Digitaalisen muotoilun eettiset haasteet – opiskelijat ja työelämä yhteiskehittäjinä
Digitaalisen muotoilun pääaineessa havaittiin tarve tietää enemmän oman alan eettisistä haasteista ja kokeiltiin toimintamallia, jossa työelämä ja opiskelijat kohtasivat epäformaalisti ja tasa-arvoisesti. Tässä kirjoituksessa käsitellään pilotoinnin kulkua ja tuloksia. Pilotin tavoitteena oli kartoittaa digitaalisen muotoilun alalla esiintyviä eettisiä ja kestävän kehityksen haasteita sekä selvittää, olisiko alan toimijoissa halukkuutta näiden ongelmien ratkaisemiseen. Ala on nuori ja sen toimintatavat ja teknologiset murrokset ovat synnyttäneet useita eettisiä kysymyksiä. Esimerkiksi digitaalisten palveluiden käyttäjien yksityisyyden vaarantuminen, algoritmien epäoikeudenmukaisuus, digipalveluiden käytön aiheuttamat mielenterveysongelmat, toimialan suunnittelutapojen epätasa-arvoisuus ja digitaalisten alustojen ympäristövaikutukset ovat herättäneet moraalisia kysymyksiä (1, 2, 3, 4). Pilotissa painottui yhdenvertaisuus osallistujien kesken Pilotin suunnittelusta ja fasilitoinnista vastasimme minä ja kollega Mari Silver. Kokeilussa oli tarkoitus pyrkiä luomaan dialogia korkeakoulun ja työelämän välille ja siten saada aiheeseen erilaisia toisiaan täydentäviä näkökulmia. Pyrimme epäformaaliin ja turhia hierarkioita välttelevään toimintamalliin (5). Metropoliassa oli jo aiemmin kehitetty yhteistoimintaa ja yhdenvertaista osallistumista edistävää TKI-toimintakulttuuria Hytke-hankkeessa. Aloitimme taustatyöllä tutustuen alan eettiseen keskusteluun muun muassa kirjallisuuden kautta. Teimme omille alumneillemme lyhyen kyselyn ja muutamia taustahaastatteluja. Tarkoituksena oli näiden toimenpiteiden avulla luoda sopivaa tietopohjaa toisen vuoden opiskelijoillemme. Pilottiin integroitiin Digitaalinen muotoilu osana yhteiskuntaa -niminen opintokokonaisuus, jossa opiskelijat tutustuivat alan yhteiskunnallisiin haasteisiin. Hahmotimme näitä erityisesti kestävän kehityksen käsitteen kautta pyrkimällä näkemään alan ilmiöiden kestävän kehityksen ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset ulottuvuudet. Taustahaastatteluiden pohjalta opiskelijat loivat omat haastattelurunkonsa, joiden avulla haastateltiin kymmentä alalla toimivaa suunnittelijaa. Tavoitteena oli erityisesti hahmottaa, kuinka he näkevät alan kestävän kehityksen haasteet. Analysoimme haastattelut yhdistelemällä ja tyypittelemällä vastaukset kestävän kehityksen teemoihin ja näistä luotiin hahmottamista helpottavat miellekartat. Opiskelijoiden tehtävä oli poimia ammattilaishaastatteluiden tuloksista omasta mielestään kiinnostava näkökulma ja kehittää sen ympärille pienryhmässä lyhyt, noin kahden tunnin työpaja, jossa pyrittäisiin hakemaan mahdollisia ratkaisustrategioita valittuun haasteeseen. Työpajoja järjestettiin yhteensä kolme ja niiden aiheet olivat ekologisen suunnittelun jalkauttaminen miten tehdä kestävä digitaalinen muotoilu houkuttelevaksi kuluttajalle. näkökulmia ja vastauksia suuremmasta haastevalikoimasta, esimerkiksi eriarvoistumisen, tekoälyn, datankeruun aiheuttamista eettisistä ongelmista. Kutsuimme työelämässä olevia osallistumaan työpajoihin. Kiinnostusta oli paljon, mutta huomasimme, että osallistuminen arkipäivänä työaikaan oli haasteellista monille. Saimme lopulta onneksi kolme osallistujaa ja siten kaikkiin kolmeen työpajaan osallistujan työelämastä. Opiskelijat vuorottelivat työpajojen fasilitoijina ja osallistujina. Vaikka ulkopuolisia osallistujia oli vielä vähän, tämä kokeilu toi luottamusta siihen, että jokin tällainen toimintamalli voisi olla toimiva tapa ylläpitää näkemysten vaihtoa työelämän ja korkeakoulun välillä. Myös ulkopuoliset osallistujat pitivät työpajoja antoisina. Prosessin lopussa analysoimme työpajojen tulokset yhdessä opiskelijoiden kanssa ja pohdimme, miten tästä voisi jatkaa eteenpäin aihealueen kehittämisen edistämisessä toimialalla. Pilotin tulokset vahvistivat, että yhteiselle keskustelulle on tarvetta Sekä haastatteluista että työpajoista huomasimme, että vaikka eettiset kysymykset tuntuivat työelämässä toimivien mielestä tärkeältä, aika ja energia niiden pohtimiseen on rajallista kiireisessä työelämässä. Eettisiin näkökulmiin ja haasteisiin tutustuminen ja niiden työstäminen vie aikaa ja resursseja. Työelämä saattaa olla myös omien tavoitteidensa ja päämääriensä takia osittain ristiriitaisessakin asemassa suhteessa eettisiin haasteisiin. Toiminnan täytyy olla myös taloudellisesti kannattavaa, mikä ohjaa kaikkea toimintaa vahvasti. Tämä asetelma voisi olla mahdollisuus korkeakoululle ottaa suurempaa roolia jonkinlaisena eettisen pohdinnan ja arvioinnin toimijana, joka voisi mahdollistaa myös työelämälle sukelluksia aiheeseen. Korkeakoulu toki myös samalla voi varustaa alalle hakeutuvat opiskelijat aihealueen syvemmällä ymmärryksellä. Jälkikeskusteluissa myös pilottiin osallistuneet työelämän edustajat pitivät tämänkaltaista toimintaa kokeilun arvoisena, joten voisi olla mielekästä lähteä suunnittelemaan, kuinka tällainen rooli voitaisiin mahdollistaa korkeakoululle. Ei vaikuttanut myöskään siltä, että työelämän edustajilla olisi ollut syvempää tai kirkkaampaa näkemystä alan eettisistä haasteista kuin meillä opettajilla tai opiskelijoilla. Työelämässä olevat tarjoavat kuitenkin erinomaisen peilipinnan sille, mikä on oikeasti mahdollista ja realistista tämän hetken työssä. Ehkä juuri tästä syystä yhteistyö korkeakoulun ja työelämän välillä voisi olla hedelmällistä aihealueen ympärillä. Idealismi ja realismi voivat saada toisiltaan paljon. Oma arvioni on, että nimenomaan työelämässä toimivien aikapulan takia, olisi tärkeää, että korkeakoululla olisi resurssit valmistella ja mahdollistaa tätä dialogia ja yhteiskehittelyä. Digitaalisen muotoilun toimiala perustuu ihmisten ymmärtämiseen ja auttamiseen, joten kokemukseni on, että halua tehdä eettisesti kestäviä valintoja löytyy. Seuraavaksi vain pitää hahmottaa ja arvioida, miten tätä voitaisiin kokeilla pienimuotoisesti. Kirjoittaja Juhana Kokkonen toimii digitaalisen muotoilun lehtorina Metropolia Ammattikorkeakoulussa Lähteet Bowles, Cennydd (2018): Future Ethics. NowNext Press. Costanza-Chock, Sasha (2020):Design Justice: Community-Led Practices to Build the Worlds We Need. The MIT Press. Greenwood, Tom (2021): Sustainable Web Design. A Book Apart. Monteiro, Mike (2019): Ruined by Design: How Designers Destroyed the World, and What We Can Do to Fix It. Mule Books. Adler, P., & C. Heckscher (2006). Towards collaborative community. Teoksessa P. Adler & C. Heckscher (toim.): The firm as a collaborative community – Reconstructing trust in the knowledge economy. Oxford.
Aineenopettajat kohtaavat kriisimaista tulevia maahanmuuttajataustaisia oppilaita yläkoulussa
Maahanmuuttajien määrä on kasvanut huomattavasti Suomessa 2000-luvulla [1]. Ilmiön seurauksena myös peruskoulun ja sen henkilöstön on ajankohtaista pohtia maahanmuuttajataustaisten kotoutumista sekä oppimista edistäviä tarpeita ja toimintatapoja yhä laajemmin. Tässä kirjoituksessa kerrotaan, miten aineenopettajia voidaan tukea kohtaamaan maahanmuuttajataustaisia oppilaita. Peruskoululla on tärkeä merkitys lapsen kehitykselle ja hyvinvoinnille Peruskoulu on ainutlaatuinen paikka, jossa kohdataan oppilaita ja pohditaan kunkin lapsen parasta koulupolkua. Näin pyritään varmistamaan oppilaan valmiudet ja kyky osallistua täysipainosesti yhteisöönsä ja yhteiskuntaan. Peruskoulun tavoite on, että lapsi oppii koulussa perustaidot kuten lukemisen ja kirjoittamisen sekä sosiaaliset ja emotionaaliset taidot, kyvyn huolehtia itsestään ja muista sekä kehittää kriittistä ajatteluaan. Opettajilla ja koulun henkilökunnalla on suuri merkitys näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Koulussa inkluusio viittaa kaikkien yhdessä opiskeluun omista lähtökohdistaan sekä jokaista oppijaa kunnioittavaan kulttuuriin. Toimivan inkluusion edellytyksiä ovat hyvä suunnittelu ja riittävä resurssointi sekä koulutus. Moniammatillisuus ja oppilashuolto kuuluvat osaksi inklusiivista yläkoulua. [2] Voimaa ja tukea maahanmuuttajataustaisten koulupolulle Peruskoulussa järjestetään valmistavaa opetusta maahanmuuttajataustaisille oppilaille suomen tai ruotsin kielen vahvistamiseksi, jotta he saavat valmiudet opiskella perusopetuksessa. Kun oppilaat tarvitsevat tukea, kolmiportainen tuen järjestely auttaa lasta. Sen avulla varmistetaan kaikille lapsille yhtäläiset mahdollisuudet oppia asiat omalla taitotasollaan. Yleinen ja tehostettu tuki voi tarkoittaa oppilaalle lyhytaikaista tai jatkuvaa ja yksilöllistä koulunkäynnin tukimuotoa, kuten tukiopetusta, opetusjärjestelyjä, eriyttämistä, avustajapalveluita ja apuvälineitä. Jos yleisen tuen jälkeen tehostettu tuki ei riitä voidaan hakea erityistä tukea, jolla pyritään lisäämään oppimisen henkilökohtaistamista. Se muodostuu erityisopetuksen ja muiden tukimuotojen kokonaisuudesta. [3] Tarpeet ja tukimuodot voivat vaihdella yleisestä erityiseen tukeen koulupolun aikana. Vuonna 2021 peruskoulun oppilaista 23 % sai tehostettua tai erityistä tukea [4]. Päätös vahvimmasta tuen portaasta ei kuitenkaan vielä takaa vahvimpia tuen muotoja. [5] Kriisimaista lähteneiden oppilaiden traumaattiset kokemukset On tärkeää, että opettaja tunnistaa tehostetun ja erityisen tuen tarpeet jo varhaisessa vaiheessa. Näin oppilaalla tuki säilyy tarvittaessa koko perusopetuksen ajan. Tuen tarvetta tarkastellaan moniammatillisesti ja säännöllisesti. Sitä pyritään toteuttamaan inklusiivisesti oman ryhmän mukana. [6] Kun oppilaat ovat lähteneet kriisimaista, he ovat voineet kokea traumaattisia tilanteita, kenties tulleet jopa sodan keskeltä. [7;8] Suomeen saapuessaan heidän mielensä saattaa olla myllerryksessä ja rauhoittuminen viedä aikaa. Toisaalta uudessa kotimaassa voi tulla helpotus, enää ei tarvitse olla varuillaan. [Vrt. 9] Koulussa huomioidaan vastatulleiden erityistarpeita, mutta joskus oppilaan hätä tai trauma voi näkyä myöhemmin, kun hän alkaa toipua kriisitilanteesta. Nuori saattaa opiskella tavanomaisessa luokassa aineenopettajan ohjauksessa valmistavan opetuksen jälkeen. Kuitenkaan aineenopettajan koulutuksessa ei välttämättä ole opiskeltu riittävästi kriisimaista tulleiden lasten kohtaamista, jos heillä on erityistarpeita. Hanketyöllä tukea kasvattajille haastaviin tilanteisiin Kasvattajien on tärkeä kyetä vastaamaan oppilaiden erilaisiin tarpeisiin. Metropolia Ammattikorkeakoulu on mukana kansainvälisessä Breaking Barriers -projektissa osahankkeella, jonka tavoitteena on tukea aineenopettajia kohtaamaan kriisimaista tulevia oppilaita Haagan ja Vesalan yläkouluissa Helsingissä. Yhteistyökumppaneina ovat kouluhallinto Latviassa ja oppilaitos Virossa. Jokaisessa maassa tuetaan erityisen tuen oppilaita omien kohderyhmiensä ja tavoitteidensa parissa. Seuraavassa kuviossa on eritelty hankkeen toiminta Suomessa. Hankkeen Suomen toiminta alkoi tarvekartoituksella, jonka yleisenä tarkoituksena on olla osa yhteistyökoulujen tilanteita. Samalla kartoitettiin suomalaisen peruskoulun tukijärjestelmää ja sen riittävyyttä. Vesalan ja Haagan peruskouluissa järjestetään työpajoja, molemmissa oppilaitoksissa yksi oppilaille ja yksi opettajille. Toiminta perustuu turvallisen koulun periaatteisiin. Aineistoa kerätään aineenopettajien sekä muun henkilökunnan ja erityisen tuen maahanmuuttajataustaisten oppilaiden vahvuuksista ja toiveista sekä heidän tuen tarpeistaan. Työpajojen pohjalta pyritään kehittämään yhdessä kumppanikoulujen kanssa uusia tapoja ja toimintamalleja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden hyvinvoinnin tukemiseksi. Jaamme myös saatua tietoa, tuloksia ja käytäntöjä maasta toiseen Latvian ja Viron kanssa. Tuloksia analysoidaan ja niiden pohjalta järjestetään koulutuksia ja seminaareja opettajille ja muulle henkilökunnalle. Esille nousseista havainnoista ja yhteiskehittelyn tuloksista tehdään loppujulkaisu. Kirjoittajat Katja Ihamäki (VTT, lehtori) toimii yhteiskuntatieteen opettajana Metropolia ammattikorkeakoulussa sosiaalialan tutkinto-ohjelmassa. Toimenkuva sisältää harjoittelujen ja opinnäytetöiden ohjausta. Kansainvälisissä ja kotimaisissa hankkeissa hän työskentelee sosiaalialan asiantuntijana. Jasmi Lassila (KM, luokanopettaja) toimii Metropolia ammattikorkeakoulussa koulutussuunnittelijana ja tuntiopettajana sosiaalialan tutkinto-ohjelmassa. Lisäksi hän työskentelee kansallisissa ja kansainvälisissä hankkeissa. Erityisenä kiinnostuksen kohteena hänellä on lasten ja nuorten myönteisen kasvun ja kehityksen tukeminen hyvinvointitaitoja vahvistamalla. Lähteet 1. Kotoutuminen.fi. Lainsäädäntö ohjaa kotoutumisen edistämistä. Viitattu 5.9.2023 2. Alajoki, Jaana. 2021. ”Miks tää systeemi ei toimi?” Etnografia inkluusiota kohti kulkevasta yläkoulusta. Väitöskirja. Tampereen yliopisto. 3. Opetushallitus. 2023. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki (oph.fi). Viitattu 15.5.2023. 4. Tilastokeskus. 2022. Oppimisen tuki (stat.fi). Viitattu 15.5.2023. 5. Lahtinen, Niina. 2023. Erityisopettajia koulutettava lisää. Opettaja 3. 17.2., 18. 6. Opetushallitus. 2017. Perusopetukseen valmistava opetus (PDF, oph.fi). Viitattu 15.5.2023. 7. Li, S. S. Y., Liddell, B. J., & Nickerson, A. (2016). The Relationship Between Post-Migration Stress and Psychological Disorders in Refugees and Asylum Seekers (doi.org) Current Psychiatry Reports, 18(9), 82. Viitattu 16.2.2023. 8. Punamäki, Raija-Leena, Peltonen, Kirsi, Diab, Marwan and Qouta, Samir R. (2021). How Family Relationships Predict the Effectiveness of a Psychosocial Group Intervention among War-Affected Children. Journal on Education in Emergencies 7 (2), 253-288. Viitattu 14.2.2023. 9. Ellis, B. Heidi; Abdi, Saida, M. & Winer, Jeffrey (2020). Mental Health Practice With Immigrant and Refugee Youth. A Socioecological Framework. American Psychological Association. Washington DC.
Yrittäjänaisten digitaidot vauhdittavat kasvua
Oman osaamisen lisääminen, kouluttautuminen ja erityisesti omien digitaitojen kehittäminen ovat yleisestikin yrittäjille tärkeitä asioita, mutta yksinyrittäjillä jopa tärkeämpää kuin muilla yrittäjillä. Yksinyrittäjyys on nimenomaan naisyrittäjyyttä leimaava piirre. Naisyrittäjien digitaitojen kehittämiseen panostaminen on erityisen tärkeää, sillä sukupuoli vaikuttaa edelleen digitaalisiin valmiuksiin ja siten myös naisyrittäjien yritystoimintaan. Samalla tuetaan talouskasvua ja kilpailukykyä ja vähennetään eriarvoisuutta. Naisten digitaalisten taitojen parantamiseen suunnatut investoinnit vauhdittavat naisten etenemistä kaikissa urakehityksen vaiheissa – siis myös yrittäjinä. (1) Digitaitoja oppimassa – naisyrittäjien kokemuksia Oon@2.0 -hankkeessa Vastauksena pienyrittäjänaisten digiosaamisen ja -taitojen kehittämisen tarpeeseen Metropolia ammattikorkeakoulussa on toteutettu vuosina 2020-2023 Oon@2.0 -”Yrittäjänaisten liiketoiminnan kasvua digitalisaation ja kumppanuusverkostojen kautta” -hanketta. Oon@2.0 tarjosi uudenlaisen, kasvuhaluisten yrittäjänaisten tarpeisiin vastaava koulutuskokonaisuuden. Osallistujille avattiin digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia ja tuettiin kasvuhaluisten yrittäjänaisten osaamista digitalisaation hyödyntämisessä. Osana koulutusta tarjottiin myös tarvekartoitukseen perustuvaa yksilöllistä tukea liiketoiminnan kasvattamiseen. Hankkeen digikoulutuksen kokonaisuuteen osallistuneille yrittäjänaisille toteutettiin kyselytutkimus ennen ja jälkeen koulutukseen osallistumisen. Alkukyselyssä arvioinnin kohteena olivat muun muassa yrittäjien arviot oman osaamisen ja yrityksen nykytilasta sekä oman osaamisen ja yrityksen kehittämistarpeista. Myös yrittäjien ajatukset yrityksen kasvuhalukkuudesta ja kasvun esteistä olivat arvioinnin kohteena. Miten meni, muuttuiko mikään? Koulutukseen osallistumisen jälkeen toteutettiin kokoava kysely, jossa teemana oli muutos. Vastanneita yrittäjiä oli 24. Yrittäjät arvioivat omaa osaamistaan ennen koulutusta ja koulutuksen jälkeen. He arvoivat myös yrityksensä jäljelle jäänyttä kehittämistarvetta. Lopuksi vastaajat arvioivat hyötyä, jota kokivat saaneensa koulutuksesta sekä koulutuksen jälkeen tekemiään digitaalisia tekoja. Oman osaamisen muuttuminen Osallistuneet naisyrittäjät arvioivat oman osaamisen tasoa ennen koulutusta ja koulutuksen jälkeen 11 eri teeman kautta. Skaala oli 1-6, jossa 1= en osannut/osaa ollenkaan ja 6= osasin tosi hyvin/osaan tosi hyvin. Teemat olivat: Digiosaamiseni yleisesti Markkinointi sosiaalisessa mediassa Hakukonemarkkinointi Muiden digitaalisten kanavien käyttö markkinoinnissa Verkkosivujen tekeminen Verkkosivujen päivittäminen/uudistaminen Digitaaliset työvälineet ja -ympäristöt Verkkokaupan tekeminen Verkkokaupan ylläpitäminen Myynti sosiaalisen median kanavissa Yrityksen tietoturva Yrittäjien arviot osaamisestaan ennen koulutusta kaikista 11 teemasta olivat välillä 2.0-3.6 (skaala 1-6). Matalimmat arvot ennen koulutusta saivat verkkokauppaan liittyvät teemat ”Verkkokaupan tekeminen” ja ”Verkkokaupan ylläpitäminen”. Nämä molemmat ”Verkkokaupan tekeminen” ja ”Verkkokaupan ylläpitäminen” saivat matalimmat arvot kaikista 11 teemasta myös koulutuksen jälkeen Korkeimman arvon ennen koulutusta yrittäjät antoivat teemoille ”Digiosaamiseni yleisesti” ja ”Markkinointi sosiaalisessa mediassa”. Nämä saivat korkeimmat arvot myös koulutuksen jälkeen. Yrittäjät arvioivat kaikissa 11 teemassa yhdenmukaisesti oman osaamisensa parantuneen koulutuksen jälkeen, arviot olivat väliltä 2.7-4.5. Suurin kasvu yrittäjien arvioimina alkutilanteesta lopputilanteeseen oli teemassa ”Myynti sosiaalisen median kanavissa”. Seuraavaksi suurimmat kasvut olivat teemoissa ”Digiosaamiseni yleisesti” ja ”Muiden digitaalisten kanavien käyttö markkinoinnissa”. Pienin kasvu tuli teemoihin ”Verkkosivujen tekeminen” ja ”Digitaaliset työvälineet ja ympäristöt”. Muutokset olivat tilastollisesti merkitseviä. Oman osaamisen muuttuminen oli hyvin yhdensuuntaista: osaamisen arvioitiin parantuneen jokaisessa teemassa. Kuitenkin erityisesti verkkokauppaan liittyvät seikat: verkkokaupan ylläpitäminen ja tekeminen vaativat vielä lisää opiskelua. Näissä osaaminen oli koulutuksenkin jälkeen matalimmalla tasolla. Taulukossa 1 kyselyvastausten tarkemmat tulokset. Oman osaamisen muuttuminen Ennen koulutusta Koulutuksen jälkeen Digiosaamiseni yleisesti 3.6 4.5 Markkinointi sosiaalisessa mediassa 3.6 4.4 Hakukonemarkkinointi 3 3.8 Muiden digitaalisten kanavien käyttö markkinoinnissa 3.2 4.1 Verkkosivujen tekeminen 3.1 3.7 Verkkosivujen päivittäminen/uudistaminen 3.4 4.1 Digitaaliset työvälineet ja -ympäristöt 3.5 4.1 Verkkokaupan tekeminen 2 2.7 Verkkokaupan ylläpitäminen 2.1 2.8 Myynti sosiaalisen median kanavissa 2.8 3.8 Yrityksen tietoturva 3.1 3.8 Taulukko 1. Oman osaamisen muuttuminen, skaala 1-6, 1= en osannut/osaa ollenkaan ja 6= osasin tosi hyvin/osaan tosi hyvin. Yrityksen kehittämistarve koulutuksen jälkeen Osallistuneet naisyrittäjät arvioivat oman yrityksensä kehittämistarvetta koulutuksen jälkeen 11 eri teeman kautta. Skaala oli 1-6, jossa 1= ei jäänyt tarvetta kehittämiseen ja 6= paljon vielä kehitettävää koulutuksen jälkeen. Teemat olivat: Digiosaaminen Markkinointi sosiaalisessa mediassa Hakukonemarkkinointi Muiden digitaalisten kanavien käyttö markkinoinnissa Verkkosivujen tekeminen Verkkosivujen päivittäminen/uudistaminen Digitaaliset työvälineet ja -ympäristöt Verkkokaupan tekeminen Verkkokaupan ylläpitäminen Myynti sosiaalisen median kanavissa Yrityksen tietoturva Yrittäjien arviot yrityksiensä kehittämistarpeista vaihtelivat eri teemojen suhteen. Eniten kehitettävää yrittäjät arvioivat jääneen teemoihin ”Hakukonemarkkinointi” ja ”Markkinointi sosiaalisessa mediassa”. Korkeimman keskiarvon lisäksi näissä molemmissa teemoissa eniten vastattu arvosana oli 6. Vastaajat arvioivat siis yritykseensä jääneen näissä kahdessa teemassa paljon kehitettävää. Kaikissa muissa teemoissa keskiarvot olivat matalampia. Yrittäjät arvioivat, että koulutuksen jälkeen yritykselle ei jäänyt enää paljoa tai ollenkaan kehitettävää. Yrittäjät antoivat matalimmat keskiarvot teemoille ”Verkkosivujen päivittäminen/uudistaminen”, ”Verkkokaupan tekeminen” ja ”Verkkokaupan ylläpitäminen”. Matalien keskiarvojen lisäksi näissä kolmessa teemassa eniten vastattu arvosana oli 1 (=ei jäänyt kehittämistarvetta). Yrittäjät jakautuivat vastauksissaan kahteen hyvin erilaiseen heterogeeniseen ryhmään ja sijoittuivat skaalan eri päihin. Toiset yrittäjät arvioivat yrityksilleen jääneen enemmän kehittämistarvetta ja toiset yrittäjät eivät havainneet enää kehittämistarvetta. Yrittäjien tai yritysten iällä ei ollut vaikutusta annettuihin arvioihin. Hankkeen yleisen onnistumisen arviointi Hankkeen onnistumista yrittäjät arvioivat neljän eri kysymyksen kautta. Käytetty skaala oli 1-6, jossa 1= ei ollenkaan ja 6= tosi paljon. Kysymykset olivat: Valmiuteni hyödyntää digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia liiketoimintani kehittämisessä vahvistui Verkostoiduin ainakin yhden kumppanin kanssa Yrittäjänä toimimiseni vahvistui Hyvinvointini lisääntyi Yrittäjät arvioivat hankkeen onnistuneen parhaiten omien valmiuksien vahvistamisessa hyödyntää digitaalisuuden tarjoamia mahdollisuuksia. Hiukan yli puolet vastaajista arvioi omien valmiuksien vahvistuneen paljon (arvosana 5 tai 6), yleisin vastaajien antama arvosana oli myös 5. Noin viidennes vastaajista puolestaan ei kokenut tällaista valmiuksien muuttumista (arvosana 1 tai 2). Verkostoitumisen suhteen vastaajat jakautuivat voimakkaammin skaalan eri päihin. Hiukan yli puolet vastaajista koki, että verkostoitumista ei juurikaan tapahtunut (arvosana 1 tai 2), kun taas tyytyväisiä verkostoitumiseen toisten yrittäjien kanssa oli noin kolmannes vastaajista (arvosana 5 tai 6). Myös vastaajien yleisimmin antama arvosana 1 nostaa esille sen, että verkostoituminen oli hankalampaa. Vastaukset yrittäjänä toimimisen vahvistumiseen sijoittuivat skaalan eri päihin. Kolmasosa vastaajista koki yrittäjyytensä vahvistuneen (arvosana 5 tai 6). Toisaalta kolmasosa vastaajista ei kokenut juuri ollenkaan tällaista vahvistumista (arvosana 1 tai 2). Myös hyvinvoinnin lisääntymisen suhteen vastaajat jakautuivat skaalan eri päihin: kolmasosa vastaajista arvioi oman hyvinvointinsa kasvaneen (arvosana 5 tai 6). Noin puolet vastanneista eivät kokeneet hyvinvointinsa kasvaneen (arvosana 1 tai 2) Varsinaisia digitaalisuutta kehittäviä tekoja yrittäjät tekivät ahkerasti. Yli 70 % vastaajista ilmoitti ottaneensa käyttöön vähintään yhden uuden digitaalisen työkalun, 60 % ilmoitti päivittäneensä vähintään yhden vanhan digitaalisuutta hyödyntävän työkalun ja yli 80 % yrittäjistä ylipäätään vahvistaneensa omaa osaamistaan. Taulukossa 2 koottuna kyselyn vastaukset. Hankkeen onnistuminen keskiarvo keskihajonta moodi Valmiuteni hyödyntää digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia liiketoimintani kehittämisessä vahvistui 4.1 1.5 5 Verkostoiduin ainakin yhden kumppanin kanssa 3.0 2.1 1 Yrittäjänä toimimiseni vahvistui 3.3 1.7 1 Hyvinvointini lisääntyi 3.0 1.9 1 Taulukko 2. Hankkeen onnistuminen, skaala 1-6, 1= ei ollenkaan ja 6= tosi paljon. Koulutuksen vaikutukset ulottuvat pitkälle Palautteen perusteella koulutuksella oli vaikutusta osallistujien digiosaamisen kehittämisessä. Muutokset olivat osin hyvinkin suuria. Eräs osallistuja kirjoittikin, että tietämys ja käsitys työkaluista laajeni, nyt tietää enemmän mitä pitää tehdä, mistä hakea apua. Mutta että käyttöönotto vaatii vielä paljon opettelemista, kasvua yrittäjänä, yrittäjäidentiteetin vahvistumista ja valmiutta ottaa selvää ja tietoa vaihtoehdoista. Toinen kirjoitti, että nyt hän ymmärsi kuinka vähän oikeasti tietää. Useampi yrittäjä ilmoitti tehneensä myös verkkokauppaan liittyviä kokeiluja ja jopa avanneensa oman verkkokaupan. Verkkokauppa on tällä hetkellä pienyrittäjille tärkeä väline liiketoiminnan kasvattamisessa ja siihen liittyvää koulutusta pitäisi edelleen olla tarjolla. Tämä tuli myös tuloksissa hyvin esille kehittämiskohteena. Oon@2.0-hankkeessa oli yhdessä tekemistä varten suunniteltu kumppanuusverkostotapaamisia, mutta Covid-19 pandemian takia kaikki toteutettiinkin virtuaalisesti verkossa. Tutkimuksissa suuri osa osallistujista kertoo oppivansa työelämässä toisilta ja tekemällä töitä muiden kanssa. Tällaista luonnollista yhdessä tekemisen innostusta ei tässä hankkeessa kuitenkaan päässyt suuresti kehittymään. Hyvinvoiva yrittäjänainen -pienryhmätoiminnassa kokoonnuttiin livenä ja se tuki juurikin vertaisoppimista ja -sparrausta. Miten oppimista tuetaan tulevaisuudessa? Naisyrittäjille suunnattavilla digikoulutuksilla on edelleen tilausta. Sitran tutkimuksen (2) mukaan uuden oppiminen innostaa ja herättää uteliaisuutta sekä tuottaa yleisesti hyvinvointia. Muuttuvassa maailmassa pärjääminen on myös tärkeä syy oppimiseen. Vastaajajoukko jakautui hyvin monen teeman suhteen vastauksissaan skaalan eri päihin, olivat hyvin heterogeenisia, joten erilaisuuden huomioiminen olisi tulevissa koulutuksissa tärkeää. Toiset yrittäjistä osasivat jo valmiiksi paljon ja kehittyivät nopeasti, kun taas toiset olivat osaamisessaan vielä alkutaipaleella. Koulutusta pitäisi eriyttää enemmän osallistujien lähtötaitojen, erilaisten yritystoimintojen ja tarpeiden mukaisiin ryhmiin. Jatkossa voisi myös miettiä uudentyyppistä oppimismuotoa, itsereflektiota, jossa nostetaan esiin esimerkiksi teemoina minä digiosaajana, mitkä ovat osaamistarpeeni, onko kyse tekniikasta vai sosiaalisesta puolesta, sekä käytettäisiin vertaismentorointia. Yhdessä tekemistä ja oppimista tulisi mahdollisissa jatkohankkeissa vielä lisätä. Kirjoittaja Kaarina Pirilä työskentelee Metropoliassa yliopettajana Kuntoutus ja tutkiminen -osaamisalueella. Hän on koulutukseltaan kasvatustieteen tohtori ja optikko. Kaarina on kokenut tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kehittäjä. Kaarina toimii parhaillaan tutkijana Metropolian testaus- ja tutkimuspalveluita tarjoavassa Metropolia Proof Health’issä. Lähteet Women and Men in ICT: a Chance for Better Work–Life Balance. Sukupuolten tasa-arvo ja digitalisaatio Euroopan unionissa 2018. EIGE, EU:n sukupuolten tasa-arvoa käsittelevä tietokeskus. (eige.europa.eu) Elinikäinen oppiminen Suomessa 2019 -tutkimus. 2020. Sitra ja Innolink. — Oona 2.0 – yrittäjänaisten liiketoiminnan kasvua digitalisaation ja kumppanuusverkostojen kautta on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittama hanke, jota Metropolia Ammattikorkeakoulu toteuttaa Uudenmaan alueella. Hankkeessa pyritään vahvistamaan yrittäjänaisten digiosaamista, tukemaan yrityksen kehittämiseen tähtääviä digitekoja sekä vahvistamaan yrittäjien hyvinvointia ja verkostoja. Hankkeen toiminta-aika on ollut 1.4.2020-30.6.2023.
Tikissä on Metropolian tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) blogi. Bloggaajat ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä muita TKI-toiminnan asiantuntijoita. Jos haluat kirjoittaa blogiin, ota yhteyttä toimituskuntaan.
Milla Åman Kyyrö, päätoimittaja
Viestinnän asiantuntija, TKI-hankkeet ja kehittäminen
p. 050 342 0341
milla.amankyyro@metropolia.fi
Päivi Keränen
Projektipäällikkö, Muotoilu
p. 040 184 1952
paivi.keranen@metropolia.fi
Jussi Linkola
Projektisuunnittelija, Hankeviestintä- ja julkaisupalvelut
p. 040 184 2448
jussi.linkola@metropolia.fi
Toimituskunta toimittaa Tikissä-blogin sisällöt ennen julkaisua.
3AMK ammattikorkeakoulu asiantuntija Dallaten FUTU hanke hankeviestintä hankkeet hyvinvointi innovaatio innovaatio-opinnot innovaatiot Innovation johtaminen Katse tulevaisuuteen kehittäminen keksintö kestävä kehitys koulutus metropolia minno nuoret Oona-hanke opiskelijat oppiminen osaaminen osaamisen kehittäminen resilienssi service design sosiaali- ja terveysala tekoäly tki TKI-toiminta tulevaisuus tuottavuus tutkimus työelämä työhyvinvointi työllistyminen viestintä vuorovaikutus yhteiskehittäminen yrittäjyys yritystoiminta yritysyhteistyö
Ideoimme, rikastamme ja kehitämme käytäntöön uusia ratkaisuja yhteistyössä yritysten, julkisen sektorin, järjestöjen ja asukkaiden kanssa.