Työllisyystilanteen nopeat vaihtelut vaikuttavat av-alan opiskelijoiden verkostoitumiseen
Audiovisuaalinen (av) ala on eläväinen ja jatkuvasti muuttuva toimiala, joka tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia luoville ja taitaville ammattilaisille. Opiskelu ja työ av-alalla on monen haaveiden täyttymys, mutta samalla alan nopeat työllisyystilanteen vaihtelut ovat asettaneet opiskelijoille ja työelämää aloitteleville uudenlaisia haasteita. Erityisesti työllisyystilanteen heilahtelut voivat vaikuttaa alalle vasta saapuvien verkostoitumiseen ja tulevaisuuden työmahdollisuuksiin. Työllisyystilanteen vaihtelun haasteet Av-ala on altis talouden heilahteluille ja teknologisille muutoksille, mikä aiheuttaa työllisyystilanteen nopeita vaihteluita. Viimeiset viisi vuotta ovat olleet poikkeuksellisen aallokkoisia. Jyrkät suhdannevaihtelut, pandemia, kustannusten nousu ja talouden taantuminen ovat näkyneet suoraan tuotantojen toteutumisissa, rahoituksessa, sisältöjen tilauksissa ja sen myötä työllisyystilanteessa (1). Tämä on luonut epävarmuutta ja stressiä opiskelijoille, jotka valmistuvat alalle vaihteluiden keskellä. Vaikeina aikoina yritykset ovat vähentäneet rekrytointejaan tai lomauttaneet henkilöstöään, mikä on hankaloittanut vastavalmistuneiden työllistymistä. Kun suhdanne on vaihtunut ja alan toiminta jälleen virkistynyt, alalla onkin ryhdytty puhumaan vakavasta tekijäpulasta ja etsitty nopeita keinoja tuottaa osaavaa työvoimaa. Puoli vuotta myöhemmin tuotannot ovat jälleen milloin seisahtuneet, lykkääntyneet tai niitä ei ole käynnistetty lainkaan. Maailmantilanteet ja media-alan ailahtelevuus ovat vaikuttaneet suoraan myös alan opintojen toteuttamiseen. Poikkeusoloissa opintoja järjestettiin etänä tai hybridimenetelmillä, mikä on ryhmätyösketelyyn painottuvalla alalla ongelmallista. Moni taito on jäänyt vähälle harjoittelulle ja etenkin ryhmätyöskentelyn ja työelämäsimulaatioiden toteuttaminen on ollut haastavaa. Selvityksen mukaan ammattikorkeakouluopiskelijat kokivat pandemian vaikuttaneen kielteisesti muiden opiskelijoiden kanssa verkostoitumiseen, opetuksen laatuun ja osaamisen kehittymiseen. Raskaimmin pandemian kokivat taide- ja kulttuurialojen opiskelijat, joista 44% arveli pandemian vaikuttavan kielteisesti työllistymiseen opintojen jälkeen (2). Aivan väärässä opiskelijat eivät ole olleet, sillä esimerkiksi Metropolian Re:connect-hankkeessa tehtyjen havaintojen perusteella äskettäin av-alalle valmistuneilla on nähtävissä vaikeuksia työelämään siirtymisessä ja alalle verkostoitumisessa. Verkostoitumisen merkitys työllistymisessä Pahiten maailmantilanteen ja suhdanteiden vaihteluista ovat kärsineet työharjoittelut, jotka ovat keskeinen osa ammatti- ja ammattikorkeakouluopintoja. Av-alan harjoittelupaikan saaminen on täysin riippuvainen työtilanteesta ja tuotantojen määrästä. Verkostoituminen on yksi avainasemassa oleva tekijä (3), kun haetaan töitä av-alalta. Re:connect-hankkeessa toteutetun kyselytutkimuksen (4) mukaan työnantajat pitävät harjoitteluiden onnistumista työllistymisen kannalta yhtenä keskeisimpänä verkostoitumisen ja osaamisen kehittämisen tekijänä (5, 6). Kyselytutkimukseen osallistuneiden yli 20 av-alan tuotantoyhtiön edustajan mukaan työpaikkoja avautuu vastavalmistuneelle varmimmin silloin, kun opiskelija on onnistunut luomaan kontakteja alan ammattilaisten kanssa jo opintojen aikana. Verkostojen kautta saa tietoa avoimista työpaikoista, suoria työtarjouksia ja hyvin tehty työ johtaa seuraavaan. Osaavia työntekijöitä suositellaan alan sisällä seuraaviin projekteihin. Av-alan toimintaympäristö on Suomessa niin pieni, että paras valttikortti nuorelle työntekijälle on hyvä maine työnantajien “puskaradiossa”. Nopeilla aikatauluilla ja tiukilla rahoituksilla toteutettavissa tuotannoissa tuntemattoman uuden työntekijän palkkaaminen koetaan liian suureksi riskiksi. Jos syystä tai toisesta verkostoa ei opiskeluaikana ole syntynyt, työllistyminen, tai edes työmahdollisuuksien löytäminen voi olla vaikeaa. Koko alan työllisyystilanne – onko työvoimapulaa olemassa? Av-alan tueksi kehitetty kasvusopimus (7) perustuu ajatukselle, että alan kasvu on nopeaa ja se tulee jatkumaan seuraavina vuosina. Vuonna 2023 monet alan toimijat ovat kuitenkin olleet vaikeuksissa kustannusten noustessa, rahoituksen pienentyessä ja sisältöjen tilauspäätösten vähentyessä. Alalla pitkään toimineet, kovan luokan ammattilaisetkin etsivät töitä ja menevät useimmiten rekrytointitilanteissa vasta-alkajien edelle. Kovin pula alalla on kokeneista erityisosaajista, ei niinkään aloittelijoista. Voiko av-alan tulevaisuutta perustaa jatkuvan kasvun varaan, vai pitäisikö varautua paremmin myös taantumiin? Alan osaaja- ja työvoimapulakaan eivät vaikuta erityisen akuuteilta ainakaan vuonna 2023. Työllistymistä tulisikin pohtia pidemmällä aikajänteellä, koko työuran näkökulmasta. Jos valmistuneiden urakehitys tyssää jo ensimmäisen työpaikan hakuun, ei alalle saada koskaan uusia huippuammattilaisia kansainvälisiin tuotantoihin. Alan työtehtäviin kasvetaan, syväosaajia syntyy työkokemuksella. Oikoteitä ei ole, eikä kannata rakentaakaan. Vahvempaa tukea työelämään siirtymiseen Ailahtelevalla kentällä vastavalmistunut untuvikko putoaa helposti kyydistä ja usko omaan osaamiseen on koetuksella. Nuoren on vaikea hahmottaa milloin työllistymistä vaikeuttavat alan suhdannevaihtelut ja milloin kyse on omasta osaamisesta tai työnhakutaidoista. Av-alalla työllistyminen eroaa merkittävästi monien muiden alojen työllistymistavoista, eivätkä esimerkiksi työllisyyspalvelut aina osaa olla avuksi. Re:connect-hankkeessa av-alan työnantajille ja oppilaitoksille tehdyn kyselytutkimuksen perusteella rekrytointikäytännöt ja työllistymisen menetelmät eivät ole modernisoituneet tai kehittyneet juurikaan vuosikymmenien kuluessa. Työpaikkoja ilmoitellaan harvoin julkisesti, rekrytointeja tehdään käsinpoiminnalla ja suositusten perusteella. Yrityksistä ja kokeiluista huolimatta alan tekijöille ei ole yhteistä, vakiintunutta, keskitettyä osaajien ja työnantajien kohtaamispaikkaa. Työnantajien ja oppilaitosten edustajien näkemys on, että opiskeluaikana tulisi panostaa erityisesti monipuoliseen osaamiseen ja verkostojen rakentamiseen työllistymisen tukemiseksi. Monipuolinen osaaminen korostuu, sillä nopeasti vaihtelevassa työllisyystilanteessa monipuolisuus on valttia. Opiskelijoiden kannattaa hankkia taitoja media-alan eri osa-alueilta, jolloin mahdollisuudet työllistyä monipuolisesti erilaisiin tehtäviin kasvavat. Useimmat työnantajat liputtavat joustavuuden ja ketteryyden puolesta. Media-ala muuttuu jatkuvasti, ja työllisyystilanteen vaihtelut voivat edellyttää nopeaa sopeutumista uusiin tilanteisiin. Opiskelijoiden tulisi olla valmiita oppimaan uutta ja muuttamaan suuntaa tarvittaessa. Verkostojen rakentamisen keinoja on monia. Osallistuminen erilaisiin projekteihin, tapahtumiin, festareille ja verkostotapaamisiin auttaa opiskelijoita luomaan kontakteja ja näyttämään osaamistaan käytännön tilanteissa. Työharjoittelupaikat kannattaa harkita tarkkaan ja miettiä miten ne tukevat parhaiten osaamista ja verkoston kehittämistä. Yhteistyöprojektit voivat myös tarjota mahdollisuuksia oppia uusia taitoja ja laajentaa verkostoja. Etenkin opintojen loppuvaiheessa katse tulisi kääntää oppilaitoksen sisältä kohti työelämää. Opiskeluissa tehtyä omaa teosta kovempaa valuuttaa ovat kontaktit ja kentän tuntemus. Harjoitteluiden lisäksi opinnäytetöitä voisi useammin toteuttaa yritysyhteistyössä. Tämä tukisi opiskelijoiden pysymistä ajan tasalla alan trendeistä ja kehityksestä, mikä puolestaan auttaa ennakoimaan mahdollisia muutoksia työllisyystilanteessa ja valmistautumaan niihin. Kirjoittajat Antti-Veikko Salo on Re:connect – Opintojen jälkeen työelämään -hankkeen projektipäällikkö ja taustaltaan elokuvatuottaja. Aura Kaarivuo on Metropolian elokuvan ja television tutkinto-ohjelman tutkintovastaava ja Re:connect-hankkeen projektikoordinaattori. Lähteet Koljonen, Johanna (2023). Nostradamus Report: Everything Changing All At Once. Mäkelä, Joona. (2023) Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja: 2023:2. Korkeakouluopiskelijoiden ajankäyttö ja Covid-19-pandemia. Opetus- ja kulttuuriministeriö (valtioneuvosto.fi). Helsinki. Opetushallitus. (2020). Media- ja viestintäalan osaamistarpeet (oph.fi). Raportit ja selvitykset 2020:3. Metropolia. (2023) Kysely tuotantoyhtiöille. Re:connect-hanke. Julkaisematon. Business Finland. (2021). Finnish Audiovisual Industry Roadmap (businessfinland.fi). Report 4/2021. Nordic Institute of Business & Society. (2020). Mediaosaaja 2030. (PDF) Työ- ja elinkeinoministeriö. (2023) Av-alan kasvusopimus. (valtioneuvosto.fi) Metropolian Re:connect – Opintojen jälkeen työelämään -hankkeessa pyritään tukemaan av-alalle työllistymistä ja rakentamaan siltaa opintojen ja työelämän välille.
Kulttuuriset sillat ja kielelliset kohtaamiset innovaatioiksi
Äidinkieli, sydämen kieli ja juuret omassa kulttuuritaustassa ovat tärkeitä hyvinvoinnin ja elämänlaadun lähteitä - erityisesti ihmisen ikääntyessä. Miten suomalaisen kulttuurin tuntemus ja kulttuurinen osaaminen voivat edistää ikääntyneiden hyvinvointia? Ikääntyessä ja erityisesti laitosmuotoiseen hoivaan siirryttäessä oma äidinkieli ja kulttuuri ovat tärkeitä turvallisen ja hyvinvointia edistävän ympäristön elementtejä (1,2). Annikki Arolan (3) väitöstutkimuksen tulokset vahvistivat käsitystä siitä, että oman äidinkielen käyttämisen mahdollisuus ja yhteyksien säilyminen kotimaahan edistävät arjen merkityksellisyyden kokemusta ja sitä kautta hyvinvointia. Uusia innovaatioita hyvinvointiin moniammatillisissa opiskelijatiimeissä Jokaisen Metropolia ammattikorkeakoulun opiskelijan tutkintoon kuuluu innovaatio-opintoja (MINNO®-projekti). MINNO-projektissa työelämän edustajat esittävät ajankohtaisen haasteen, jonka opiskelijat ratkaisevat monialaisissa tiimeissä ja rajallisessa ajassa. Projekteissa kehitetään uusia tai uudistetaan olemassa olevia palveluita, menetelmiä tai tuotteita, tiiviissä yhteistoiminnassa työelämäkumppaneiden kanssa. Lukuvuonna 2022-23 Språk och kulturkompetens som brobyggare, Språkbroar -hankkeen toimijat haastoivat työelämäkumppanin roolissa opiskelijat etsimään konkreettisia ja raikkaita ratkaisuja suomalaisen kulttuurin tuntemuksen ja kulttuurisen osaamisen hyödyntämiseksi ikääntyneiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Syksyn haasteessa oli mukana 26 opiskelijaa, joista muodostui kuusi ryhmää. Opiskelijoita oli sosiaalialan, toimintaterapian, kätilötyön, sairaanhoitotyön, apuvälinetekniikan, terveydenhoitotyön, bioanalytiikan ja suun terveydenhuollon tutkinto-ohjelmista. Opiskelijaryhmien ratkaisut olivat: Suomi-sunnuntai sisältää vuoden jokaiselle kuukaudelle ehdotetun aktiviteetin materiaaleineen ja ehdotuksen tarjoilusta tilaisuuksissa. Muistojen iltamat -materiaali sisältää vinkkejä ja linkkejä suomalaiseen kulttuuriin. Se sisältää myös kuvavisan, muistelukortteja ja idean hyödyntää Google Maps - palvelua Suomen tuttujen paikkojen katselemiseen. Ystävyysvanhainkoti -konseptissa kuvataan suomalaisen ja ruotsalaisen hoivayksikön yhteydenpitoa ja toimintaehdotuksia tapaamisiin. Kulttuurinvaihto on toimintamalli opiskelijoiden vapaaehtoistyölle joko Ruotsissa tai etäyhteyksin. Äänitarinatoiminnassa mahdollistetaan oman tarinan kertominen ja tarinoiden kuunteleminen omalla äidinkielellä. Suomi uusin silmin -konsepti on suomalaista kulttuuria ja historiaa käsittelevän koulutuspaketin tuottaminen Ruotsissa opiskeleville hoitotyönopiskelijoille, opettajille ja vapaaehtoisille. Keväällä 2023 haasteita ratkottiin MINNO-projekteina uusien opiskelijoiden ja hankkeen työelämäkumppaneiden kanssa yhdessä. Tällä kierroksena syntyivät: Kuinkas sitten kävikään? -tarinatuokioiden ideana on palauttaa mieleen suomalaisia kansantarinoita, suomalaisen urheilun tähtihetkiä sekä tarinoita Suomen historian varrelta. Tarinoiden kuuntelemisen lisäksi tarinatuokioissa päästään yhdessä muistelemaan ja arvuuttelemaan, kun kesken tarinan tuleekin kysymys: ”kuinkas sitten kävikään?”. Nettikaveri (Onlinevän) on konsepti, jossa suomalaiset sote-alan opiskelijat ja Ruotsissa asuvat suomenkieliset ikäihmiset käyvät keskusteluja etäyhteydessä. Leikkipakki sisältää erilaisia suomalaisia perinneleikkejä, joiden kautta voidaan ylläpitää kaikenikäisten osallistujien kielitaitoa, muistella aiempaa elämää Suomessa sekä edistää suomalaisen kulttuurin tuntemusta yhdessä mukava tekemisen kautta. Muistelukortit puolestaan tukevat yhdessä muistelua tarjoamalla konkreettiset kortit muistelun tueksi. Kortit on jaettu eri teemojen mukaan ja ne sisältävät myös konkreettisia apukysymyksiä muisteluun. Hanketyö konkretisoituu opiskelijoille opintopisteinä ja uusina mahdollisuuksina Opiskelijat ovat olleet innostuneista annetuista MINNO-haasteista ja oppimistehtävistä. He ovat tarttuneet ripeästi annettuihin haasteisiin ja esitelleet uusia ratkaisuja. Uudet ideat ja konkreettiset välineet ovat otettavissa käyttöön hoito- ja kuntoutustyössä. Opiskelijoiden MINNO-töitä julkaistaan hankkeen kotisivuilla (kielijakulttuurihoitotyossa.fi), joiden uudistamisessa opiskelijat olivat vahvasti mukana. Metropolian Digitaalinen muotoilu -tutkinto-ohjelman opiskelijat päivittivät vanhat kotisivut uusiksi, ja nyt kotisivujen ilme on raikkaan moderni niin sisällöltään kuin kuvitukseltaan. Samalla opiskelijat saivat tuntumaa erilaisiin käytännön tilanteisiin, haasteisiin ja ratkaisumahdollisuuksiin. Språkbroar-hankkeessa edistetään kieli- ja kommunikaatiotaitoja sekä kulttuurista osaamista, asiakkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Tarkoituksena on edistää suomalaisen kulttuurin tuntemusta ja kulttuurisen osaamisen hyödyntämistä ikääntyneiden hoito- ja kuntoutustyössä Ruotsissa. Yhteistyökumppanina hankkeessa ovat Tukholman Suomi-instituutti ja Gävlen kunta Ruotsissa. Hanke käynnistyi elokuussa 2021, ja tähän mennessä hankkeessa on valmistunut lukuisia ruotsin kielen opintoihin liittyviä oppimistehtäviä suullisen kielitaiton näyttöjä aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen eli AHOT-prosessiin liittyvää osaamisen osoittamista sekä vapaasti valittavia opintoja. Hankkeessa on myös tuotettu opinnäytetöitä ja järjestetty ruotsin kielen vapaasti valittavia opintojaksoja. Elokuussa Tukholmassa järjestetyssä loppuseminaarissa oli hankkeen toimijoiden lisäksi mukana kymmenen hankkeessa mukana ollutta opiskelijaa esittelemässä hankeen tuotoksia suomenkielisten hallintoalueiden edustajille ja kaikille asiasta kiinnostuneille. Loppuseminaarin oli osallistujia yli 50 Ruotsista ja Suomesta. Loppuseminaarissa konkretisoitui onnistunut yhteistoiminta hankkeen, työelämän, opiskelijoiden kesken asiakkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Kirjoittajat Katja Hämäläinen ruotsin ja englannin kielen lehtori Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Hän toimii Språkbroar -hankkeessa projektipäällikkönä. Krista Lehtonen on lehtori Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Hän toimii Språkbroar -hankkeessa asiantuntijana. Jari Pihlava on lehtori Metropolia Ammattikoreakoulussa. Hän toimii Språkbroar -hankkeessa asiantuntijana. Miia Pulkkinen on lehtori Metropolia Ammattikoreakoulussa. Hän toimii Språkbroar -hankkeessa asiantuntijana. Raija Airaksinen-Björklund edustaa hankkeessa Suomen Tukholman-instituuttia. Lähteet Heikkilä K. 2004. The role of ethnicity in care of elderly Finnish immigrants. Karolinska Institutet, Stockholm, Sweden (väitöskirja) Heikkilä, Kristiina & Sarvimäki, Anneli & Ekman, Liisa 2007. Culturally congruent care for older people: Finnish care in Sweden. Scandinavian Journal of Caring Science 21 (3). 354–361. Arola Annikki (2018). Capturing the experience of health among persons aging in a migration context. University of Gothenburg, Gothenburg, Sweden (väitöskirja).
6 Startup Failures Service Design Can Help Avoid
Service design has a strong emphasis on deep customer research. And in the service design context, customer research means that you actively find out how your service would fit into someone’s life and what problems it solves for them. In addition, you will find out what kind of business model would be acceptable and probably even the pricing level. There is a lot of data that you can get using ethnographic or qualitative research. Startup Post-Mortems: Identifying Gaps In 2018, CB Insights released its top 12 reasons startups fail report and it included this one visual below. Using the information of 111 startup “post-mortems” they were able to ascertain what critical failures they had. Startups are coached generally using the Lean Startup methodology which does little and very shallow customer research and prioritises building and launching. Looking at this data (and these outcomes) with a service design lens allows us to see where service design can help to mitigate at least 6 of these fatal issues. 3 Common Failure Themes Analysing the graphic by CB Insights, the 12 reasons can be categorised into 3 failure themes Timing Money Market Whether it took too long to get to market, they burned through their cash, there was no market need for the “solution”, or there were pricing issues or business model issues, the lean methodology says launch fast, fail fast, regroup. It also does cursory customer research like setting up a “dummy” web page to collect interested parties' email addresses to gauge interest. But with limited information available, it is hard to understand what people are signing up for or what they expect. Service design’s focus on deep customer research combined with prototyping will make some of these reasons for failure much less likely. It can help to address some of each of the three areas of problems. 6 Issues Where Service Design Can Help Service design can help if you want to limit wasted time and/or money on these 6 top issues: No market need Got outcompeted Failed Business model Pricing/ cost issues Product mis-timed Poor product As you can guess, some of these failure points cross over and are part of two of the three problem themes. With Timing, service design can help determine early on if the product or service is mis-timed. With Money, service design research can help determine early on if you are using the right business model (how do customers expect/are willing to pay for this service?) what people are willing to pay for With Market, service design tools and methods can help determine early on how they feel the solution will fit into their life, what real problems they are trying to solve how they currently solve the same or similar problems (this will also give you insights into why they purchase from competitors, etc.) These insights will help you make the right investments and decisions at the right times. Understanding that the right decision might be when it is time to pack up and go home. If the market is not ready for your solution or your technology, you can save a lot of time and money by figuring that out early in the process. The same research may also tell you that this solution won’t work or that the technology is not a fit for something but may reveal other opportunities. Start Research at the Beginning of the Development Process The pre-launch or idea phase is where research starts, but it does not stop here. Once the customer research is done and a low fidelity prototype is done, then it is time to “hit the streets” again and do some testing and research. Using research along the way will help to alleviate most of these 6 customer/product related problems and help to reach the elusive product-market fit earlier. When you prototype your ideas and concepts early enough, you have not made huge investments into their development yet and this means that the time you invest is less, the learning timeline is shortened, and you get a tested concept onto the market much faster with fewer problems. This saves time and money. And it also makes sure that the market is ready for what you are offering, because you have already asked and tested it. The Problem of Sunk Cost Unfortunately, many times, businesses continue down development routes that aren’t looking promising because of the concept of sunk cost. Identified in the late 1970s and early 1980s by Behavioural Scientist Richard Thaler, sunk cost explains why some people make irrational decisions and have “a greater tendency to continue an endeavour once an investment in money, effort, or time has been made”. When very little preparatory research is done before spending a lot of time, money, or effort on a project, it leads down avenues that may not be successful in the long run. Being able to mitigate these failure points as much as possible, is the aim of service design and deep customer research. Your research may end your dream of that project in the short term, but it will help negate much bigger losses in the medium-to-long term. If you want to learn more about how to conduct good quality, early research for your idea, you can check out Metropolia’s free Service Design Sprint MOOC (Massive Open Online Course). Author Pamela Spokes works as a Service Designer in Metropolia’s RDI team. Originally from Canada, Pamela has years of experience in university admin focusing on international recruitment, marketing, and the international student/staff experience. With a Bachelor’s from Canada, a Master’s degree from Sweden, an MBA in Service Innovation & Design from Laurea, and her AmO from Haaga-Helia, she is interested in purposefully designed experiences that are centred around the user. Don’t be surprised if she knocks on your door to talk about learning co-creation methods through intensive learning experiences. Sources https://theleanstartup.com/principles https://thedecisionlab.com/biases/the-sunk-cost-fallacy
Tikissä on Metropolian tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) blogi. Bloggaajat ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä muita TKI-toiminnan asiantuntijoita. Jos haluat kirjoittaa blogiin, ota yhteyttä toimituskuntaan.
Milla Åman Kyyrö, päätoimittaja
Viestinnän asiantuntija, TKI-hankkeet ja kehittäminen
p. 050 342 0341
milla.amankyyro@metropolia.fi
Päivi Keränen
Projektipäällikkö, Muotoilu
p. 040 184 1952
paivi.keranen@metropolia.fi
Jussi Linkola
Projektisuunnittelija, Hankeviestintä- ja julkaisupalvelut
p. 040 184 2448
jussi.linkola@metropolia.fi
Toimituskunta toimittaa Tikissä-blogin sisällöt ennen julkaisua.
3AMK ammattikorkeakoulu asiantuntija Dallaten FUTU hanke hankeviestintä hankkeet hyvinvointi innovaatio innovaatio-opinnot innovaatiot Innovation johtaminen Katse tulevaisuuteen kehittäminen keksintö kestävä kehitys koulutus metropolia minno nuoret Oona-hanke opiskelijat oppiminen osaaminen osaamisen kehittäminen resilienssi service design sosiaali- ja terveysala tekoäly tki TKI-toiminta tulevaisuus tuottavuus tutkimus työelämä työhyvinvointi työllistyminen viestintä vuorovaikutus yhteiskehittäminen yrittäjyys yritystoiminta yritysyhteistyö
Ideoimme, rikastamme ja kehitämme käytäntöön uusia ratkaisuja yhteistyössä yritysten, julkisen sektorin, järjestöjen ja asukkaiden kanssa.