Vuosi: 2021
Nuorten osallisuus vahvistuu hävikkiruokatoiminnassa
Hyvinvointi, terveys ja työllisyyden edistäminen ovat keskeisiä tulevaisuuden investointeja 1. Tulevaisuutta hahmoteltaessa on tuotu esille, että yhteiskunnan tulee edistää yksilön aktiivista osallisuutta 2 ja kokemusta sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta 3. Tässä blogissa pohdimme, voiko nuoren kokemusta osallisuudesta kestävän tulevaisuuden rakentamisessa vahvistaa hävikkiruokatoiminnalla. Hävikkiruokatoiminnan monet merkitykset Ruokahävikin välttäminen on noussut viime aikoina keskusteluissa esille erityisesti ekologisessa valossa. Keskustelujen mukaan kotitalouksia kannustetaan hiilijalanjäljen pienentämiseen. Tämä mahdollistuu, kun huomiota kiinnitetään enemmän ostettavan ruoan määrään ja edellisten aterioiden uudelleen hyödyntämiseen. Hävikkiruoan ja sen jakelun avulla on onnistuttu osallistamaan työelämän ulkopuolella olevia mukaan kestävää kehitystä tukevaan toimintaan 4. Kestävä tulevaisuus ja sen luominen eivät katso yhteiskunnallista sosioekonomista asemaa tai koulutustaustaa, vaan se kokoaa ihmisiä yhteen, taustoista riippumatta. Hävikkiruoan myötä vastuullistetaan, opetetaan ja osallistutaan 5. Käytännössä ruokahävikkitoiminta voi toimia sosiaaliturvan jatkeena, työllistäjänä, ilmastonmuutoksen hillitsijänä ja resurssiviisauden opettajana. Matilaisen 5 mukaan itse hävikkiruokatoimintaan liittyvä prosessi on merkityksellistä, ei vain toiminnan tulos. Ruokahävikistä ja sen ympärille rakennetusta toiminnasta keskusteltaessa, tulisi ekologisen kiertotalousnäkökulman lisäksi pohtia sitä, miten ruokahävikkitoiminta voisi toimia sosioekonomisten raja-aitojen purkajana tai sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistäjänä. Sosiaali- ja terveysministeriön tulevaisuuskatsauksen 1 mukaan: ”Jokainen ihminen on voimavara, jonka toiminta- ja työkyvystä sekä osallisuudesta huolehtimalla taataan yhteiskunnan kestävyys ja vakaus”. Jokainen voi osaltaan, tasavertaisena toimijana, olla osana kestävän tulevaisuuden vahvistamista. Hävikkiruokatoiminta nuorten osallisuuden edistäjänä Nuorisotakuutalolla Sosiaalipedagogisesti tarkasteltuna ruokahävikkitoiminta voidaan nähdä ympäristöinnostajaroolin kautta, jolloin ”ympäristöinnostaja on merkitysten ja suhteiden välittäjä, innostamisen aktiviteettien ja niistä syntyneiden tunteiden ja kokemusten kautta vahvistuvan vastuullisen luontosuhteen mahdollistaja" 6. Osallisuuden vahvistamisen näkökulmasta ruokahävikkitoiminta nuorten kanssa voi tarjota turvallisen tilan kestävän kehityksen arvoista ja ilmastoahdistuksesta 7 keskustelemiselle. Nuorisotakuutalolla hävikkiruoan arvo osana nuorten kanssa tehtävää ohjaustoimintaa on tunnistettu ja otettu käyttöön. Nuorisotakuutalolle toimitetaan hävikkiruokaa viikoittain. Ruoka on leipää, hedelmiä, jogurttia ja muita välipalaksi kelpaavia tuotteita. Ruoan tarjoaa Stadin safka 8, joka on Helsingin kaupungin ja Helsingin seurakuntayhtymän ylläpitämä. Sen tarkoituksena on yhdessä ruoka-aputoimijoiden kanssa hyödyntää sellaista hävikkiruokaa, joka muuten menisi hukkaan. Osa hävikkiruoasta toimitetaan ruoka-avun piiriin eri jakelutoimijoille. Nuorisotakuutalolle toimitettua hävikkiruokaa hyödynnetään eri yhteyksissä. Esimerkiksi nuoret voivat syödä ruokia työpajatoiminnan aikana 9 tai vaihtoehtoisesti ruokaa voi ottaa mukaan kotiin vietäväksi. Lisäksi hävikkiruokaa on hyödynnetty Nuorisotakuutalon leffaperjantain yhteydessä. Kestävä kehitys FUTU:ssa - vastuuta ihmisistä ja ympäristöstä Kestävän kehityksen ajattelu ja toiminta ohjaavat vastuullisiin tekoihin toisia ihmisiä ja ympäristöä kohtaan. FUTU -hanke edistää osaltaan sosiaalisesti kestävän tulevaisuuden rakentamista hävikkiruokatoiminnan avulla. Hävikkiruokatoiminta on ollut myös merkittävä osa FUTU -hankkeen jalkautuvaa työtä 10. Sen avulla on onnistuttu luomaan kohtaamisia nuorten kanssa, kun keskustelun lomassa tarjolla on ollut esimerkiksi suklaalevy tai muuta välipalaa. Kohtaaminen ruoan äärellä voi tehdä kohtaamisesta lähestyttävämpää ja innostaa arvokeskusteluun maailman ekologisesta ja sosiaalisesta tilasta. Hävikkiruokatoiminnassa ohjaajan asenne ja arvot ovat tärkeitä, sillä ne välittyvät ohjaustoiminnassa. Hävikkiruokatoiminta liittyy samalla olennaisesti Metropolia ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen ja kasvun strategiaan 11, joka tavoittelee ekologista, taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä. Se vastaa YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 ja komission kiertotalouspaketin tähän mennessä asettamaan ja jatkossa edelleen täsmentyvään tavoitteeseen puolittaa ruokahävikin määrä vuoteen 2030 mennessä 12. Agenda 2030 avulla pyritään kansainvälisesti vastaamaan köyhyyden, konfliktien, epätasa-arvon ja ilmastonmuutokset haasteisiin 13. FUTU -hanke pyrkii näin osaltaan vaikuttamaan nuorten asenneilmapiirin muovaajana ja edistämään ruokahävikin hyödyntämistä sosiaalisesti kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Lähteet Sosiaali- ja terveysministeriön tulevaisuuskatsaus (2018) Eheä yhteiskunta ja kestävä hyvinvointi Sosiaali- ja terveysministeriön tulevaisuuskatsaus Sosiaalisesti Valtioneuvoston julkaisusarja 22/2018. Valtioneuvosto. Strategia 2030. Eheä yhteiskunta ja kestävä Suomi. Sosiaali- ja terveysministeriö. Strategia 2030 - Sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020. Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia. Sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2011:1. Etappi ry: Hyvän olon kahvila Tsäänssi Matilainen, E. (2021) Ruokahävikin elämäkerrat - Etnografia ylijäämän arvottamisesta hävikkiravintolan arjessa. Tampereen yliopisto. Järvinen, S., Foster, R., & Morris, N. (2020) Ympäristöinnostaja luontokokemusten ja ekososiaalisesti merkittävien suhteiden välittäjänä. Sosiaalipedagoginen Aikakauskirja, 21, 39–62. Piispa, M. & Myllyniemi, S. (2019) Nuoret ja ilmastonmuutos. Tiedot, huoli ja toiminta Nuorisobarometrien valossa. Yhteiskuntapolitiikka 84(1), 61–69. Mikä Stadin safka? hel.fi sivustolla Tulevaisuusmaanantai, Valo-valmennuksen sivusto Jalkautuvaa työtä Futu -autolla, FUTU-hankesivu Metropolia ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen ja kasvun strategia United Nations: Transforming our world: the 2030 Agenda for Sustainable Development AGENDA 2030. UNDP Suomi. Kestävän kehityksen tavoitteet. Nivala, E. & Ryynänen, S. (2019) Sosiaalipedagogiikka: kohti inhimillisempää yhteiskuntaa. Gaudeamus. Hävikkiruoka haastaa vallitsevia jätekäsityksiä. Ilmiömedia,fi-sivusto. Kirjoittajat Anna-Reetta Kyllönen (YTM) työskentelee suunnittelijana ja asiantuntijana Valo-Valmennusyhdistyksellä. Työnkuvaan kuuluvat erilaiset kirjalliset työt ja sosiaalisenmedian viestinnästä vastaaminen. Hänen kiinnostuksen kohteita ovat erilaiset yhteiskunnalliset ilmiöt, kestävä kehitys, taloustiede ja yhteiskuntahistoria. Eija Raatikainen (KT) toimii yliopettajana Metropolian sosiaalisen hyvinvoinnin osaamisalueella ja opettaa sosionomiksi (& YAMK) valmistuville opiskelijoille kasvatustieteeseen, yhteiskuntatieteisiin ja psykologiaan liittyviä aiheita. Työnkuvaan kuuluu myös kansallinen ja kansainvälinen hanketyö sekä projektityöntekijänä että projektipäällikkönä. Miia Ojanen (YTT) on lehtori Metropolian hyvinvointi –osaamisalueella sosiaalialan tiimissä. Hän opettaa sosionomi (& YAMK) –koulutuksessa TKI-menetelmiä, ohjaa opinnäytetöitä ja toimii hanketyössä.
Senioriliikkujan hyvä ravitsemus – osa 2
Senioriliikkujan hyvä ravitsemus -sarjan toisessa osassa käydään läpi eri energiaravintoaineiden merkitystä senioriliikkujan kannalta. Senioriliikkujan hyvää ravitsemusta käsittelevä osa 1 on luettavissa Tikissä-blogista. Ikääntyneen lautasmalli koostuu yhtä suurista osuuksista hiilihydraatin ja proteiinin lähdettä sekä kasvikunnan antimia, eli jokaista kolmannes lautasellisesta. Kasviksia kannattaa käyttää myös pääruoan raaka-aineena. Lautasmallia täydennetään mieleisellä ruokajuomalla sekä kuitupitoisella leivällä, jonka päälle sipaistaan teelusikallinen pehmeää rasvaa. Seuraavaksi tarkastellaan energiaravintoaineiden sekä kasvisten merkitystä liikkuvan seniorin ravitsemuksessa. Proteiineja rakennusaineeksi Ravinnon proteiinit stimuloivat proteiinisynteesiä ja ovat edellytys lihaskudoksen ylläpidolle. Ikääntyneellä ravinnon proteiinin vaikutus on huomattavasti vähäisempää ja stimulaatio alkaa viiveellä nuorempiin verrattuna. Ikääntyneet tarvitsevatkin suhteessa jonkin verran suuremman määrän proteiineja saadakseen saman vasteen kuin nuoremmat. Proteiinit ovat nimenomaan rakennusaineita, joten niitä tarvitaan myös esimerkiksi vammoista ja sairauksista toipumiseen. Riittävä proteiinien saanti suojaa lihas- ja luukadolta, kunhan huolehditaan D-vitamiinin ja kalsiumin riittävästä saannista. Proteiinien saanti kannattaa jakaa tasaisesti pitkin päivää eri aterioille, myös välipaloille. Aamiaisella, lounaalla ja päivällisellä hyvä proteiinimäärä on noin 20-40 g/ateria. Esimerkiksi yhdestä broilerin rintafileestä saadaan noin 40 g ja lohifileestä noin 25 g proteiinia. Proteiinin saanti voi jäädä liian vähäiseksi, etenkin jos ruokahalu tai ruoanvalmistustaito on heikko. Suositeltavia proteiinin lähteitä ovat kala, kana, vähärasvaiset liha- ja maitovalmisteet sekä kasvikunnan proteiinilähteet kuten pavut, herneet ja soijavalmisteet. Hiilihydraatteja energiaksi Hiilihydraatit ovat sitä tärkeämpää polttoainetta, mitä tehokkaammin liikutaan. Hiilihydraattien riittävä saanti suojaa proteiinin käyttöä oikeaan tehtäväänsä eli rakennusaineeksi. Hiilihydraatit parantavat myös vastustuskykyä ja pitävät yllä hyvää vireystasoa. Laadukkaat hiilihydraatit sisältävät hyvin kuitua ja suojaravintoaineita. Esimerkiksi leipähyllystä kannattaa valita leipä, jossa on kuitua vähintään 6 g/100 g. Kuidun mukana saadaan myös tärkeitä suojaravintoaineita. Koska ikääntyneen kyky varastoida hiilihydraatteja glykogeeninä on heikentynyt, kannattaa hänen huomioida se pitkäkestoisen kestävyysliikunnan, esimerkiksi pyöräily- tai sienestysretken aikana nauttimalla hiilihydraattipitoinen välipala liikunnan lomassa, esimerkiksi hedelmän tai välipalakeksin muodossa. Liikunnan jälkeen nautitut hiilihydraatit auttavat palautumaan ja keräämään voimia taas seuraavaa liikuntakertaa varten. Pehmeällä rasvalla monia positiivisia vaikutuksia Rasva on tärkeä energian lähde erityisesti kevyessä liikunnassa. Liikunnan aikana hyödynnetään elimistön rasvavarastoja. Ravinnon rasvalla on suuri merkitys maun antajana ja energian lähteenä, ja sen laatuun kannattaa kiinnittää erityistä huomioita terveyssyistä. Ravinnon rasvasta tulisi olla vähintään 2/3 niin kutsuttua pehmeää rasvaa, mikä turvaa välttämättömien rasvahappojen riittävän saannin, on sydänystävällistä ja vaikuttaa positiivisesti myös kognitiivisiin toimintoihin. Ruoanvalmistuksessa kannattaa käyttää kasviöljyä, kuten rypsi- tai oliiviöljyä, ja sipaista leivän päälle kasviöljypohjaista margariinia. Myös kala, siemenet, pähkinät ja mantelit ovat mainioita pehmeän rasvan lähteitä. Kala ja D-vitaminoidut tuotteet, kuten margariinit, ovat tärkeitä D-vitamiinin lähteitä. Väriä lautaselle Ruoan laadun merkitys korostuu, koska energiansaanti vähenee eri syistä iän myötä, mutta suojaravintoaineiden tarve pysyy ennallaan. Kasviksia, kuten juureksia ja vihanneksia, kannattaa ujuttaa ruokaan kuin ruokaan sopivassa muodossa sekä nauttia hedelmiä ja marjoja aamiaisen, jälkiruokien ja välipalojen yhteydessä. Suositeltava määrä on 5-6 kasvis/hedelmä/marja-annosta päivässä. Yksi annos tarkoittaa ”yhtä omaa kourallista” kasviksia tai marjoja tai yhtä hedelmää. Riittävästä folaatin saannista kannattaa huolehtia nauttimalla vihreitä kasviksia ja täysjyväviljaa. Paljon liikkuvien ruokahalu pysyy yleensä parempana ja ruoan määrä suurempana, jolloin suojaravintoaineitakin saadaan automaattisesti enemmän, mikäli ruokavalio on monipuolinen. Kasvikset, marjat ja hedelmät tuovat väriä sekä antavat mukavaa makua ja vaihtelua ruokalautaselle. Tarvitaanko ravintolisiä? D-vitamiinilisää suositellaan kaikille 75 vuotta täyttäneille 20 mikrogrammaa/vrk ympäri vuoden turvaamaan riittävä saanti, koska D-vitamiinin muodostuminen iholla ja mahdollisesti myös sen imeytyminen ruoasta sekä muuntuminen aktiiviseen muotoon on ikääntymisen myötä heikentynyt. Mikäli yli 75-vuotias nauttii kalaa pari kertaa viikossa ja käyttää D-vitaminoituja tuotteita, voi D-vitamiinilisän vuorokausiannosta vähentää 10 mikrogrammaan. Myös alle 75-vuotiaille senioreille suositellaan 10 mikrogramman D-vitamiinilisää loka-maaliskuun aikana varmistamaan riittävä saanti. Kasvisruokavaliota noudattavien kannattaa huolehtia myös muun muassa B12-vitamiinin, jodin ja kalsiumin riittävästä saannista. Myös sekaruokavaliota noudattavan ikääntyneen kannattaa keskustella lääkärin kanssa B12-vitamiinilisän tarpeesta, sillä kyseisen vitamiinin imeytyminen saattaa olla heikentynyt esimerkiksi käytettävän lääkkeen, kuten metformiinin vuoksi. Kotikeittiöön kannattaa valita jodioitu suola. Jodin vuoksi suolan käyttöä ei kuitenkaan kannata lisätä, sillä runsas suolan käyttö nostaa verenpainetta. Jodin luontaisia lähteitä ovat kala, maitotuotteet ja kananmuna. Suolan käyttöä voi vähentää maustamalla ruokaa suolattomilla yrteillä ja pippureilla sekä esimerkiksi erilaisilla happamilla ruoka-aineilla, kuten tomaatilla ja sitruunalla, tai lisäämällä ripaus suolaa vasta kypsennetyn ruoan pinnalle, jolloin sitä tarvitaan vähemmän. Monipuolisen ja ravitsemussuosituksien mukaisen ruokavalion pystyy koostamaan monella tavalla, seniorin omat makumieltymykset huomioiden. Hyvältä maistuva mieleinen ruoka tulee parhaiten syödyksi ja auttaa näin olen myös pitämään yllä ikääntyneen terveyttä ja hyvinvointia - ruokailuhetken sosiaalista ja mieltä piristävää kokemusta unohtamatta. Lisätietoa ikääntyneen ravitsemuksesta: Vireyttä seniorivuosiin – ikääntyneiden ruokasuositus Kirjoittaja Merja Lahdenperä toimii ravitsemustieteen lehtorina Metropoliassa ja opettaa ravitsemusta sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille. Hän on ollut mukana ohjaamassa myös monialaisia innovaatio-opintoja ja 3AMK:n yhteistä Digital Wellbeing Sprintiä. Lisäksi hän on toiminut projektipäällikkönä ja koordinoinut hankkeiden suunnittelua 3AMK:n monialaisissa tiimeissä sekä osallistunut kirjoittajana hankehakuihin, joista esimerkkinä Seniorit tikissä -hanke. Senioreiden liikunta ja ravitsemus ovat olleet Seniorit tikissä -hankkeen kulmakiviä projektin tähdätessä senioreiden fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseen, missä kirjoittajalla on ollut vahva rooli ravitsemuksen asiantuntijana. Koulutukseltaan Merja on laillistettu ravitsemusterapeutti ja terveydenhuollon maisteri.
Ikääntyneiden liikunta- ja hyvinvointi-palveluiden kehittäminen kannattaa
"Jos liikunnallisuuden saisi oikeasti pidettyä yhtä kovalla tasolla kuin mitä nuori tekee luonnostaan, ikääntymiseen liittyvät merkit jäävät tulematta. Parhaiten omaa aineenvaihduntaa voi auttaa liikkumalla aktiivisesti ja syömällä riittävän proteiini- ja kuitupitoista ruokaa”, kiteyttää Helsingin Sanomat laajan kansainvälisen tutkimuksen tuloksia (1). Yli 65-vuotiaiden liikkumisen suosituksen keskiössä on lihasvoiman, tasapainon ja notkeuden harjoittaminen, sydämen sykettä kohottava liikkuminen sekä kevyt liikuskelu monipuolisesti yhdistellen (2). Väestön ikääntyminen maailmalla ja Suomessa nostaa ikäihmiset keskeiseksi tutkimuskohteeksi ja palveluiden käyttäjiksi. Ikääntyneet ovat hyvin heterogeeninen ryhmä. Monen ikääntyneen hyvinvointi ja toimintakyky on kärsinyt koronan aikana. Korona on passivoinut ihmisiä sitä myötä, kun rajoitukset ovat kaventaneet elinympäristöä. Myös järjestetyt liikunta-aktiviteetit ja harrastusmahdollisuudet ovat vähentyneet. Vaikka koronarajoitukset ovat lisänneet liikunta-alan toimijoiden digitaalisia palveluita ja etäpalveluita, ovat nämä ratkaisut haastavia useimmille ikääntyneille heikkojen digitaitojen vuoksi. Vuoden 2020 FinSote-tutkimusaineiston mukaan 70-79 -vuotiaista suomalaisista noin 30 % ja 80 vuotta täyttäneistä yli 50% ei käyttänyt nettiä sähköiseen asiointiin (3). Korona-aika on vaikuttanut erityisesti myös liikunta- ja hyvinvointialalla toimiviin yrityksiin. Kevään 2020 selvityksen mukaan liikunta-alan yrityksistä 59 %:lla liikevaihto oli laskenut korona-rajoitusten myötä vähintään puolella. Monet yritykset ovat joutuneet lopettamaan toimintansa kokonaan. (4) Ikääntyneiden liikunta-ja hyvinvointipalveluihin kannattaa panostaa Olemme varmasti jo väsymykseen asti lukeneet tietoja väestön ikääntymisestä ja sen mukanaan tuomista haasteista. Asia ei todellakaan ole uusi, vaan jo vuonna 1999 julkaistussa Sitran tutkimusraportissa kirjoittajat pitivät tärkeimpänä tavoitteena ikääntyneiden terveydentilan, toimintakyvyn ja elinolojen parantamista. Tavoitteeseen pääsemisen edellytykseksi nähtiin hyvin toimiva sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä. Tämän nähtiin mahdollistuvan suotuisan talouskehityksen, kohtuullisen terveys- ja sosiaalipalvelujen reaalihintakehityksen sekä ikääntyneiden terveydentilan ja toimintakyvyn ylläpitämisen kautta niin, että erityisesti laitoshoidon käyttö myöhentyisi (5). Kaksikymmentä vuotta myöhemmin on kuitenkin nähtävissä, että samalla, kun Suomen väestö ikääntyy, yhä useampaa kuntaa koskettavat myös tilanteet, joissa kunnan ikärakenne luo haasteita elinvoimaiselle ja taloudellisesti kestävälle palvelujen järjestämiselle (6). Miten väestö ikääntyy, onkin monessa mielessä tärkeä vaikuttamisen paikka. Ikääntyneiden psyykkinen ja fyysinen jaksaminen on ollut koronaepidemian aikana koetuksella muun muassa vähentyneen liikkumisen, mahdollisen yksinäisyyden ja yksipuolistuneen ravitsemuksen seurauksena. Ikääntyneiden hyvä ravitsemus ja vajaaravitsemuksen ehkäisy pitää yllä parempaa vastustuskykyä ja auttaa toipumaan sairauksista nopeammin. Sillä on myös suuri merkitys hyvän toimintakyvyn ylläpidossa. Ikääntyneiden hyvää ravitsemusta onkin erittäin tärkeä tukea myös koronaepidemian jälkeen, sillä tämä epidemia ei jääne viimeisimmäksi. Ikääntyneet kasvava asiakasryhmä liikunta- ja hyvinvointipalveluja tarjoaville yrityksille Ikääntyneiden tarpeet tarjoavat monipuolisia liiketoimintamahdollisuuksia. Esimerkiksi kaikilla kotona asuvilla ikääntyneillä tulisi olla mahdollisuus riittäviin ja monipuolisiin aterioihin. Tämän turvaamiseksi heille tulisi järjestää tarvittavia ja helposti saavutettavia palveluita. Valtioneuvoston vuonna 2018 teettämässä Ikäihmisten ruokapalvelut muuttuvassa toimintaympäristössä -selvityksessä ikääntyneiden ruokapalveluista toivotaan joustavia, muuttuvien tilanteiden mukaan käytettäviä. Hyvä ruokapalvelu tukee kotona asumista ja toimintakyvyn ylläpitämistä sen hetken tarpeiden mukaisesti (7). Tutkimustietoa ikääntyneiden fyysisestä toimintakyvystä ja hakeutumisesta liikuntapalveluiden pariin ei ole kovinkaan paljon. Toisaalta erilaisia palveluja on tarjolla paljon, mutta niitä ei löydetä, ilmeni Seniorit Tikissä hankkeen selvitystyössä (8). UKK-Instituutin paraikaa käynnissä oleva tutkimus ikäihmisten liikunnasta ja liikkumisesta tuo kaivattua lisätietoa yli 70-vuotiaiden suomalaisten liikkumis- ja suorituskyvystä liikkumisesta, paikallaanolosta ja unesta tutkimukseen osallistuvien terveydestä, toimintakyvystä, hyvinvoinnista, elämänlaadusta, kaatumisista liikkumista selittävistä ja ohjaavista tekijöistä. Ikääntyneiden muuttuneet liikuntaa ja hyvinvointia tukevat tarpeet sekä liikunta-alan yritysten liikevaihdon kehittymisen tukeminen uudessa koronan muovaamassa arjessa ovat myös vastakäynnistyneen Dallaten - asiakaslähtöisempää liiketoimintaa ikääntyneiden liikunta-ja hyvinvointipalveluihin -projektin fokuksessa. Miten ikääntyneiden muuttuneet tarpeet ja yritysten tarjoama saataisiin paremmin kohtaamaan? Millaisia asiakaslähtöisempiä liikuntaa- ja hyvinvointia edistäviä palveluja tulisi kehittää? Näitä pohdimme yhdessä Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian moniammatillisen asiantuntijaryhmän sekä opiskelijoiden kanssa - ja haluamme kutsua myös yritykset mukaan tähän yhteiskunnallisestikin merkittävien palveluiden kehittämisen pariin. Lähteet Monelle kertyy ylimääräisiä kiloja 30-40 vuoden iässä, ja syynä on pidetty aineenvaihdunnan hidastumista- Uusi tutkimus todistaa uskomuksen vääräksi. Helsingin sanomat 22.9. 2021 Liikkumisen suositus yli 65-vuotiaille. linkki UKK-instituutin sivustolle Kansallisen terveys-, hyvinvointi ja palvelututkimus FinSoten perustulokset 2020, linkki THL sivustolle. Parikka S, Koskela T, Ikonen J, Kilpeläinen H, Hedman L, Koskinen S, & Lounamaa A. Koronapandemian akuutit vaikutukset liikuntatoimialaan. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2020/1. PDF. Seniori-Suomi: Ikääntyvän väestön taloudelliset vaikutukset, linkki Sitran sivustolle K. Luoma, T. Räty, A. Moisio, P. Parkkinen, M. Vaarama, E. Mäkinen. Helsinki, Taloustieto Oy, 1999. Väestön ikääntyminen ja keskittyminen aiheuttavat haasteita kunnille 2019. Linkki Valtiovarainministeriön sivustolle. Rissanen A. Ikäihmisten ruokapalvelut muuttuvassa toimintaympäristössä 2018. Linkki valtioneuvoston sivustolle. Valve R, Itkonen S, Huhtala M, Jämsén P, Mertanen E, Mäkeläinen P, Paavola S, Raulio S, Suominen M & Tuikkinen R. Kartoitusten kartoittamisesta. Artikkeli Seniorit Tikissä -hankkeen sivustolla. Kirjoittaja Heidi Stenberg KM, Th on projektinjohtamisen ammattilainen, joka projektityön lisäksi toimii asiantuntijalehtorina sosiaali- ja terveysalan johtamisen ja yrittäjyyden opintojaksolla. Laaja-alainen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on lähellä hänen sydäntään sekä työssä että vapaa-ajalla. Lisätietoja hankkeesta ja yhteistyömahdollisuuksista Heidi Stenberg, projektipäällikkö Metropolia Ammattikorkeakoulu
Senioriliikkujan hyvä ravitsemus – osa 1
Hyvä ravitsemustila ehkäisee sairauksia ja nopeuttaa niistä toipumista – mutta mikä parasta, se parantaa ikääntyneen vireyttä ja elämänlaatua sekä auttaa pitämään yllä hyvää toimintakykyä. Riittävällä ravitsemuksella voidaan merkittävästi auttaa ylläpitämään lihaskudoksen määrää ja lihasvoimaa, joka ikääntymisen myötä väistämättä vähitellen heikkenee. Liikunnalla voidaan hidastaa lihaskatoa, mutta se tarvitsee kumppanikseen riittävää energiansaantia ja proteiineja, elimistön rakennusaineita. Riittävän ravitsemuksen turvaamiseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, sillä ikääntyessä janon tunne ja ruokahalu vähenee sekä joidenkin vitamiinien ja kivennäisaineiden imeytyminen heikkenee, vaikka näiden suojaravintoaineiden tarve pysyykin ennallaan. Liikunnan, levon ja ravitsemuksen tasapaino Kun seniori, eli vähintään 65-vuotias, innostuu lisäämään liikuntaa, on hyvä muistaa, että levon, ravitsemuksen ja liikunnan tasapainon merkitys tulee hänelle entistäkin tärkeämmäksi. Liikunnan määrä ja laji sekä ikä sinänsä vaikuttavat ravitsemukselliseen tavoitteeseen. Energiantarpeen arviointi on haastavaa ja tarve voi vaihdella suurestikin riippuen lajista ja siitä, harjoitteleeko tavoitteellisesti vai vaan virkistyäkseen. Riittävän energiansaannin turvaaminen on tärkeää, mutta etenkin paljon liikkuvalle seniorille riittävä energiansaanti voi olla haasteellista. Mistä tietää, saako liikuntaa harrastava seniori riittävästi energiaa? Oleellista on, ettei paino lähde liikaa laskemaan, vaan pysyy suunnilleen ennallaan. Yli 70-vuotiaan ei pääsääntöisesti kannata laihduttaa, vaan löytää liikunnasta mielenvirkeyttä, tarmoa ja toimintakykyä arkeen. Huolehtimalla riittävästä energiansaannista torjutaan lihaskudoksen menetystä vastustuskyvyn heikkenemistä loukkaantumisia luiden haurastumista sekä pidetään yllä harjoittelun tehoa riittävää palautumista pienennetään mahdollista ylirasituksen riskiä. Ravitsemustilaa voivat nakertaa ja nautitun ruoan määrää vähentää ruokahalun heikentymisen lisäksi myös hampaiden kunto, kylläisyyden tunteen nopeutuminen, lääkkeet ja sairaudet sekä psyykkiset tekijät kuten yksinäisyys. Säännöllinen ateriarytmi turvaa energiansaannin Ikääntyneen vatsalaukku tyhjenee hitaammin, jolloin kylläisyyskin tulee nopeammin. Niinpä välipalojen monipuolinen koostaminen on seniorille sitä tärkeämpää, mitä pienempiä pääaterioita hän jaksaa syödä. Seniorin kannattaa syödä 2-4 tunnin välein turvatakseen riittävän energiansaantinsa. Aktiiviliikkujan on hyvä ajoittaa ateriat optimaalisesti liikuntaan nähden. Välipala olisi hyvä syödä 30-90 min ennen liikuntaa, muistaa energiatäydennys pitkän suorituksen aikana ja hiilihydraattipainotteinen välipala harjoituksen jälkeen 30 min sisällä, jotta palautuminen käynnistyy saman tien. Palauttavassa välipalassa voi olla mukana myös jotain proteiinipitoista, kuten leivän kanssa lasi maitoa tai jogurttia. Runsaasti liikkuvalle pelkkä hedelmä palauttavana välipalana saattaa olla liian kevyt. Aterioiden ja välipalojen monipuolisuus tarkoittaa riittävän proteiinin ja energian saannin turvaamisen ohella myös värikkyyttä eli kasvisten, hedelmien ja marjojen monipuolista käyttöä. Uusiin kasviksiin kannattaa tutustua rohkeasti ja muistaa, että esimerkiksi kasvispakasteet ovat yhtä hyviä vitamiinien ja kivennäisaineiden lähteitä kuin vastaavat tuoretuotteetkin. Tärkeän kuidun määrä ei vähene, vaikka kasvikset kypsentäisikin. Jokaisella aterialla on hyvä täyttää kolmannes lautasellisesta kasviksilla. Nestetasapainostakin pitäisi muistaa huolehtia Kehon nestepitoisuus laskee iän mukana. Ikääntyneellä munuaisten kyky väkevöittää virtsaa nestevajeessa heikkenee eli virtsan volyymi kasvaa. Kun tähän lisätään heikentynyt janon tunne, mahdollisten lääkkeiden aiheuttamat nesteenmenetykset sekä liikunnan lisäämä hikoilu, on senioriliikkujan nestevajeen riski suurentunut. Liikunnan aiheuttama nesteen lisätarve vaihtelee liikunnan ja ilman lämpötilan mukaan. Liian vähäinen kehon nestepitoisuus voi oireilla väsymyksenä, keskittymiskyvyn puutteena, sekavuutena, huimaksena ja johtaa herkästi kaatuiluun. Normaalitilanteessa nesteen tarve on 1-1,5 litraa vuorokaudessa, ruoan sisältämän nesteen lisäksi. Keskimäärin tulisi juoda 0,5-1 litraa/tunti yli tunnin liikuntasuorituksen aikana ja huolehtia jo ennen liikuntasuoritusta hyvästä nestetasapainosta. Liikunnan jälkeen on syytä korvata nestehukka 1,5-kertaisena – vähitellen nestettä nautiskellen seuraavien tuntien aikana. Vesi on paras janojuoma, myös hammasterveyden kannalta. Mehuja ja muita sokeripitoisia juomia suositellaan normaalisti vain yksi lasillinen vuorokaudessa, eli tuoremehulla voidaan korvata yksi hedelmäannos. Maitopohjaiset juomat ovat hyviä proteiinin ja energian lähteitä. Senioreiden toimintakykyä ylläpitäviä ratkaisuja on kartoitettu hanketyöllä Senioreiden liikunta ja ravitsemus ovat olleet Seniorit tikissä -hankkeen kulmakiviä projektin tähdätessä senioreiden fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseen, missä kirjoittajalla on ollut vahva rooli ravitsemuksen asiantuntijana. Hankkeen tavoitteena on yhtenäistää ja kehittää pääkaupunkiseudun eri alueiden hyvinvointi- ja liikunta-alan palvelutarjontaa vastaamaan senioreiden tarpeita ja toiveita siten, että seniorit myös löytäisivät palvelut helposti ja käyttäisivät niitä. Palveluita on kartoitettu ja tarjontaa kerätty yhteen, helposti löydettävään paikkaan palvelutori-mallia mukaillen. Selkeyttämisen tavoitteena on saada alueen ikääntyvät yhä enenevässä määrin liikunta- ja hyvinvointipalveluiden piiriin. Toisessa senioriliikkujan ravitsemusta käsittelevässä osassa mennään hieman pintaa syvemmälle ja käydään läpi eri energiaravintoaineiden merkitystä senioriliikkujan kannalta. Lisätietoa ikääntyneen ravitsemuksesta: Vireyttä seniorivuosiin – ikääntyneiden ruokasuositus Kirjoittaja Merja Lahdenperä toimii ravitsemustieteen lehtorina Metropoliassa ja opettaa ravitsemusta sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille. Hän on ollut mukana ohjaamassa myös monialaisia innovaatio-opintoja ja 3AMK:n yhteistä Digital Wellbeing Sprintiä. Lisäksi hän on toiminut projektipäällikkönä ja koordinoinut hankkeiden suunnittelua 3AMK:n monialaisissa tiimeissä sekä osallistunut kirjoittajana hankehakuihin, joista esimerkkinä Seniorit tikissä -hanke. Koulutukseltaan Merja on laillistettu ravitsemusterapeutti ja terveydenhuollon maisteri.
Yrittäjä jatkuvan epävarmuuden keskellä
"Tämä on ollut pahempi kuin 90-luvun lama, sillä silloin me olimme kaikki yhdessä. Nyt monet joutuivat yksin eristyksiin ja toisesta ihmisestä tuli sinulle vaarallinen." Tämä lausahdus hätkäytti, pysäytti ja herätti minut tajuamaan pandemiavuoden haastavuutta entistä syvemmin. Monet yrittäjät eivät vain menettäneet työtänsä ja toimeentuloansa. He menettivät päivittäisen työrytmin, monet työpaikan johon mennä ja kauheinta kaikessa oli se, että he menettivät myös ihmiset ympäriltään. Nyt elämme syksyä 2021 ja epävarmuus jatkuu. Kuka jaksaa, kuka kaatuu, mitä kuitenkin mahdollistuu. Kriisissä reagoiminen ja toimintakyvyn säilyttäminen Nykyinen traumaan liittyvä tietous havahduttaa siihen todellisuuteen, miten voimakkaasti ihminen voi tällaisiin tilanteisiin reagoida ja miten fyysisiä, tahdosta riippumattomia nämä reagoimismallit ovat. Henkilökohtainen taustamme ja sen turvallisuus vaikuttaa ratkaisevalla tavalla siihen, miten säilytämme toimintakykymme meitä haastavissa tilanteissa (Manner, 2018, Odgen 2001, Van Der Kolk 2014). Epävarmassa tilanteessa sietoikkunaksi kutsuttu toimintakyvyn alue on eri laajuinen eri ihmisillä. Toinen pystyy toimimaan rauhallisesti ja tarkoituksenmukaisesti paineenkin alla. Toinen saa elimistöltään niin suuren hälytyksen vagus-hermonsa ja aivorakenteensa toiminnan kautta, että hän alkaa välittömästi taistella, paeta tai lamaantua. Tämän hermon vaikutus ihmiseen on siis automaattinen, eikä ihminen voi hallita sen toimintaa. Hätätilaa voi kyllä vakauttaa, kun tuntee itseään, tunnistaa omia reagointitaipumuksiaan ja tietää, mikä kaikki rauhoittaa sympaattisen ja parasympaattisen hermoston tasapainoa ja siten sopivaa vireystilaa. (Van Der Kolk,2014) Selviytymistavoiksi tunnistetaan Odgen (2001) ja Van Der Kolk (2014) mukaan: Sosiaalinen liittyminen Alkukantaiset toiminnat (taistele jos voit ja pakene jos selviytymismahdollisuuksia ei ole) Jähmettyminen ja luovuttaminen Yrittäjän tukena menneestä tulevaan Metropoliassa on alkanut Laurea ammattikorkeakoulun vetämänä uusi Toivo@Tee -niminen hanke uusmaalaisten pienyrittäjien avuksi koronasta selviytymiseen. Yrittäjän tueksi on tarjolla erilaisia työskentelykanavia, joista yrittäjät voivat valita itselleen ja yritykselleen sen toipumis- tai kehittämisvaiheeseen parhaiten sopivan teeman. Kutsumme näitä kanavia Campeiksi, eräänlaisiksi yhteisöllisyyden ja yhteistyön leireiksi, joiden tavoitteena on tarjota räätälöityä, yksilöllistä vertaistuen voimaa verkostoitumisen tuomia mahdollisuuksia tietoa, taitoa uuden osaamisen luomiseksi. Istun uuden kollegan kanssa Teams-istunnossa haastattelemassa hankkeeseen ilmoittautunutta pienyrittäjää. Tavoitteenamme on kuulla hänen kokemustaan siitä, minkä äärelle korona hänet vei ja toi ja minkälaista tukea hän kokee tarvitsevansa selviytyäkseen ja palataksensa tulevaisuuteen. Tuo haastatteluhetki, yrittäjän tarpeiden tarkastelu, on Need Campiksi kutsuttu vaihe. Se avaa yrittäjälle mahdollisuuden tulla kuulluksi henkilökohtaisen tilanteensa kanssa, ja saamalla he saavat tietoa tarjolla olevan tuen vaihtoehdoista. Valittavissa on In Crisis -niminen prosessi, joka auttaa akuutissa tai vielä tuntuvassa kriisissä olevia yrittäjiä käsittelemään kohdalle sattunutta kriisiä ja tukee heitä kulkemaan pahoista paikoista uudistuviin tarinoihin. Työskentelyssä kokemuksia ja ilmiöitä tarkastellaan narratiivisesta näkökulmasta ja silloin pyritään luomaan hankalista kokemuksista ehjää tai eheytyvää tarinaa. Samalla rakennetaan myös uudistumisen polkua niin yrittäjälle kuin yrityksellekin. In Crisis -työskentely on tuonut esille äkillisen muutoksen tuoman järkytyksen vaikutuksia ja ihmisten erilaisia tapoja reagoida vaikeassa tilanteessa. Kriisistä selviytymisen jälkeen tutkitaan, mitä on sen jälkeen. Post Crisis tarjoaa, kiihdytystä kriisistä eteen päin ja Pre Crisis avaa ikkunoita tulevaisuusajatteluun ja sen välineisiin. Tavoitteena on rakentaa osaamista, jonka avulla voi tulevaisuudessakin kohdata ennalta arvaamatonta. Näiden kokonaisuuksien kautta tavoitteenamme on tukea uuden alun mahdollistumista ja uusien toimintatapojen ja -taitojen syntymistä yrittäjien arkeen. Pyrimme takomaan ja taikomaan kriisiä uudeksi mahdollisuudeksi. Me haluamme toivoa ja tehdä konkreettisesti yhdessä yrittäjien kanssa hienon paluun uuteen tulevaisuuteen. Sosiaalinen liittyminen väylänä uuteen Hankkeemme pyrkii toiminnallaan mahdollistamaan sosiaalista liittymistä muihin yrittäjiin ja tarjoamaan taisteluvälineitä uuden osaamisen muodossa. Ne yrittäjät, jotka kykenevät hakemaan apua, ovat hyvässä asemassa, he pystyvät toimimaan. Kukaan heistä ei ole lamaantunut eikä luovuttanut, vaan monet uskovat tulevaisuuteen ja luovat jo uusia mahdollisuuksia. Osa yrittäjistä on turhautunut siitä, että hankala-aika yhä pitkittyy ja tuo tullessaan odottamattomia uusia ongelmia, kuten ravintola-alan työvoimapulan. Eräskin yrittäjä huokaili tapaamisessamme, että ensin joutui irtisanomaan työntekijöitä ja nyt ei meinaa löytää edes tiskaria, saati sitten ravintolapäällikköä pieneen ravintolaansa. Näyttää kuitenkin siltä, että yrittäjät ovat sitkeää joukkoa ja monet ovat laajentaneet omaa sietoikkunaansa yrittäjän elämään kuuluvan epävarmuuden kanssa jo aiemmin. Selviytymisen edellytykset ovat olemassa, mutta tukea tarvitsee tämä sitkeä yrittäjien lajityyppikin. Onnea vai onnettomuutta, kuka sen tietää Vanhassa kansantarussa kerrotaan iäkkäästä miehestä, joka menetti monia asioita, joita kylän asukkaat päivittelivät milloin pahoitellen, milloin onnitellen onnesta tai onnettomuudesta, joka vanhusta oli kohdannut. Vanhus vastasi näiden tapahtumien päivittelyihin toistamiseen: ”Onnea tai onnettomuutta, kuka sen tietää, mitä tästä seuraa.” Pitkän tapahtumaketjun viimeiset vaiheet kertovat siitä, miten karannut hevonen palasikin villihevoslauma mukanaan ja rikastutti vanhusta merkittävästi. Kyläläiset päivittelivät vanhuksen onnea, johon kuului tuo tuttu vastaus: Onnea tai onnettomuutta, kuka sen tietää, mitä tästä seuraa. Seuraavana päivänä vanhuksen poika lähti ratsastamaan uudella hevosella. Hän putosi hevosen selästä ja satutti itsensä pahasti. Kyläläiset riensivät jälleen päivittelemään vanhuksen huonoa onnea ja vanhus vastasi päivittelyihin jälleen kerran: ”Onnea tai onnettomuutta, kuka sen tietää, mitä tästä seuraa.” Seuraavana päivänä kylään saapui armeijan edustajat, jotka hakivat nuoria miehiä alkavaan sotaan. Vanhuksen poikaa ei vammojen vuoksi kelpuutettu. Tämä ajatus siitä, mitä mistäkin seuraa voinee kannustaa meitä tässäkin tilanteessa, jossa moni kokee menettäneensä paljon. Mitä, jos sanoisimme itsellemme vanhuksen tavoin: ”Onnea tai onnettomuutta, kuka sen tietää, mitä tästä seuraa.” Me voimme asennoitua niin, että kaikesta elämässä tapahtuvasta, voi seurata myös hyvää. Oma luottamukseen tarttuva asenteemme on ratkaiseva voimavara mahdottomaltakin tuntuvassa tilanteessa. Edellä kuvatun tarinan kuulin Yrittäjäpäivässä muutoksesta kertovalla Ulrika Björkstamin (2021) luennolla. Omaan mieleeni tämä tarina tuo vahvan muistutuksen siitä, miten elämä on perusluonteeltaan hallitsematonta. Vika ei ole vain minussa tai juuri minun elämässäni, jos asiat keikahtavat kurjaan suuntaan. Tilanteisiin vaikuttaa kompleksiset ja syy-yhteyksiltään moninaiset tekijät. Ne voivat aina tuottaa myös hyviä käänteitä. Omaa asennettamme voimme kasvattaa elämään ja tulevaisuuteen luottavaksi. Asennetta, joka rohkenee luottaa siihen, että aina voi tapahtua myös jotakin yllättävää hyvää. Sen ilmestymiseen voi luottaa, sen näyttäytymistä kannattaa havainnoida ja kun se kohdalle osuu, on tärkeää tarttua toimeen. Rajoitusten auetessa rohkeat korjaavat potin Keväällä 2021 piti helpottaa. Ehkä se helpotus häämöttää juuri nyt syksyllä 2021, ehkä ei vielä silloinkaan. Mikä maailma meitä odottaa? Meillä ei ole paluuta siihen, joka on jo kadonnut. Meillä on mahdollisuus palata tulevaisuuteen, jonka voimme jälleen tehdä yhdessä. Yllättävintä lienee se, että me emme tiedä, mikä on se uusi. Me kuitenkin luomme sen. Kannattaa valita jotakin uutta. Jotakin, mitä todella haluat tehdä ja johon uskot. Toivo@Tee kulkee tällä matkalla yrittäjien kumppaneina ja etsii uutta voimaa siitä, mikä vielä äsken tuntui tuhoavan kaiken. Luodaan jotakin, mitä ilman koronaa ja emme olisi koskaan osanneet löytää. Herätään henkiin, ei jäädä odottamaan. Uudet mahdollisuudet ovat jo tulossa. Rohkeat korjaavat potin. Ei ensimmäiset, vaan nopeat kakkosena liikkeelle lähtevät, sanoi Markus Pölönen Helsingin yrittäjien seminaarissa keväällä 2021 tulevaisuuden mahdollisuuksia visioidessaan. Hän kertoi, miten historian saatossa suuret liikahdukset ovat lähteneet liikkeelle pienistä uusista teoista. Joku huomasi teon mielekkyyden ja jatkoi ideaa eteenpäin. Ensimmäinen ei tehnyt asiasta ilmiötä, sen teki vasta toinen. Ollaan siis hereillä, reagoidaan pieniin uusiin asioihin ja kehitellään niitä nopeina kakkosina eteenpäin. Lähteet Björkstam, U. (2021). Muutos: Mielen vahvuus. Yritystä Stadiin 25.5.2021 Manner, J. 2018. Teoksessa: Organisaatio prosessina, artikkelissa Konfliktinavigointi. Jyväskylä. Metanoia. Pölönen, P. (2021). Tulevaisuus: Huomisen yrittäjä. Yritystä Stadiin 25.5.2021 Van Der Kolk, B. (2014). Jäljet kehossa. Suom. Hartikainen,T. Helsinki. Viisas elämä. Odgen, Minton, Pain (2006). Trauma ja keho. Helsinki. Traumaterapiakeskus. Kirjoittaja Päivi Rahmel on Metropolia AMK:n kulttuuripalveluiden lehtori. Oppimisen, tarinallisuuden, taiteellisten työtapojen kokenut kouluttaja, työnohjaaja ja valmentaja. Toivo@Tee-hankkeessa hän toimii In Crisis Campin vastuuvetäjänä.
Uuteen EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakauteen yhä osaavampina
EU:n alue- ja rakennepolitiikan uusi ohjelmakausi 2021-2027 käynnistyy marraskuun alussa. Ohjelman tavoitteena on uudistuva ja osaava Suomi, ja se sisältää Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) tuettavat toimet. Me Metropoliassa olemme rakennerahasto-ohjelmia toteuttavien tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeiden (TKI) erikoisosaajia ja sitä haluamme olla jatkossakin yhä vahvemmin ja vaikuttavammin. Nyt päättyvä ohjelmakausi 2014-2020 on ollut Metropolialle monin tavoin menestys. Olemme hyvin tuloksin toteuttaneet kauden aikana 103 EAKR- ja ESR-hanketta, jotka ovat olleet niin alueellisia kuin valtakunnallisia. Kaiken kaikkiaan Etelä-Suomen ammattikorkeakoulut saivat ohjelmakaudella suurimman osan aluekehittämisen rahoituksesta, kertoo Uudenmaan liiton julkaisu Satoa Etelä-Suomesta (PDF). Tulemme aktiivisesti osallistumaan loppuvuodesta avautuviin EAKR- ja ESR-hakuihin. Näiden hakujen merkityksestä Metropolialle kertoo sekin, että tällä hetkellä runsaat puolet ulkopuolisesta TKI-rahoituksestamme on rakennerahastojen rahoitusta. Ammattikorkeakoulut yhä vaikuttavampia TKI-toimijoita Arene julkaisi kesäkuussa 2021 raportin ammattikorkeakoulujen vaikuttavasta TKI-toiminnasta. Metropolian, kuten muidenkin ammattikorkeakoulujen, TKI-toiminnan volyymi on euroissa mitattuna kasvanut ja myös tulevien vuosien näkymät ovat valoisat. Metropolialla on kaikki mahdollisuudet edelleen vahvistaa rooliaan yhteiskunnallisten ratkaisujen ja uuden osaamisen tuottajana. Ilmiölähtöisten innovaatiokeskittymien kautta profiloidumme ja liitymme ekosysteemeihin. TKI-työtä tehdään yhä enenevässä määrin organisaatiorajat ylittäen. Onnistunein muutos tehdään yhdessä, ja näihin arvokkaisiin kohtaamisiin kampuksiemme yhteistyöalustat antavat mahdollisuuden. Tänä syksynä käynnistyvän uuden ohjelmakauden läpileikkaavina teemoina ovat hiilineutraalisuus, digitaalisuus ja muuttuva työelämä. Nämä kaikki ovat teemoja, jotka ovat innovaatiokeskittymiemme TKI-toiminnan ytimessä ja joihin meillä on paljon asiantuntemusta. Koulutus tukemassa laadukasta TKI-työtä Vaikuttava TKI-hanketoiminta perustuu ammattitaitoiselle osaamiselle. TKI-projektipäällikön tehtävä on vaativa ja edellyttää asiantuntemusta monelta eri alalta. Erilaisten organisaation sisäisten toimintamallien ja työkalujen lisäksi projektipäällikön tulee hallita ulkopuolelta tulevia vaatimuksia, jotka kytkeytyvät muun muassa vastuullisuuteen, aineistonhallintaan, tietosuojaan ja taloushallintoon. TKI-projektipäälliköiden rinnalle on kasvanut myös hankeosaamiseen erikoistuneiden uusien ammattien joukko. Heihin lukeutuvat muun muassa projektikoordinaattorit, -suunnittelijat, -viestijät ja -tuottajat. Kaikkien hanketyötä tekevien ammattitaidolla on menestyksen kannalta merkitystä. Toukokuussa 2021 julkaistiin Metropolian TKI-projektipäällikkökoulutus. Suunnittelemamme koulutuskokonaisuus tukee projektipäällikön arkea ja osaltaan varmistaa laadukasta ja vaikuttavaa TKI-toimintaa. Ensi lukuvuoden alussa kaikki Metropolian hanketoiminnassa työskentelevät projektipäälliköt ovat saaneet laajan ja yhtenäisen Metropolia-tason koulutuksen tehtäväänsä. Muutos alkaa alkumetreillä Osuma-hanke on yksi esimerkki päättyvän ohjelmakauden vaikuttavasta ESR-hankkeesta, jota Metropolia on koordinoinut. Osuma on valtakunnallinen koordinaatiohankkeena vahvistanut nuorten kanssa toimivien monialaista osaamista ja yhteistyötä. Uuteen ohjelmakauteen tartuttaessa suosittelen tutustumaan Katri Halosen toimittamaan Osuman loppujulkaisuun Projekti loppuu, mitä jää? Sosiaalisten innovaatioiden juurruttaminen (aukeaa Theseus.fi). Julkaisu tarjoaa TKI-projektien tueksi työvälineitä, joita on hyvä hyödyntää projektin suunnitteluvaiheesta alkaen. Löydät ajatuksia ja välineitä oman projektisi juurruttamistyön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Jokaisen TKI-projektin tavoitteena tulee olla kunnianhimoisen muutoksen aikaan saaminen. Kuten julkaisussa todetaan, muutos alkaa heti projektin alkumetreiltä ja kulkee tietoisena toimintana koko projektikaaren läpi. Näin varmistamme jatkossakin vaikuttavan TKI-toiminnan.
Viestinnän asiantuntijuus tukee tutkimustiedon yleistajuistamista
Tutkimus on kivijalka tieteen kehittymiselle. Vain tieteenalan hyväksymien käytänteiden ja eettisten periaatteiden mukaisesti toteutettu tutkimus voi olla luotettavaa ja merkittävää. Tutkimustyötä, sen kysymyksenasettelua, teoreettista viitekehystä, tutkimuksen toteuttamista, tuloksia ja johtopäätöksiä kyseenalaistetaan moneen otteeseen vertaisten joukossa. Kun tutkija on kulkenut onnistuneesti eri vaiheiden lävitse ja on aika saattaa tuore tutkimustieto laajempien yleisöjen ulottuville, tutkijan pitäisi astua ulos tieteellisen julkaisemisen raameista tietotulvan vallassa vellovaan maailmaan. Jotkut tutkijat ovat erinomaisia viestijöitä, eivätkä kaipaa ulkopuolisten neuvoja. Hyvä niin! Mutta kaikki eivät ole yhtä taitavia. Tässä blogimerkinnässä nostan esiin, miten viestinnän asiantuntijuutta edustava ammattilainen voi olla tutkijalle avuksi. Viestinnän asiantuntijuus ei ole nimikkeeseen sidottu Viestintä-käsitteen alle mahtuu koko inhimillisen ja älyllisen kanssakäymisen kirjo. Viestintä on vuorovaikutusta, tiedon jakamista ja vaikuttamista. Viestintää toteutetaan monissa muodoissa ja eri kanavissa. Työkenttänä viestintä on jatkuvassa muutoksessa ja erikoistumisaloja syntyy lisää teknologisen kehityksen edistyessä. Tieteenalana viestintä jakautuu moniin haaroihin (1). Tyypillisesti tutkijalle voi tulla tarve toimittaa tieteellisestä julkaisusta yleistajuinen tietokirja. Tutkija voi olla erinomaisen kykenevä tähän itse, jos tekstin tyylilajien vaihdos sujuu luontevasti (2). Jos näin ei kuitenkaan ole, voi viestinnän asiantuntijuudesta olla hyötyä. Jokaisella viestinnän asiantuntijuutta edustavalla on oma ydinosaamisensa, mutta myös käsitys viestinnän perusteista ja toteuttamisen mahdollisuuksista. Viestinnän asiantuntijuus elää eri tehtävänimikkeiden alla: tiedottaja, toimittaja, tuottaja. Lisätään vielä tarkempi erikoistumisala mukaan, niin saadaan ammattinimikkeitä kuten hanketiedottaja, kustannustoimittaja tai videotuottaja. Edellytykset viestinnän asiantuntijuutta edustavan ammattilaisen kanssa tehtävälle yhteistyölle ovat periaatteessa yksinkertaiset: kun pyytää neuvoa, saa kasan neuvoja. Loput ovat yleensä kiinni neuvojen soveltamiskyvystä tai yhteistyöhön vaadittavista aikaresursseista, joiden käytännön toteutumismahdollisuuksiin tässä blogimerkinnässä ei oteta kantaa. Yhteistyö vaatii molemminpuolista ymmärrystä Kun tutkimuksen tuloksia halutaan jakaa laajemmalle yleisölle kuin tutkijakollegoille, on asetetuttava erilaiseen ajatuskehikkoon. Kuka on yleisö? Kenelle tietoa halutaan jakaa? Mistä tutkimuksessa oli kyse? Mitä tuloksista voi päätellä? Miten ne vaikuttavat yhteiskuntaan, ihmisiin, ympäristöön, talouteen? Miksi lukijan pitäisi välittää asiasta? Näitä kysymyksiä esittämällä syntyy käsitys, mikä on tutkimustekstistä löytyvää tietosisältöä. Tutkijan ja viestinnän ammattilaisen yhteistyön käynnistyttyä on tärkeää löytää yhteinen ymmärrys tavoitteista, yleisöistä, merkityksistä ja taustoista. Ne auttavat hahmottamaan kokonaiskuvaa, johon tutkimus kytkeytyy. Ammattilaisten välinen yhteistyö on hedelmällistä, mikäli viestinnän asiantuntijuutta edustava saavuttaa ymmärryksen tutkimuksen merkityksestä tutkija saavuttaa ymmärryksen periaatteista, joihin yleistajuistaminen perustuu Ei ole tarkoituksenmukaista, että tutkija ulkoistaisi kokonaan tietokirjan tai edes tiedotteen sisällönluonnin vastuun, sillä aina voi jäädä väärinymmärryksen riski. Viestinnän asiantuntijuutta on asettua eri yleisöjen asemaan Tutkimuksesta voidaan viestiä muullakin tavalla kuin toimittamalla tietokirja. Tutkimustuloksista viestimiseksi laajemmalle yleisölle valitaan toimivimmat vaihtoehdot riippuen tavoitteista, aiheesta ja yhteiskunnallisen merkityksen laajuudesta. Voidaan esimerkiksi toteuttaa mediaviestintää, lähettää tiedotteita ja antaa haastatteluja, kirjoittaa yleistajuinen blogikirjoitus tai julkaista infografiikkaa verkkosivuille. Perusperiaatteena on, että mitä laajempi yleisö, sen yleistajuisemmin laadittu ja selkeämpi viesti tarvitaan. Kysymys on ensisijaisesti tekstilajin ja tiedon esittämisjärjestyksen vaihtamisesta, alakohtaisen sanaston vaihtamisesta yleiskieliseen, sekä tieteellisessä kirjoittamisessa välttämättömien elementtien karsimisesta. (3,4) Verkossa on saatavilla runsaasti aineistoa ja ohjeita tiedeviestinnän asiantuntijoilta. Tekipä tutkija itse tai yhteistyössä viestintäammattilaisen kanssa, tutkijan vastuulle jää sisällön oikeellisuuden arviointi. On tärkeintä, että aineistoihin ei eksy yleistajuistamisen vuoksi virheellisiä tai ristiriitaisia tietoja, joista voisi vetää vääriä johtopäätöksiä. Samalla tutkijan on hyvä tiedostaa, että laajasti yleisöä tavoittavissa median uutisjutuissa päätösvalta on journalisteilla, joilla voi olla tarve yksinkertaistaa tietoa entisestään. Tutkijan on siis altistuttava sille epämiellyttävälle mahdollisuudelle, että tiedon kerran lähdettyä maailmalle siitä voi tulla vastaan muuntuneita ja vinoutuneita variaatioita. Lähteet Waaramaa, T., Kääntä, L., Koskela, M. & Isohella, S. (toim.) (2021) Monialainen viestintä - puheesta peleihin. Vaasan yliopiston raportteja 21 (PDF) [Vaasa]: Vaasan yliopisto. Nyqvist, S. (2020) Tutkimuksesta yleistajuiseksi tietokirjaksi (vastuullinentiede.fi -sivusto) Vaattovaara, J. & Strellman, U. 2013. Tieteen yleistajuistaminen. [Helsinki]: Gaudeamus. Raevaara, T. (2016) Tajuaako kukaan? Opas tieteen yleistajuistajalle.[Tampere]: Vastapaino.
Hankkeiden välisellä viestintäyhteistyöllä kohti laajempaa vaikuttavuutta
Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) määrä ja laajuus ovat kasvaneet vuosikymmenessä. Näin kasvusta kerrotaan ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen Vaikuttava ammattikorkeakoulu – TKI-toiminta ammattikorkeakouluissa 2021-raportissa; Vuonna 2015 ulkoisen rahoituksen osuus ammattikorkeakoulujen koko liikevaihdosta oli 7 prosenttia, mutta vuoteen 2020 mennessä osuus oli noussut 12 prosenttiin. TKI-henkilöstön osuus ammattikorkeakoulujen koko henkilöstöstä on kasvanut vuodesta 2015 lähtien tasaisesti, reilusta 9 prosentista yli 15 prosenttiin koko henkilöstöstä. TKI-työn määrä on edelleen suhteellisen matala suhteutettuna vastaaviin kansainvälisiin korkeakouluihin. Suurin osa TKI-rahoituksesta tulee julkisista rahoituslähteistä, kuten Euroopan unionilta, Suomen valtiolta tai kunnilta. Hankkeilla kehitetään suomalaista työelämää ja yhteiskuntaa. TKI-hanketoiminnan laajentuessa halutaan myös kasvattaa toiminnan näkyvyyttä. Viestintä on vaikuttavuuden kannalta kriittisessä asemassa. TKI-toiminnan tueksi tarvitaan viestintää, joka auttaa pyrkimyksissä saada lisää mediaosumia, asiantuntijahaastatteluja ja suosiota sosiaalisessa mediassa. Viestinnän suunnitteluun ja toteuttamiseen eri hankkeita toteuttavat sisältöasiantuntijat usein tarvitsevat viestinnän asiantuntijan apua. Tällä hetkellä ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan ja siihen kuuluvien hankkeiden viestinnän vastuut on järjestetty monin eri tavoin. Ammattikorkeakoulujen viestintäyksikköjen resurssit eivät riitä yksittäisten hankkeiden viestintätoimenpiteiden tueksi, vaan hankkeen viestintä on ensisijaisesti hankerahoituksella suoritettavaa työtä. Tässä blogimerkinnässä kerromme Metropolia ammattikorkeakoulun älykkään liikkumisen innovaatiokeskittymän hankeviestinnän toimintamallista, joka on kehittynyt viimeisen viiden vuoden ajan. Yleisöä kiinnostaa ensisijaisesti, mitä hyötyä hankkeesta on Metropolia Ammattikorkeakoulu käynnisti ensimmäisenä Suomessa autonomisen sähköbussin pilotoinnin vuonna 2015. Robottibussipilotteja toteutetaan yhä vuonna 2021. Helsingin julkisilla kaduilla ajetut robottibussikokeilut ovat olleet innostusta herättänyttä ja näkyvää hanketyötä. Ne ovat kiinnostaneet yleisöä ja mediaa aina ulkomaita myöten. Hankerahoituksia on saatu rinnakkaisiin ja peräkkäisiin toteutuksiin eri rahoituslähteistä. Innovaatiokeskittymä tunnetaan tänä päivänä parhaiten robottibussikokeiluista. Se on leima, joka julkisen näkyvyyden kautta on syntynyt. Eri robottibussihankkeet ovat jakaneet periaatteessa saman yleisön. Sen vuoksi eri hankkeiden välillä on mietitty yhdessä älykkään liikkumisen innovaatiokeskittymän ulkoista viestintää ja sen tehostamista. Yhtenä käytännön ratkaisuna on perustettu kaikille hankkeille yhteisiä, innovaatiokeskittymän toiminnasta kertovia sosiaalisen median tilejä. Näille alustoille ovat voineet julkaista erilaista viestintäaineistoa niin hankkeen projektipäällikkö, innovaatiojohtaja kuin hankeviestijä. Yhteistyöllä on varmistettu, ettei tehdä turhaan päällekkäistä työtä. Yhteisesti päivitettävissä somekanavissa on voitu tulla esiin Metropolian innovaatiokeskittymä edellä. Viesti yleisölle ja medialle on ollut samanhenkinen: me tehtiin tällainen, tervetuloa kokeilemaan! Yhdessä tehty viestintä voi palvella paremmin aihepiiristä kiinnostunutta yleisöä, jonka ei tarvitse etsiä jokaisen hankkeen omaa viestintäkanavaa saadakseen ajantasaista tietoa. Yhteisviestintä ei koskaan poista vastuuta toteuttaa kunkin yksittäisen hankkeen omaa, hankehakemuksen perusteella suunniteltua ja rahoitettua viestintää. On kuitenkin hyödyksi yhdistää tarvittaessa voimia, sen sijaan että kilpaillaan samoista yleisöistä tai median huomiosta. Robottibussihankkeilla näkyvyyden saavuttaminen ja viestintä ovat kuitenkin kohtalaisen helppoa. Kyseessä kun on sympaattinen liikenneväline, jonka kyytiin voi astua tai jonka voi nähdä ajavan kadulla. Viestintäosaaminen punnitaan, kun pitäisi kertoa teknologiasta, jonka käytännön sovellutukset eivät ole käsin kosketeltavissa. Esimerkiksi, kun tehtävänä on saada media ja yleisö innostumaan 5G-verkon kehittämisprojektista, jossa ainoa näkyvä asia on harmaa laatikko katseilta suojatussa tilassa. Hankerahoitus ohjaa yhä silpputyöhön Hankeviestinnän kannalta hedelmällisintä on, jos viestinnän asiantuntija saa syventyä hankkeen teema-alueeseen työskennellen yhdessä sisältöasiantuntijoiden kanssa. Näin ymmärrys aihepiiristä ja sidosryhmistä kasvaa. Tiettyyn teemaan keskittyvä viestinnän asiantuntija toimii parhaimmillaan hankkeiden viestinnän tarpeita ennakoivana, koordinoivana ja kokoavana tekijänä. Metropolian älykkään liikkumisen TKI-hankkeissa on vakituisia projektipäälliköitä, mutta muu henkilöstö rekrytoidaan tyypillisesti määräaikaisiin työsuhteisiin. Hankkeiden viestinnästä vastaavaksi on rekrytoitu talon sisältä jo vakituisessa työsuhteessa oleva viestinnän asiantuntija. Tämä on ollut mahdollista erityisesti, koska hankkeiden rahoitushakemuksissa viestintäasiantuntijan rooliin on anottu ja myönnetty rahoitusta hankkeiden projektipäälliköt ovat nähneet ratkaisun järkeväksi viestinnän asiantuntija on kokenut työnkuvan mielekkääksi ratkaisulla on ollut johdon tuki. Määräaikaisen ja vakituisen työntekijän hanketyöhön palkkaamisen riskit ovat erilaiset. Viestintäasiantuntijaresurssin jakamisen onnistuminen on luonnollisesti kiinni hankkeiden toteutusjaksoista, rahoituskausista ja hakemusten läpimenosta. Rahoitusehtojen mukaisesti kaikki hankkeille tehtävä työ kirjataan tarkasti, jotta nähdään esimerkiksi viestintäasiantuntijan käyttämän työajan kohdentuneen rahoitettuun hankkeeseen. Monelle organisaatiolle haastavin tilanne on se, että hankkeista maksettava viestintäasiantuntijan työaikaosuus ei kata täyttä työaikaa. Metropolian esimerkkitapauksessa osa henkilötyöajasta onkin käytetty muuhun TKI-toimintaan kytkeytyvään viestintätyöhön, joka on kustannettu ammattikorkeakoulun tukipalveluna. Toisin kuin hankekaudelle palkatun määräaikaisen työntekijän osalta, vakituisen viestintäasiantuntijan tietotaito ei katoa hankekausien nivelvaiheissa mihinkään, vaan voidaan aktivoida uudelleen alkavien hankkeiden käynnistyessä. Tämä vaatii luonnollisesti työntekijältä valmiuksia joustaa omissa työtehtävissä ja toisaalta työnantajalta taloudellista kykyä sitoutua järjestelyyn. Yhteistyön hyödyt viestinnän kehittämisessä Robottibussihankkeiden pilottireittien ajamisen aikana on jaettu tietoa robottibussien teknisistä ominaisuuksista ja niiden käyttöönoton reunaehdoista kaikissa mahdollisissa kanavissa. Samoihin yleisön ja median esittämiin peruskysymyksiin on vastattu vuosi toisensa jälkeen. Muutaman vuoden läheinen yhteistyö teeman parissa auttaa, jos insinööri on estynyt saapumasta robottibussin esittelytilaisuuteen. Viestinnän asiantuntija voi astua esiin luottavaisin mielin ja vastata yleisön kysymyksiin. Toisin sanoen, kun sama viestinnän asiantuntija toimii useamman älyliikenneteemaisen hankkeen viestinnästä vastaavana TKI-hanketyöntekijänä, hänen on mahdollista oppia uutta, syventää ja laajentaa käsityksiään aiheesta. Hankkeiden edetessä viestijä oppii sisältöasiantuntijoilta alan näkymistä omaksuu alan sanastoa hahmottaa alan verkostoja ja ekosysteemiä kytkee toiminnan merkityksiä laajemmin yhteiskunnassa tapahtuvaan kehitykseen. Tietoa omaksuu parhaiten olemalla mukana käytännön hanketyössä ja kohtaamalla ihmiset, niin hankkeen toteuttajat kuin osallistujat. Kehittäjien ja käyttäjien kohtaaminen auttaa viestijää muokkaamaan luontevasti erilaisia sisältöjä eri yleisöille. Samalla on huomioitava, että kiinteässä yhteistyössä hankkeen toteuttajien kanssa toimiva viestijä voi osallistua myös uusien hankkeiden suunnitteluun entistä vankemmalla alan asiantuntemuksella. Ammattikorkeakoulu on asiantunteva kehittämiskumppani, joka välittää tietoa kokeiluista ja niiden tuloksista verkkoon sekä median edustajille ja sitä kautta suurelle yleisölle. Kun kysymys on uudesta teknologiasta, hankeviestijän on opittava paljon uutta. On ymmärrettävä teknologian murroksen vaikutukset laajemmin kuin yhden hankkeen piirissä ja huolehdittava, että hankkeista ulospäin lähtevä tieto perustuu tosiasioihin eikä yliampuvaan hehkutukseen. Yhteistyössä pohtimalla löytyvät parhaat ratkaisut eri tilanteisiin. Jos viestinnän rooli hanketoiminnan vaikuttavuuden kasvun tukena arvotetaan riittävän korkealle, on mahdollista resursoida henkilötyövuosia viestintäasiantuntijuuteen yksittäistä hanketta laajemmin. Suosittelemme ottamaan asian harkintaan jokaisessa ammattikorkeakoulussa, jossa on laajemmin eri alojen TKI-hanketoimintaa. Kirjoittajat Oscar Nissin on Metropolia Ammattikorkeakoulun älykkään liikkumisen innovaatiokeskittymän innovaatiojohtaja. Tutustu Oscariin tarkemmin Metropolian People Finderissa. Milla Åman Kyyrö on Metropolia Ammattikorkeakoulun TKI-viestinnän asiantuntija, jonka työpanosta on hyödynnetty älykkään liikkumisen innovaatiokeskittymän robottibussihankkeissa vuodesta 2016 alkaen. Tutustu Millaan tarkemmin Metropolian People Finderissa.
Pienyrityksen strategiaa kirkastamassa
Liiketoimintastrategia, digistrategia ja kasvustrategia ovat kaikenkokoisille yrityksille keskeisiä työvälineitä. Niiden avulla määritellään yrityksen tärkeimmät suuntaviivat, valitaan sillä hetkellä merkityksellisimmiksi arvotetut tavoitteet ja toimet erityisesti kasvun ja liiketoiminnan kannattavuuden kannalta. Systemaattinen strategiatyö ja joustava strategia liittyvät saumattomasti yrityksen jokapäiväiseen kehittämiseen ja yrityksen toimintojen suunnitelmalliseen johtamiseen. Ilman strategiaa yrityksellä ei kärjistetysti ole suuntaa, ei tavoitteita, ei toimenpidesuunnitelmaa, ei kasvua, ei kannattavuutta. Pienyrittäjäkokemukseni ja yrittäjien kanssa vuosia työskenneltyäni ajattelen ja väitänkin, että perusteellisesti pohdittu ja laadittu strategia on puoliksi enemmän kuin sen toteuttaminen käytännössä. Työssäni yrittäjien kanssa kannustankin aina visioimaan, innovoimaan, suunnittelemaan ja kirjaamaan kaiken konkreettisiksi tavoitteiksi, toimenpiteiksi ja aikatauluiksi. Näin kaikesta liiketoimintaan liittyvästä tekemisestä tulee helpolla tavoitteellisempaa, monesti myös tuottavampaa. Siksi kannustan myös sinua, hyvä pienyrittäjä, miettimään oman yrityksesi strategiaa seuraavien näkökulmien avulla. Liiketoimintastrategia vai digistrategia Liiketoimintastrategia sekä strategia ja strategiatyö termeinä voivat herättää sinussa monenlaisia ajatuksia esimerkiksi pitkästä ja raskaasta prosessista, jossa loputtomalta tuntuvat suunnitelmat seuraavat toisiaan. Se voi ilmentyä ajatuksissasi muutamien vuosien välein toistuvana pakollisena pahana, jossa pitkään ja hartaasti vaalittu lopputulos valutetaan yrityksen johdolta organisaation alemmille tasoille. Toki se voi vaihtoehtoisesti olla sinulle jo hyvinkin tuttu ja merkityksellinen asia tai jopa konkreettinen työväline, jolla ohjaat ja kohdennat yrityksesi päivittäisiä toimia. Pienyrittäjän ei kuitenkaan tarvitse, tai ehkä kannatakaan, ajatella strategiaa loputtoman laajana asiana, vaan siihen voi suhtautua joustavammin osana jokapäiväistä työtä. Yksinkertaisuudessaan liiketoimintastrategialla tarkoitetaan ylätason suunnitelmaa siitä, miten kasvua ja kannattavuutta käytännössä saadaan aikaan. Se kannattaa miettiä konkreettisena ohjeistona yrityksen valinnoista, tavoitteista ja niiden saavuttamiseen tähtäävistä toimista, niiden järjestyksestä ja toteuttamisen aikatauluista. Perinteisen liiketoimintastrategian ohella kuulee usein puhuttavan myös digistrategiasta, jonka avulla kuvataan yrityksen näkemystä siitä, miten digitalisaatiota voidaan hyödyntää kasvuun ja kannattavuuteen tähtäävien tavoitteiden saavuttamisen tukena. Tänä päivänä ei liene viisasta ajatella liiketoimintastrategiaa ja digistrategiaa erillisinä asioina, vaan yhtenä tiiviinä kokonaisuutena, joka sisältää myös teknologian hyödyntämiseen liittyvät asiat. Voisikin olla jopa perusteltua kysyä, onko enää liiketoimintaa ilman digitaalisuutta, jota pohditaan esimerkiksi Digian artikkelissa? Lähes kaikki yritykset joutuvat tai ovat joutuneet miettimään digitalisaation vaikutusta omaan toimialaan ja oman yrityksen toimintaan. Alkaa olla väistämätön tosiasia, että digitalisaatio koskee kaikkia yrityksiä, olleen monille jo vahvaa liiketoiminnan ydintä. Pienyrittäjien digikehittämisestä olen aiemmin kirjoittanut blogitekstin Digi, digi, digi - miksi pienyrittäjän kannattaa olla ajan hermolla? Myös se voi olla mielenkiintoista luettavaa. Tähän strategia-ajattelun nippuun voi helposti vielä lisätä yrityksen kasvustrategian kasvukaavoineen, kasvuhakkerointeineen ja kasvutiimeineen. Niihin en kuitenkaan tässä tekstissä mene, vaan niistä voit lukea lisää esimerkiksi Mikko Mattisen (2020) oppaasta digiajan johtajalle - mistä kasvua? Digistrategian perusteita Digistrategiatyötä voi ajatella samalla periaatteilla, kuin liiketoimintastrategian työstämistä ylipäänsä. Seuraavien vaiheiden avulla voit määrittää oman yrityksesi digistrategian, ajatellen jokaisessa vaiheessa erityisesti digitaalisten teknologioiden hyödyntämisen tuomia mahdollisuuksia: Nykytilan kartoittaminen. Tosi tärkeätä on miettiä liiketoimintasi tämänhetkinen tilanne ja kirjata ylös esimerkiksi seuraavia asioita. Ketkä ovat asiakkaasi? Millaisia he ovat, mitä tietoa he etsivät ja minkälaisia tuotteita ostavat? Miten heidät tavoitat? Missä digitaalisissa kanavissa he viihtyvät? Minkälaisia ostopolkuja he kulkevat? Miten ja mistä he ostavat? Mistä yrityksesi tunnetaan? Miten yrityksesi on tavoitettavissa? Mitä digitaalisia teknologioita yritykselläsi on käytössä ja miten niitä hyödynnetään? Mistä asiakkaasi erityisesti pitävät ja mistä voisivat edelleen hyötyä? Nykytilan kartoittamisen vaiheeseen on hyvä liittää myös tulevaisuusajattelua, megatrendien seurantaa ja kilpailija-analyysejä. Siitä mitä on tulossa huomenna, voit lukea lisää esimerkiksi Elina Hiltusen (2019) teoksesta Tulossa huomenna - miten megatrendit muokkaavat tulevaisuuttamme tai Jussi Pullisen (2019) kirjasta Mitä meille tapahtui? Näin internet ja sosiaalinen media muuttivat elämämme. Päämäärän kirkastaminen ja tavoitteiden asettaminen. Mieti, mihin yrityksesi liiketoiminta on menossa ja mihin haluat sen päätyvän. Mieti kasvua ja kannattavuutta ja suhteuta käytössä olevat resurssit tahtotilaasi. Kirjaa liiketoiminnan konkreettiset tavoitteet, myös digitaalisen liiketoiminnan osalta, esimerkiksi verkkokaupan avaaminen ja liikevaihdon nostaminen kotisivujen päivittäminen ja kävijöiden lisääminen sosiaalisen median julkaisujen lisääminen ja tavoittavuuden nostaminen sähköpostiautomaatiokampanjat. Mitä konkreettisemmin saat tavoitteet kirjattua, sitä helpommin tulokset ovat mitattavissa ja arvioitavissa. Digistrategiaa mietittäessä on hyvä muistaa, että digitalisaatio ei liity pelkästään markkinoinnin toimiin, vaan koskee laajasti yrityksen eri toimintoja, kuten esimerkiksi työn automatisointiin liittyviä toimia, laskutukseen ja asiakkuuksienhallintajärjestelmien (CRM) käyttöönottoa. Tavoitteiden saavuttamisen keinot ja välineet. Strategian onnistuneen jalkauttamisen tueksi tarvitaan realistinen kuvaus tavoitteiden saavuttamisen keinoista ja siihen tarvittavista välineistä. Oli sitten kyseessä digitaalisen myynnin ja markkinoinnin kehittäminen (sis. verkkokaupan kehittämisen) analytiikan hyödyntäminen kehittämisen tukena digitaalisen sisällön tuottaminen ja sisällönhallinta hakukoneoptimointi tai käytettävyyden ja käyttökokemuksen parantaminen, tarvitset niiden kaikkien edistämiseen riittävät ja oikein kohdennettuja resursseja, osaamista, aikaa, rahaa ja tarkoitukseen soveltuvat digitaaliset ratkaisut, joiden laajasta kirjosta voit lukea lisää Tomi Pyyhtiän (2019) digiajan johtajan käsikirjasta. Digitaalisen liiketoiminnan työkaluja ja järjestelmiä löytyy varmasti jokaiseen tarpeeseen. Toimenpiteet ja aikataulut. Edellisten vaiheiden jälkeen listataan tarvittavat toimenpiteet aikatauluineen. Tässäkin olen huomannut, että mitä yksityiskohtaisemmin ja konkreettisemmin toimenpiteet on kuvattu, sen helpompia ne ovat käytännössä toteuttaa ja arvioida. Itse olen loputtomien listojen ystävä, joiden perusteella työni päivä päivältä etenee. En kuitenkaan suosittele suhtautumaan toimenpidesuunnitelmiin(kaan) ehdottomasti, vaan hyödyntämään niitä jokapäiväisen työskentelyn ja kehittämisen välineinä. Ketterään ja joustavaan strategiatyöhön kuuluu myös se, että suuntaa voi tarvittaessa nopeastikin muuttaa. Sama koskee toimenpidesuunnitelmia ja aikatauluja. Digistrategia käytäntöön Monissa organisaatioissa strategian jalkauttaminen ja vieminen käytäntöön nähdään suurena haasteena. Pienyrittäjän näkökulmasta en tätä haastetta tunnista, yritysten ollessa pieniä tai mikrokokoisia, strategian toimeenpano lepää monesti yksittäisen yrittäjän harteilla. Tällöin suurimmat haasteet liittynevät systemaattisen suunnittelun, ajanhallinnan, osaamisen, jaksamisen tai motivaation puutteeseen. Ainoana ohjeistuksena tähän voi antaa systemaattisen työskentelyn, jonka tavoitteena on aina liiketoiminnan kasvu ja kannattavuus, tapahtuipa se sitten online, offline, etänä tai paikan päällä. Viimeistään käytäntöön viemisen vaiheessa on hyvä miettiä realistisesti myös oman osaamisen tilanne, mahdolliset puutteet ja merkittävimmät kehittämiskohteet. On hyvä miettiä, onko realistista tehdä asetettujen tavoitteiden mukaista kannattavaa digitaalista liiketoimintaa omin voimin? Vai olisiko hyvä etsiä kaveriksi esimerkiksi hakusanamainonnan, hakukoneoptimoinnin tai sosiaalisen median asiantuntija web- tai data-analyytikko tutkimusasiantuntija tai frontti- ja bäkkidevaaja (front-end ja back-end developer)? (ks. digiajan työnkuvat ja tehtävät teoksessa Pyyhtiä 2019.) Vai riittääkö oman osaamisen systemaattinen kehittäminen ja kova työ (sisältäen aikaa ja rahaa) liiketoiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen? Hyvin suunniteltu on mielestäni aina enemmän kuin puoliksi tehty. Digistrategian pohtiminen ja onnistunut jalkauttaminen mahdollistavat liiketoiminnalle paljon laajemman kentän, kuin muutama vuosi kymmen sitten osattiin edes ajatella. Mitä konkreettisemmin osaat tätä kokonaisuutta ajatella ja mitä pienemmiksi toimiksi ja tavoitteiksi saat tämän palasteltua, sitä helpompaa sen tekeminen käytännössä on. Yrityksesi digistrategiaa voit tulla kehittämään Metropolia Ammattikorkeakoulun Oona 2.0 – Yrittäjänaisten liiketoiminnan kasvua digitalisaation ja kumppanuusverkostojen kautta -hankkeeseen, jossa pyritään vahvistamaan yrittäjänaisten digiosaamista, tukemaan yrityksen kehittämiseen tähtääviä digitekoja ja vahvistamaan yritysten kasvua ja yrittäjien hyvinvointia kumppanuusverkostojen avulla. Lue lisää Oona 2.0 -hankkeen sivuilta ja tule ihmeessä mukaan! Kirjoittaja Mari (Lehtori) Virtanen toimii Metropoliassa ylemmän ammattikorkeakoulun yliopettajana, erityisesti terveydenhuollon ja terveysalan koulutuksen digitalisaation parissa. Koulutukseltaan hän on terveystieteiden tohtori ja opettaja, jota kiinnostaa teknologian soveltaminen mielekkäällä, innostavalla ja vaikuttavalla tavalla. Vapaa-ajallaan hän harrastaa pienyrityksen digitaalisen liiketoiminnan kehittämistä, multimediasisältöjen tuottamista ja verkkokauppayrittämistä. Lähteet Digia. (2019.) Mitä on digitaalinen liiketoiminta? Hiltunen, E. (2019.) Tulossa huomenna - miten megatrendit muokkaavat tulevaisuuttamme. Docendo Oy, Jyväskylä. Mattinen, M. (2020.) Mistä kasvua? Opas digiajan johtajalle. Alma Talent, Helsinki. Pullinen, J. (2019.) Mitä meille tapahtui? Näin internet ja sosiaalinen media muuttivat elämämme. HS Kirjat. Pyyhtiä, T. (2019.) Digiajan johtajan käsikrija. BoD- Books on Demand, Helsinki. Oona 2.0 – yrittäjänaisten liiketoiminnan kasvua digitalisaation ja kumppanuusverkostojen kautta on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittama hanke, jota Metropolia Ammattikorkeakoulu toteuttaa Uudenmaan alueella. Hankkeen toiminta-aika on 1.4.2020-28.2.2023.
Asiantuntija ja julkinen verkkokeskustelu
Ammattikorkeakoulujen henkilöstön jäsenille kertyvä, omaa alaa koskeva kokemus ja näkemys laajenevat ajan myötä. Henkilön kypsyessä työroolissaan, kehittyy myös kyky tunnistaa oman osaamisen ja tietämyksen rajat. Todellinen ammattilainen on tarvittaessa valmis uudistumaan. Asiaan kuuluu uusien teknologioiden ja työvälineiden käytön opetteleminen, mutta ennen kaikkea oman ajattelun ja toiminnan kriittinen tarkastelu. Erilaisten ajatusvinoumien välttämiseksi on syytä ajoittain poistua omanmielisten luota ja siirtyä keskusteluun eri alojen edustajien kanssa. Näkyvimmillään asiantuntija voi jakaa ajatuksiaan ja työnsä tuloksia julkisesti. Missä ja miten se kannattaa tehdä, on tällä hetkellä monisyinen kysymys, johon ei ole yhtä oikeaa vastausta. Julkinen keskustelu voi kuormittaa tai palkita Verkkoalustoilla käytäviä keskusteluja leimaavat erilaiset ennakoimattomat tapahtumankulut. Täysin valvomattomien keskustelujen keskellä voi itsevarminkin asiantuntija joutua kohtuuttoman paineen, painostuksen ja kriitikin alle. Silloin on syytä vetää asiantuntijan rooli päälle, rauhoittaa mielensä ja edetä harkiten - tai poistua paikalta. Uhkakuva tilanteesta, jossa omia väitteitä joutuu puolustamaan netin kasvottomia häiriköitä vastaan, voi tuntua kuormittavalta. Jos asiantuntijoilla on näkemyseroja keskenään, he käyvät väittelyjä netissä yleensä kohtalaisen sivistyneesti esiintyessään omilla nimillään. Tähän ainakin kannattaa pyrkiä. Asialliset, mutta väärinymmärtäneet kommentoijat asiantuntija voi auttaa oikean tiedon lähteille. Erimielinen kommentoija puolestaan voi näkökulmallaan tuottaa rikkaampaa keskustelua. Ammattikorkeakoulujen toiminnan piiriin kuuluvista teemoista ei synny somemyrskyjä kovin usein suuren yleisön keskuudessa. Valitettavaa on, mitä politisoituneemmasta aiheesta on kyse tai mitä laajemmille yleisöille asiantuntija viestii, sen todennäköisemmin trollit löytävät paikalle. On harmillista, mikäli kovaäänisimmät huutajat tai väärän ja vääristellyn tiedon jakajat saavat eniten tilaa, sillä siten internetistä tulee entistä ankeampi paikka. Verkkonäkyvyys on henkilökohtainen valinta Omasta verkkonäkyvyydestä ja -käyttäytymisestä huolehtiminen on osa asiantuntijan maineenhallintaa. Koska verkkokeskusteluja ei voi ohjata, internet ei unohda ja kasvoton tekstipohjainen viestintä tuntuu jyrkemmältä verrattuna kasvokkaiseen vuorovaikutukseen, on hyvä ennen julkaisemista hetki harkita mitä on nostamassa esiin julkiseen keskusteluun millä sävyllä esittää asiansa mitä on tuomassa jo käynnissä olevaan keskusteluun miten suhtautuu yllättäviin vastoinkäymisiin. Viimeisen vuosikymmenen aikana vahvemmaksi kehittynyt ajatus asiantuntijoiden henkilöbrändäämisestä sosiaalisessa mediassa on ohjannut monien ajattelua pinnallisiin seikkoihin, jotka ohjaavat asiantuntijan harhapoluille. Itselle sopiva tapa olla esillä kannattaa harkita huolellisesti. Verkkonäkyvyyden perimmäinen tarkoitus on jakaa asiantuntijan perusteltuja ajatuksia omia kollegoita laajemmille yleisöille. Se auttaa käynnistämään vuoropuhelua eri tahojen kanssa. Avoimessa verkkoympäristössä toimiminen on tärkeää, koska vuoropuheluun osallistuvat vaikuttavat keskustelun suuntaan ja sävyihin. Yhteiskunnallisen kehityksen kannalta on välttämätöntä, että asioista keskustellaan avoimesti ja eri yleisöjä otetaan mukaan. Toisille henkilöbrändäys on tavoitteellista ja siitä voi olla paljon hyötyä. Näkyvyys luo lisää näkyvyyttä, jota algoritmit vahvistavat. Asiantuntijan roolissa julkisesti omalla nimellä esiintyminen on kuitenkin jokaisen oma, henkilökohtainen valinta. Yleistajuiset asiantuntijablogit tuotetaan yhdessä Asiantuntijan on helppo aloittaa julkinen vuoropuhelu alustoilla, joissa sisältö kuratoidaan ennen julkaisemista. Esimerkiksi Tikissä on yksi monista Metropolia Ammattikorkeakoulun blogeista, joissa asiantuntijat jakavat ajatuksiaan avoimesti saatavilla olevalle alustalle. Tällaisessa ympäristössä asiantuntija ei ole yksin, vaan blogin toimituskunta tutustuu ja antaa palautteen aineistoille ennen julkaisemista. Toimituskunnan tehtävä on arvioida, mikä aihepiirissä voisi olla blogin yleisöä kiinnostavaa sisältöä. Toimitustyötä tehdään yhteistyössä kirjoittajien kanssa. Kun yhteisesti tuotettu, mielenkiintoinen blogimerkintä on julkaistu, toimituskunta ja kirjoittaja yhdessä levittävät sisältöä sosiaalisiin verkostoihin. Blogimerkintöihin käydään suoraan harvakseltaan kommentoimassa, mutta sellainen avoimen vuoropuhelun mahdollisuus on olemassa.
Tikissä on Metropolian tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) blogi. Bloggaajat ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä muita TKI-toiminnan asiantuntijoita. Jos haluat kirjoittaa blogiin, ota yhteyttä toimituskuntaan.
Milla Åman Kyyrö, päätoimittaja
Viestinnän asiantuntija, TKI-hankkeet ja kehittäminen
p. 050 342 0341
milla.amankyyro@metropolia.fi
Päivi Keränen
Projektipäällikkö, Muotoilu
p. 040 184 1952
paivi.keranen@metropolia.fi
Jussi Linkola
Projektisuunnittelija, Hankeviestintä- ja julkaisupalvelut
p. 040 184 2448
jussi.linkola@metropolia.fi
Toimituskunta toimittaa Tikissä-blogin sisällöt ennen julkaisua.
3AMK ammattikorkeakoulu asiantuntija Dallaten FUTU hanke hankeviestintä hankkeet hyvinvointi innovaatio innovaatio-opinnot innovaatiot Innovation johtaminen Katse tulevaisuuteen kehittäminen keksintö kestävä kehitys koulutus metropolia minno nuoret Oona-hanke opiskelijat oppiminen osaaminen osaamisen kehittäminen resilienssi service design sosiaali- ja terveysala tekoäly tki TKI-toiminta tulevaisuus tuottavuus tutkimus työelämä työhyvinvointi työllistyminen viestintä vuorovaikutus yhteiskehittäminen yrittäjyys yritystoiminta yritysyhteistyö
Ideoimme, rikastamme ja kehitämme käytäntöön uusia ratkaisuja yhteistyössä yritysten, julkisen sektorin, järjestöjen ja asukkaiden kanssa.