Työuupumus – sairaus vai oire?
Miksi työuupumusta ei rinnasteta sairauteen? Jos työuupumus olisi sairaus, saisiko työuupunut enemmän tarvitsemaansa tukea työpaikalla ja työterveyshuollossa? Työuupumus aiheuttaa runsaasti sairaspoissaoloja ja saattaa pahimmillaan johtaa pysyvään työkyvyttömyyteen. Tästä aiheutuu kustannuksia sekä työnantajille että koko yhteiskunnalle. (1) Työuupumus Työuupumus on häiriötila, jossa työntekijän psyykkiset voimavarat hupenevat pitkittyneen työstressin seurauksena (2). Työuupumukselle altistaa pitkittynyt epätasapaino työn voimavarojen ja työn kuormitustekijöiden välillä, kuten kuva 1 esittää (3). Työuupumuksen kehittymiseen johtavia tekijöitä on sekä työssä että työntekijässä (2). Työuupumus aiheuttaa kroonista väsymystä, työstä etääntymistä sekä häiriöitä kognitiivisten toimintojen ja tunteiden hallintaan (3). Työuupumus ei ole sairaus, mutta siihen liittyy kohonnut riski sairastua esimerkiksi masennukseen, uni- tai päihdehäiriöön tai stressin aiheuttamiin somaattisiin sairauksiin (2). Työuupumuksen yleisyys: Vuonna 2011 vakavaa työuupumusta koki 2 % miehistä ja 3 % naisista, lievää työuupumusta taas 23 % miehistä ja 24 % naisista. Uudempaa väestötasoista selvitystä ei ole tehty. (2) Miten Suomi voi? -tutkimuksessa (2023) työuupumuksen arvioidaan lisääntyneen. Vähintään kohonneesta työuupumusriskistä kärsivien lukumäärä on lisääntynyt noin 100 000 eli noin 4 %-yksiköllä vuosina 2019–2023, kun työllisten suomalaisten lukumääräksi arvioidaan 2,5 miljoonaa henkilöä. (4) Agenda2030 ja lainsäädäntö Suomessa Globaali kestävän kehityksen toimintaohjelma, Agenda2030, asettaa yhteiset tavoitteet YK:n jäsenmaille. Tavoite 8 edistää kestävää talouskasvua, työllisyyttä ja työpaikkoja. Alatavoite 8.8 keskittyy työelämäoikeuksien suojelemiseen ja turvallisen työympäristön takaamiseen kaikille työntekijöille. Suomi on sitoutunut Agenda2030-ohjelman tavoitteisiin ja hallituksen toimeenpanosuunnitelmassa on kuvattu toteutettavia toimia tavoitteen saavuttamiseksi. (5) Työturvallisuuslaissa (6) kuvataan työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite, jonka mukaan työnantajan on huolehdittava työntekijöidensä turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työnantajan on tunnistettava työstä johtuvat haitta- ja vaaratekijät. Esimerkiksi työn psykososiaaliset kuormitustekijät, jotka on esitetty kuvassa 2., voivat kuormittaa työntekijää haitallisella tavalla (7). Työturvallisuuslain päivittyminen kesäkuussa 2023 tarkensi työnantajan huolehtimisvelvoitetta entisestään (8). ICD-10-luokitus ja työuupumuksen Z-koodi ICD-10 on kansainvälinen tautiluokitus, jota käytetään diagnoosin kirjaamiseen terveydenhuollossa (9). Työuupumuksen koodi on Z 73.0. Koodin alussa Z viittaa terveydentilaan vaikuttavaan tekijään, ei siis sairauteen. (10) Kela maksaa työkyvyttömälle sairauspäivärahaetuutta omavastuuajan jälkeen. Sairaspäivärahalla korvataan alle vuoden kestävän työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansionmenetystä. (11) Sairauspäivärahaoikeutta arvioitaessa työuupumusta ilman lisäselvityksiä ei pidetä kelvollisena osoittamaan sairaudesta johtuvaa työkyvyttömyyttä (12). Piiloutuuko työuupumus masennuksen taakse? Moni työuupunut saa lääkäriltä masennus- tai ahdistusdiagnoosin (1). Työuupumus tulisi kirjata lisäselitteeksi terveysongelmaan, jotta työuupumuksen yleisyyttä voidaan seurata (13). Masennus on yleisin yksittäinen syy työkyvyttömyydelle Suomessa (14). Tutkimuksissa työuupumuksen on todettu olevan päällekkäinen tai rinnakkainen ilmiö masennuksen kanssa (15, 16, 17). Työn kontekstissa työuupumuksen ja masennuksen samankaltaisuus korostuvat (16), mutta olisiko työuupumuksen tunnustamisella sairaudeksi silti hyötyä? Stop työuupumukselle Työuupumuksen hoito vaatii yhteistyötä työntekijän, työnantajan ja usein myös työterveyshuollon kesken (18, 19) kuvassa esitetyllä tavalla. Työuupumuksessa tärkeintä on ennaltaehkäisy. Työntekijän viestiessä esihenkilölleen liiallisesta työkuormituksesta, voidaan siihen puuttua varhaisessa vaiheessa, jos esihenkilö reagoi asianmukaisesti ja työkuormituksen vähentämisessä onnistutaan. Näin voidaan välttyä raskaammilta toimenpiteiltä ja työterveyshuollon panokselta. (18) Mitä parempi vuorovaikutus työntekijöiden ja esihenkilön välillä on, sitä helpompaa työuupumuksen tunnistaminen ja siihen puuttuminen on (22). Ammatillisen kokemuksemme ja työelämähavaintojemme myötä, olemme tunnistaneet ylläkuvatussa prosessissa haasteita. Työntekijä ei itse tunnista olevansa kuormittunut tai ei kykene hakemaan apua. Esihenkilöiltä puuttuu osaamista tai mahdollisuutta tunnistaa työntekijöiden hiljaisia signaaleja ja puuttua kuormitustekijöihin. Organisaation toimintatavat ovat jäykät ja resurssit tiukat, jolloin kuormitustekijöiden vähentäminen on hankalaa. Työterveyshuollon aktivoiminen saattaa viivästyä, jolloin työntekijän kuormittuminen voi pitkittyä tai pahentua. Voisiko itsenäinen diagnoosi työuupumuksesta saada työnantajat reagoimaan työntekijän haitalliseen kuormittumiseen tehokkaammin? Lopuksi Työuupumuksen toteaminen itsenäiseksi sairaudeksi helpottaisi työuupumuksen yleisyyden ja sen kehityksen seurantaa sekä velvoittaisi työnantajat toimimaan yhteistyössä työntekijöiden kanssa haitallisen kuormituksen hallitsemiseksi. Työuupumuksen yleistyminen uhkaa tehdä siitä seuraavan merkittävän kansantaudin – jos se siis tunnustettaisiin sairaudeksi. Blogin ovat kirjoittaneet Terveyden edistämisen YAMK-tutkinnon opiskelijat Kiia Haapasalo (fysioterapeutti), Oona Hyvönen (fysioterapeutti) ja Anu Pässilä (työterveyshoitaja). Tämä blogi kuuluu YAMK Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelman Terveysviestintä -toteutukseen, josta ovat vastanneet asiantuntija Maarit Vallinkoski sekä lehtorit Jaana Seitovirta ja Teija Rautiola. Blogikirjoittamista ovat ohjanneet toteutuksen lehtorit. Lähteet 1 Mielenterveyden keskusliitto. Tunnista työuupumus ajoissa. Saatavana osoitteessa: <https://www.mtkl.fi/mika-askarruttaa/tunnista-tyouupumus-ajoissa/>. Luettu 23.11.2023. 2 Uusitalo-Arola, L. & Tuisku, K. & Rossi, H. 2022. Työuupumus (Burnout). Lääkärikirja Duodecim. Saatavana osoitteessa: <https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00681>. Luettu 31.10.2023. 3 Työterveyslaitos. Stressi ja työuupumus. Saatavana osoitteessa: <https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/stressi-ja-tyouupumus>. Luettu 26.10.2023. 4 Suutala, S. & Kaltiainen, J. & Hakanen, J. 2023. Miten Suomi voi – tutkimus: Työhyvinvoinnin kehittyminen loppuvuoden 2019 ja kesän 2023 välillä. Työterveyslaitos Mediatiedote 13.09.2023. Saatavana osoitteessa: <https://www.ttl.fi/ajankohtaista/tiedote/suomalaisten-tyohyvinvointi-jamahti-koronan-heikentamalle-tasolle>. Luettu 24.11.2023. 5 kestäväkehitys.fi. Kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma Agenda2030. Saatavana osoitteessa: <https://kestavakehitys.fi/agenda-2030>. Luettu 24.10.2023. 6 Työturvallisuuslaki 738/2002. 7 työsuojelu.fi. Työn psykososiaaliset kuormitustekijät. Saatavana osoitteessa: <https://tyosuojelu.fi/tyoolot/psykososiaalinen-kuormitus/kuormitustekijat>. Luettu 24.10.2023. 8 Valtioneuvosto 2023. Työnantajan työturvallisuusvelvoitteita tarkennetaan. <https://valtioneuvosto.fi/-//1271139/tyonantajan-tyoturvallisuusvelvoitteita-tarkennetaan>. Luettu 24.10.2023. 9 Komulainen, J. & Mäkelä, M. 2010. Diagnoosien kirjaaminen potilaskertomukseen on hyvän toiminnan perusta. Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim 2010 126(9):985-6. Saatavana osoitteessa: <https://www.duodecimlehti.fi/duo98777>. Luettu 31.10.2023. 10 Pelkonen, T. 2018. Salaperäinen Z-koodi: Työuupuneen talous saattaa romahtaa. Proliitto. Saatavana osoitteessa: <https://proliitto.fi/fi/ajankohtaiset/salaperainen-z-koodi-tyouupuneen-talous-saattaa-romahtaa>. Luettu 31.10.2023. 11 Kela. Sairaspäiväraha. Päivitetty 9.10.2023. <https://www.kela.fi/sairauspaivaraha>. Luettu 21.11.2023. 12 Eronen, M. ym. 2012. ICD-10 luokituksen käyttäminen sosiaalivakuutuksen lääkärinlausunnoissa. Teoksessa Komulainen, J. (toim.). Suomalainen tautien kirjaamisen ohjekirja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 13 Mehiläinen Työterveys. Työuupumus, burn out. Saatavana osoitteessa: <https://www.mehilainen.fi/tyoterveys/tyoterveydessa/tyouupumus>. Luettu 9.11.2023. 14 Mehiläinen. Työkyky ja masennus. Saatavana osoitteessa: <https://www.mehilainen.fi/tyoterveys/tyoterveydessa/tyokyvyttomyyselake/tyokyky-ja-masennus>. Luettu 24.11.2023. 15 Ahola, K. ym. 2005. The relationship between job-related burnout and depressive disorders—results from the Finnish Health 2000 Study. Journal of Affective Disorders 88. 55–62. 16 Ahola, K. & Hakanen, J. & Perhoniemi, R. & Mutanen, P. 2014. Relationship between burnout and depressive symptoms: A study using the person-centered approach. Burnout Research 1 (1). 29-37. 17 Bianchi, R. & Schonfeld, S.I. &Laurent, E. 2015. Is it time to consider the “burnout syndrome” a distinct illness? Frontiers of Public Health 3 (158). 18 Työterveyslaitos. Työuupumuksen hoito. Saatavana osoitteessa: <https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/stressi-ja-tyouupumus/tyouupumuksen-hoito>. Luettu 31.10.2023. 19 työsuojelu.fi. Psykososiaalinen kuormitus. Saatavana osoitteessa: <https://tyosuojelu.fi/tyoolot/psykososiaalinen-kuormitus>. Luettu 11.11.2023. 20 Kansanterveyslaitos. Osasairauspäiväraha. Saatavana osoitteessa: <https://www.kela.fi/osasairauspaivaraha>. Luettu 11.11.2023. 21 Kemppainen, E. ym. 2018. Osakykyisyys työyhteisössä. Työturvallisuuskeskus, palveluryhmä ja kuntaryhmä. Saatavana osoitteessa: <https://ttk.fi/julkaisu/osatyokykyisyys-tyoyhteisossa/>. Luettu 11.11.2023. 22 Ranki, S. 2023. Help- katsaus. Työelämän muutosnäkymät. Työterveyslaitos. 13–15. Kuvat / kaaviot: Työterveyslaitos: https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/stressi-ja-tyouupumus).
Kouluikäisten harrastaminen helpommaksi harrastushaulla
Harrastaminen hyvinvoinnin tukena Mikä tahansa mielekäs harrastus tukee kouluikäisen lapsen mielenterveyttä, hyvinvointia sekä pystyvyyden ja yhteisöllisyyden kokemusta. Kouluiän harrastamisen positiiviset vaikutukset yltävät aikuisuuteen saakka. Näihin kuuluvat muun muassa terveellisten elämäntapojen rakentuminen, myönteinen vaikutus tulevaan työkykyyn sekä syrjäytymisen ja yksinäisyyden ehkäisy. Harrastaminen lisää sosiaalisia suhteita, opettaa tunnesäätelyä sekä tarjoaa onnistumisen kokemuksia, jolloin luottamus omiin kykyihin kasvaa. [1,2] Harrastuksista voi saada ystäviä sekä luottamuksellisen ja turvallisen suhteen aikuiseen, esimerkiksi harrastuksen ohjaajaan. Merkitys korostuu niillä kouluikäisillä, joilla ei ole turvallista aikuista muuten läsnä arjessa. [3] Kouluikäisten hyvinvoinnin erot ovat kasvaneet Hyvinvoinnin eri osa-alueilla on nähtävissä erojen kärjistymistä itsensä hyvinvoiviksi kokevien ja pahoinvoivien välillä. Kouluikäisten kokema yksinäisyys on lisääntynyt ja syrjäytymisvaara koskettaa yhä useampia. Joka neljäs kouluikäinen nuori on kokenut mielenterveyden ongelmia. [4] Koululaisista jopa 40 prosentilla fyysinen kunto on tasolla, jossa voi olla vaikeuksia suoriutua arkiaskareista väsymättä. Tämä voi näkyä jaksamisen haasteina kävellä koulumatka, liikkua maastossa sekä kantaa ja nostaa koulu- ja harrastusvälineitä. [5] Lapsiperheköyhyys heikentää hyvinvoinnin ja harrastamisen edellytyksiä. Suomessa lapsiperheköyhyys koskee noin 150 000–180 000 lasta. Lapsiperheköyhyys ei ole vähentynyt Suomessa viimeiseen 30 vuoteen, vaikka se on hallitusohjelmissa ollut esillä. Vuonna 2022 lapsiperheköyhyyden osuus kasvoi edelleen. [6] Nykyisen hallituksen kaavailemat kiristykset tulevat toteutuessaan heikentämään heikoimmassa asemassa olevien perheiden perusturvaa entisestään, minkä seurauksena lapsiperheköyhyys ei ainakaan vähene [7]. Terveyserojen kaventaminen edellyttää rakenteisiin puuttumista Koululaisten hyvinvointia ja terveyttä voidaan edistää turvallisen, sosiaalisen ja mielekkään arjen kautta. Tasavertaisesti mielekkään vapaa-ajan vieton mahdollistaminen ja tukeminen harrastamalla on tähän konkreettinen keino. Kestävän ja tasa-arvoisen yhteiskunnan näkökulmasta koululaisten hyvinvointiin panostaminen on välttämätöntä. Agenda 2030 tavoitteet 3 (terveellinen elämä ja hyvinvointi), 10 (eriarvoisuuden vähentäminen) ja 11 (kestävät kaupungit ja yhteisöt) korostavat yhteiskunnallista vastuuta kestävämmän ja oikeudenmukaisemman tulevaisuuden saavuttamiseksi koululaisia unohtamatta [8]. THL:n kouluterveyskyselyn tulosten perusteella harrastamisen määrä vaihtelee eri alueilla [9]. Hallitusohjelman 2023 ja harrastamisen Suomen mallin tavoitteina on mahdollistaa jokaiselle koululaiselle yksi ilmainen ja mieluisa harrastus [4,10]. Tämä on varsin kunnianhimoinen ja tärkeä valtakunnallinen tavoite, jonka toteuttamisen rakenteet vaikuttavat kuitenkin olevan alueellisten toimijoiden eli kuntien harteilla ilman velvoittavaa lainsäädäntöä. Toteutus jää silloin täysin kunnan oman arvion ja motivaation varaan. Maltillisilla investoinneilla suuri hyöty Kuntien ja valtionhallinnon tulisi olla kiinnostuneempia siitä, mitä rakenteita ja toimenpiteitä tarvitaan, että tieto olemassa olevista harrastusmahdollisuuksista on kaikkien kiinnostuneiden löydettävissä mahdollisimman vaivattomasti. Tieto alueen harrastusmahdollisuuksista ja -paikoista sekä kustannuksista tulisi löytää yhtä kanavaa käyttäen. Tämä edellyttää kuntien sähköisten palveluiden ja verkkosivujen päivittämistä ja saavutettavuuden huomioimista. Jyväskylän harrastusneuvonnan verkkosivu on erinomainen esimerkki sivustosta, josta löytyy harrastamisen tiedot kuin myös apua harrastuskulujen (välineet, matkat, lisenssit, seuramaksu jne.) kattamiseksi ja reitti henkilökohtaiseen neuvontaan sitä tarvitseville [11]. Harrastushaku on hyvä tuki Harrastamisen Suomen mallin mukaisen toiminnan järjestämisessä. Tulevaisuudessa tekoälyn hyödyntäminen tulee tarjoamaan kuntasektorille uudenlaisia mahdollisuuksia entistä keskustelevampaan avun tarpeen kartoittamiseen ja varmistaen kattavan palvelutarjonnan tiedon alueelta. Avun tarpeen syyn kertomisen tulisi riittää ja järjestelmän ohjata sen pohjalta tarpeeseen liittyvän tiedon luokse. Kaikki eivät löydä harrastuksen pariin ilman apua. Tuen tarpeessa voivat olla koululaisen lisäksi huoltajat. Avun ja tuen tarvitsijat ja näitä tarjoavat tahot kohtaavat tällä hetkellä toisensa vaihtelevasti ja alueittain on vaihtelua. Harrastamiseen liittyvää neuvontaa tulisi tarjota digitaalisten palveluiden lisäksi matalalla kynnyksellä koululaisten ja vanhempien asiointipaikoissa kuten kouluissa, kirjastoissa, sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä kelassa. Alueellista etsivää toimintaa harrastusta kaipaavien koululaisten löytämiseksi ja ohjaamiseksi pitäisi painottaa nykyistä enemmän. Alueilla tulisi myös kartoittaa miten paljon harrastavia ja harrastamattomia koululaisia on. Sanoista tekoihin Haastamme sinut kuntapäättäjä käynnistämään harrastusten hakuun ja tukemiseen liittyvien rakenteiden uudistamisen kunnassasi. Palvelumuotoilun ja yhteiskehittämisen kautta voidaan parantaa harrastamisen mahdollisuuksia ja poistaa esteitä tekemällä yhteistyötä vanhempien, kouluikäisten, harrastuksia tarjoavien järjestöjen, liikuntapalvelujen, kouluterveydenhuollon ja sosiaalialan toimijoiden kanssa. Toimivat terveyttä edistävät rakenteet voivat lisätä asuinalueen vetovoimaa ja vaikuttaa pitkällä tähtäimellä kunnan palvelujen tarpeeseen positiivisesti. Valtionhallinnolta peräänkuulutamme nykyistä selkeämpää vastuun kantamista ja kuntia velvoittavien rakenteiden luomista, jotta kouluikäisten harrastamisen tavoitteet saavutetaan jokaisessa kunnassa. Blogin kirjoittajat: fysioterapeutti (AMK) Annika Kopra, fysioterapeutti (AMK) Henna Mäenluoma, fysioterapeutti (AMK) Annamaija Nyman ja terveydenhoitaja (AMK) Merja Toivonen; Metropolian Terveyden edistämisen YAMK-koulutusohjelmasta. Tämä blogi kuuluu YAMK Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelman Terveysviestintä -toteutukseen, josta ovat vastanneet lehtorit Teija Rautiola, Jaana Seitovirta ja asiantuntija Maarit Vallinkoski. Blogikirjoittamista ovat ohjanneet toteutuksen lehtorit. Lähteet [1] Soininen, Pirkko 2021. Harrastuksilla on voimaannuttava vaikutus. SOS-lapsikylä. <https://www.sos-lapsikyla.fi/blog/2021/05/17/harrastuksilla-on-voimaannuttava-vaikutus/>. Viitattu 20.10.2023. [2] Valtonen, Maarit & Heinonen, Olli J. & Lakka, Timo A. & Tammelin, Tuija 2013. Lapsuusiän liikunnan merkitys – kardiometabolinen näkökulma. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 129 (11). 1153–1158. [3] Lähteenmaa, Jaana 2021. Lasten ja nuorten harrastamisen esteet ja kannustimet sekä vaikutukset elämänlaatuun. Tiedollisia elementtejä Helsingin harrastamisen mallin tueksi. Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia, kaupunkitieto. [4] Valtioneuvosto 2023. Vahva ja välittävä Suomi. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma. Valtioneuvoston julkaisuja 2023: 58. [5] Opetushallitus 2022. Move! -mittaustuloksia. <https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Saavutettava%20tiivistelm%C3%A4%20Move%21-mittaustuloksista%202022.pdf>. Viitattu 7.10.2023. [6] Rotko, Tuulia & Majlander, Satu & Mesiäislehto Merita (toim.) 2023. Koko väestön terveys on yhteiskunnan menestystekijä: ratkaisuja terveyserojen vähentämiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2023:16. Helsinki. 11–15. [7] Pekkarinen, Elina 26.6.2023. Lapsiasiavaltuutetun kirjelmä hallitusohjelman vaikutuksista lapsiköyhyyteen. < https://lapsiasia.fi/-/kirjelma-valtioneuvoston-jasenille-hallitusohjelmasta2023 >. Viitattu 23.11.2023. [8] Agenda2030 –toimintaohjelma. Kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma Agenda2030.<https://kestavakehitys.fi/agenda-2030>. Viitattu 13.10.2023. [9] THL 2023. Kouluterveyskyselyn tulokset. <https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kouluterveyskysely/kouluterveyskyselyn-tulokset#alueittain>. Viitattu 21.11.23. [10] Harrastamisen Suomen malli 2023. Harrastamisen Suomen malli – tietoa. <https://harrastamisensuomenmalli.fi/tietoa/>. Viitattu 8.10.2023. [11] Jyväskylä. Harrastusneuvonta. <https://www.jyvaskyla.fi/harrastukset/harrastusneuvonta#no-back>. Viitattu 15.11.2023. Kuvat: Pexels.com. Free stock photos & videos you can use everywhere. Browse millions of high-quality royalty free stock images & copyright free pictures. Kuva 1. Alexander Nadrilyanski: <https://www.pexels.com/photo/selective-focus-photo-of-boys-in-blue-uniform-7307392/> Viitattu 16.11.2023 Kuva 2. Pavel Danilyuk: <https://www.pexels.com/photo/a-woman-teaching-how-to-paint-8382636/> Viitattu 16.11.2023
YHDESSÄ TYTTÖJEN SUKUELINTEN SILPOMISTA VASTAAN
On arvioitu, että maailmassa on noin 200 miljoona naista, joille sukuelinten silpominen on jo tehty ja arviolta noin 4 miljoonaa tyttöjä on joka vuosi riskissä joutua silpomisen uhriksi. Esiintyvyyttä on osassa Afrikan, Lähi-Idän ja Aasian maista. (1) Kansainvälisen muuttoliikkeen vuoksi asiaan tulee kiinnittää huomiota myös Suomessa. (2) Suomessa elää arviolta noin 10 000 silpomisen läpikäynyttä naista ja muutamat sadat tai tuhannet tytöt ovat silpomisuhan alla olevassa riskissä. (3). YHTEINEN AGENDA Kestävän kehityksen globaalin toimintaohjelman - Agenda 2030 - yhtenä tavoitteena on sukupuolten välisen tasa-arvon saavuttaminen sekä tyttöjen ja naisten oikeuksien ja mahdollisuuksien vahvistaminen. Tavoitteena on lopettaa haitalliset käytännöt, kuten naisten sukuelinten silpominen. (5) Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) rahoituksella toteutettu toimintaohjelma tyttöjen ja naisten silpomisen estämiseksi kehottaa kaikkia asiaa kohtaavia eri alan ammattilaisia toimiin silpomisen ehkäisemiseksi sekä silpomisen läpikäyneiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Keskeisiä avainhenkilöitä puheeksi ottamisessa ja silpomisen ehkäisyssä ovat erityisesti työssään kohderyhmään kuuluvia kohtaavat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kasvatuksen ja koulutuksen ammattilaiset, maahanmuuttoviraston ja vastaanottokeskusten henkilöstö, poliisit ja toimittajat sekä uskonnollisten yhteisöjen johtajat ja muut mielipidevaikuttajat sekä järjestöt. (3) Tytön sukuelinten silpomisen suunnittelu täyttää rikoksena lapsen törkeän pahoinpitelyn suunnittelun tunnusmerkit. (6) Mikäli epäilet tytön joutuneen Suomessa asuessaan sukuelinten silpomisen kohteeksi tai silpomista suunnitellaan, tulee asiasta keskustella lapsen ja vanhempien kanssa. Jos epäily silpomisen uhasta tai tehdystä silpomisesta jatkuu, tulee tehdä viipymättä ilmoitus poliisille ja lastensuojeluun. Epäselvissä tilanteissa voi ja kannattaa aina konsultoida edellä mainittuja tahoja. (7) SENSITIIVISYYS PUHEEKSI OTTAMISESSA Aiheen arkaluonteisuudesta huolimatta tyttöjen sukuelinten silpomisesta tulee keskustella perheen kanssa varhain, sillä asian puheeksi ottaminen voi ehkäistä silpomisen tai sen uhan. Keskustelussa tulee kiinnittää huomiota kulttuurisensitiivisyyteen. (2,7) Alue- ja kaupunginvaltuutettu Eva Tawasoli on työurallaan terveydenhuollossa kohdannut silpomisen uhriksi joutuneita naisia. Silpomisen vastaisessa työssä Eva nostaa tärkeimmäksi tekijäksi puheeksi ottamisen niissä palveluissa, joiden piiriin nämä lapset kuuluvat, kuten neuvoloissa ja kouluissa. ”…silpomisen vastaisessa työssä ammattilaisen tärkein työväline on puheeksi ottamisen taito. Silpomisen vastainen työ vaatii pitkäjänteisyyttä ja jatkuvaa sitoutumista kaikilla tasoilla, koska kyse on tärkeästä ihmisoikeustyöstä ja tyttöjen aseman vahvistamisesta.” – Tawasoli (2023). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on koonnut ohjeita keskustelun tueksi. Luottamuksellisuus, yksityisyys sekä tulkin käyttö tulee varmistaa aina, kun sukuelinten silpominen otetaan puheeksi (5). Tärkeintä ammattilaisena on rohkeus ottaa asia puheeksi. Ammattilaisen avaama keskustelu madaltaa kynnystä pyytää apua silpomisen uhatessa sekä tarjoaa mahdollisuuden päästä käsittelemään silpomisen aiheuttamaa psyykkistä kuormitusta. Lisäksi puheeksi ottaminen voi helpottaa silpomisen uhrin hakeutumista avausleikkaukseen. Ammattilaisen tuleekin keskustella asiasta avoimesti ja empaattisesti. (3) TUNNISTA RISKIMERKIT Sukuelinten silpomisen mahdollisuus tulee ottaa huomioon tilanteissa, joissa lapsen neuvola- tai kouluterveydenhuollon terveystarkastuksia on jäänyt väliin tai jos tyttö kertoo tulevasta seremoniasta tai juhlasta. Huoli saattaa olla aiheellinen, mikäli perheessä tai suvussa on ympärileikattuja naisia, perhe suunnittelee pidempää lomamatkaa tai lapsi on matkustamassa silpomisperinnettä harjoittavaan maahan, on sopeutunut huonosti suomalaiseen kulttuuriin ja on erillään myös omasta kulttuuriyhteisöstään. (3,6) ”…työurallani olen kohdannut silpomisen uhriksi joutuneita naisia. Monet heistä olivat kärsineet jo vuosia silpomisen aiheuttamien seurausten vuoksi ja vaivojensa takia asioineet terveydenhuollossa. Vaikka naiset olivatkin saaneet apua infektioiden hoitoon, eivät he omien kertomustensa mukaan päässeet puhumaan ammattilaisen kanssa vaivojensa juurisyystä: sukuelinten silpomisesta!” - Tawasoli 2023. Silpominen vaikuttaa haitallisesti niin fyysiseen kuin psyykkiseenkin hyvinvointiin. Silvotut tytöt ja naiset kärsivät usein kovista kivuista ja verenvuodosta, virtsaamisvaikeuksista, hedelmättömyydestä, heikentyneestä seksuaalisesta nautinnosta, synnytyskomplikaatioista ja se lisää myös vastasyntyneen kuoleman riskiä. Epäpuhtaat silpomisvälineet voivat aiheuttaa tulehduksia, yleisinfektion, HIV:n sekä B- ja C-hepatiitin. Seurauksena voi olla virtsaumpi, muiden elinten vaurioituminen ja kiinnipitämisen vuoksi jäsenten murtumia tai sijoiltaanmenoja. Psyykkisinä vaikutuksina on todettu post-traumaattista stressiä, painajaisia, itsetunto-ongelmia, masennusta sekä vaikeuksia oman seksuaalisuuden suhteen. (3) #LoppuSilpomiselle #TyttöjenPuolella #silpomisenvastainenpäivä #fgm #endfgm Lisätietoa: Tyttöjen ympärileikkauksen puheeksi otto (VIDEO). THL - Ehkäisevä työ ja silpomisen läpikäyneen auttaminen. https://thl.fi/fi/web/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/maahanmuutto-ja-hyvinvointi/maahanmuuttajien-seksuaali-ja-lisaantymisterveys/tyttojen-ja-naisten-sukuelinten-silpomisen-estaminen/ehkaiseva-tyo Valtioneuvosto – Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen (FGM) estämisen toimintaohjelma. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162904 Kirjoittajat: Terveyden edistämisen YAMK koulutusohjelman opiskelijat Jonna Jäsberg (terveydenhoitaja), Hanna-Riikka Luttinen (terveydenhoitaja), Susanna Mata (suuhygienisti), Jonna Sandén (terveydenhoitaja). Tämä blogi kuuluu YAMK Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelman Terveysviestintä – toteutukseen, josta ovat vastanneet asiantuntija Maarit Vallinkoski sekä lehtorit Jaana Seitovirta ja Teija Rautiola. Blogikirjoittamista ovat ohjanneet toteutuksen lehtorit. LÄHTEET THL a. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tyttöjen ja naisten silpominen eli ympärileikkaus. Päivitetty 17.1.2023. <https://thl.fi/fi/web/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/maahanmuutto-ja-hyvinvointi/maahanmuuttajien-seksuaali-ja-lisaantymisterveys/tyttojen-ja-naisten-sukuelinten-silpomisen-estaminen/tyttojen-ja-naisten-sukuelinten-silpominen-eli-ymparileikkaus>. Viitattu 16.10.2023. THL b. Tiedä & Toimi. Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen estäminen. <https://thl.fi/documents/920447/4576122/TT_Silpominen_2019_2versio_.pdf/d88c43fd-e835-12b8-3d1f-245b96c0fb30?t=1579509924273>. Viitattu 24.10.2023. Koukkula, Mimmi & Klemetti, Raija 2021. Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen (FGM) estämisen toimintaohjelma. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021. <https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162904/STM_2021_16_J.pdf>. Viitattu 26.10.2023. 10–44. UNICEF Global Database 2022. Female genital mutilation (FGM). <https://data.unicef.org/topic/child-protection/female-genital-mutilation/>. Viitattu 20.11.2023. Kestavakehitys.fi Tavoite 5. Saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo sekä vahvistaa naisten ja tyttöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia. <https://kestavakehitys.fi/web/kestava-kehitys/agenda2030/tavoite-5>. Viitattu 24.10.2023. THL 2019. Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen uhan arviointi. <https://thl.fi/documents/920447/4576122/Lomake_uhan_arviointiin.pdf/ed529478-7af7-4b2f-806e-6c6c75acf134>. Viitattu 24.10.2023. THL c. Ehkäisevä työ ja silpomisen läpikäyneen auttaminen. Päivitetty 26.10.2022. <https://thl.fi/fi/web/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/maahanmuutto-ja-hyvinvointi/maahanmuuttajien-seksuaali-ja-lisaantymisterveys/tyttojen-ja-naisten-sukuelinten-silpomisen-estaminen/ehkaiseva-tyo>. Viitattu 24.10.2023. Tawasoli, Eva 2023. Alue- ja kunnanvaltuutettu, sairaanhoitaja- terveydenhoitaja. Henkilökohtainen tiedonanto 1.11.2023. THL d. Äitiys- ja lastenneuvolassa. Päivitetty 16.3.2023. <https://thl.fi/fi/web/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/maahanmuutto-ja-hyvinvointi/maahanmuuttajien-seksuaali-ja-lisaantymisterveys/tyttojen-ja-naisten-sukuelinten-silpomisen-estaminen/ehkaiseva-tyo/aitiys-ja-lastenneuvolassa>. Viitattu 24.10.2023. Jäsberg, Jonna. Kotialbumi Meksiko 2018.
Agenda 2030 elvyttävä elämäntapamuutos ennaltaehkäisy hengitys HPV-virus Huumausaineet hyvinvoinnin edistäminen hyvinvointi hyötyliikunta ikääntyminen Kannabis Kansalaisaloite kansansairaudet kestävyyskunto Kohdunkaulasyöpä lihavuus liikkuminen liikkumisen suositus Liikkumissuositukset Liikunta luontokokemus moniammatillinen yhteistyö myönteiset tunteet nukahtaminen nukkuminen nuorten suun terveys pallea Papilloomavirus Poikien rokotusohjelma Rangaistavuus raskaus raskausdiabetes ravitsemussuositukset ruokavalio suun terveyden edistäminen terveyden edistäminen terveys terveyskäyttäytyminen terveysvaikutus Tyttöjen rokotusohjelma työhyvinvointi uni unihäiriö univaikeudet