molemmat nähdään tärkeinä yrityksen menestykselle ja niitä molempia pyritään edistämään. Mikäli Marchese ym. (2018) jaottelusta pitäisi valita joku näkökulma hankkeessa tehtävään yritysprosessiin, se luultavasti olisi ajatus siitä, että näillä kahdella käsitteellä, kestävyys ja resilienssi, on samankaltaisia piirteitä, joilla on eri ajallinen ulottuvuus ja skaalautuvuus. Yritysprosessien aikana paneudutaan niihin tekijöihin ja niiden vahvuuksien esiintuomiseen, jotka yrityksen toiminnassa ovat sen toiminnan jatkuvuuden ja muutosjoustavuuden varmistamisen kannalta keskeisiä. Nämä tekijät ja niiden vahvistaminen toimivat yrityksen tukirakenteina, kun suunnataan tavoitteellisesti kohti tulevaa. Katse tulevaisuuteen -hankkeen toiminnassa pyritään siihen, että yritykset ymmärtävät omaan muutoskykyynsä vaikuttavia tekijöitä ja niihin liittyviä esteitä. Yritysten resilienssin turvaamiseksi tarvitaan henkilöstölähtöistä kehittämistä työntekijöiden äänen kuulumista osallistavaa esimiestyötä. Huomioimalla kehitystyössä niin resilienssin kuin kestävän työnkin näkökulmat varmistamme, että yritysten katse suuntautuu tulevaisuuteen niin pitkällä aikavälillä kuin lyhytaikaisempienkin haasteiden ja muutosten suhteen. Kirjoittajat Jaana Meriläinen (PsM, KM) on lehtori Metropolia ammattikorkeakoulun Terveys-osaamisalueella ja toimii mielen hyvinvoinnin ja vuorovaikutuksen parissa opetus- ja kehittämistehtävissä sekä toimii asiantuntijalehtorina Katse tulevaisuuteen -hankkeessa. Carita Hand (TtM) on lehtori Metropolia ammattikorkeakoulu Terveys -osaamisalueella ja työskentelee johtamisen ja pedagogian teemojen äärellä opetus- ja kehittämistehtävissä sekä asiantuntijalehtorina Katse tulevaisuuteen -hankkeessa. Lähteet Lipponen, Krisse 2020. Resilienssi rakentuu rutiineissa ja sosiaalisissa suhteissa. Tiedon silta. Työelämän tutkimuksen ja kehittämisen verkkolehti (tsr.fi) Linnenluecke, M. 2015. Resilience in Business and Management Research: A Review of Influential Publications and a Research Agenda. International Journal of Management Reviews, Vol. 19, 4-30 (2017) Lee, A., Vargo, J. & Seville, E. 2013. Developing a Tool to Measure and Compare Organizations’Resilience. Natural Hazards Review 2013 (14), 29-41. Opetushallitus (2019). Asiantuntijoiden näkemys tulevaisuuden osaamistarpeista: Työelämässä tarvitaan kestävän kehityksen osaamista, digitaitoja ja jatkuvaa oppimista. Tiedote 01.03.2019. Hallinger, P. & Suriyankietkaew, S. 2018. Science Mapping of the Knowledge Base on Sustainable Leadership, 1990-2018. Research on Dustainability in Management 2018, 10(12)). Dodman, D., Ayers, J. & Huq, S. 2009. Ilmastonmuutos suosii selviytyjää. Teoksessa L. Starke, (toim.): Maailman tila 2009. Lämpenevään maailmaan, 178-196. Gaudeamus, Helsinki. Avery, G.C.; Bergsteiner, H. 2011. Sustainable leadership practices for enhancing business resilience and performance. Strateg. Leadership 39, 5–15. Marchese, D., Reynolds, E., Bates, M. E., Morgan, H., Clark, S. S., & Linkov, I. (2018). Resilience and sustainability: Similarities and differences in environmental management applications. Science of the total environment, 613, 1275-1283. Vercio, C., Loo, L., Green, M., Kim, D. & Beck Dallaghan, G. 2021. Shifting Focus from Burnout and Wellness toward Individual and Organizational Resilience. Teaching and Learning in Medicine, 1–9 Hartwig, A., Clarke, S., Johnson, S., & Willis, S. 2020. Workplace team resilience: A systematic review and conceptual development. Organizational Psychology Review, 10(3-4), 169-200. Valli, L. 2020. Kuolema kuittaa univelan? Tutkimus resilienssistä ja resilienssipotentiaalin johtamisesta kriisinhallintaorganisaatiossa. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto. (PDF)
Selviytymisen strategioista ennakointiosaamiseen
Yrittäjien tanssi tai paini koronapandemian kanssa jatkuu edelleen. Jatkuvassa epävarmuudessa selviytymisestä on tullut kestävyyslaji, selviytymislaji se on ollut jo ennestään. Henkistä joustavuutta, sitkoa ja sisua, jota nykykielellä resilienssiksi (1) kutsutaan, vaaditaan kaikilta yrityksiltä ja yrittäjiltä enemmän kuin kukaan toivoisi. Ihmeellisesti sitä on monilta löytynyt samalla kun monet ovat heittäneet työrukkaset käsistään ja luovuttaneet. Harvinaista resilienssiä Yrittäjien haasteet ovat tulleet tutuiksi hanketyössä. Eräskin hankkeeseemme osallistunut henkilö on kulkenut näiden vaiheiden läpi uskomattomalla nopeudella. Hän osoitti mielestäni ennen näkemätöntä joustavuutta, kun hän pandemian saapuessa ja realiteettien vilkuttaessa hätävaloja vaihtoi ensin asuntonsa pienempään, sitten autonsa halvempaan, otti sivutyötä siivouksesta ja vanhusten auttamisesta. Nyt, kun epävarmat ajat sen kun jatkuvat, hän laittoi kauppaansa loppuunmyynnin ja perusti kokonaan uuden yrityksen siivouksen ja hoiva-alan puolelta. Näihin kaikkiin muutoksiin, tähän kaikkeen ketteryyteen hän ylsi yhden vuoden aikana. Esimerkillistä, harvinaista ja henkisesti todella vaativaa. Resilienssiä eli henkistä joustavuutta ja muutosten kohtaamisen kykyä parhaimmillaan (1). Näitä nopeita muutoksia, niihin liittyviä päätöksiä ja päätösten seurauksista vastaamisessa mikroyrittäjä on erityisessä asemassa, koska hän on usein aivan yksin asioidensa äärellä. Yhä tällä hetkellä koko maailma ja koko yhteiskunta on harvinaisen paineen keskellä. Tulee olemaan mielenkiintoista tarkastella tapahtumia vuosien päästä, miten tästä oikein selviydyttiin ja mikä tässä kaikessa mahdollistui. Minkälaisten selviytymisstrategioiden kanssa siirryttiin uuteen aikaan ja miten niistä voi kehitellä uusia uudistumisen, liikevaihdon kiihdyttämisen ja ennakoinnin taitoja ja osaamista tulevaisuuteen. Muutoksesta selviytyminen on vaiheittaista Muutos on prosessi ja vaatii yleensä aikaa käsitellä sen herättämiä tunteita, ajatuksia ja toimintamalleja. Shokista ja lamaannuksesta kuljetaan kohti hyväksyntää ja toimintakyvyn palautumista. Antti Piirainen (2) on tulkinnut Kübler-Rossin (3) surukäyrää, joka esitetään kuvassa 1. Kuva: Muutosprosessi - stabiilista tilasta vihan kautta hyväksyntään. Piirainen (2011) Oikea-aikainen tuki yrittäjän rinnalla Muutosprosessissa oikea-aikaisen, tilanteeseen sopivan, henkilölle ja yritykselle sopivan tuen saaminen voi olla lottovoitto. Kuinka moni meistä on elämässään saanut kokea sen voiman, jonka oikeanlaiseksi koettu apu voi mahdollistaa? Joskus suurin apu on kuulluksi tuleminen ja vertaiskokemusten kuuleminen. Yksin jääminen lienee pahinta myrkkyä voimien vähyyteen ja pahin este niiden paluuseen. Yhteinen kokemus vaikeuksista realisoi epäonnistumista ja muuttaa henkilökohtaisen epäonnen tai onnistumisen parhaimmillaan yksilölliseksi ja yhteiseksi selviytymisvoimaksi. Yrittäjän vapautta kuvataan usein yhdeksi suureksi motivaatiotekijäksi yrityksen perustamiseen. Sanonnalla vitsaillaan, kun työt täyttävät kaiken ajan ja joskus lomienkin pitäminen jää vain puheeksi. Tähän vapauteen kuuluu myös mahdollisuus itsenäisiin ja nopeisiin päätöksiin. Isommat yritykset puhuvat ketterän kehittämisen tarpeesta ja yksinyrittäjät tai mikroyritykset tekevät sitä alvariinsa. Kulujen ja tulojen suhteessa on elettävä, kysynnän vaihtelut huomattava ja reagoitava niihin usein lähes välittömästi. Joskus tässä käy niin hyvin, että uudistuminen käy luonnostaan ja on osa jokapäiväistä työhön kuuluvaa positiivista kehittymistä. Jatkuvan muutoksen aika on totta Jos muutossignaalit ovat jääneet havaitsematta, voi joutua pakosta uudistumaan. Se on usein tehokas, mutta harvoin miellyttävä vaihtoehto. Tällainen erillisten ja yksittäisten uudistusten ja muutosten tekeminen yritystoiminnassa on osittain mennyttä aikaa. Maailma muuttuu niin nopeasti ja ennakoimattomasti, että olemme siirtyneet jollakin tapaa kokonaan uuteen aikaan, jossa muutoksia tapahtuu koko ajan ja jatkuva uudelleen organisoituminen tulee niin pienten kuin suurten yritysten uudeksi toimintatavaksi tai -kulttuuriksi (4, 5). Maailman muutokset haastavat meitä itseohjautuvuuteen, yhteisöhjautuvuuteen ja oman muutosresilienssimme kasvattamiseen. Siitäkään ei tarvitse eikä kannata selvitä yksin. Ulkopuolinen näkijä, ihmettelijä, kysyjä ja välittäjä voi olla se kolmas voima yrittäjän ja markkinoiden rinnalla, jonka avulla uudet näköalat kulloisissakin tilanteissa voivat avautua ja voimat voivat kohdistua tarkoituksenmukaisiin tekoihin. Tällaisena kolmantena voimana Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Laurea-ammattikorkeakoulun Euroopan Sosiaalirahaston tukemana toteuttava yhteishanke Toivo@Tee on tarjoutunut yrittäjien rinnalle uusia selviytymisstrategiota ja ennakointiosaamista rakentamaan. Muutoksia ja ennalta-arvaamattomia liikahduksia kun on tarjolla tulevinakin aikoina. Kirjoittaja Päivi Rahmel toimii Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Laurea-ammattikorkeakoulun Toivo@Tee hankkeessa ja vastaa siihen liittyvään kriisin käsittelyä tarjoavaan Crisis Camp -kokonaisuudesta. Lähteet Poijula 2018. Resilienssi. Muutosten kohtaamisen taito. Kirjapaja: Tallinna. Piirainen 2011. Muutosprosessi – stabiilista tilasta vihan kautta hyväksyntään (qk-karjalainen.fi) The Kübler-Ross grief cycle 2011. (changingminds.org). Luettu 6.2.2022 Heikkilä, Puutio 2018. Organisaatio prosessina. Metanoia. Snowden, D.; Boone, M. 2007. A Leaders’s framework for decision making. London: Harward rewiev.
Yrityksen resilienssi ja työntekijöiden jaksaminen vahvistuvat yhdessä
Yrityksen resilienssillä tarkoitetaan kykyä selviytyä muutoksista sekä kääntää haasteista saadut opit uudeksi, kestäväksi kilpailukyvyksi. Resilienssi on noussut toistuvasti keskusteluun kriisitilanteiden yhteydessä – näin myös koronapandemian aikana. Resilienssin merkitys ei silti rajoitu vain kriiseihin; nykypäivän jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä sillä on keskeinen merkitys myös yritystoiminnan jokapäiväisten haasteiden ratkaisemisessa. Viimeaikainen tutkimus viittaa lisäksi siihen suuntaan, että resilienssitietoinen johtaminen voisi olla yksi lääke erityisesti sosiaali- ja terveysalalla keskusteluun nousseisiin työssä jaksamisen haasteisiin ja siten työvoiman saatavuuteen. Vuorovaikutus voi ratkaista, kukoistaako yrityksesi vai uuvuttaako se työntekijäsi Työntekijöiden yksilöllisellä resilienssillä on havaittu olevan positiivinen yhteys yrityksen resilienssiin (1). Yksilön resilienssikykyyn vaikuttavat hänen omien ominaisuuksiensa lisäksi myös ympäröivät rakenteet, kuten tukea antavat ihmissuhteet, reilu kohtelu ja hallinnantunne (2). Yksilön resilienssi muotoutuukin aina vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa, eikä yrityksen toimintakykyä tai henkilön kyvykkyyttä kohdata ja sietää haastavia tilanteita voida sysätä yksin yksilöiden harteille. Pelkästään yksilön hyvinvointiin keskittyvillä ratkaisuilla on ollut vain vähäisiä vaikutuksia työssä jaksamiseen (3). Jaksamista olisikin perusteltua tukea nimenomaan yrityksen resilienssiä vahvistamalla (3). Toisaalta yrityksen rakenteisiin liittyvät suunnitellut resilienssitekijät, kuten taloudelliset resurssit, yhteistyöverkostot ja valmiussuunnitelmat, eivät riitä takaamaan yrityksen kykyä kohdata haasteita. Viime kädessä yhteisön resilienssi muodostuu ihmisten toiminnasta. Resilienssin muodostumiselle vielä resurssien määrää tärkeämpää vaikuttaa olevan henkilökunnan motivoituneisuus ja sitoutuneisuus yrityksen tavoitteisiin (4). Yrityksen suunnitellulla resilienssillä ei havaittu olevan yhteyttä myöskään yksilön työssä jaksamiseen (1). Yrityksen resilienssin voidaan nähdä muodostuvan siellä toimivien yksilöiden sekä organisatoristen resilienssitekijöiden vuorovaikutuksessa (3) yksilön, tiimin ja koko organisaation tasoilla (5). Siten vuorovaikutusta tukevat johtamiskäytänteet ja -rakenteet näyttävät muodostuvan keskeisimmiksi yrityksen resilienssiä muovaaviksi tekijöiksi. Kaavana yrityksen resilienssin voi esittää esimerkiksi näin: (työntekijöiden resilienssi + yrityksen rakenteelliset resilienssitekijät) x vuorovaikutus = yrityksen resilienssi Toisin sanoen, johtamisen kautta voidaan luoda sellaista organisaatiokulttuuria, jossa yksilöiden resilienssitekijät ja yrityksen rakenteelliset tekijät pääsevät vuorovaikuttamaan hedelmällisellä tavalla keskenään ja myös työssä jaksaminen paranee. Jos vuorovaikutus sen sijaan jää heikolle tasolle, eivät muutkaan resilienssitekijät pääse kukoistamaan. Osallista ja luo turvallisuuden tunnetta Rangachari ja Woods (2020) pohtivat, että yksilön resilienssikyvyn ja oppimisen heijastuminen yrityksen toimintaan edellyttää psykologisesti turvallista ympäristöä, jossa henkilökunta uskaltaa tuoda virheet ja ongelmakohdat esiin ja jossa johtamisen rakenteet mahdollistavat vuorovaikutuksen. Psykologisesti turvallisessa ympäristössä työntekijät myös voimaantuvat, mikä edesauttaa rajallisten resurssien mielekästä hyödyntämistä (5). Barasan ja kumppaneiden systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa resilienssiä tukevista johtamiskäytänteistä esiin nousivatkin muun muassa osallistava ja läpinäkyvä päätöksenteko sekä johtajien saatavilla olo. Juuri tällaiset tekijät ovat omiaan mahdollistamaan yrityksen resilienssikyvylle keskeistä vuorovaikutusta. Vuorovaikutus ja resilienssiä tukevat johtamiskäytänteet voivat olla yhteydessä myös yksilön parempaan jaksamiseen yksilön ominaisuuksista riippumatta. Kiinalaislääkäreille suunnatun tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että yrityksen antama tuki voisi vähentää työntekijöiden kokemaa väsymystä myös silloin, kun yksilön henkilökohtaiset resilienssiominaisuudet ovat alhaisemmat (6). Myös espanjalaistutkimuksessa saatiin alustavaa näyttöä siitä, että yrityksen haastavassa tilanteessa muotoutuva resilienssikyvykkyys olisi yhteydessä alhaisempaan stressin ja uupumuksen tasoon (1). Yksilön työssä jaksaminen on siis osin riippuvaista hänen ominaisuuksistaan, mutta organisatorisilla tekijöillä voi olla samanaikaisesti merkitsevää vaikutusta sekä yksilön jaksamiseen että yrityksen kykyyn saada työntekijöistään paras mahdollinen potentiaali esiin. Alustavat tutkimustulokset osoittavat, että resilienssin johtamiseen keskittyvät panostukset voisivat vähentää sekä johtajien omaa että heidän työntekijöidensä uupumusta (2) ja vahvistaa työntekijöiden resilienssitaitoja (7). Yrityksissä kannattaisikin panostaa resilienssitietoiseen johtamiseen. Sen avulla näyttäisi olevan mahdollista vaikuttaa sekä nykyorganisaatiolta edellytettävään muutoskyvykkyyteen että oman henkilökunnan jaksamiseen. Nämä puolestaan heijastuvat koko yrityksen menestykseen. Lähteet Gonçalves, L., Sala, R., & Navarro, J.-B. (2021). Resilience and occupational health of health care workers: A moderator analysis of organizational resilience and sociodemographic attributes. International Archives of Occupational and Environmental Health. (Springer.com-sivusto) Giordano, F., Cipolla, A., & Ungar, M. (2021). Building resilience for healthcare professionals working in an Italian red zone during the COVID-19 outbreak: A pilot study. Stress and Health (onlinelibrary.wiley.com-sivusto) Vercio, C., Loo, L. K., Green, M., Kim, D. I., & Beck Dallaghan, G. L. (2021). Shifting Focus from Burnout and Wellness toward Individual and Organizational Resilience. Teaching and Learning in Medicine, 1–9. (tandfonline.com-sivusto) Barasa, E., Mbau, R., & Gilson, L. (2018). What Is Resilience and How Can It Be Nurtured? A Systematic Review of Empirical Literature on Organizational Resilience. International Journal of Health Policy and Management, 7(6), 491–503. (ijhpm.com-sivusto) Rangachari, P., & Woods, J. L. (2020). Preserving Organizational Resilience, Patient Safety, and Staff Retention during COVID-19 Requires a Holistic Consideration of the Psychological Safety of Healthcare Workers. International Journal of Environmental Research and Public Health, 17(12), 4267. (mdpi.com-sivusto) Qiu, T., Yang, Y., Liu, C., Tian, F., Gu, Z., Yang, S., Wu, W., & Wu, H. (2020). The association between resilience, perceived organizational support and fatigue among Chinese doctors: A cross-sectional study. Journal of Affective Disorders, 265, 85–90. Scopus. (sciencedirect.com-sivusto) Liang, F., & Cao, L. (2021). Linking Employee Resilience with Organizational Resilience: The Roles of Coping Mechanism and Managerial Resilience. Psychology Research and Behavior Management, 14, 1063–1075. (Dovepress.com-sivusto) Kirjoittaja Titta-Maria Kettunen on monipuolisesti eri yritysten kanssa työskennellyt KTM ja Helsingin yliopiston psykologian opiskelija. Hän työskentelee tällä hetkellä Metropolia ammattikorkeakoulussa yritysten kestävän muutoskyvykkyyden vahvistamiseen tähtäävän Katse tulevaisuuteen -hankkeen (ESR) projektipäällikkönä. Uudellamaalla toimivat sosiaali-, terveys-, ja hyvinvointialan mikro- ja pk-yrittäjät ovat tervetulleita kehittämään resilienssitietoisen johtamisen taitojaan sekä yrityksensä resilienssikyvykkyyttä yhdessä tiiminsä kanssa Metropolian Katse tulevaisuuteen -hankkeessa (ESR).
Kestävää työtä resilienssiä ymmärtämällä
Viime vuosina kestävyys ja resilienssi ovat nousseet mielenkiintoisiksi kehittämisen käsitteiksi työelämässä. Keskusteluissa kestävyydellä tarkoitetaan paitsi ekologista ja taloudellista, myös inhimillistä ja sosiaalista kestävyyttä. Resilienssillä kuvataan organisaatioiden uudistumista, selviytymistä ja sopeutumista muutoksiin. Kestävää työtä voidaan kehittää työelämässä eri näkökulmista. Johtamalla ja kehittämällä kestävää työtä, vahvistetaan resilienssiä yksinkertaisesti siksi, koska kestävä työ on osa resilienssiä ja resilienssi on osa kestävää työtä. Kestävää työtä ja resilienssiä haastavat tekijät Työelämässä on ristiriitaisia haasteita, jotka heikentävät kestävyyttä ja resilienssiä. Työntekijöiden kannalta ongelmia syntyy esimerkiksi sellaisissa tilanteissa, jossa arjen työtä leimaa epävarmuuden tunne omasta asemasta organisaatiossa. Tällaista tilannetta työelämässä kuvataan psykologisena turvattomuutena. Psykologinen turvattomuus aiheuttaa kiireen ja välinpitämättömyyden tunnetta, joka saattaa heijastua paitsi työntekijöiden välisiin suhteisiin, myös asiakastyöhön. Psykologista turvattomuutta lisää erityisesti työntekijän kokemat huolenaiheet. Tällaisia huolia ovat esimerkiksi työsuhteen jatkuvuus tai organisaatioiden epäselvät toimintaperiaatteet. Resilienssin kehittämisen näkökulmat Resilienssin kehittämistä yrityksissä voidaan vahvistaa eri näkökulmista. Resilienssin kuvaamista on jaoteltu eri tasoihin. Erityisesti voidaan puhua työntekijän, työyhteisön ja yrityksen resilienssistä. Työntekijän resilienssi on yksilöllinen ominaisuus. On havaittu, että toiset työntekijät selviävät paremmin ristiriitaisista tilanteista kuin toiset. Resilientiltä yksilöllä on voimavaroja, optimismia, läheisiä ihmisiä sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Työntekijän resilienssin kehittyminen on monitahoinen prosessi, jota voidaan vahvistaa tukemalla yksilön henkilökohtaista kasvua työssä ja vapaa-ajalla (1, 2). Työntekijän resilienssiin heijastuu myös hyvä yksityiselämä, sillä usein voimavaroja haetaan työn ulkopuolelta. Keskeistä on myös työn ja vapaa-ajan sopusointuisuus. Myös elämänkulun tapahtumat ja -tilanteet vaikuttavat työntekijän resilienssiin. Yleensä positiivinen elämänasenne ja suhtautuminen asioihin vahvistaa myös resilienssiä. Silti kokonaisvaltainen tarkastelu työntekijän resilienssistä on tarpeen. Työyhteisössä resilienssin kehittymistä tukevat sosiaalisuus ja yhteisöllisyys, osallisuuden ja oman kyvykkyyden tunne sekä vallitsevan tulevaisuuteen ymmärrys. Työelämässä tällä tarkoitetaan sitä, että jotta työyhteisöissä resilienssi vahvistuu, niiden tulee edistää yritysten yhteisöllisyyttä lisääviä toiminta- ja työtapoja. Laadukas vuorovaikutus integroituu siis ruohonjuuritasolla toiminnan kehittämiseen. Työyhteisön resilienssin kehittyminen edellyttää työntekijän äänen kuulluksi tulemista kehittämisprojekteissa sekä yrityksen, työyhteisön ja työntekijän yhteisten arvojen tunnistamista. Työyhteisössä resilienssin kehittymistä tukevat seuraavat: Sosiaalisuus Yhteisöllisyys Osallisuus Oman kyvykkyyden tunne. Yrityksen resilienssin kehittymisessä on tärkeää myönteinen ja tukea antava työyhteisö. Yrityksessä työyhteisöjen sosiaalisuus, yhteisöllisyys ja osallisuus luovat yhdessä uskoa tulevaan ja yhteisiä keinoja kriisitilanteista, kuten koronapandemiasta, selviytymiseen. Resilienssiä voidaan kehittää arvo- ja eettisten periaatteiden keskustelulla arjen tasolla niin, että arvot muuttuvat osaksi yrityksen toimintaperiaatteita. Esimerkki tällaisesta on yrityksessä käytävät arvokeskustelut. Yrityksen resilienssin kehittymisessä tärkeää on, että syntyy yhteinen ymmärrys yrityksen tilanteesta, yrityksen ja henkilöstön kyvykkyydestä ja konkreettisista toimenpiteistä kehittymisen vahvistamiseksi (1, 3). Yritysten toimintaympäristöt ovat erilaisia ja muuttuvia. Siksi yrityksen resilienssi on kullekin yritykselle ainutkertainen. Kuitenkin muutosten ennakointi ja ketteryys korjata toimintaa vahvistaa muutoksista selviytymistä. Esimerkiksi koronapandemian aiheuttamassa toimintaympäristön muutoksessa yrityksillä on seuraavia kehittämishaasteita: Niiden tulee ymmärtää, että toimintaympäristön muutos on jatkuvaa Niiden tulee kyetä muodostamaan ja kokeilemaan vaihtoehtoisia toimintatapoja Niiden tulee suunnata resursseja uusien tuotteiden ja toimintojen kehittämiseen ja Niiden on kyettävä kyseenalaistamaan toimintamallejaan ja sietämään toimintojen uusiutumisesta aiheutuvia ristiriitoja (4, 5). Metropolia AMK:n Katse tulevaisuuteen -hankkeessa (ESR) kehitetään ja tuotetaan tietoa hyvinvointialojen pk-yritysten resilienssin vahvistamisesta. Lisätietoa Katse tulevaisuuteen -hankkeen sivuilta. Metropolian Tuottavasti moninainen -hankkeen Työhyvinvointiboosteri -julkaisu tarjoaa yrityksille kehittämismallin muun muassa kestävän työn ja resilienssin vahvistamiseen. Julkaisu keskittyy erityisesti työntekijöiden yhteiskehittämiseen. Kirjoittaja Marjatta Komulainen on VTM, MBA ja väitöstutkija. Hän työskentelee Metropolia ammattikorkeakoulun Kuntoutus ja tutkiminen -osaamisalueen Metropolia Masters´-tutkinnoissa johtamisen asiantuntija-lehtorina, yrittäjyyden ja palvelujen johtamisen parissa. Hänellä on monipuolista kokemusta johtamisesta, kehittämisestä ja kouluttamisesta. Lähteet Luukkonen, P. 2020. Työntekijän resilienssi. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Master opinnäytetyö.Palveluliiketoiminnan johtamisen koulutusohjelma. Valli, L. 2020. Kuolema kuittaa univelan? Tutkimus resilienssistä ja resilienssipotentiaalin johtamisestakriisinhallintaorganisaatioissa. Tampereen yliopiston väitöskirjat 264.4 Työhyvinvointiboosteri. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. Oiva-sarja 14. Helsinki 2020. https://www.tyohyvinvointiboosteri.fi/ Nieminen, M, Talja, H, Airola, M, Viitanen, K, & Tuovinen, J. 2017. Muutosjoustavuus. Organisaation resilienssintukeminen. VTT Technology. Humap Oy. Mäkelä, K. 2020. Resilienssin merkitys ja ilmeneminen yksinyrittäjän liiketoiminnassa. Lappeenrannan ja Lahdenteknillinen yliopisto LUT. School of Business and Management. Johtaminen ja organisaatiot.
Resilienssi lisää yritysten kehittymistä ja mahdollisuuksia
Organisaatioissa resilienssi tulee näkyväksi ihmistä arvostavassa kulttuurissa ja osallistavassa johtamisessa. Resilienssi (uudistumiskyky, muutosjoustavuus) on organisaatiolle myönteinen voimavara. Sen taustalla on ajatus organisaation aktiivisesta, jatkuvasta kehittymisestä ja kyvystä vastata toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin, jotka voivat olla yllättäviä. Resilienssi organisaatio kehittää uudistumiskykyään ja muutosjoustavuuttaan ennakoiden tulevaisuutta. Rakentamalla vuorovaikutteista organisaatiokulttuuria ei muodostu siiloja. Näin organisaation mahdollisuudet menestyä kasvavat. Organisaatioissa toimivat ihmiset on kohdattava tunteen tasolla. Vuorovaikutuksen tulee liittyä myös asioihin ja tilanteisiin, joita tuotamme kumppaniemme kanssa. Vuorovaikutus ja ennakointi ovat yhteistyötä On totta, että organisaation ilmapiiri, työhyvinvointi ja keskusteleva kulttuuri näkyvät ja heijastuvat asiakkaisiin. Kun organisaation johtamiskulttuuri on arvostavaa ja vuorovaikutusta riittävästi, se luo arvoa asiakkaille saakka. Resilientti työyhteisö osaa katsoa tulevaisuuteen ja ennakoi sitä yhdessä. Ennakointi liittyy tyypillisimmin yrityksen ydintoimintaan tai asiakkaisiin. Resilienssiin kuuluu ympärille katsominen ja nähdyn pohjalta hahmoteltavat tulevaisuuden kehityspolut, skenaariot. Koko organisaation ennakointitaitoja voi lisätä esimerkiksi Sitran megatrendikorteilla tai muilla osallistavilla kehittämisen ennakointimenetelmillä. Siiloutumisen tilalle kollektiivisen älyn hyödyntäminen Organisaatioita koskevat monet muutokset: suhdannevaihtelut, robotisaatio, digitalisaatio ja ilmastonmuutos. Haasteena ovat myös uudet tarpeet tuottaa palveluja asiakkaille. Parhaiten selviytyvät organisaatiot hakevat ratkaisuja vuorovaikutuksen ja yhdessä oppimisen avulla. Tavoitteena on ratkoa arkipäiväisiä asioita yhdessä. Vuorovaikutus lisää mahdollisuuksia muokata organisaatiokulttuuria, jossa siiloutuminen rikotaan. Vuorovaikutus hyödyntää työyhteisön kollektiivista älyä. Uudistumiskyky on erityinen voimavara sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksissa, joissa keskustellaan yhdyspintojen edistämisestä. Yhdyspinnoilla tarkoitetaan sellaisia palvelun tuottamisen alueita, joissa eri palvelun tuottajat kohtaavat suuren määrän asiakkaita. Yhdyspinnoilla palvelujen tuottajien on hedelmällisintä tehdä yhteistyötä ja varmistaa asiakaslähtöinen kehittäminen. Oman toiminnan arviointi on taitolaji Jatkuva oppiminen ja oman toiminnan arviointi suhteessa ympäristöön kuuluvat resilienssiä lisääviin taitoihin. Toiminta on tuottavaa, kun pikaratkaisujen lisäksi pysähdytään yhdessä oppimaan ja arvioimaan omaa toimintaa. Resilienssiä syntyy, kun tilannekohtaisten pikaratkaisujen lisäksi pysähdytään yhdessä analysoimaan ongelmia ja haetaan ratkaisuja osana yrityksen kokonaisuutta. Organisaation toiminnan kehittämisessä haastena ovat ennalta suunnitellulta työltä aikaa vievät tulipalojen sammuttamiset. Yhteiset kehittämistilaisuudet organisaation avuksi Resilienssi on käsite, josta puhutaan yritysten ja organisaatioiden ja johtamisen kehittämisen yhteydessä. Tuottavasti moninainen -hankkeessa rakennettu organisaatioiden kehittämisprosessi tarjoaa mahdollisuuden kehittää työyhteisön resilienssitaitoja. Kehittämisprosessin pajat tarjoavat mahdollisuuden tarkastella häiröitä tai sujumattomuuksia yhdessä. Lue lisää Tuottavasti moninainen -hankkeen kotisivuilta. Lähteet Jauhiainen, Minna. 2018. Organisaation resilienssi ja kestävä tuottavuus. Työelämän tutkimuspäivät. Työterveyslaitos. https://www.slideshare.net/tyoterveyslaitos/organisaation-resilienssi-ja-kestv-tuottavuus Kirjoittaja Marjatta Komulainen, Metropolia ammattikorkeakoulu, Kuntoutus ja tutkiminen -osaamisalue, Metropolia Masters´ tutkinnot. Hän on johtamisen asiantuntija-lehtori, VTM, MBA, ja väitöstutkija, joka työskentelee yrittäjyyden ja palvelujen johtamisen parissa. Hänellä on monipuolista kokemusta johtamisesta, kehittämisestä ja kouluttamisesta.
Tikissä on Metropolian tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) blogi. Bloggaajat ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä muita TKI-toiminnan asiantuntijoita. Jos haluat kirjoittaa blogiin, ota yhteyttä toimituskuntaan.
Milla Åman Kyyrö, päätoimittaja
Viestinnän asiantuntija, TKI-hankkeet ja kehittäminen
p. 050 342 0341
milla.amankyyro@metropolia.fi
Päivi Keränen
Projektipäällikkö, Muotoilu
p. 040 184 1952
paivi.keranen@metropolia.fi
Jussi Linkola
Projektisuunnittelija, Hankeviestintä- ja julkaisupalvelut
p. 040 184 2448
jussi.linkola@metropolia.fi
Toimituskunta toimittaa Tikissä-blogin sisällöt ennen julkaisua.
3AMK ammattikorkeakoulu asiantuntija Dallaten FUTU hanke hankeviestintä hankkeet hyvinvointi innovaatio innovaatio-opinnot innovaatiot Innovation johtaminen Katse tulevaisuuteen kehittäminen keksintö kestävä kehitys koulutus metropolia minno nuoret Oona-hanke opiskelijat oppiminen osaaminen osaamisen kehittäminen resilienssi service design sosiaali- ja terveysala tekoäly tki TKI-toiminta tulevaisuus tuottavuus tutkimus työelämä työhyvinvointi työllistyminen viestintä vuorovaikutus yhteiskehittäminen yrittäjyys yritystoiminta yritysyhteistyö
Ideoimme, rikastamme ja kehitämme käytäntöön uusia ratkaisuja yhteistyössä yritysten, julkisen sektorin, järjestöjen ja asukkaiden kanssa.