Vuosi: 2020
Student recruitment online – How to develop long-term success in uncertainty?
What is the student recruitment’s insight in the age of ‘the new normal’? According to the Studyportals COVID19 Impact Report, the recruitment of future students has moved online. The survey showed that digital promotion (82%) online counseling and support (74%) and virtual events (60%) are taken up by most of the education institutions. In this blog post, we will discuss how to develop long-term student recruitment success online and foster engagement, in addition to ethical discussion. Shifting to online brings long-term success We see the post-COVID19 world shifting so that more and more communication and marketing between the university and the prospective students will be online. Thus, the role of student recruitment agents needs to change so that they will provide us more digital recruitment options like webinars and virtual fairs, and the university provides e.g. virtual campus tours. The same trend is predicted by Studyportals survey, Studyportals COVID19 Impact Report, stating less money to be available for travel and staff, and more budgets available for digital recruitment tools. The good news is that the return on investment in digital marketing is easier to measure compared to traditional methods like fairs. Perhaps the world has changed forever? We believe that operating on a different landscape will change our ways to interact with prospective students. This requires new approaches to brand visibility and engagement between educational agents and providers. There will be an increasingly significant role in digital marketing to develop brand visibility and engagement. This might include any or all of the following: content marketing and storytelling via social media use of student ambassadors newsletters webinars virtual open days and study fairs Not only digital marketing, but also teaching and learning is shifting online. The Covid-19 pandemic has accelerated the need to transform curricula of higher education institutions. The pandemic is impacting student preferences towards online possibilities. International students play an important role in today's universities, as they are a significant source of diversity and revenue. Therefore, in the future we need to be ready to offer more and more education online. Students’ expectations for instructional quality and a better technical experience online will rise throughout the year and many schools and universities will rely heavily on online delivery for much of 2020 (2). How to foster engagement - student experiences and campus tours in the age of social distancing In international student recruitment, online does not mean impersonal. There are several ways to remotely connect with students, their parents and educational partners without losing the human touch. Along with the prospective students, the study counselors and partner agents need to experience the campus. Thus, the role of digital material on campuses and study experiences have gained a significant role in marketing (1). Institutions need to think about the ways to leverage mobile self-guided tours to fill information gaps and provide an interactive campus experience that can be explored at home or on campus while maintaining social distance. In addition, with the help of the webinars, the prospective students can watch a presentation or a demo lecture, or simply have their questions answered live, feeling connected from the comfort and safety of their home. At Metropolia University of Applied Sciences, for the past three years, we have already been organizing webinars together with our educational partners with positive experiences. This autumn, we will be hosting various both undergraduate and graduate focused webinars together with our educational agents as well as participating in webinars organized by third parties. The benefit of virtual sessions is that it enables the university to chat in real-time with students who are interested in studying abroad. We have already participated in two marketing webinars in Indian market, and as a result we can already conclude that there is an ever growing interest towards Finland and Finnish higher education. We were happy to showcase our institution among some of the best universities in the world, an important milestone in university branding as such. We are eagerly looking forward to seeing how effectively this will generate leads and prospective students. Emphasized role of ethics in partnerships Due to the shift to online, the role of ethics is becoming even more important than before - this applies to the international student recruitment, collaboration between the educational agent and provider. The importance of ethics and human rights is highlighted in the transnational education roadmap by Finnish National Agency for Education (5). One outstanding guideline to benchmark and follow is the Australian Agent Code Of Ethics. The Australian education and training sector expects education agents to adhere to seven ethical principles: Integrity – being straightforward and honest in all professional and business dealings Objectivity – not allowing professional judgment to be compromised by bias or conflict of interest Professional competence and due care – maintaining professional knowledge and professional service, and acting diligently Transparency – declaring conflicts of interest to all clients, especially when service fees are charged to both the education provider and the prospective student Confidentiality – respecting and preserving the confidentiality of personal information acquired and not releasing such information to third parties without proper authority Professional behaviour – acting in accordance with relevant laws and regulations and dealing with clients competently, diligently and fairly Professionalism and purpose - acting in a manner that will serve the interests of clients and the wider society even at the expense of self-interest; recognising that dedication to these principles is the means by which the profession can earn the trust and confidence of stakeholder groups (4). In addition, there is an increasing need to reach out to high school counselors. International schools offering K-12 English-medium instruction represent an increasingly important source of high-caliber students to universities around the world. An ISC Research report, “Higher Education Report: Pathways from K-12 English-medium International Schools to University 2018,” states that a key to recruiting success is strong relationships between universities and international school college counsellors (3). Due to COVID19, many campus visits and college fairs have been cancelled. However, there is a need to communicate effectively and share the best possible and accurate information online with educational agents and high school counselors. With limited chances to meet face-to-face with the agents, education providers need to trust that agents adhere to high standards of professionalism and have accountability for their business partners. At Metropolia UAS, we have strengthened our counselor cooperation and networks through our agent contacts in our target markets. Comprehensive training of the educational agents and high school counselors is the basics of ethical, efficient and successful student recruitment. We have put a considerable amount of our personal work in ensuring that our educational agents are top professionals in their field, highly committed to assisting applicants in finding a suitable educational path, with a thorough knowledge of the target market as well as of Finland and its higher education. They are experts on pre-screening the prospective students with motivation, sufficient ability and resources to study abroad. Naturally, our Head of Schools and Admissions Services play a significant role as well, and we are continuously working together to develop further our internal processes to meet our prospective students’ and educational partners’ needs for the best possible outcome. Read also our previous blog post about Building reliable agent relationships in international student recruitment. References: Studyportals blog Digital Marketing and Recruitment for Universities during COVID-19 ICEF Monitor 6.5.2020 ICEF Monitor 5.2.2019 Australian government: Australian International Education and Training - Agent Code of Ethics.pdf OPH: Koulutusviennin tiekartta 2020-2023 Authors Aija Ahokas, Manager of Education Export / Senior Lecturer (MEd, RN, Specialist Qualification in Product Design). Ms Ahokas has many years of working experience abroad in the Middle East, in Saudi Arabia and United Arab Emirates. Her core competencies are in different international activities, networks and partnerships. In addition, her competencies include teaching and tutoring multicultural students especially in Nursing. Transnational education is close to her heart. Sirpa Rutanen, Communications & Marketing Specialist (MA, Specialist Qualification in Product Design). Ms Rutanen is a strong professional in International Marketing and Communications, fluent in 7 Languages. Her core areas of expertise are International Marketing, Branding, Communication and Public Relations. Having lived in France and Germany, with relatives in four different continents, and worked over 10 years in International Sales for a major airline, her passion is in Intercultural Competence and Communication. Together Ms Ahokas and Ms Rutanen have worked for over six years to develop and promote Metropolia and its international student recruitment and other educational services.
Kannattaisiko minunkin ottaa käyttöön ORCiD-tunniste?
Oletko turhautunut syöttämään samoja tietoja yhä uudelleen? Uuden työnantajan uusiin järjestelmiin, uusiin rahoitushakemuksiin, uusiin artikkelikäsikirjoituksiin? Vai onko kunnian työstäsi saanut joku toinen samanniminen henkilö? Tai onko nimesi kenties vaihtunut? Jos vastasit kysymyksiin kyllä, ongelman ratkaisuksi on tarjolla ORCiD-tutkijatunniste. Sen luvataan: ratkaisevan nimenvaihdoksiin, samannimisiin tutkijoihin tai nimien erilaisiin kirjoitusasuihin liittyviä sekaannuksia mahdollistavan myös tutkimustuotosten automaattisen linkittämisen toisiinsa vähentävän ajan mittaan tarvetta syöttää henkilö- ja julkaisutietoja moneen kertaan eri järjestelmiin Mitä, jos et ole ”oikea tutkija”? Työskenteletkö esimerkiksi ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan hallintotehtävissä? Voitko silloin saada tutkijatunnistetta? Olisiko siitä sinulle hyötyä tai iloa? Mikä on ORCiD-tunniste? ORCiD-tutkijatunniste eli Open Researcher and Contributor ID on digitaalinen, kansainvälinen, pysyvä ja yksilöivä numerosarja, joka erottaa sinut muista tutkijoista. Maailmanlaajuisesti ORCiD-tunnisteita oli toukokuussa 2020 käytössä noin 8,5 miljoonaa. Käyttäjistä yli 33 000 oli Suomeen viittaava .fi-päätteinen sähköpostiosoite. Opetus- ja kulttuuriministeriö, tutkimusorganisaatiot, kustantajat ja tutkimusrahoittajat hyödyntävät yhä enemmän ORCiD-tunnistetta järjestelmissään. Useiden tutkijatunnisteiden joukosta juuri ORCiDia suositellaankin Suomessa toimiville tutkijoille. Jotkut ulkomaiset rahoittajat ja kustantajat voivat edellyttää ORCiD-tunnisteen käyttöä. Alla upotettuna englanninkielinen video "What is ORCID? ORCID on Vimeo." Kuka tai mikä on ORCiDin takana? ORCiD on riippumaton ja voittoa tavoittelematon yhdistys, joka on rekisteröity Yhdysvaltoihin. Se on avoin, julkinen, kansainvälinen ja tieteenalasta riippumaton. Tutkijalle ORCiD-tunnisteen käyttö on maksutonta. Organisaatioiden on mahdollista hankkia maksullinen ORCiD-jäsenyys. Organisaatiojäsenyydestä hyötyvät ne organisaatiot, jotka haluavat kytkeä tunnisteen omiin tietojärjestelmiinsä ja kehittää tutkijoille suunnattuja sähköisiä palveluita. CSC (Tieteen tietotekniikan keskus) koordinoi Suomen ORCiD-konsortiota. Konsortion kautta tutkimusorganisaatiosta tulee kansainvälisen ORCiDin jäsen, ja se pääsee hyödyntämään kaikkia ORCiDin tuomia etuja. Vuoden 2020 alussa Suomen ORCiD-konsortiossa oli mukana 17 tutkimusorganisaatiota, kuten yliopistoja, tutkimuslaitoksia ja sairaanhoitopiirejä. Ammattikorkeakouluja konsortiossa ei vielä silloin ollut. ORCiD ja henkilötietojen luovutus ORCiDia siis ylläpitää yhdistys, joka on rekisteröity Yhdysvaltoihin. Epäilyttääkö henkilötietojen luovutus EU:n ulkopuolelle? Tutkijoilla voi olla syitä, miksi he eivät halua näkyä täällä tutkimusmaailman verkostossa. Esimerkiksi tietyillä voimakkaita tunteita herättävillä tutkimusaloilla tutkijoita maalitetaan tai heihin kohdistuu suoranaisia turvallisuusuhkia. Siksi Suomessa suositellaan, että kotiorganisaatiot eivät luo tunnisteita tutkijoiden puolesta ja tunnisteen käyttö on tutkijoille vapaaehtoista. Tutkijana luot tunnisteen itse. ORCiD-järjestelmässä olevien tietojesi omistusoikeus säilyy sinulla. Voit määrittää itse: mitkä tiedot ovat julkisia ja mitkä jaetaan vain sinun nimeämien luotettujen organisaatioiden kanssa. Luotettu organisaatio voi olla esim. työnantajasi tai kustantaja, jolle teet vertaisarviointeja Jos kotiorganisaatiosi on Suomen ORCiD-konsortion jäsen, voit antaa luvan tietojesi siirtoon automaattisesti oman organisaatiosi tutkimustietojärjestelmästä ORCiDiin ja päinvastoin. Tutkijatunniste rakentaa henkilökohtaista tutkijaprofiiliasi Onko tunnisteesta hyötyä, jos työnantajasi ei ole Suomen ORCiD-konsortion jäsen? Riippumatta siitä, onko kotiorganisaatiosi ORCiD-konsortion jäsen vai ei, tutkijatunniste rakentaa sinun tutkijaprofiiliasi sekä parantaa sinun näkyvyyttäsi ja vaikuttavuuttasi tiedeyhteisön jäsenenä. Voit liittää omaa ORCiD-profiilisi tietoja esim. koulutuksesta, työpaikoista, aiemmista julkaisuista ja oman tutkimuksen aihealueista ja asiasanoista. Kun laitat tunnisteesi uusien julkaisujen tekijätietoihin, niiden tiedot siirtyvät kustantajalta ja esimerkiksi VIRTA-tietokannasta profiilisi. Jos toimit vertaisarvioijana, kustantaja voi luvallasi laittaa ORCiD-profiiliin merkinnän suoritetusta vertaisarvioinnista. Profiilisi siis ylläpitää ansioluettelotietojasi ja voit tulostaa niitä tai siirtää suoraan rahoitushakemuksiin. Valtakunnallisessa tutkimustietovarannossa käytetään tutkijan tunnisteena ORCiD-tunnistetta. Eli ORCiD-tunnisteen avulla voit parantaa näkyvyyttäsi myös tiedejatutkimus.fi -sivustolla (lue lisää @SeAMKin verkkolehdestä Tutkimustietovaranto avaa tiedettä ja tutkimusta). ORCiD-tunnisteen on kuvattu olevan kuin tutkijan nimikirjoituksen tai sormenjäljen. Tunnistetta voi hyödyntää kotiorganisaation nettisivuilla, blogeissa, sosiaalisessa mediassa, ansioluettelossa ja sähköpostin allekirjoituksessa. ORCiD-sivullasi voit myös liittää oman tunnuksesi koneluettavana QR-koodina esimerkiksi postereihin. Vaikka ORCiD-tunniste on vapaaehtoinen, osoittaa sen käyttö, että haluat olla vakavasti otettava toimija tutkimuskentällä. Käy sinäkin luomassa oma tutkijatunnisteesi ja näy tutkimusyhteisön jäsenenä! https://orcid.org/ Lähteet Tutkijatunniste.fi (29.6.2020) Gabriela Mejias (ORCiD) tilaisuudessa: "ORCiD in Finland” webinaari, järjestäjät ORCiD ja CSC, 29.5.2020. Kirjoittajat Susanna Näreaho (FT) on entinen ympäristöalan tutkija, joka työskentelee tällä hetkellä erityisasiantuntijana Metropoliassa. https://orcid.org/0000-0002-1015-9176 Seliina Päällysaho (FT, KTM) työskentelee Seinäjoen ammattikorkeakoulussa tutkimuspäällikkönä ja toimii Ammattikorkeakoulujen avoin TKI-toiminta, oppiminen ja innovaatioekosysteemi -hankkeen projektipäällikkönä. https://orcid.org/0000-0002-3554-7773
Hankeviestintä ja kriiseihin varautuminen
Hankkeiden toimintaa tuetaan viestinnän keinoin. Avuksi laaditaan koko hankkeen elinkaaren vaiheet (aloitus, toiminta, päätös) huomioon ottava viestintäsuunnitelma, jonka tavoitteena on tukea hanketta koskevan tiedon levittämistä ennalta määriteltyjen yleisöjen ulottuville. Hankkeen edetessä saattaa ilmetä tilanteita, jotka vaativat poikkeamaan ennalta laadituista hankkeen toteuttamissuunnitelmista. Ehkäpä joku hankekumppani jättäytyy pois, hanketyöntekijä sairastuu tai myönnetty hankebudjetti ei riitäkään kaikkiin suunniteltuihin kuluihin. Jos tällaisiin tilanteisiin ehditään reagoida rauhassa, ilman että muutokset tuottavat hankkeen toteuttamisen kannalta täysin ylitsepääsemättömiä ongelmia, kyseessä harvemmin on suoranainen kriisi. Mitä yllättävämpi ja äkillisempi tilanne tulee eteen, sen nopeampaa reagointia ja luovaa ongelmanratkaisukykyä vaaditaan. Kaikkea ei tarvitse kuitenkaan jättää sattuman varaan. Osana viestinnän suunnittelua on hyvä luoda ennakoiva toimintamalli myös poikkeamien varalle, erilaisiin häiriö- ja kriisitilanteisiin. Suunnitelma, jonka ei toivota toteutuvan Kriisiviestintäsuunnitelmaa laadittaessa on pyrkimys ennakoida ja arvioida, minkätyyppisiä uhkia hankkeen ennalta suunniteltuun toimintaan liittyy. Kriisien juurisyyt voidaan jakaa esimerkiksi säädännöllisiin, taloudellisiin, toimintaympäristö- tai inhimillisiin tekijöihin liittyviin kriiseihin. Ne voidaan toisaalta jakaa sisäisiin tai ulkoisiin kriisitilanteisiin. Sisäiset kriisit voivat liittyä esimerkiksi rahoitukseen sopimuksiin hankkeen johtamiseen hanketyöntekijöihin kumppaniorganisaatioihin Ulkoiset kriisit voivat liittyä esimerkiksi lainsäädäntöön sopimuksiin alihankkijoihin hankkeen kohderyhmiin hankkeessa suoritettaviin käytännön toimenpiteisiin Kun mahdolliset kriisinlähteet on tunnistettu, on helpompi luokitella erilaisten kriisitoimenpiteiden kiireellisyys ja nimetä vastuuhenkilöt toteuttamaan ne. Ongelmien ilmetessä on helpompaa toimia välittömästi, kun suunnitelma ja vastuut ovat ennalta määritelty. Hanketoiminnassa vakavuusasteeltaan eritasoisia häiriöitä voivat olla esimerkiksi Lievä: suunniteltu hanketoimenpide ei toteudu lainkaan. Keskitaso: käynnistetyssä toimenpiteessä tapahtuu keskeytys. Vakava: hanketoiminnassa tapahtuva onnettomuus, josta aiheutuu aineellinen tai henkilövahinko. Hankkeen eri toimenpiteisiin liittyy erilaisia ja eritasoisia kriisityyppejä. On hyvä tunnistaa nämä eritasoiset riskit. Tarvittaessa voi luoda hankkeen toiminnalle toimenpidekohtaiset kriisiviestintäsuunnitelmat. Esimerkiksi robottibussin ajeluttaminen kaupunkiliikenteessä muun liikenteen seassa vaikuttaa laajasti robottibussin reitin varrella kulkevien päivittäiseen elämään, jolloin sen toiminnasta viestimiseksi kannattaa laatia erilliset ohjeistukset ja perehdytys kriisitilanteiden varalle. Etäpalaverin pitäminen hankekumppaneiden kesken ei epäonnistuessaankaan vaikuta vahvasti kenenkään toimintaan, jolloin siihen ei tarvitse kriisiviestinnän näkökulmasta kiinnittää huomiota. Yksityiskohtaisempia ohjeita kriisiviestinnän suunnitteluun saa esimerkiksi Elisa Juholinin oppaasta (aukeaa sivulle mif.fi) Ennakointi tuo mielenrauhaa Kriisit ja poikkeukset ovat ennakoimattomia, yllättäviä tapahtumia. Juuri siksi ennalta sovittu toiminta niiden varalta tuo mielenrauhaa - viestintätoimenpiteiden kiireellisyyttä ja kohdentamista eri yleisöille ei tarvitse suunnitella hätäisesti, ongelman jo ollessa käsillä. Kriisiviestintä suunnitellaan ennen hankkeen käynnistymistä. Käytännön toimenpiteitä on hyvä suunnitella ajatellen tärkeysjärjestystä ja vastuita. missä tilanteessa ja kenen käskystä kriisiviestintä käynnistetään kiirellisyysjärjestystä, eli keitä minkäkin kriisitilanteen seuraamukset koskettavat kuka vastaa kriisistä viestimisestä millekin taholle miten kriisin jälkiviestintä hoidetaan. Kriisiviestintäsuunnitelmassa on hyvä huomioida hankekumppanien mahdollisesti eriävät käytännöt ja toimintaperiaatteet. Erityisesti kansainvälisten hankkeiden kohdalla valmistelutyö kannattaa aloittaa ajoissa, sillä kriisinhallinnan periaatteet voivat poiketa toisistaan maakohtaisesti. Hankkeen päävastuutahon tulee kyetä arvioimaan, mitkä ratkaisut ovat parhaita hankkeen etua ajatellen, ja sovitella eroavaisuuksia tai sopia siitä, että kukin hankkeessa mukana oleva taho laatii omiin kansallisiin käytäntöihin soveltuvan suunnitelmansa. Hankekumppanien kesken yhteisesti työstettyä kriisiviestintäsuunnitelmaa ei toivottavasti koskaan tarvitse ottaa käyttöön, mutta sen laatimiseen käytettävä aika on järkevä sijoitus yllättävien tilanteiden varalle. Tärkeintä on saavuttaa yhteisymmärrys siitä, mitä kriisit kullekin osapuolelle merkitsevät ja siten innostaa kumppaneita luomaan jopa kriisejä ennaltaehkäiseviä käytäntöjä hankkeen toimintaperiaatteiksi.
Developing reliable educational agent relationships in international student recruitment
According to the questionnaire done to higher education institutions (HEI) by Opetushallitus, 80 % of Finnish higher education institutions had a strategy for recruiting international students. In these HEIs, four main focus areas were China, India, Russia and Vietnam. The main tools used in student recruitment were different webpages increased interest in using student recruitment agents student ambassadors optimizing search engines and marketing. The main challenges were considered to be e.g. insufficient resources in marketing and recruiting, in addition to understanding target countries. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2019) In 2018, there were in total 20.237 foreign students studying in higher education in Finland. Nearly 10 000 of them studied in universities of applied sciences, that is 6,7 % of the total amount of students. The most significant group of foreign students came from Asia (46 %), Vietnam being number one. The second biggest group came from Russia, China being number three. (1) It is difficult to estimate how many international students use the services of student recruitment agents. However, according to the international studies, agents play a significant role in the global education market. With a competent agent, universities can strengthen the recruitment process of the most suitable and motivated students for their degree programs. This collaboration between university and agent requires mutual commitment, professionalism and responsible marketing. (5) At Metropolia University of applied sciences, there are 1400 foreign degree students, covering over 100 nationalities. The percentage of foreign students was 8,64 % in 2019. Most of the non-EU/EEA students come from Vietnam, India and Nepal. In On-Demand education, the biggest groups come from India, Philippines and Vietnam. Where do our future international students come from and how can we increase the number of international students with the help of educational agents? In this blog post, we will discuss the needs and strategies to develop the international student recruitment services at Metropolia. International student market and effects of Covid-19 According to the ICEF Monitor (2), the pandemic will have a significant impact on the global economy and international educators are looking ahead to try to prepare for the rest of 2020 and into 2021. Professor Simon Marginson, the director of the Centre for Global Higher Education at the University of Oxford, predicts the market shifting so that the international student market will become “a buyer’s market” - institutions and schools competing harder for a smaller population of prospective students. Secondly, he states that there will be a greater emphasis on intra-regional mobility. Issues of proximity, health security, and affordability will sharpen a trend towards greater mobility within the region, especially so in East Asia. According to the Studyportals COVID19 Impact Report (6) the expectations for 2020 international enrolment are not promising: 83% of higher education professionals expect a decrease or large decrease of international enrolments 60% expect a drop overall. This means that international mobility is becoming increasingly uncertain. Both professionally and personally, it has been a challenging time for us all as the market dynamics are reset. Despite of the immediate impacts of the coronavirus on international student recruitment, we at Metropolia UAS have been working remotely in close cooperation both with our existing educational agents and with potential new ones. We have also new insights in mind as the education industry continues to look ahead to the post-COVID recovery. The outbreak of COVID19 certainly accelerated the plans for online education, however, we believe that for international markets one needs to clearly select the degree programmes we focus first since implementing them requires significant amount of time, money and effort. In this development our educational agents play an important role, helping us to analyse the specific market needs. We have been monitoring closely the prospective students behaviour, managed crisis communication towards our partner agents as well as applicants’ parents. Although the pandemic has made us to change our short-term plans, our focus is in the big picture and long-term goals - this means visualizing the internationalisation in the new post-COVID19 world. Goals of international student recruitment Regarding educational agents, our focus at Metropolia is in building reliable, long term partnerships that will provide us motivated students, rather than just opting for the quantity. In our partnerships, we have opted for the agents having connections and knowledge of both Finland and the market in concern. Building trustworthy relationships takes time and a lot of benchmarking through various international events and networking both face-to-face and online. Another important factor for us is to get potential applicants willing to stay and work in Finland, to boost Finland’s economy and future prospects. According to International higher education and research policy for years 2017–2025, one of the seven actions for the global development of higher education focuses on facilitating foreigners’ studying and working in Finland (4). It is estimated that the need for new labor in Finland will be around 60.000 people annually by year 2035. During the spring, our focus has been in adapting to the pandemic with the help of online facilities and in supporting our agents during this difficult phase. These uncertain times have created a lot of concern from parents’ side whether to send their young adults to study abroad or not. According to ICEF Monitor (3), parents play a significant role in decision making for studies abroad, and they are also concerned about the return on investment for graduates. In practice, this means e.g. a strong need for emphasizing Finland as a safe country with a good healthcare system, highlighting our support and guidance functions at the university for our international students, as well as ensuring that our partner agents are carefully selected, reliable partners. As a multidisciplinary university of applied sciences, we have a strong offering and expertise in the fields of ICT Electronics Nursing International Business which have a huge demand in our target markets. Furthermore, U-Multirank 2020 (7) has presented Metropolia amongst the TOP 25 performing universities globally under the category “Co-publications with industrial partners”. According to the U-Multirank 2020 report, Metropolia performs well in the Regional Engagement dimension. This ranking is beneficial for us also in regards of student recruitment. In terms of partnerships, we have started this spring collaboration with StudyNordic in the Indian market. We also work in very close collaboration with our already existing partners Edunation (Asian countries), Viope (India and China) and IIHS (Sri Lanka). Beside these existing target markets, we are also developing our agent relations to Middle East and Latin America. You can find our current educational partners listed on our website. We are happy to discuss a new potential partnership in international student recruitment. References Finnish National Agency of Education 2020. Tilastoja korkeakoulujen ulkomaalaisista tutkinto opiskelijoista vuonna 2018 (opens PDF) (24.06.2020) ICEF Monitor - Looking ahead - scenario planning and recovery forecast for international education (01.04.2020) ICEF Monitor - The crucial role of parents in international student recruitment and retention (17.04.2019) International higher education and research policy for years 2017–2025 (opens PDF). Ministry of Education and Culture, Finland 2017:11. Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden maahantulo ja integroituminen sujuvaksi yhteistyöllä (aukeaa PDF). Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:31 (24.06.2020) Studyportals.com COVID19 Impact Report, April 2020 U-Multirank 2020 report (opens PDF). Authors: Aija Ahokas, Manager of Education Export / Senior Lecturer (MEd, RN, Specialist Qualification in Product Design).Ms Ahokas has many years of working experience abroad in the Middle East, in Saudi Arabia and United Arab Emirates. Her core competencies are in different international activities, networks and partnerships. In addition, her competencies include teaching and tutoring multicultural students especially in Nursing. Transnational education is close to her heart. Sirpa Rutanen, Communications & Marketing Specialist (MA, Specialist Qualification in Product Design). Ms Rutanen is a strong professional in International Marketing and Communications, fluent in 7 Languages. Her core areas of expertise are International Marketing, Branding, Communication and Public Relations. Having lived in France and Germany, with relatives in four different continents, and worked over 10 years in International Sales for a major airline, her passion is in Intercultural Competence and Communication. Together Ms Ahokas and Ms Rutanen have worked for over six years to develop and promote Metropolia and its international student recruitment and other educational services.
Tutkimustietovaranto avaa tiedettä ja tutkimusta
Etsitkö yrityksesi tapahtumaan aivotutkijaa puhumaan työhyvinvoinnista? Tarvitsetko maahantuomallesi leijulaudalle akun tehonmittausta? Onko mielessäsi suurempi tuotekehityshanke ja haet siihen kumppaneita? Kurkista, löytäisitkö etsimäsi www.tiedejatutkimus.fi -sivustolta. Opetus- ja kulttuuriministeriö on yhdessä tutkimusyhteisön kanssa koonnut ensimmäistä kertaa yhteen tiedot kaikesta Suomessa tehtävästä tutkimuksesta tieteenalasta tai organisaatiosta riippumatta. Tuo tieto on nyt vapaasti saatavilla ja hyödynnettävissä uuden palvelun avulla. Tutkimusta kuvaavia tietoja käytetään paitsi tutkimuksessa itsessään, myös tutkimukseen liittyvässä hallinnossa kuten tilastoinnissa, tiedonhauissa, tutkimusrahoitusta myönnettäessä ja rahoituksen käyttöä raportoitaessa. Tutkimustuloksia tulisi voida hyödyntää tehokkaasti myös poliittisessa päätöksenteossa. Tutkimustoimintaan liittyvää tietoa kerätäänkin yhä enemmän erilaisiin tietojärjestelmiin. Tietojen kokoaminen yhteen valtakunnalliseen tutkimustietovarantoon järkeistää hallinnollista työtä ja parantaa tietojen saatavuutta ja löydettävyyttä. Valtakunnallisen tutkimustietovarannon portti tiedon hyödyntäjille on www.tiedejatutkimus.fi-sivusto. Sivuston ensimmäinen versio on julkaistu kesäkuussa 2020, ja tällä hetkellä sieltä löydät yhdestä paikasta tiedot eri alojen tutkimusjulkaisuista, erilaisista tutkimushankkeista ja Suomessa käytössä olevista tutkimusinfrastruktuureista. Palvelua täydennetään vaiheittain, ja myöhemmin sieltä löytyvät myös tiedot eri alojen tutkijoista sekä hankkeissa tuotettujen tutkimusaineistojen kuvauksia. Palvelun kautta löytyviä tietoja voivat hyödyntää kaikki tutkimuksesta ja sen tuloksista kiinnostuneet, kuten esimerkiksi yritykset, kansalaiset, rahoittajat, julkishallinto sekä tutkijat itse. Kuka Suomessa tutkii ja mitä? Tiedotusvälineillä, yrityksillä, tutkijoilla ja rahoittajilla on usein tarve löytää tietyn alan asiantuntijaa. Tällä hetkellä asiantuntijoita pitää hakea kunkin tutkimusorganisaation omilta sivuilta tai erilaisilla yleisillä hakukoneilla kuten googlella. Tutkimustietovarannon tavoitteena on luoda selkeä, kattava palvelu, josta voi yhdellä haulla löytää tutkijoita ja muita asiantuntijoita kaikista suomalaisista tutkimusorganisaatioista. Tutkijoiden henkilötietojen siirtäminen tutkimustietovarantoon edellyttää lainsäädännöllisiä muutoksia, ja tutkijoiden tiedot liitetään palveluun vasta vuoden 2021 aikana. Sen sijaan Suomessa toimivien tutkimusorganisaatioiden (yliopistot, ammattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset ja yliopistolliset sairaalat) ja tutkimusta rahoittavien organisaatioiden tiedot löytyvät jo palvelusta, samoin yleinen kuvaus Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmästä. Lukuja tieteestä -osioon on koottu tilastotietoa Suomen tutkimuksen rahoituksesta, henkilövoimavaroista sekä julkaisutoiminnasta ja tieteellisestä vaikuttavuudesta. Osio sisältää myös Suomen tilanteen vertailua muihin EU- ja OECD-maihin. Mitä tuloksia tutkimus on tuottanut ja mistä löydän ne? Tutkimustoiminnan tuloksista ja saavutuksista kerrotaan mm. kansainvälisissä tieteellisissä julkaisuissa, kotimaisissa ammattialan julkaisuissa, oppimateriaaleissa, kirjoissa, suurelle yleisölle tarkoitetuissa julkaisuissa, verkkolehdissä ja somekanavissa. Suomessa toimivat tutkijat tuottavat yhteensä yli 50 000 artikkelia tai muuta julkaisua – joka vuosi. Avoimen tieteen periaatteiden mukaisesti isoon osaan näistä voit tutustua vapaasti, mutta ne sijaitsevat eri paikoissa: tutkimusorganisaatioiden tai kustantajien verkkosivuilla, eri artikkelitietokannoissa jne. Tiedejatutkimus.fi -palvelusta voit hakea tietoja tällä hetkellä lähes puolesta miljoonasta tutkijoiden tekemästä julkaisusta. Jos julkaisu on avoimesti saatavilla, löydät linkin, josta pääset lukemaan myös itse julkaisun. Minkälaisiin aineistoihin tutkimustulokset perustuvat? Voisinko käyttää niitä uudelleen? Tutkimustulokset perustuvat eri tavoin kerättyihin ja käsiteltyihin tietoihin, kuten havainnointeihin, näytteisiin, koejärjestelyihin, mittaustuloksiin, haastatteluihin tai vaikka valokuviin. Kun yksittäiset havainnot, näytteet, mittaustulokset yms. järjestellään kokonaisuuksiksi, ja niihin liitetään tiedot mm. keräysolosuhteista ja käsittelytoimenpiteistä, puhutaan tutkimusaineistosta. Jos tutkimusaineiston kokoamiseen on käytetty julkista rahoitusta, pitäisi se lähtökohtaisesti avata myös muiden hyödynnettäväksi ja jatkokäyttöön. Aineistoon ja sen jatkokäyttöön liittyy usein sen omistajuuteen, tekijänoikeuteen, tutkittavien tietosuojaan ja tutkimusetiikkaan liittyviä kysymyksiä. Aineiston käyttöehdoissa on kerrottu (esim. kansainvälisellä Creative Commons lisenssillä), mihin voit sitä käyttää ja miten alkuperäiseen aineistoon tulee viitata. Varsinaisia tutkimusaineistoja ei tulla tallentamaan tutkimustietovarantoon, mutta sieltä löydät tulevaisuudessa tutkimusaineistojen kuvauksia, joiden perusteella voit etsiä kiinnostavia aineistoja muista data-arkistoista. Mitä tieteessä tapahtuu juuri nyt? Tiedejatutkimus.fi tarjoaa tietoa julkisten ja yksityisten tutkimusrahoittajien rahoittamista tuoreimmista tutkimushankkeista. Palvelussa on tällä hetkellä Suomen Akatemian, Business Finlandin, Horizon2020-ohjelman sekä muutamien yksityisten säätiöiden tuoreimpia rahoituspäätöksiä. Kunkin rahoitusta saaneen hankkeen yhteydessä on lyhyt kuvaus hankkeesta ja sen tavoitteista. Sivusto tarjoaa myös yhteisen näkymän kaikkien suomalaisten tutkimusorganisaatioiden tiedettä ja tutkimusta koskeviin ajankohtaisiin uutisiin. Sivustoa seuraamalla saa siis hyvä kuvan siitä, mitä kaikkea uutta tutkimusmaailmassa on parhaillaan meneillään. Minkälaisia laitteita, mittausasemia, erityislaboratorioita Suomesta löytyy? Tutkimusinfrastruktuureilla tarkoitetaan tutkimusvälineiden, laitteistojen, aineistojen ja palveluiden kokonaisuuksia, jotka mahdollistavat tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa, tukevat tutkijankoulutusta sekä opetusta ja palvelevat elinkeinoelämää ja yrityksiä. Julkisella rahoituksella hankittujen tutkimusinfrastruktuurien tulisi olla yhteiskäyttöisiä ja avoimia, toki käytöstä aiheutuvat kustannukset voidaan laskuttaa. Tiedejatutkimus.fi -sivulla esitellään tutkimusintrastruktuurit ja kuvataan niiden tarjoamat palvelut yhtenäisellä tavalla. Kullakin infrastruktuurilla on omat käyttöehtonsa, joiden puitteissa palveluiden ja laitteiden hyödyntäminen tapahtuu. Osa tutkimusinfrastruktuureista on kaikkien vapaasti käytettävissä, osaan taas tutkijoilla on ensisijainen pääsyoikeus. Yritysten on kuitenkin hyödyllistä tietää, millaisia infrastruktuureita on omalla alueella tai koko Suomessa tarjolla. Tutustuminen kannattaa Tutkimustietovaranto kokoaa tulevaisuudessa merkittävän osan Suomessa tehtävästä tutkimuksesta. Tämä on tärkeää, sillä julkisin ja yksityisin varoin tuotetun tutkimuksen tulokset tulee olla avoimesti ja laajasti kaikkien näkyvillä. Sivusto kannattaa ottaa tehoseurantaan, sieltä voit saada uusia ideoita ja ajatuksia omaan työhösi. Kirjoittajat Susanna Näreaho (FT) on entinen ympäristöalan tutkija, joka työskentelee tällä hetkellä erityisasiantuntijana Metropoliassa. Seliina Päällysaho (FT, KTM) työskentelee Seinäjoen ammattikorkeakoulussa tutkimuspäällikkönä ja toimii Ammattikorkeakoulujen avoin TKI-toiminta, oppiminen ja innovaatioekosysteemi -hankkeen projektipäällikkönä. Alkuperäinen artikkeli on julkaistu @SeAMK-verkkolehdessä 30.6.2020 (aukeaa SeAMK.fi)
20th International Conference on Web Engineering ICWE’20 Successfully Completed
June 9-12, 2020 was exciting times for Aalto University, Metropolia University of Applied Sciences, Tampere University, and University of Helsinki. We jointly hosted the 20th International Conference on Web Engineering (opens ICWE’20). The conference is one of the key events for the Web Engineering community, and this year it included one day of workshops, tutorials, and PhD symposium, followed by three days of the main event. When we for the first time promoted the event in Daejeon, South Korea in June 2019, the world was a very different place. We were worried about things such as venue (downtown, easily accessible, with nice places to visit nearby), getting to Finland (Finnair has a great network for entering Europe from various places) and social program (Helsinki has great restaurants and an option to go to a sauna by the seaside, in downtown). However, during the spring things took a different turn, and we basically had to abandon all the plans virtually overnight, leaving us two options, either to postpone the event or to go completely online. We decided to go for the latter -- what would have been more natural for a community of web engineering researchers and practitioners? This meant that the website became the portal of just about everything related to the conference, including links to live sessions, video presentations, slides, Slack channels, and so on. Despite our worries while organising things, it turned out that indeed it is feasible to organize an international conference completely online. Here’s a couple of ideas that we adopted that worked well. Staying focused online is harder than staying focused when someone is physically present and presenting. To allow the participants to familiarize with the topics, we collected video presentations of the accepted papers and put them online well before the event. To further focus on the essentials when online, we changed the format of the sessions. Usually, ICWE has had 1.5 hour sessions, with three 30 min presentations, consisting of 20-25 min presentation and 5-10 min questions. We shortened the sessions to 60 min, and the presentations to 20 min. Since full videos of presentations were available for viewing beforehand, the format of the presentation was 5 min for recap by the authors(s), and 15 min of interaction, questions, comments, and so on. This worked surprisingly well, and, given that communication is slower online than in in-premise situations, provided a nice opportunity to interact with the presenters. Keynotes were streamed live, to maintain excitement throughout the presentation. The three keynotes, presented by David Bryant (Fellow in Emerging Technologies, Mozilla), Prof. Dr. Olaf Zimmermann (University of Applied Sciences of Eastern Switzerland) and Jaakko Lempinen (Head of AI, YLE) all delivered number of experiences as well as inspired a lively discussion afterwards. Every session in the conference had a Slack channel, where the topics related to that session could be discussed. Many session chairs used the channel to discuss practicalities with the presenters, and the audience used that to raise questions. This definitely would work on a physical conference, too. While the event did not require any physical traveling, this is not to say that it was an easy four-day activity. Instead, the event was intense, and it was clearly possible to see the intensity of people, at least when they had their camera on. Having the event completely online also meant taking into account details such as the time zones while composing the program, which added a layer of complexity in the planning of the event. Goodbye all you ICWE’20 delegates, and thanks to those of you who helped us to organize the event. It was great to have you all in Finland, even if only remotely. Texts: Tommi Mikkonen and Niko Mäkitalo, University of Helsinki, Kari Salo, Metropolia; Kari Systä Tampere University, Markku Laine, Aalto University. -- This blog post is not editorial content of Tikissä.
Innovaatioprojektilla kehitettiin HyMy-kylän markkinointia
Aaron Antonovsky loi salutogeneesin eli terveyslähtöisen terveyskäsityksen korvaamaan vajavuuslähtöistä työnotetta eli patogeneesia (1). Salutogeenisen terveyttä korostavan teorian yksi pääkäsite on koherenssin tunne. Kun ihmisellä on vahva ja hyvä koherenssin tunne, niin hän kokee maailman jäsentyneenä, käsiteltävä kokonaisuutena ja tarkoituksenmukaisena (2) Salutogeenisen teorian koherenssin tunnetta kuvataan ymmärrettävyyden (comprehensible), hallittavuuden (manageable) ja merkityksellisyyden (meaningful) tunteiden myötä (3). Salutogeneesin teoriaa on hyödynnetty useissa kansainvälisissä sekä suomalaisissa tutkimuksissa, niin terveydenhuollon kuin muiden alojen ympäristöissä kuten sairaaloissa, arkkitehtuurissa ja yliopistoissa. Teoriaa on hyödynnetty tutkimuksissa, jotka ovat koskeneet eri kohderyhmiä, ikääntyviä, lapsia, mielenterveyskuntoutujia ja terveydenhuoltoalan opiskelijoita (4). Miten markkinoida innovatiivista oppimisympäristöä? Ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan tutkintoa suorittavien opiskeluun liittyvät käytännön harjoittelujaksot. Metropolia on avannut opiskelijoilleen vuoden 2020 alussa ohjatun käytännön harjoittelun oppimisympäristön nimeltään Hyvinvointia Myllypurosta, eli HyMy-kylän. Oppimisympäristössä harjoitellaan muun muassa asiakastyöskentelyn ammattikäytäntöjä. Opetusasiakkaiden tavoittamiseksi uuden palvelun markkinoiminen on tarpeellista. Metropolian opiskelijat suorittavat osana opintojaan innovaatioprojektin, jossa kehitetään oivaltavia ratkaisuja työelämän ajankohtaisiin tarpeisiin. HyMy-kylän markkinointi on ollut yksi innovaatioprojektin kohde. Koska markkinoinnilla tavoiteltiin terveyslähtöistä ja hyvinvointia huomioivaa, eikä niinkään oirekeskeistä tai rajoituksia korostavaa näkökulmaa, mukaan kytkettiin salutogeeninen teoria. Opiskelijatiimin ratkaistavaksi annettiin seuraavat kysymykset: Miten luoda markkinointia HyMy-kylästä, joka lisäisi ihmisen koherenssin tunnetta? Miten markkinoinnin voisi kokea terveyslähtöisesti? Miten markkinointi näyttäytyisi merkityksellisenä, ymmärrettävänä ja hallittavana? HyMy-kylän markkinointia kehittänyt opiskelijatiimi oli monialainen. Sen jäsenistä vain muutama tiesi ennalta, mitä salutogeeninen tarkoittaa. Opiskelijatiimin jäsenet odottivat saavansa lisää tietoa ja taitoa markkinointiin, erityisesti sosiaaliseen markkinointiin. Kaupallinen markkinointi tähtää tavaran tai palvelun myyntiin, kun taas sosiaalisen markkinoinnin tarkoitus on vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen. Tässä tapauksessa tavoiteltiin ihmisen käyttäytymisen muutosta, että ihminen kiinnittäisi huomiota omaan hyvinvointiinsa ja pitäisi hyvää huolta itsestään. Työkaluja innovointityöhön: tulevaisuuden muistelu Innovaatio-opintojen toteuttamisessa käytetään monenlaisia menetelmiä. Tulevaisuuden muistelu tai ennakointidialogi tunnetaan myös dialogisena verkostopalaverina5. Tulevaisuuden muistelua pidetään menestyksellisenä ennakoivana dialogityökaluna erilaisissa verkostotoimijoiden tapaamisissa. Menetelmä auttaa luomaan toiveikkuutta ja luottamusta omiin kykyihin sekä voimavaroihin. Menetelmää on tutkittu erilaisissa yhteisöissä ja asiakasryhmissä. Menetelmä kuuluu vaikutusten ja vaihtoehtojen tunnistamismenetelmiin, joilla voidaan kuvata tulevia vaikutuksia erilaisilla aikajanoilla, kuukausista vuosiin ja eläytyä mahdollisimman todenmukaisesti kuviteltuun tulevaisuuteen.6 Ohjasin työparini kanssa HyMy-kylän markkinointiin keskittynyttä ryhmää. Hyödynsimme yhdellä tapaamiskerralla Tulevaisuuden muistelu -menetelmää, jonka tarkoituksena on auttaa hahmottamaan sitä, miltä nykyhetken tekeminen näyttää muutaman vuoden päästä ja kuinka realistinen nyt tehty suunnitelma on. Kerroimme ensin tilanteen alustukseksi: “Tapaamme kahden vuoden päästä tästä eli noin vuonna 2022. Pohtikaa hetki, miten muistelette tätä projektia ja sen toteutumista”. Tämän jälkeen jokainen opiskelija mietti muutaman minuutin verran ja kirjoitti tyhjälle paperille asioita, joita ennakoi ja arvioi tapahtuvan seuraavan kahden vuoden aikana. Sen jälkeen purimme yhdessä heidän paperille kirjaamia asioita. Lähes jokainen oli kirjoittanut, että oli mukava tutustua muiden alojen opiskelijoihin ja he muistelivat hyvällä ja kiitollisin mielin toteutunutta projektia ja sen mukanaan tuomia oppimiskokemuksia, joista on ollut heille hyötyä työelämässä. Meidän projektiryhmän muistelussa tuli esille myös mahdollisia pelkoja ja epäilyjä projektissa mahdollisesti eteen tulevien haasteiden voittamisesta. Purkutilanne mahdollisti näiden asioiden tuomisen käsiteltäväksi ja näin ennakoida myös asioita, joiden ei oltu ajateltu onnistuvan. Menetelmä koettiin voimaannuttavaksi ja sen koettiin aidosti lisäävän ennakoimisen kykyä. Opiskelijat olivat pohtineet ja kirjoittaneet tulevaisuutta muistellessaan osittain samoja ja osittain täysin erilaisia näkökulmia. Muistelu koettiin voimaannuttava ja pelkoja vähentävänä, kun sai kirjoittaa jo toteutuneessa muodossa asioista, joiden toivottiin tapahtuvan. Jokainen toi omilla tulevaisuuden muisteluillaan keskusteluun jotain uutta, mikä auttoi laajentamaan toisten näkökulmaa asiaan. Onnistuneita lopputuloksia Innovaatioprojekti HyMy-kylän markkinoinnin parissa eteni hyvin ja odotetusti. Alku oli sekavaa ja hieman ahdistavaa, kunnes päästiin ideoinnista toteutukseen. Vastoinkäymisiä oli mm. henkilökemioissa ja vuorovaikutuksessa, niitä ratkottiin yhdessä opiskelijoiden kesken luottamuksellisessa ilmapiirissä. Opiskelijat työskentelivät neljässä pienryhmässä. Heidän innovointityönsä tuotoksia olivat Opiskelijoille suunnattu Hetki itselle! rentoutumishetki, jonka tavoitteena oli lisätä opiskelijoiden tietoutta eri rentoutumis- ja stressinhallintamenetelmistä ja antaa opiskelijoille mahdollisuus päästä kokeilemaan niitä. Metropolia Ammattikorkeakoulun sekä HyMy-kylän Facebook ja Instagram kanaville viiden arkipäivän mittaisen ”Viikon kampanjan”, joka koostui videomateriaalista, kuvista, sosiaalisen median tarinoista ja erilaisista aktivoivista kyselyistä HyMy-kylään liittyen. Esimerkkinä video, jossa esitellään toimintaa (aukeaa youtube.com). Myllypuro-seuran asukasyhdistyksen kanssa kehitetty Hetki hyvää -tapahtuma, jonka tavoitteena oli luoda pop-up-konsepti, jota olisi jatkossa mahdollista hyödyntää moniammatillisesti erilaisissa ympäristöissä eri ryhmille kohdennettuna. Posterit, joiden tarkoitus oli lisätä opiskelijoiden tietoutta HyMy-kylästä, jotta he voisivat parhaansa mukaan hyödyntää kylän oppimisympäristöä omassa opiskelussaan sekä oman hyvinvointinsa tukemisessa. Iso kiitos inno-ohjaaja kollegalleni Ulla Nikupaavolle panostuksesta, tuesta ja asiantuntijuudesta. Lähteet Kuntoutusportti. Koherenssin tunne ja kuntoutuminen (aukeaa kuntoutusportti.fi). Päivitetty 10.02.2012. Lindström, Bengt - Eriksson, Monica 2008. Salutogeneesin teoria nostaa hyvän elämän voimavarat esiin. Suomen Lääkärilehti 63(6), 517-519. Mittelmark, MB - Bauer, GF 2017: The Meanings of Salutogenesis. Teoksessa Mittelmark MB, Sagy S, Eriksson M, Bauer GF, Pelikan JM, Lindströ, B & Espnes GA.: The Handbook of Salutogenesis. Springer, Switzerland. Mittelmark, MB – Sagy, S – Eriksson, M - Bauer, GF – Pelikan, JM - Lindström, B - Espnes GA. 2017. The Handbook of Salutogenesis. Springer, Switzerland. Hyvönen M. 2011. Tulevaisuuden muistelulla kohti yhdessä näkemistä: Tutkimus dialogisten menetelmien käytöstä työyhteisöjen kehittämisessä (aukeaa PDF osoitteessa core.ac.uk) Pro gradu- tutkielma. Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta, Yhteiskuntatieteiden laitos. Kokko R.-L. 2007. Tulevaisuuden muistelu -palaveri – toiveikkuutta tuottava yhteistyömenetelmä (aukeaa urn.fi). Yhteiskuntapolitiikka 72 (2007):2:166-174. Kirjoittaja Mirka Peththahandi on osteopatian lehtori Metropoliassa. Hän on vastavalmistunut terveyden edistämisen YAMK tutkinto-ohjelmasta ja kiinnostunut salutogeneesin tarjoamasta näkökulmasta, joka sopii lähes joka paikkaan. Hän on ollut useissa innovaatioprojekteissa mukana ja innostuu herkästi ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisestä.
Metropoliassa opiskelijoiden kulttuurista kompetenssia vahvistetaan kansainvälisillä projekteilla
Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä korostuu erilaisten asiakkaiden erilaiset tarpeet. Monikulttuurisen hoitotyön tutkijat ja asiantuntijat ovat tuoneet esille, että kulttuurin ilmiön tutkiminen ja tunnistaminen on otettava huomioon myös terveydenhuollossa. Kulttuurin vaikutuksia tulee pohtia muun muassa asiakkaan terveyden lukutaitoon, terveyskäyttäytymisen muotoutumiseen kuin bioetiologisiin tekijöihin eli siihen, miten perintötekijät ovat liitoksissa terveyteemme. Tässä blogikirjoituksessa pohdimme kansainvälisen vaihdon merkitystä kulttuurisen kompetenssin kehittymisessä. Kulttuurinen kompetenssi Kulttuuriosaaminen tarkoittaa erilaisten kulttuuristen taustojen ymmärtämistä, kykyä viestiä muiden kulttuurien edustajien kanssa ja kykyä sopeutua (tarvittaessa) paikallisiin olosuhteisiin ja rajoituksiin. Kompetenssilla tarkoitetaan kelpoisuutta, osaamista ja pätevyyttä. (YSA 2016). Papadopoulos (2003) määrittelee kulttuurisen kompetenssin kyvyksi reagoida tehokkaasti eri kulttuureista ja taustoista tuleviin ihmisiin siten, että se voi auttaa terveysalan ammattilaisia tarjoamaan palveluja, jotka vastaavat potilaiden kulttuurisiin ja viestintätarpeisiin. Kulttuurinen kompetenssi koostuu Campinha-Bacoten (2002, 2018) mukaan kulttuurisesta tietoisuudesta, tiedosta ja taidoista sekä tahdosta/motivaatiosta ja kulttuurisesta vuorovaikutuksesta. Terveydenhuollon ammattilainen tarvitsee kulttuurista kompetenssia hoitotyön toteuttamiseksi. Kulttuurinen kompetenssi voidaan nähdä prosessina, joka vaikuttaa ihmisen arvomaailmaan, asenteisiin ja toimintaan, ja se kehittyy ajan myötä. Tiedostamalla halunsa kehittää kulttuurista tietoisuutta, tietoja ja taitoja ja haluamalla tutustua vieraan kulttuurin edustajiin, voi kehittää omaa kulttuurista kompetenssiaan. Kansainvälinen liikkuvuus ja kulttuurinen kompetenssi Dunagan ym. (2016) tekemässä tutkimuksessa kuvattiin sairaanhoitajaopiskelijoiden ilmoittamia ennakkoluuloja. Tutkimuksessa todettiin, että kulttuuriseen kompetenssiin johtavan prosessin esteiden, kuten ennakkoluulojen, poistaminen voi olla vaikeaa. Opiskelijat voi kuitenkin saada reflektoimaan esimerkiksi luokkahuoneessa, simuloiduissa tilanteissa tai kliinisissä harjoitteluissa vaikeita kysymyksiä, kuten miten he voivat osoittaa kunnioitusta potilaita kohtaan, tai ansaitsevatko jotkut potilaat parempaa hoitoa kuin toiset rodun, uskonnollisen vakaumuksen tai muiden erojen perusteella. Opiskelijalähtöinen toiminta keskittyen näihin vaikeisiin kysymyksiin voisi auttaa opiskelijoita ymmärtämään empatiaa, ihmisarvoa ja kunnioitusta, ja siten edistää heidän kulttuurista kompetenssiaan hoitotyössä. Kansainvälinen vaihto-opiskelu on yksi keino kehittää kulttuurista kompetenssia, vaikkapa kliinisessä harjoittelussa. CIMOn Global Mindedness -kyselyn perusteella kansainvälinenvaihto ulkomailla opiskelijoiden oman arvion mukaan oli kehittänyt sekä sosiaalisia- että vuorovaikutustaitoja. Lisäksi se oli kasvattanut kykyä toimia erilaisissa kulttuureissa sekä lisännyt ymmärrystä siitä, kuinka toimia eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa. Enemmistö opiskelijoista koki ulkomaanjakson vaikuttaneen näkemykseen omasta itsestä tai vaihdon kohdemaasta ja kotimaasta. (CIMO 2015.) Kansainväliset projektit Metropoliassa kulttuurisen kompetenssin kehittäjinä Kansainvälisellä liikkuvuudella voidaan vahvistaa kulttuurista kompetenssia parhaiten silloin, kun kansainvälinen yhteistyö on pitkäjänteistä ja suunnitelmallista. Projektiyhteistyöllä varmistetaan tavoitesuuntainen toiminta. Opiskelijat ovat olleet aktiivisia toimijoita esimerkiksi seuraavissa projekteissa: Transnational co-operation in the field of health care safety culture and chronic disease management Interdisciplinary education in nursing and oral health care of elderly The common risk factor- Developing an international e-learning course for oral hygiene students in Finland and Japan MANPIT, Metropolia and NP innovate together. Metropolian koordinoimissa kansainvälisissä projekteissa opiskelijat ovat päässeet toimimaan monikulttuurisessa toimintaympäristössä projekteihin osallistuessaan. Metropolian opiskelijoille erilaisia tapoja osallistua osana opintojaan ovat olleet suorittaa projektin aikana kolmen kuukauden harjoittelun suorittaa lyhyemmän yhden tai kahden viikon intensiivisen harjoittelun osallistua kotikansainvälistymistä tukeviin tapahtumiin, kuten kansainvälisyysviikon ohjelmaan osallistua projektin tuottamiin yhteiskehittely- ja koulutustilaisuuksiin osallistua verkkokursseihin. Opiskelijat ovat osallistuneet projektin aikana muun muassa projektin toimintaan järjestämällä Suomeen tuleville opiskelija- ja opettajavieraille ohjelmaa. Suuhygienistiopiskelijat ovat esimerkiksi järjestäneet viime vuosina vierailuja vierailijoille Suomenlinnaan ja Porvooseen. Näitä aktiviteetteja suunnitellessaan he ovat pohtineet ja suunnitelleet ohjelmaa vierailijoiden näkökulmasta ja päässeet harjaantumaan kulttuurisissa tiedoissa ja taidoissa. Esimerkiksi The common risk factor -projektissa keskeisenä tavoitteena on ollut tuottaa yhteinen kansainvälinen verkkokurssi. Verkkokurssin kehittämiseen on kuulunut opintojakson sisällön tuottamista yhdessä opiskelijoiden kanssa. Tätä on tuotettu esimerkiksi ohjatulla opiskelijoiden pienryhmätyöskentelyllä, jonka aikana opiskelijoiden substanssiosaaminen suun terveyden ja yleisterveyden yhteydestä on lisääntynyt erityisesti globaalin ja vertailevan sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulmasta. Opiskelijat pohtivat, miten sosiaalipolitiikalla ohjataan kansalaisia tekemään terveellisimpiä elämäntapavalintoja, ja kuinka nämä keinot eroavat Suomessa ja Japanissa. Mitä ja miten opiskelijat oppivat? Opiskelijoiden kulttuurisen kompetenssin kulttuurisen vuorovaikutuksen osa-alue vahvistuu opiskelijoiden ollessa kansainvälisessä vaihdossa. He oppivat ilmaisemaan omia mielipiteitään rakentavammin, koska uudessa ja vieraassa kulttuurissa omien mielipiteiden esittäminen ei voi tapahtua siten, kuten Suomessa on tottunut tekemään. Altistuminen itselle vieraalle toimintaympäristölle saa opiskelijan reflektoimaan ja pohtimaan omia vuorovaikutustapojaan. Erityisesti vapaamuotoinen vuorovaikutuksen toteutuminen on tärkeää. Suuhygienisti-opiskelijat ovat tuoneet esille kansainväliseen vaihtoon liittyviä huomioitaan: erittäin antoisaa on ollut keskustella muiden paikallisen kohdemaan opiskelijoiden ja muista maista tulleiden vaihto-opiskelijoiden kanssa vaikkapa lounastamisen merkeissä. Kulttuurisen kompetenssin oppiminen ei ole tähtitiedettä, vaan se voi olla arkipäivän elämää yhdessä muiden kanssa! Projektit Transnational co-operation in the field of health care safety culture and chronic disease management, Interdisciplinary education in nursing and oral health care of elderly, The common risk factor - Developing an international e-learning course for oral hygiene students in Finland and Japan, sekä MANPIT, Metropolia and NP innovate together ovat saaneet rahoituksen Opetushallituksen Aasia-ohjelmasta. Kirjoittajat Aija Ahokas työskentelee koulutusviennin asiantuntijana ja lehtorina Metropoliassa. Hän on koulutukseltaan kasvatustieteen maisteri, sairaanhoidon opettaja ja erikoissairaanhoitaja. Hänellä on useiden vuosien ajalta työkokemusta sekä oman alansa työskentelystä ulkomailla, että toimimisesta kansainvälisissä projekteissa projektipäällikkönä. Kansainväliset verkostot, kansainvälinen yhteistyö ja koulutusvienti ovat lähellä hänen sydäntään. Saila Pakarinen työskentelee lehtorina Metropoliassa. Hän on koulutukseltaan kasvatustieteen maisteri sekä suuhygienisti (AMK). Hän innostuu erityisesti opiskelijoiden oppimisen edistämisestä sekä monialaisesta yhteistyöstä asiakkaiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin saavuttamiseksi. Suun terveyttä hän vahvistaa muun muassa suuhygienistiopiskelijoiden kanssa Metropolian Suunhoidon opetusklinikalla. Hän on työskennellyt suuhygienistinä niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Lähteet: Campinha-Bacote, J. (2002). The Process of Cultural Competence in the Delivery of Healthcare Services: A Model of Care. Journal of Transcultural Nursing, 13: 3, 181-184. Campinha-Bacote, J. (2018) "Cultural Competemility: A Paradigm Shift in the Cultural Competence versus Cultural Humility Debate – Part I" OJIN: The Online Journal of Issues in Nursing Vol. 24, 1. CIMO. (2015). Muuttaako ulkomaanjakso opiskelijan asenteita? FAKTAA EXPRESS 1A/2015. PDF-dokumentti. Dunagan, P. & Kimble, L. & Gunby, S. & Andrews, M. (2016) ”Baccalaureate Nursing Students' Attitudes of Prejudice: A Qualitative Inquiry”, .Journal of Nursing Education; Thorofare Vol. 55, Iss. 6, 345-348. Papadopoulos, I. (2003). The Papadopoulos, Tilki and Taylor model of developing cultural competence in nursing. Journal of Health, Social and Environmental Issues. Vol 4. 1-5. YSA (2016). -Finto Suomalainen asiasanasto- ja ontologiapalvelu. YSA-Yleinen suomalainen asiasanasto Haku sanalla kompetenssi.
Hankeviestintä ja medianäkyvyys
Hankkeiden toiminnasta ja tuloksista halutaan kertoa laajoille joukoille. Hankkeissa työskentelee usein osa-aikaisina tiedottajina viestinnän ammattilaisia, mutta joskus viestinnästä vastaa projektipäällikkö tai muu, jolle median tuntemus ei ole vahvinta osaamista. Tämä blogimerkintä antaa yleisiä neuvoja hankeviestinnän toteuttamiseen, kun tavoitellaan medianäkyvyyttä perinteisen toimituksellisen uutismedian eli television, radion ja lehdistön kautta. Journalistinen toiminta Suomessa uutiset syntyvät julkisrahoitteisessa yleisradiossa ja kaupallisissa mediataloissa. Perinteinen tiedonvälitys on saanut kilpailijoita digitalisaation ansiosta, kilpailu yleisön käytettävissä olevasta ajasta ja huomiosta on kasvanut. Verkossa jaetun tiedon luotettavuutta heikentävät esimerkiksi erilaiset kampanjat ja valeuutiset. Kukin media määrittelee arvonsa ja yleisönsä. Niistä juontuvat kunkin median toimitukselliset ratkaisut. Päätoimittaja vastaa lopulta kaikesta mediassaan julkaistusta sisällöstä. Ammattitoimittajat noudattavat journalistin sääntöjä (aukeaa journalistiliitto.fi), joissa painotetaan sananvapautta todenmukaista tiedonvälitystä yhteiskunnan tapahtumista uutisen yleisön palvelemista journalistisia perusteita, esimerkiksi näkökulman valintaan kriittistä suhtautumista tietolähteisiin. Toimituksessa pohditaan, syntyykö tarjotusta aineistosta uutista tai muuta juttua. Ratkaisevia tekijöitä ovat esimerkiksi Kenelle juttu on merkityksellinen Onko aihe ajankohtainen Mikä sisällössä on uutta tai yllättävää Ovatko esitetyt väitteet tosia Minkälaisesta näkökulmasta juttu voidaan laatia Yleisesti ottaen journalistit arvostavat heille tarjottua sisältöä, kun se on uutiskynnyksen ylittävä, ajankohtainen ja kyseisen median yleisöä kiinnostava. Toimittaja valitsee kuitenkin itse näkökulmansa, jutun kärjen. Tietolähteenä toimiva tiedotteen lähettäjä tai haastateltava henkilö ei voi vaikuttaa lopullisen jutun sisältöön tai sävyyn. Uutisjutun rakenne Uutisjuttujen rakenne on päinvastainen kuin perinteisen hanketiedotteen, jossa aloitetaan esittelemällä hanke ja sen tavoitteet. Uutisjutun tarkoitus on palvella laajaa yleisöä ja kertoa ajankohtaisista asioista. Hyvän uutisjutun otsikko on ytimekäs, selkeä ja paljastaa uutisen aiheen. Uutisen teksti voi olla lyhyt tai pitkä. Pitemmässä jutussa tarjotaan taustatietoja uutiseen liittyvistä seikoista. Uutinen etenee ytimekkään tiivistelmän (ingressi) kautta yksityiskohtaisempiin tietoihin. Uutisjutut kirjoitetaan perinteisesti kertomalla mitä tapahtuu, mistä on kyse missä ja milloin kuka, ketkä miten miksi Uutisjutun otsikointi on tärkeää. Verkossa julkaistavien juttujen yhteydessä puhutaan usein klikkiotsikoista. Tällöin otsikko pyrkii vetoamaan lukijan mielenkiintoon asettamalla otsikkoon yllättävän väitteen tai kysymyksen, mutta juttu on lukijalle syystä tai toisesta pettymys. Klikkaukset ovat tärkeitä etenkin mainosrahoitteisille medioille, joiden todennettavissa olevat kävijämäärät ja mainostulot ovat kietoutuneet toisiinsa. Laadukkaasti toimitetut verkkojulkaisut pyrkivät yhtä lailla tavoittamaan lukijan huomion, mutta hienovaraisemmin keinoin. Mikä hankkeessa on uutisen arvoista? Kun hankkeessa toimitaan sille asetetut tavoitteet saavuttaen tai epäonnistumisestakin uutta oppien, hankkeen arvo on kiistaton. On luonnollista, että saavutuksista halutaan kertoa laajalle yleisölle. Kaikesta hankkeessa tehdystä työstä ei saa välttämättä luotua uutista. Se on hyväksyttävä. Uutisjuttua tarjottaessa kannattaa laatia mediatiedote satoja sähköpostiviestejä päivittäin saavan toimittajan näkökulmasta: kiinnostava, ajankohtainen ja selkeä viesti saa toimittajan tarttumaan aiheeseen. Hankkeen mediatiedotteen voi kirjoittaa uutisjutun rakenteella, esimerkiksi Selkeä ja kiinnostava otsikko Mikä asiassa on uutta ja kiinnostavaa Milloin ja missä asia on toteutunut Mitä on tehty tai saavutettu; mikä on yhteiskunnallinen vaikuttavuus Keitä asia koskettaa; mitkä kohderyhmät hyötyvät tiedosta Keneen voi ottaa yhteyttä saadakseen lisätietoja Muita lisätietoja kuten hankekonsortion ja rahoittajan tiedot Muita tiedonlähteitä, kuten hankkeen verkkosivu tai linkki kuvapankkiin, josta voi poimia kuvia. Tiedotteessa on hyvä käyttää napakkaa, yleistajuista kieltä. Tärkeää on, että tiedotteessa mainittu yhteyshenkilö on tavoitettavissa. Toimittaja ottaa yhteyttä kysyäkseen tarkentavia tietoja, mikäli mediatiedote on läpäissyt julkaisukynnyksen. Useat rahoittajatahot vaativat rahoitusehdoissa, että heidän roolinsa hankkeen mahdollistajana tulee hankeviestinnässä esiin selkeästi. Samoin hankkeeseen osallistuvat organisaatiot usein haluavat, että heidän roolinsa näkyy hankkeiden tiedotustyössä. Hankkeen viestinnästä vastaavan kannattaakin luoda yleistajuinen ja ytimekäs hankkeen esittelyteksti, jota voi käyttää kaikissa kirjallisen viestinnän tilanteissa. Hanke-esittely sijoittuu luontevasti mediatiedotteiden loppupäähän. Joskus tiedotteet saatetaan julkaista sellaisenaan, esimerkiksi paikallislehdissä. Useimmiten toimittaja kuitenkin muokkaa, täydentää tai lyhentää saatua aineistoa. Mikäli tiedotteen teksti on ollut tulkinnanvaraista, saattaa mediajakeluun ilmestyä jopa virheellistä tai puutteellista tietoa. On hyvä saada pyytää juttu nähtäväksi ennen julkaisua. Jälkikäteen tehtävät tiedonkorjauspyynnöt ovat myös mahdollisia, mutta harvemmin tuottavat tulosta, ellei kyseessä ole merkittävä virhe. Medianäkyvyys on yksi, ei ainoa tapa viestiä hankkeen tuloksista On hienoa, kun hanke näkyy uutisissa, mutta hankeviestinnän osalta medianäkyvyys on vain yksi ulottuvuus. Hankkeen viestiessä verkkosivuillaan ja sosiaalisen median kanavissa on sallittua hyödyntää uutismaisia elementtejä. Hankkeen julkaisemissa aineistoissa on hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden ja rahoittajien näkyvyys aina taattu. Hankeviestinnän etuna on myös lupa asettaa kohderyhmien tarpeet viestintäratkaisujen keskiöön. Tämä luo joustoa julkaisukanavien ja käytettyjen median muotojen valintaan. Palveleeko kohderyhmiä parhaiten teksti, kuva, audiovisuaalinen viestintä, tapahtumat vai jokin aivan muu? Kirjallisuutta Jaakkola, Maarit: Hyvä journalismi – käytännön opas kirjoittajalle. Kansanvalistusseura 2013. Ruuska, Maria: Kuusi tapaa tehostaa hankeviestintää, aukeaa sivulle smartclean.fi (18.10.2019)
Terveyden edistäminen sairaanhoitajakoulutuksessa
On tärkeää ymmärtää, että vaikka sairaanhoitajan työ kohdistuu useimmiten yksilöön, työllä on merkittävä kansanterveydellinen vaikutus. Sairaanhoitajakoulutuksen tulee pystyä osaltaan vastaamaan kansanterveyden haasteisiin ja pyrkiä kouluttamaan hoitoalan ammattilaisia, joilla on osaamista terveyden edistämiseen. Hoitoalalla tarvitaan runsaasti tekijöitä nyt ja tulevaisuudessa. Sairaanhoitajien työolot, työhyvinvointi ja alan vetovoimaisuus puhuttavat paljon ja nämäkään eivät saisi jäädä huomiotta hoitotyön koulutuksessa. Sairaanhoitajien oma terveyden edistäminen on vähintään yhtä merkityksellistä kuin koko väestön. Sairaanhoitajat tulevat tarvitsemaan työssään entistä enemmän terveyden edistämiseen liittyvää osaamista ja tämä edellyttää terveyden edistämisen opetuksen vahvaa asemaa sairaanhoitajakoulutuksessa. Sairaanhoitajien ammatillinen osaaminen on tärkeä osa terveydenhuoltoa, koska sillä on vaikutuksia muun muassa potilasturvallisuuteen, kansanterveysongelmien ehkäisyyn ja terveydenhuollon kustannuksiin (², ⁷). Käynnissä oleva sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne- ja palvelu-uudistus eli sote-uudistus luo uusia vaatimuksia sairaanhoitajan ammatilliselle osaamiselle (⁶, ⁸, ⁷) ja sairaanhoitajan ammatillisen osaamisen kehittäminen voidaankin sanoa olevan osa sote-uudistusta (⁹). On tärkeää, että ammattikorkeakoulut ovat aktiivisesti mukana tässä kansallisessa, suuressa terveydenhuollon muutoshankkeessa, joka sote-uudistus on. Terveyden edistäminen edellyttää tietoa yksilöiden, ryhmien ja yhteisöjen terveyteen vaikuttavista tekijöistä ja niiden kautta vaikuttamisesta. Tietojen lisäksi tarvitaan taitoja, joilla luodaan luottamukseen perustuva yhteistyösuhde potilaan kanssa sekä vahvistetaan yksilöiden ja ryhmien omia voimavaroja. (¹¹) Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kehittämisen myötä sairaanhoitajat tulevat tarvitsemaan entistä monipuolisempia terveyden edistämiseen liittyviä tietoja ja taitoja. Esimerkiksi omahoidon tukeminen lisääntyy sairaanhoitajan työssä jatkuvasti ja digitalisaation myötä palveluita tarjotaan monin eri tavoin. Omahoidolla tarkoitetaan potilaan itsensä toteuttamaa näyttöön perustuvaa hoitoa, joka on yhdessä ammattihenkilön kanssa suunniteltua ja kulloiseenkin tilanteeseen sopivaa. Omahoidon tukemisessa ammattihenkilö toimii ikään kuin valmentajana. (¹²) Millaista osaamista terveyden edistäminen vaatii? Vaikuttava ja laadukas terveyden edistäminen edellyttää sen parissa työskenteleviltä oikeanlaista ja riittävää osaamista. Vaikuttavuutta ei voida saavuttaa ilman terveyden edistämisen asiantuntijuutta. Terveyden edistäminen ja sen kehittäminen vaatii, että osaamisalueet ovat selkeästi määritelty (¹⁰,¹). International Union for Health Promotion and Education (⁵) eli IUHPE on määritellyt terveyden edistämisen keskeiset osaamisalueet, joita on yhteensä 11 (kuvio 1). Määritelmän mukaan terveyden edistämisen ydinosaaminen perustuu eettiseen ja tiedolliseen osaamiseen, johon loput yhdeksän osa-aluetta nojaavat. Nämä osa-alueet ovat muutoksen mahdollistaminen terveyden puolesta puhuminen välittäjänä toimiminen viestintä johtaminen terveystarpeiden arviointi terveyden edistämisen suunnittelu toimeenpano tutkimus ja arviointi Terveyden edistämisen osaamisalueet sairaanhoitajien opetussuunnitelmissa Vastikään julkaistussa pro gradu-tutkimuksessa Terveyden edistämisen osaaminen sairaanhoitajien opetussuunnitelmissa selvitettiin, miten edellä esitetyt IUHPE:n määrittelemät terveyden edistämisen ydinosaamisalueet ja niiden osaamisvaatimukset näyttäytyvät sairaanhoitajakoulutuksen opetussuunnitelmissa. (⁴) Pro gradu-tutkielman idea sai alkunsa Health Promotion Programme-hankkeesta (HPP), joka oli Tallinnan yliopiston Haapsalu Collegen, Haapsalun ammatillisen koulutuksen keskuksen ja Metropolia Ammattikorkeakoulun yhteistyöhanke. HPP -hankkeessa kehitettiin terveyden edistämisen opetussuunnitelmia IUHPE:n ydinosaamisalueiden sekä kansallisesti Suomessa ja Virossa kansanterveyden ammattilaisten ja asiantuntijoiden tunnistamien osaamistarpeiden pohjalta. (³) Pro gradu -tutkimuksen mukaan suomalaisten sairaanhoitajakoulutusten vuosien 2018-2019 opetussuunnitelmien opintojaksoissa oli tavoitteita liittyen kaikkiin terveyden edistämisen ydinosaamisalueisiin, mutta osaamisalueet painottuivat eri tavoin eri ammattikorkeakouluissa. Opetussuunnitelmissa korostuneet osaamisalueet olivat eettinen ja tiedollinen osaaminen terveyden edistämisen suunnittelu ja toimeenpano muutoksen mahdollistaminen Terveyden puolesta puhuminen, johtaminen ja välittäjänä toimiminen olivat vähiten esiin tulleita osaamisalueita. Tuloksista ilmeni, että terveyden edistämisen yhteiskunnallinen vaikuttaminen tuli vähäisesti esille sairaanhoitajien opetussuunnitelmissa, eikä tämä tue esimerkiksi kansallista tavoitetta terveyserojen kaventamisesta. (⁴) Lähteet Battel-Kirk B, Van der Zanden G, Schipperen M, Contu P, Gallardo C, Martinez A, Garcia de Sola S, Sotgiu A, Zaagsma M, Barry M. Developing a Competency-Based Pan-European Accreditation Framework for Health Promotion. Health Education & Behavior. 2012;39:672-680. Hahtela N, Meretoja R. Sairaanhoitajan työnkuvan muutokset sote-uudistuksessa. Tutkiva hoitotyö. 2017;15:36-37. Health Promotion Programme 2016-2019 verkkosivu, aukeaa toiseen palveluun Huuskonen M. Terveyden edistämisen osaaminen sairaanhoitajien opetussuunnitelmissa: dokumenttianalyysi. Pro gradu -tutkielma (aukeaa PDF). Itä-Suomen yliopisto: 2020. International Union for Health Promotion and Education. Core Competencies and Professional Standards for Health Promotion (aukeaa PDF). Full version. April 2016. Juujärvi S, Sinervo T, Laulainen T, Niiranen V, Kujala S, Heponiemi T, Keskimäki I. Sote-ammattilaisten yhteinen osaaminen sosiaali- ja terveydenhuollon murroksessa. Päätösten tueksi 3/2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (aukeaa PDF). Kajander-Unkuri S. Nurce Competence of Graduating Nursing Students. Väitöskirja. Turun yliopisto: 2015. Maijala V. Health Promotion in Primary Health Care Registered Nurses’ Appointments. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto: 2016. Rautiainen E, Vallimies-Patomäki M, Aitamurto J, Merasto M, Moisio E-L, Tepponen M. Kliinisen hoitotyön erikoisosaaminen –Kehittämisehdostukset tukemaan työelämän muutosta. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunta. Hoitotyön jaosto. Helsinki: Sosiaali-ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2016:61 (aukeaa PDF). Shilton T, Howat P, James R, Hutchins C, Burke L. Potential uses of health promotion competencies. Health Promotion Journal of Australia.2008;19:184-188. Sosiaali- ja terveysministeriö. Koulutuksella osaamista asiakaskeskeisiin ja moniammatillisiin palveluihin. Ehdotukset hoitotyön toimintaohjelman pohjalta. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2012:7 (aukeaa PDF). Kirjoittajat Mirjami Huuskonen työskentelee sairaanhoitajana Peijaksen sairaalan sijaispoolissa. Työn ohella hän viimeistelee kansanterveystieteen maisteriopintoja Itä-Suomen yliopistossa sekä aloittelee ammatillisen opettajan pedagogisia opintoja Oulun ammattikorkeakoulussa. Kiinnostuksen kohteena Mirjamilla on terveyden edistäminen ja sen opetus ja kehittäminen. Vapaa-ajallaan Mirjami keskittyy omaan ja perheensä terveyden edistämiseen muun muassa lenkkeilemällä ja puuhailemalla lastensa kanssa. Arja Liinamo, Th, TtT, on Terveyden edistämisen yliopettaja, tutkintovastaava (Terveyden edistäminen, YAMK) ja projektipäällikkö Metropolia ammattikorkeakoulussa. Hänellä on hyvin pitkä työkokemus terveyden edistämisen asiantuntija- ja tutkimustehtävissä. Tällä hetkellä kiinnostuksen kohteen on erityisesti monialaisen terveyden edistämisen osaamisen ja toiminnan kehittäminen.
Tikissä on Metropolian tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) blogi. Bloggaajat ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä muita TKI-toiminnan asiantuntijoita. Jos haluat kirjoittaa blogiin, ota yhteyttä toimituskuntaan.
Milla Åman Kyyrö, päätoimittaja
Viestinnän asiantuntija, TKI-hankkeet ja kehittäminen
p. 050 342 0341
milla.amankyyro@metropolia.fi
Päivi Keränen
Projektipäällikkö, Muotoilu
p. 040 184 1952
paivi.keranen@metropolia.fi
Jussi Linkola
Projektisuunnittelija, Hankeviestintä- ja julkaisupalvelut
p. 040 184 2448
jussi.linkola@metropolia.fi
Toimituskunta toimittaa Tikissä-blogin sisällöt ennen julkaisua.
3AMK ammattikorkeakoulu asiantuntija Dallaten FUTU hanke hankeviestintä hankkeet hyvinvointi innovaatio innovaatio-opinnot innovaatiot Innovation johtaminen Katse tulevaisuuteen kehittäminen keksintö kestävä kehitys koulutus metropolia minno nuoret Oona-hanke opiskelijat oppiminen osaaminen osaamisen kehittäminen resilienssi service design sosiaali- ja terveysala tekoäly tki TKI-toiminta tulevaisuus tuottavuus tutkimus työelämä työhyvinvointi työllistyminen viestintä vuorovaikutus yhteiskehittäminen yrittäjyys yritystoiminta yritysyhteistyö
Ideoimme, rikastamme ja kehitämme käytäntöön uusia ratkaisuja yhteistyössä yritysten, julkisen sektorin, järjestöjen ja asukkaiden kanssa.