Tikissä

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sydämessä Tilaa RSS-syöte

Uutiset ovat suodatettua tietoa
18.11.2021
Milla Åman Kyyrö

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeiden piirissä toteutetaan usein käytännönläheisiä kokeiluja. Niiden tarkoituksena on todentaa, miten jokin uusi asia toimii käytännössä. Kyseessä voi olla jokin uusi toimintamalli tai fyysinen tuote, jota halutaan testata aidossa käyttöympäristössä. Testaaminen tuottaa tärkeää tietoa näiden toimintamallien tai tuotteiden kehittäjille ja on siten arvokasta työtä. Hankkeiden työn tuloksille halutaan myös laajempaa näkyvyyttä. Yleensä koetaan myönteiseksi, jos uutismediat kiinnostuvat kokeiluista ja niistä saaduista tuloksista. Vakiintuneiden, toimitettujen uutismedioiden tuottamiin uutisiin suhtaudutaan Suomessa yhä melko luottavaisesti. Media tavoittaa laajemmat yleisöt kuin yksittäisen hankkeen viestintäkanavat. Median kiinnostuksen kääntöpuolena on riski siitä, että hanketyö saa jostain syystä kielteistä julkisuutta. Kyse voi olla vaikkapa väärän tiedon leviämisestä, misinformaatiosta. Media toimii kilpaillussa ympäristössä, jossa kaikki reagoivat nopeasti uutiskynnyksen ylittäviin tapahtumiin. Huomioarvoa mitataan otsikoiden klikkauksien määrissä. Suosituimmat uutiset myös saavat nopeasti laajempaa näkyvyyttä lukijoiden linkkijakoina. Väärän tiedon levittyä, sen korjaaminen on hankalaa. Kaikki tieto ei mahdu uutisiin Hankkeissa toimivien vastuulla on tarjota medialle ja muille yleisölle parasta mahdollista saatavilla olevaa tietoa. Uutismedioissa työskennellään aikapaineen alla. Päivittäisuutiset eivät aina taustoita tapahtumia tai ilmiöitä kovinkaan laajasti. Hanketoimijoiden on hyväksyttävä, että hanke voidaan saada näkyviin mediassa, muttei välttämättä juuri siitä näkökulmasta, kuin olisi toivottu. Kaikki oleelliset näkökulmat ja havainnot eivät tosin mahdu hankkeissakaan toteutetun viestinnän sisältöihin. Hankkeiden omassa uutisoinnissakin tehdään valintoja ja linjauksia: hankkeiden sosiaalisen median päivityksissä, rapoteissa ja tiedotteissa tiivistetään pitkällä aikajänteellä kertynyttä tietosisältöä. tuloksista viestiminen vaatii usein tiedon yleistajuistamista kohdeyleisölle sopivalla tavalla. Selkeä viestintä vaatii kiteyttämisen taitoa, mutta liiallista yksinkertaistamista tulee välttää. Hankkeiden tiedotustyössä on hyvä olla mukana aihealueeseen syventynyt viestijä, joka kykenee taustoittamaan asioita ymmärrettävästi niin journalisteille kuin suurelle yleisölle. Kriisitilanne vaatii nopeaa reagointia Omassa työssäni olen toiminut monien robottibussikokeilujen viestinnästä vastaavana asiantuntijana. Kirjoitin heinäkuussa 2020 Tikissä-blogiin hankkeiden kriisiviestinnän ennakoivasta suunnittelusta. Marraskuussa 2021 kohdattiin päivä, jota kukaan robottibussihankkeissa toimiva ei halua kohdata: peltikolari. Robottibussikolarissa oli kyse turvakuljettajana toimineen ihmisen tekemästä inhimillisestä virheestä manuaaliajossa, kuten Helsingin Sanomat uutisoi. Robotti ei ollut kolariin syyllinen. Kun ensimmäinen versio uutisista ilmestyi verkkolehtiin, korvaamaton vahinko robottibussien maineelle oli lähellä. Juttujen otsikoissa mainittiin vain robottibussin kolaroineen. Täsmentävää tietoa ihmiskuskin roolista vahingon aiheuttajana ei mainittu. Luonnollisesti monet lukijat, mediaan luottaen, ottivat jutun totena. Uutisten lukijakommenteissa irvileuat ilakoivat. Tällaisessa tilanteessa on syytä saattaa toimittajat nopeasti ajan tasalle vahingon syistä ja vaatia oikaisua juttuun. Näin toimittiin nytkin ja saman iltapäivän aikana alkuperäisten uutisjuttujen otsikoita päivitettiin. Tämän jälkeen uutisen suosio hiipuikin. Esimerkissä mainittu kolari olisi todennäköisesti voitu välttää, mikäli ajoneuvo olisi kulkenut automaattiajossa. Robotti olisi tehnyt äkkipysäytyksen havaitessaan törmäysriskin. Tätä näkökulmaa ei oikaistuissa uutisjutuissa tuoda esiin. Eikä oikaistu juttuversio välttämättä tavoita koko yleisöä. Emme voi lopulta mitenkään olla täysin varmoja, kuinka monelle robottibussin kolarointiuutisen lukeneelle on jäänyt vääristynyt mielikuva robottibussien turvallisuudesta. Hankkeiden parissa työskentelevien tehtäväksi jää korjata mahdollisia väärinkäsityksiä ja tuoda esiin tosiasiat vielä kriisitilanteen lauettuakin.

Lue lisää

Kestävä johtajuus rakentaa työhyvinvointia
http://Neljä%20naista%20poseeraa%20ryhmäkuvassa,%20kaksi%20istuu%20etualalla%20pöydän%20ääressä%20ja%20kaksi%20seisoo%20heidän%20takana.%20Sisätila,%20toimistoympäristö.
16.11.2021
Carita Hand & Marjatta Komulainen

Johtamisella on suuri merkitys työntekijöiden työhyvinvoinnille. Kestävässä johtajuudessa tavoite on johtaa yrityksiä kestävän kehityksen edistymisessä ja toteuttamisessa. Käsitteenä kestävä kehitys on tunnustettu jo useassa organisaatiossa ja se nähdään kehittämisen pitkän tähtäimen kilpailuetuna.  Työntekijöillä on iso rooli siinä, miten he omalta osaltaan edistävät kestävän kehityksen toteutumista. Tavat edistää kestävää kehitystä vaihtelevat yrityskohtaisesti. Jokainen yritys tarkastelee sitä omasta näkökulmastaan ja toimintaympäristöstään käsin. Kestävä johtajuus on kokonaisvaltaista vastuullisuutta Kestävä johtajuus on kokonaisvaltaista johtajuutta. On tyypillistä, että organisaation kestävän kehityksen visiot tehdään pitkälle aikavälille laajoiksi tavoitteiksi, jotka yhdistävät organisaatiota osaksi yhteiskuntaan. Johtamisessa näkyy yhteiskunnallisen vaikuttamisen, arvojen, etiikan ja sosiaalisen vastuun merkitys. (1) Kestävä johtajuus huomioi työsuorituksen arvioinnin, työtyytyväisyyden sekä uusien työmenetelmien ja -tapojen, kuten digitaaliset työ ja -toimintatavat, kehittämisen. Henkilöstön osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen ovat tässä avainasemassa. Yrityksen menestyksen mittarina ei toimi ainoastaan  henkilöstön tyytyväisyys, sitoutuminen ja tehtävien suorittamisen mittarit, vaan laajemmin taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöllisten tulosten vaikuttavuuden arviointi. Innovaatiokyky, toiminnan jatkuva parantaminen, rakenteiden ja toimintamallien muuttaminen, sidosryhmien sitoutuminen ja kehittäminen ovat myös osa kestävää johtajuutta. (1)  Muutos kohti kestävää kehitystä ja työtä edellyttää johtajuutta, joka tarjoaa vision, asettaa suunnan ja motivoi työntekijöitä sitoutumaan kohti uusia tavoitteita  (1). Ihmisille on tärkeää tietää arjen työssään, miten he voivat toteuttaa ja vahvistaa kestävää kehitystä toiminnallaan. On todettu, että mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa yrityksen kestävän kehityksen tavoitteisiin edistää työntekijöiden hyvinvoinnin tunnetta työssä, mutta on myös tuloksellista organisaatiolle. Metropolia Ammattikorkeakoulussa kestävän kehityksen johtajuus on arvopohjaista keskustelua kestävän kehityksen teemoista työntekijöiden, opiskelijoiden  ja sidosryhmien kanssa. (2) Kestävän työn ulottuvuudet Kestävä työ muodostuu:  sosiaalisesta kestävyydestä  inhimillisestä kestävyydestä ja ekologisesta kestävyydestä taloudellisesta kestävyydestä Sosiaalisessa ja inhimillisesti kestävässä työssä korostuu hyvin toimivat työyhteisöt, sosiaalisesti hyväksyttävät toimintatavat ja oikeudenmukaisuus. Kestävän työn sosiaalinen näkökulma on yhteydessä työelämässä ekologiseen rakennemuutokseen. Sen toteuttamisessa työntekijät ja työyhteisöt toimivat mahdollisimman ennakoivasti sekä suhtautuvat muutos vaatimuksiin joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti. Taloudellinen kestävyys linkittyy kiinteäksi osaksi ekologista kestävyyttä, sillä yritysten on entistä vaikeampaa menestyä taloudellisesti, elleivät ne huomioi toiminnassaan ekologisia asioita ja rakennemuutosta (3, 4). Toiminnan tasolla pelkästään talouteen tuijottaminen ei enää riitä, vaan yrityksissä asetetaan tavoitteeksi yrityksen selviytymiskyvyn vahvistaminen tehokkuuden maksimoinnin sijaan. Tässä kaikki kestävän työn elementit nivoutuvat toisiinsa ja ne voidaan nähdä toisiaan tukevina ja yhtä merkityksellisinä. Työhyvinvoinnin kestävä johtaminen Työhyvinvoinnin johtaminen on keskeinen osa yritysten strategista johtamista (5). Työhyvinvoinnin kestävässä johtamisessa huomioidaan erityisesti niitä tekijöitä, jotka tukevat ja vahvistavat työntekijän yksilöllistä jaksamista työssä.  Työhyvinvointiin vaikuttaa:  työntekijän kokemus hyvästä johtamisesta  työntekijän kokemus omasta osaamisesta työntekijän kokemus työn hallinnasta ja organisoinnista työntekijän kokemus työyhteisön tuesta työntekijän kokemus oman työnsä merkityksellisyydestä (6).  Näihin liittyvien tekijöiden kuten työn imun, jaettujen arvojen, kuulluksi tulemisen, organisaatioon sitoutumisen, työmotivaation sekä johtamisen välillä on olennainen yhteys. (7)  Työhyvinvointia vahvistaa: tiedon jakaminen työntekijöiden kesken  työntekijöiden välinen luottamus  avoin viestintä  hyvä johtaminen  työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen osaamisen kehittäminen oppimista kannustavan ilmapiirin luominen  Näillä (8, 9, 10) voidaan saavuttaa kestävän työn tavoitteet ja vahvistaa työntekijöiden suoriutumista. (1, 9). Työssä jaksamisen näkökulmasta yksilön omilla resilienssi resursseilla (resilienssi, itsesäätely, minäpystyvyys) on merkitystä mutta niitäkin tukee organisaatioon ja johtamiseen liittyvät tekijät. (11)  Kestävässä johtamisessa henkilökohtaisten ja yhteisten arvojen valinta, selventäminen, ilmaiseminen ja vahvistaminen ovat ensimmäisiä askeleita, kun halutaan motivoida työntekijöitä  toimimaan vastuullisesti yrityksessä. Kestävän kehityksen ajattelutapa kehittyy ja muodostuu osaksi työntekijöiden toimintaa, kun sitoudutaan valittuihin, yhteisiin, arvoihin, toteutetaan asioita käytännössä ja saadaan aikaan positiivisia tuloksia. (1)  Yrityksissä kannattaa sitoutua kestävään johtajuuteen Kestävällä johtajuudella vahvistetaan työntekijöiden työhyvinvointia ja siksi sillä on merkitystä yrityksen liiketoiminnan kannalta. Hyvin työssä jaksavat työntekijät ovat myönteisiä uuden oppimiselle, innovatiivisia, sitoutuneita ja vahvistavat yrityksen tavoitteita. Kestävä kehitys tuo yrityksille lisäarvoa työntekijöiden rekrytointiin. Työntekijät sitoutuvat mielellään yritykseen, joka edistää kestävän kehittämisen arvoja. Kestävä johtaminen vahvistaa yrityseettistä organisaatiokulttuuria, jolloin työyhteisöissä eettiset toimintaperiaatteet tulevaksi näkyväksi osaksi ihmisten välistä toimintaa. Siksi on tärkeää, että yrityksissä kehitetään sellaista ilmapiiriä, jossa kokemustakin uskalletaan jakaa (12). Kestävän johtajuuden kehittämisessä tarvitaan esimiestaitojen kehittämisen lisäksi koko johdon perehtyneisyyttä yrityksen kestävän kehityksen tavoitteisiin. Johtajien tulisi visioida tulevaisuutta ja kiinnittää huomiota organisaatiossa tarvittavaan osaamiseen, työntekijöiden tehtävän kuviin ja rooleihin yrityksessä. (9)  Esimerkiksi Metropoliassa kestävä kehitys nähdään kokonaisvaltaisesti toimintana, joka ohjaa kaikkea tekemistä ja ajattelua. Se on vastuuta ihmisistä, ympäristöstä ja hyvää johtajuutta (2).  Metropolia AMK:n Katse tulevaisuuteen -hankkeessa (ESR)  kehitetään ja tuotetaan tietoa hyvinvointialojen pienten ja keskisuurten (PK) yritysten kestävästä johtajuudesta. Lisätietoa Katse tulevaisuuteen -hankkeen sivulta. Kirjoittajat Carita Hand, Metropolia ammattikorkeakoulu, Terveys -osaamisalue, lehtori, TtM.  työskentelee pedagogian ja johtamisen teemojen äärellä erilaisissa kehittämistehtävissä ja -hankkeissa oman opetustyön lisäksi.   Marjatta Komulainen, Metropolia ammattikorkeakoulu, Kuntoutus ja tutkiminen -osaamisalue, Metropolia Masters´ tutkinnot, johtamisen asiantuntija-lehtori, VTM, MBA, väitöstutkija, työskentelee yrittäjyyden ja palvelujen johtamisen parissa. Hänellä on monipuolista kokemusta johtamisesta, kehittämisestä ja kouluttamisesta. Lähteet Hallinger, P. & Suriyankietkaew, S. 201. Science Mapping of the Knowledge Base on Sustainable Leadership, 1990-2018. Research on Dustainability in Management 2018, 10(12). Metropolian strategia 2030. Räikkönen, T & Kasvio, A. 2010. Kohti kestävää työelämää. Työterveyslaitos. Multiprint. Kasvio, A. 2014. Kestävä työ ja hyvä elämä. Gaudeamus, Helsinki.  Larjovuori R-L, Manka M-L, Nuutinen S.. 2015. Inhimillinen pääoma. Työhyvinvointia, tuloksellisuutta, pidempiä työuria? Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2015:5., Työolobarometri 2017. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Anttonen H, Räsänen T. 2009. Työhyvinvointi – uudistuksia ja hyviä käytäntöjä. Työterveyslaitos. Työhyvinvointi on yhteinen asia. Työterveyslaitoksen sivusto.   Park, S. & Kim, E.-J. 2018. Fostering organizational learning through leadership and knowledge sharing. Journal of Knowledge Management 22(6), 1408-1423. IqBal, Q., Ahmad, N.H. & Halim, H.,A. 2020. How Does Sustainable Leadership Influence Sustainable Performance? Empirical Evidence From Selected ASEAN Countries. SAGE Open 2020 10(4). Spreitzel,G.M. 1995. Psychological empowerment in the workplace: Dimensions, measurement, and validation. Academy of Management Journal, 38(5), 1442-1465); (9).  Qiu, T., Yang, Y., Liu, C., Tian, F., Gu, Z., Yang, S., Wu, W., & Wu, H. (2020). The association between resilience, perceived organizational support and fatigue among Chinese doctors: A cross-sectional study. Journal of Affective Disorders, 265, 85–90. Scopus. Tuori, A. 2017. Näkymättömiä hiljaisuuksia: epätasa-arvo ja siitä vaikeneminen organisaatiossa. Yritysetiikka 1(1), 6 - 15.     

Lue lisää

Kohti turvallisempaa tulevaisuutta
11.11.2021
Kiika Sarpola & Tero Aalto

Arjen turvallisuuskeskustelu kilpistyy hyvin usein verrattain pieniin asioihin. Missä tilanteissa pitäisi käyttää kypärää ja tuliko nostettu jaloilla? Suuremmassa kuvassa esitysteknisenkin alan tulevaisuuteen vaikuttavat esimerkiksi kestävän kehityksen kaltaiset megatrendit [1] tai digialustoilla eri alojen läpi hyökyvät #metoo-aallot [2]. Turvallisuus ei rajoitu vain yksittäisiin sääntöihin ja niiden noudattamiseen tai noudattamatta jättämiseen, vaan käsittää myös laajempia näkökulmia.  Toimintaa ohjaavat jo nyt erilaiset trendit ja heikot signaalit, jotka on mahdollista tunnistaa ja nimetä tulevaisuuteen vaikuttavina voimina. Voimat ovat usein vastakkaisia ja toteutuessaan yksittäin ne veisivät tulevaisuutta hyvinkin erilaisiin suuntiin. Organisaatioiden tulee tehdä strategisia päätöksiä nyt. Reagoidaanko havaittuihin ilmiöihin vai luotetaanko kohtaloon. Millaiseksi tulevaisuuden haluttaisiin muodostuvan ja mitä asialle voisi tehdä. Turvallisuus vaatii uudistumista ja uudistamista Toivotunlaisen tulevaisuuden todennäköisyyttä on mahdollista lisätä tulevaisuuteen valmistautumalla ja ennakoinnilla. Yksilö tai organisaatio voi valita miten tulevaisuuden haluaa ottaa vastaan: passiivisesti hyväksymällä muutoksen, reagoimalla tilanteisiin niiden ilmaantuessa, valmistautumalla ennakoitavissa oleviin muutoksiin, toimien luodakseen toivotunlaisen tulevaisuuden tai ennakoivasti yhdistäen kolmea edellä mainittua. [3] Millaiseksi esitysteknisen alan turvallisuuskulttuuri ja alan turvallisuuden tulevaisuus muotoutuu? Alan turvallisuuskulttuuri on verrattain nuorta. Suuri osa nykypäivänä käytössä olevista turvallisuutta parantavista apuvälineistä tai työtavoista on otettu käyttöön vasta 90-luvun lamavuosien jälkeen. Projektien tai teosten työturvallisuuskulttuurit ovat vaihtelevia ja työturvallisuusjohdettuja organisaatioita ei juuri ole: taide pääsee salakavalasti kiilaamaan työturvallisuuden edelle. Ei ihmekään, että taiteen, viihteen ja virkistyksen toimialalla tapahtuneiden työtapaturmien määrä ei ole ollut vastaavalla tavalla laskeva kuin vaikkapa rakentamisen tai teollisuuden toimialoilla [4]. Esittävien taiteiden turvallisuuskulttuuria tutkineen Floor is Yours! -hankkeen loppuraportti kertoo turvallisuuden kehittämisen tarpeesta. Tutkimuksen vastaajista noin neljännes (27 %) koki hyvin tai melkon usein, ettei voinut toimia niin turvallisesti kuin olisi halunnut ja 45 % arvioi työympäristössä esiintyvän vähintään viikoittain haitta- ja vaaratekijöitä. [5] Taide ei yksinään luo ristipainetta, vaan nykytilaa määrittää myös aivan uudenlainen työvoimatilanne. Vielä kaksi kuukautta sitten Suomessa tapahtumia ei ollut eikä esityksiä esitetty ja ala oli lomautuksien ja työttömyyden kurittama. Koronapandemiarajoituksien poistuminen syöksi alan työvoimapulaan. Alan ennen kokemattoman nopea uudelleen käynnistyminen kriisin jälkeen on vaarana johtaa turvallisuustilanteen heikentymiseen entisestään. Nyt jokaisella alan toimijalla on edessään valinnan mahdollisuus: Jatketaan hommia sormet ristissä ja toivotaan että vielä seuraavakin keikka on mahdollista heittää. Vaihtoehtoisesti on mahdollista tarttua toimeen, ja vaikuttaa turvallisemman tulevaisuuden syntyyn. Maaperä on otollinen, ikinä ennen ei ole esittävän taiteen tilaisuuksissa käynyt niin turvallisuusorientoitunutta yleisöä kuin nyt. Turvallisuus on toiminnan osa-alue, josta on mahdollista säästää tai siihen voi panostaa. Tulevaisuus muuttaa työn tekemistä Esitysteknisen alan toiminta on verrattavissa alustatalouteen: tyypillistä on, että arvoketju muodostuu peräkkäisistä riippuvuussuhteista ja verkostoista. Sekä organisaatiot että työtehtävät organisaatioiden sisällä kytkeytyvät toisiinsa siten että seuraavan vaiheen on toimittava edellisen vaiheen luomissa raameissa. [6] Sen tunnistaminen, että ala toimii alustatalouden tavoin, mahdollistaa turvallisuusajattelun ja turvallisuuden kehittämisen uudelleenohjelmoinnin. Siinä missä muilla aloilla ollaan vasta herätty tunnistamaan työn muuttuvia piirteitä, esitysteknisellä alalla erikoiset työsuhteet ovat olleet arkipäivää aina. Työntekijä ei välttämättä ole sitoutunut vain yhteen työnantajaan ja vaikka olisi, työnteon paikat vaihtelevat usein ja jokainen uusi toteutus on pilotti.  Alan työtavat mukailevat jo nyt “tulevaisuuden työtä”: työntekijän ei tarvitse olla läsnä tehtaassa tai toimistoissa; sen sijaan hänen tulee olla läsnä toisille ihmisille. Verkostomaisessa työympäristössä organisaatio on jatkuvan järjestäytymisen haasteen edessä. Johtamisessa on siirryttävä tarkastelemaan toisiaan tarvitsevien ihmisten vuorovaikutusta. [6] Työ muuttuu vääjäämättä myös esitysteknisellä alalla, eikä sen vaikutuksia turvalliseen tulevaisuuteen voi jättää huomiotta. Alan työ on usein koettu intohimoisesti eikä omalla jaksamisella ole ollut niin väliä kunhan esirippu nousee ajoillaan ja show pyörii. Koronakriisi on kuitenkin havahduttanut huomaamaan ihmiselämän rajallisuuden. Esitystekninen ala ei ole immuuni pohdinnoille työn merkityksellisyydestä. Minkälaiseksi muodostuu esitysteknisen alan työkulttuuri ja vetovoima tulevaisuudessa? Pienin yhteinen nimittäjä: turvallisuusosaaminen Esitysteknisen alan erityislaatuisessa työympäristössä ymmärrys erilaisista toimintaympäristöistä korostuu. Yhteisen osaamispohjan luominen vaatii pienimmän yhteisen nimittäjän löytämistä. Mitkä ovat ne turvallisuuden perusedellytykset, jotka tulee toteutua riippumatta siitä missä työskennellään? Turvallisuuden edistäminen on helppo nähdä joukkuepelinä, jossa kaikkien tavoite on sama: omaisuuden ja ihmisten välttyminen vahingoilta ei koskaan ole merkityksetöntä. Yhteistyön - kuten tulevaisuusajattelunkaan -  ei tulisi rajoittua “neljän seinän sisälle”. Jos muilla aloilla työturvallisuudesta kertovien onnettomuustilastojen suunta on laskeva, onko jotain mitä voisimme hyödyntää näiden alojen osaamisesta ja työturvallisuuden toimintatavoista.  Tulevaisuustutkija Seija Partti vertaa tulevaisuuden työtä kiertotalouteen, jossa tavaroiden tai materiaalien sijaan yrityksissä kiertävätkin tieto, taito ja osaaminen [7]. Keskeiseksi nouseekin osaamisen kasvattaminen. Työturvallisuus on läsnä kaikissa olosuhteissa, mutta on myös varmistettava että kaikki organisaatiossa, jopa ylintä johtoa myöten, ymmärtävät tämän - ja sen jälkeen opettelevat toimimaan turvallisesti. Tulevaisuus ja turvallisuus tehdään nyt Nopeasti ja entistä monimutkaisemmaksi muuttuvassa maailmassa lienee turha olettaa, että hommat rullaavat jatkossa kuten aina ennenkin. Tulevaisuus ei tässä hetkessä ole vielä olemassa faktoina, joihin voisimme tukeutua päätöksenteossa, mutta tuntemattomaan on silti pystyttävä varautumaan. Nykyhetkestä on mahdollista ammentaa suuntaa: erilaisten tulevaisuutta ennakoivien signaalien suhteen on syytä olla jatkuvasti herkkänä.  Tulevaisuus tehdään nyt, tämän hetken tiedon ja ymmärryksen valossa. Jos tulevaisuuden päättää ottaa vastaan sellaisena kuin se tulee, on ymmärrettävä, että samalla luopuu päätösvallasta sen suhteen millaisena tulevaisuus näyttäytyy. Toinen vaihtoehto on päättää vaikuttaa siihen millaiseksi tulevaisuus muodostuu. Ehkäpä tällöin säästyy jossittelulta, kun tehtyjä valintoja myöhemmin arvioidaan. Olisiko aika pysähtyä miettimään, mikä turvallisuuden osa-alue organisaatiossasi kaipaisi muutosta juuri nyt? Itse aloitimme peilikuvasta. SafeOnStage-hanke kehittää turvallisuuskoulutusta SafeOnStage-hankkeessa kehitetään esitys-, teatteri- ja tapahtumatekniikka-alan turvallisuuskoulutusta ja sen opetusta eteenpäin työelämälähtöisesti. Hankkeen tavoitteena on kehittää koulutusmalli, joka mahdollistaa turvallisuuskompetenssien tehokkaan oppimisen osana henkilön työtehtävää ja työyhteisöä. Johtavana ajatuksena on, että jokaisen näyttämöllä, festivaaleilla tai tapahtumassa työskentelevän henkilön on tärkeää osata toimia turvallisesti, ymmärtää turvallisen työskentelyn periaatteet ja tarkastella turvallisuutta kriittisesti. Tavoitteena on yhdenmukaistaa alalla työskentelevien turvallisuustietoja ja -osaamista sekä kehittää yhtenäistä turvallisuuskulttuuria. Kirjoittajat Kirjoittajat ovat Metropolia Ammattikorkeakoulun SafeOnStage-hankkeen henkilökuntaa. Tero Aalto on hankkeen projektipäällikkö ja freelancer valo- ja erikoistehostesuunnittelija. Hän on koulutukseltaan teatteritaiteen maisteri ja opettaja.  Kiika Sarpola työskentelee SafeOnStage-hankkeen projektikoordinaattorina. Hän on koulutukseltaan kulttuurituottaja (AMK) sekä tradenomi, ja hän on toiminut monipuolisissa tapahtumia, koulutusta, viestintää ja kehittämistyötä sisältävissä tehtävissä kulttuurialalla. Lähteet Sitra 2019. Megatrendit 2020. Pullinen, Jussi 2021. Vapise ay-liike, työväen seuraava vallankumous alkaa Jodelista. Helsingin Sanomat. Viima, Taina 2017. COOP Blog: Foresight and attitudes towards the future. (Avautuu blackswansfsst.wordpress.com) Suomen virallinen tilasto (SVT): Työtapaturmat. Tapaturmavakuutuskeskus Visuri, Susanna et al. 2021. Turvallisuusjohtamisen ja -kulttuurin kehittäminen esittävissä taiteissa. Floor is Yours! -hankkeen loppuraportti. Kilpi, Esko 2017. Uusi työ alustatalouden aikakaudella. Sitra. Sommers, Sanna 2021. Nämä viisi ominaisuutta yhdistävät todellisia edelläkävijöitä – ”Olisi kaikkien etu, jos nauraisimme erilaisuudelle vähemmän. Kauppalehti 22.10.2021. Tekstissä on käytetty lisäksi lähteenä SafeOnStage-hankkeen ohjausryhmässä toteutetun tulevaisuustyöpajan tuloksia.

Lue lisää
Uudemmat postaukset Vanhemmat postaukset