Yhä useampi nuori viettää enenevissä määrin vapaa-aikansa ruudun äärellä. Mitä enemmän nuori katsoo ruutua, sitä enemmän huoltajan huoli nuoren liikunnan riittävyydestä kasvaa. Olemme huomanneet, että tämä ajatus yhdistää meitä vanhempina. Huoltajien kanssa huolta nuorista kantavat myös terveyden edistämisen ammattilaiset. Tiedämme, että liikunta edistää terveyttä, mutta miten nuoren saa liikkumaan, kun ruudun katselu houkuttaisi enemmän? Siksi haluamme pohtia yhdessä, moniammatillisesti, mitä asialle voidaan tehdä.

Aiheeseen johdattelemme JVG:n esittämän kappaleen “Liike on lääke” sanoituksia mukaillen.

”Ei minun tarvitse mennä testeihin, koska minulla ei ole oireita”, kuuli ystäväni opiskelukavereidensa keskustelevan seksitaudeista. Kyseessä oli ollut niin sanottu yhden illan juttu ilman kondomia. Myöhemmin keskustelin ystäväni kanssa tästä ja hän kertoi, että on kuullut edellä mainittua käsitystä jo useampaan kertaan. Heräsi huoli.

Seksitauteja todetaan vuosittain noin 30 000 suomalaisella. Klamydian ilmaantuvuus on lisääntynyt. Vuodesta 2018 vuoteen 2019 luku kasvoi 1000 tapauksella, kun todettiin 16 178 klamydiatartuntaa. Se on samalla suurin vuosittainen tartuntojen määrä tähän asti.

Tutkitusti tiedetään, että liikunnalla on suotuisia vaikutuksia terveydelle, fyysisen terveyden lisäksi se parantaa mielenterveyttä ja lisää sosiaalista hyvinvointia yhteisöllisyyden kautta. Liikunnalla on vaikutusta kymmenien sairauksien ennaltaehkäisyyn ja niiden hoitoon ja kuntoutukseen. Liikunta edistää siis terveyttä ja toimintakykyä ja sillä on terveyttä edistäviä vaikutuksia useisiin elinjärjestelmiin monilla eri mekanismeilla. Liikunta vaikuttaa myönteisesti tuki- ja liikuntaelimistöön, hengitys- ja verenkiertoelimistöön, aineenvaihduntaan sekä hermostoon. (1,5,6).

Liikunta on osa fyysistä aktiivisuutta. Arjen aktiivisuudella, hyötyliikunnalla on suuri merkitys terveyden kannalta,