Tartu terveyteen ja hyvinvointiin

Älä opeta häpeämään tunteita – opeta hallitsemaan niitä. Nuorten tunnekasvatuksella vahvempaa mielenterveyttä

26.1.2024

Yhä useammin kuulee mediassa ja puheissa, kuinka nuorten mielenterveyspalvelut ruuhkautuvat ja kaikille tarvitsijoille ei löydy sopivaa hoitoa. Terveydenhuollon perustason resurssit ovat riittämättömät ja erikoissairaanhoito täyttyy ahdistuneista ja aggressiivisista nuorista. Tämä pahoinvointi näkyy myös oppilaitoksissa ja vanhempien uupumisena. Terveys on voimavara, jonka avulla ihminen pystyy selviämään päivästä toiseen. Tämä pitää sisällään sosiaalisia ja fyysisiä voimavaroja sekä kykyjä. Terveyden edistäminen on prosessi, jossa kehittyy ihmisen oma vastuu hallita ja parantaa omaa terveyttä. (14.) Selviytyminen tarkoittaa kykyjä, joilla ihminen hallitsee tunteitaan, stressiä sekä kärsimystä, joita elämä tarjoilee matkan varrella. (5.) Matkalla kestävän kehityksen Agenda 2030- tavoitteita on meidän taattavat kaikille mahdollisuus terveyteen, tämä kasvattaa meistä sosiaalisesti kestäviä. Tunnekasvattamalla nuoriamme mahdollistamme heidän osallisuutensa tunnetta yhteiskunnassa ja kavennamme tämän kautta eriarvoisuutta. Kaikilla tulee olla mahdollisuus omaan terveyteen. Tunnekasvattamalla edistämme erityisesti nuorten tulevaisuutta kohti sosiaalisesti kestävämpään Suomea ja luomme tulevalle sukupolvelle mahdollisuutta yhdenvertaiseen hyvinvointiin. (13.) Jokaisella tulisi olla saman arvoiset mahdollisuudet toteuttaa itseään (12). Tämä vaatii hyvää henkistä pääomaa ja itsetuntemusta. Agenda 2030-tavoitteet saavutetaan, kun koko yhteiskunnan eri toimijat ja yksittäiset kansalaiset mukaan lukien sitoutuvat kestävän kehityksen tavoitteisiin (4). Nuoruus on aikaa, jolloin tunne-elämä on alttiina pyörremyrskyille. Tunteille on vaikeaa painaa jarrua ja riskikäyttäytyminen kasvaa. Muutos nuoressa hämmentää häntä itseään sekä tämän lähipiiriin kuuluvia läheisiä. (2.) Vanhempana voi tuntea voimattomuutta ja toivottomuutta, kuinka toimia vastuullisena aikuisena nuoren rinnalla. Tässä blogissa pohdimme, kuinka tukea nuoren tunnekasvatusta ja tuomme esiin keinoja, jotka auttavat sinua vanhempana tukemaan nuortasi tunnemyrskyjen keskellä. Aivokemiaa Nuoren kehossa ja erityisesti aivojen alueella tapahtuu nuoruudessa paljon biologisia sekä hormonaalisia muutoksia ja tunteita käsittelevät alueet ovatkin tuolloin vilkkaimmillaan. Tiesitkö, että aivojen etuotsalohko kehittyy 25-vuotiaaksi asti ja tämä alue aivoista säätelee impulsiivisuutta ja ajattelua tunnepitoisissa tilanteissa? Ei siis ihme, että nuoruusiässä esiintyy usein itsehillinnän ja keskittymisen vaikeutta. (6.) Nuori itse voi olla stressaantunut näistä tunne-elämän muutoksista ja tämä on aikuisen hyvä tietää, jotta pystyy tukemaan häntä tarpeen mukaan. Tervettä kehitystä tukemalla, ennaltaehkäisemme mielenterveysongelmien syntyä. Avainasemassa on taito vastustaa reaktiivisuutta. Nuorten aivojen kehitystä pitää tukea ja saada heidät käyttämään aivojaan monipuolisesti. Terve nuoruus vaatii sosiaalisia kontakteja ja taitoja, joilla pitää mieli joustavana.  (2.) Elämään kuuluvat myös erilaiset kielteiset tunteet, kuten aggressio, pelko, häpeä, pettymys tai raivo. Murrosiässä nämä tunteet korostuvat ja nuorella aggression tunne voi ilmetä vihamielisyytenä ja hyökkäävyytenä. Nuoren aggression hallinnassa erilaisten tunteiden kuten pettymyksen, häpeän ja ahdistuksen tunteiden tunnistaminen ja niiden hallinta ovat keskeisessä asemassa. Tunteiden hallintaan voi kokeilla tunteista puhumista, liikuntaa, musiikin kuuntelua, elokuvien katselua, ulkoilua tai päiväkirjan kirjoittamista. (11.) Tärkeää olisi, että nuori oppisi tunnistamaan ja sanoittamaan erilaisia tunteita. Nuoren on hyvä tiedostaa, että tunteita ei kannata pelätä, vaan enemmänkin tunteiden aikaansaamaa toimintaa kannattaa opetella tietoisesti hallitsemaan. (10.) Mikä ihmeen tunneäly? Tunneäly on taito, jota voidaan harjoitella. Ylivilkkaat nuorten aivot tarvitsevat tässä tukea ja koulutusta. (1, 8.) Pystyisitkö sinä vanhempana toimia nuoren tunneälyn mentorina? Mentorina toimiminen vaatii ensin myös oman tontin haltuun ottoa tunnetyössä. Tunneäly pitää sisällään kyvyn havaita ja ilmaista tarkasti tunteitaan. (1.) Tunnetaidot taas ovat joukko tietoja, valmiuksia, kykyjä ja asenteita, joita tarvitaan tunneilmiöiden ymmärtämiseen, ilmaisemiseen ja säätelyyn. Tarvitsemme tunneosaamista vuorovaikutustilanteissa ja tätä taitoa voidaan vahvistaa tunnekasvatuksella. Nuorena hankitut tunnetaidot ovat erityisen tärkeitä. Tunnekasvatus toimii ennaltaehkäisevästi mielenterveyden haasteisiin. Hyvät tunnetaidot ovat yhteydessä sosiaalisuuteen, oppimiseen sekä vähäisempään päihteiden käyttöön aikuisuudessa. Tunnekasvatuksella voimme saavuttaa todistetusti parempia terveystuloksia. (8.) Korkeampi tunneäly vahvistaa pro-sosiaalista käyttäytymistä, joka tukee myönteisiä ihmissuhteita sekä vahvistaa osallisuuden tunteita. Alhainen tunneäly on yhteydessä heikompiin vuorovaikutustaitoihin sekä altistaa haitallisiin käytösmalleihin kasvua, kuten itsetuhoisuuteen, päihteidenkäyttöön ja poikkeavaan käytökseen. (1.) Vahvistamalla nuorten tunnekasvatusta hillitsemme nuorten riskikäyttäytymistä. (8.) Tunnekasvattamalla nuoriamme sitoudumme samalla Agenda 2030 terveyttä ja hyvinvointia – tavoitteeseen. Tämä tulee taata kaikenikäisille. Tavoitteen alatavoitteisiin kuuluu myös päihteiden väärinkäytön ehkäiseminen ja hoito. (9.) Mitä vanhemmat voisivat miettiä ollessaan vuorovaikutustilanteessa nuoren kanssa: Olenko nuoren kohtaamisessa läsnä? Huomioinko nuoren tarpeet ja otan myös hänen mielipiteensä huomioon? Tervehdinkö nuorta hänet tavatessaan? Pidänkö nuoren puolia haastavissa tilanteissa? Autanko häntä, jos hän tarvitsee apua? Nämä ovat niitä pieniä arjen asioita, joilla voimme vahvistaa ihmisen tunneälyä ja itsetuntoa. Nuorelle on hyvä tuoda esille, että hän on tärkeä osa omaa yhteisöään. Vanhempana sinä voit olla se turvallinen ja luotettava aikuinen, joka pystyy vahvistamaan tätä viestiä nuorelle. Työkaluja tunnesäätelyyn Tunnesäätelyn työkalut auttavat hallitsemaan omaa käyttäytymistä. Tunnesäätelyyn on olemassa monenlaisia työkaluja, joita kokeilemalla voi löytää itselleen sopivia keinoja.  Matalan kynnyksen tukea tunnesäätelyyn voi saada kuraattorilta tai koulupsykologilta. On olemassa myös paljon erilaista kirjallisuutta liittyen tunnekasvatukseen ja yksi niistä on Anne-Mari Jääskisen ja Sanna Pelliccionin teos Mitä sä rageet? Tunteita sikanolosta sairaan siistiin. Kirjassa lukijaa autetaan ymmärtämään omia ja toisten tunteita sekä autetaan lukijaa hallitsemaan omaa käyttäytymistään, kun jokin tunne ottaa vallan. (3.) Kirja sisältää konkreettisia harjoitteita tunnesäätelyyn ja tässä esimerkki tunnesäätely -harjoituksesta: “Muistele tilannetta, jossa tunteesi kuohuivat. Se voi olla tilanne, jossa koit pettymystä, turhautumista tai ärtymystä. Ota yhteys kehosi aistimuksiin ja siihen, miltä kehossasi tuntuu. Mitä tunnet? Missä tunnet?”  (Jääskinen & Pellicioni 2017:128).  Tässä ajatuksena yrittää tunnistaa omia tunteita ja mistä tunnereaktio mahdollisesti johtuu. ”Säädä tunteen voimakkuutta alkuperäistä pari astetta hiljaisemmalle. Käännä päättäväisesti ja lempeästi. Hengitä samalla syvään. Kerro tunteellesi: Saat tuntua minussa kyllä, säädän sinua vain vähän pienemmälle.”  (Jääskinen & Pellicioni 2017:128).  Tunteita on mahdollista oppia hallitsemaan esimerkiksi kuvitellut ”säätimen” avulla ja sen jälkeen pyrkiä aistimaan oman kehon tuntemuksia ja miten säätäminen vaikuttaa omaan oloon. On hyvä muistaa, että tunnetaitoja tulisi kehittää läpi elämän eikä kukaan ole koskaan siinä valmis. Surua, vihaa tai ahdistusta ei pidä kieltää. Nuori tarvitsee pienemmän lapsen tavoin lohdutusta ja tukea haastaviin tilanteisiin. Näin hän oppii empatiasta ja pystyy jatkossa sanoittamaan omia tunteitaan muille. Ja hei, nuoren elämä ei ole pelkkää alakuloa ja synkistelyä. Nuori usein kokee aikuisia enemmän optimismia ja iloa sekä he nauravat 70% enemmän kuin aikuiset, joten meillä aikuisilla on myös paljon heiltä opittavaa. (7.) Mitä kaikkia tunteita sinä tunnistat ja pystyt sanoittamaan? Kirjoittajien esittely: Blogin on kirjoittanut Terveyden edistämisen YAMK- ohjelmasta opiskelijat; Minna Iivonen – sairaanhoitaja (AMK), Riikka Myller – terveydenhoitaja (AMK) ja Ann-Mari Ojalainen – terveydenhoitaja (AMK). Tämä blogi kuuluu YAMK Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelman Terveysviestintä – toteutukseen, josta ovat vastanneet asiantuntijat Teija Rautiola, Jaana Seitovirta ja Maarit Vallinkoski. Blogikirjoittamista ovat ohjanneet toteutuksen lehtorit. Lähteet: Brackett, Marc A & Mayer, John D & Warner, Rebecca M 2004. Emotional intelligence and its relation to everyday behavior. Personality and Induvidual Differences 36 (6). 1387-1402 Hermanson, Elina & Sajaniemi, Nina 2018. Nuoruuden kehitys - mitä tapahtuu pinnan alla? Aikakausikirja duodecim. < https://www.duodecimlehti.fi/duo14286> Viitattu 13.11.2023. Jääskinen, Anne - Mari & Pelliccioni, Sanna 2017. Mitä sä rageet? Tunteita sikanolosta sairaan siistiin. Lasten Keskus ja Kirjapaja Oy. Helsinki. Kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma Agenda2030. kestavakehitys.fi. <https://kestavakehitys.fi/agenda-2030 >Viitattu 6.12.2023. Mattila, Antti S. 2018. Selviytyminen. Duodecim terveyskirjasto. <https://www.terveyskirjasto.fi/ont00905> Viitattu 13.11.2023. Nuoren aivojen kehitys. 2023. Mannerheimin lastensuojeluliitto. Päivitetty 18.7.2023. <https://www.mll.fi/vanhemmille/lapsen-kasvu-ja-kehitys/12-15-v/nuoren-aivojen-kehitys/> Viitattu 14.11.2023. Nuorten tunteet ja tunnetaidot. Suomen Mielenterveys ry. Päivitetty 23.6.2021. <https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/tietoa-mielenterveyden-vahvistamisesta/lapset-ja-nuoret/mielenterveys-nuorisotyossa/nuorten-tunteet-ja-tunnetaidot/> Viitattu 20.11.2023. Pericas, & Clotas, C. & Espelt, A. & Lopez, MJ & Bosque-Prous, M. & Juarez, O. & Bartroli, M. 2022. Effectiviness of school-based emotional education program: a cluster-randomizes controlled trial. Public Health 210. 142-148. Tavoite 3. Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille. kestavakehitys.fi. <https://kestavakehitys.fi/web/kestava-kehitys/agenda2030/tavoite-3> Viitattu 6.12.2023. Tietopaketti murrosiästä. Mielenterveystalo.fi. <https://www.mielenterveystalo.fi/fi/elamankaari-ja-mielenterveys/tietopaketti-murrosiasta> Viitattu 11.10.2022. Tunteiden kuohuja. Mannerheimin lastensuojeluliitto. Päivitetty 11.10.2023. <https://www.nuortennetti.fi/mieli-ja-keho/murrosika/tunteiden-kuohuja/> Viitattu 7.11.2023 Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta agenda 2030:sta. Kohti hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 2020. (7). Valtioneuvoston kanslia. Helsinki. <https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162475/VNK_2020_7.pdf?sequence=1&isAllowed=y> Viitattu 6.12.2023 Yhteiskuntasitoumuksen tavoitteet. kestavakehitys.fi. <https://kestavakehitys.fi/sitoumus2050/tavoitteet> Viitattu 6.12.2023 WHO 2023. Health Promotion. The 1st International Conference on Health Promotion, Ottawa, 1986. <https://www.who.int/teams/health-promotion/enhanced-wellbeing/first-global-conference> Viitattu 13.11.2023. Kuvat: Microsoft Kuvapankki

Lue lisää

Mennäänkö metsään, ettei hyvinvointituloksissa mentäisi enempää metsään?

12.1.2024

Terveyden edistämisen bloggaajat

Näiltä otsikoilta ei ole kukaan voinut viime aikoina välttyä. Ne kertovat karua kieltä siitä, että lasten ja nuorten liikkuminen on vähentynyt viime vuosina kiihtyvällä tahdilla. Erityisesti arkiliikkumisen väheneminen on kasvava ongelma. Kävelyä, juoksua, välissä kiipeäminen kivelle, kierros lähimetsässä tai hyppy ojan yli...Näinkin voisi koulumatkaa kulkea, kun puhutaan lapsista, joille aktiivinen koulumatka on mahdollinen. Sallimalla ja kannustamalla lapsia seikkaluihin, luomme heille ajatuksen siitä, että liikkuminen on hauskaa ja sitä voi tehdä missä vain. Luonto onkin lapsille oiva leikkipaikka. On tutkittu, että luonto liikuttaa ja vahvistaa motoriikkaa, tarjoaa elämyksiä, rauhoittaa mieltä ja haastaa mielikuvitusta (1). Kaupungistuminen ja nopea teknologian kehitys on valitettavasti heikentänyt etenkin lasten ja nuorten suhdetta luontoon. Lasten liikkumattomuus Kansallisessa 7–15-vuotiaiden lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymistä mittaavassa LIITU-tutkimuksessa selvisi, että lasten ja nuorten liikkuminen on vähentynyt. Tulokset kertovat vain kolmanneksen liikkuvan nykyisten liikkumissuositusten mukaisesti. (2.) Alakouluikäisten reippaan päivittäisen liikunnan määrä laskee iän myötä selvästi (kuvio 1) (3). 7–17-vuotiaille suunnatut liikkumissuositukset painottavat pitkäkestoisen paikallaanolon välttämistä ja suosittelee rasittavaa liikkumista vähintään tunnin päivässä. Kestävyystyyppistä liikuntaa ja lihasvoimaa edistävää liikkumista tulisi harrastaa vähintään kolmesti viikossa. Vapaa-ajan omaehtoisen liikunnan on todettu myös vähenevän alakouluiässä. (3.) Neljällä nuorella kymmenestä fyysinen toimintakyky on niin heikko, että se vaikeuttaa arjessa jaksamista (4). Liikkumattomuus vaikuttaa myös keskittymis- ja tunnesäätelyyn. Vähän liikkuvista lapsista ja nuorista yksinäisyyden tunnetta kokee joka neljäs, kaikkien vastanneiden keskuudessa määrän ollessa joka kuudes. (2.) Miksi lapset eivät sitten liiku? Liikunnan ja terveystiedon opettaja Heidi Rautajoki näkee luonnollisten liikkumisessa syntyvien kehon reaktioiden, kuten hikoilun ja hengästymisen, tuntuvan lapsista jopa vierailta. Osalle lapsista jo pienikin ponnistelu voi saada aikaan vastenmielisiä tunteita. (5.) Lasten ja nuorten liikuntafysiologian dosentti, filosofian tohtori Eero Haapala toteaa myös Fysioterapiaa liikkeellä -podcastissa, että osalla lapsista saattaa esiintyä liikkumiseen liittyviä pelkoja sen aiheuttamien epämukavien kehollisten tuntemusten vuoksi. Haapala katsoo, että lapsia tulisi kuunnella herkällä korvalla, sillä kieli rasituksen ja kivun tuntemusten kuvaamiseen voi olla erilaista kuin aikuisilla. Suomessa liikkumisen pelkoa, eli kinesiofobiaa, on lähestytty lasten osalta vielä vähäisesti. (6.) Kinesiofobiassa toiminta tai liike yhdistyy kipuun. Kipureseptorin ärsytykseen liittyvä tulkinta on seurausta aiemmasta negatiivisesta kokemuksesta, joka voi johtaa liikkumisen välttämiseen. (7.) Viidesosa tytöistä ja neljäsosa pojista pitää liikuntaa tarpeettomana (2). Fyysinen polarisoituminen on yleistä lasten ja nuorten keskuudessa, mutta huomioitavaa on, että vähän liikkuvat lapset ja nuoret ovat aktiivisempia kuin aikuiset, joiden suuntaan signaalia tulisikin lähettää. (6.) Ja kuten tiedetään, koko ajan lisääntyvä ruutuaika on pois lasten liikkumisesta, lukemisesta ja sosiaalisesta kanssakäymisestä. Hallituksen liikuttava yritys saada Suomi liikkeelle Myös uusin hallitus on hallitusohjelmassaan nostanut esiin liikkumattomuuden ja sen aiheuttaman uhkan ihmisten hyvinvoinnille. Suomi liikkeelle -ohjelman tavoitteena on hallituksen mukaan ”kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä” (8). Ohjelmassa toimenpiteitä on 16. Kolmas toimenpide on, että perheiden liikunnallista elämää edistetään sisällyttämällä pallo äitiyspakkaukseen ja lisätään neuvoloihin perheliikuntaneuvontaa. (8.) Pallo äitiyspakkaukseen on hieman tuuppaava keino, mutta edistääkö se merkityksellisesti perheiden liikkumista? Perheliikuntaneuvonta kuulostaa hyvältä, mutta se tarkoittaa, että vanhempia neuvoloissa ohjaavilla ihmisillä pitäisi olla asiantuntemusta neuvonnan toteuttamiseen. Ensimmäisenä toimenpiteenä ohjelmassa onkin vahvistaa liikuntaosaamista eri koulutusaloilla (8). On positiivista, että monialaisen liikuntakasvatuksen ja -neuvonnan tärkeyteen on vihdoin herätty päättäjätasollakin. Pelkona kuitenkin on, että työ tulee kasaantumaan muutenkin jo ylikuormitettujen sote- ja kasvatusalan työntekijöiden harteille. Tälläkin hetkellä esimerkiksi Länsi-Uudellamaalla suunnitellaan muutamien neuvoloiden sulkemista ja neuvolapalveluihin varatulla budjetilla perheiden tarpeisiin tai lain vaatimiin asiakasmitoituksiin on vaikeaa vastata. (9.) Neljäs toimenpide on vahvistaa lasten päivittäisten kodin ja päiväkodin tai koulun välistä liikunnallistamista sekä koulupäivien yhteydessä tapahtuvaa harrastamista (8). Agenda 2030 on YK:ssa vuonna 2015 sovittu kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma. Toimintaohjelmassa mainittuja tavoitteita ovat muun muassa terveyttä ja hyvinvointia kaikille, tasa-arvon saavuttaminen, eriarvoisuuden vähentäminen ja ilmastotekoja. (10.) Jan Vapaavuoren ja Minna Paajasen Pysy liikkeellä -kirjassa puhutaan liikkumattomuuden yhteiskunnallisesta hintalapusta. Kirjassa nostetaankin hyvin esiin, kuinka liikkumattomuus on monitahoinen, globaali riskitekijä ihmisten hyvinvoinnille ja terveydelle sekä kuinka laaja-alainen vaikutus liikkumattomuudella on esimerkiksi kestävään kehitykseen, resilienssiin ja yhteiskunnan yleiseen toimintakykyyn. Puhutaanpa kirjassa myös siitä, kuinka koko systeemin pitää muuttua, tuuppaavista tavoista kannustaa ihmisiä liikkeelle ja liikkumisen positiivisista vaikutuksista ilmastoon, kun esimerkiksi valitsee pyöräilyn autoilun sijaan. (11.) Kunpa päättäjät ymmärtäisivät kuinka niin monet asiat nivoutuvat yhteen ja kuinka liikkumista edistävillä valinnoilla voi olla useita yhteiskunnallisia vaikutuksia. Suomi liikkeelle -ohjelmassa on useita ristiriitaisuuksia liittyen etenkin nykyisen hallituksen sote- ja kasvatusalalle suunnittelemiin rahoituksiin. Ennaltaehkäisevä työ vaatii resursseja ja monialaista asiantuntijuutta. Suomi liikkeelle -ohjelmaan on suunniteltu 20 miljoonan vuosibudjettia vuodesta 2024 alkaen (12). Nähtäväksi jää mihin tuo 20 miljoonaa on tarkalleen budjetoitu ja, että liikuttaako hallituksen Suomi liikkeelle -ohjelma. Luonto vahvistaa kehoa ja rauhoittaa mieltä Lasten ja nuorten liikkumissuosituksissa nostetaan esiin, että päivän liikkuminen voi koostua useammasta pienemmästä hetkestä. Liikkuminen voi sisältyä pihapeleihin, leikkeihin ja matkoihin. (13.) Alle kouluikäisten liikkumissuositus kannustaa ulkoiluun osuvalla toteamuksella: ”Ympäristö haastaa ja hauskuuttaa – ulkona unelmat todeksi” (14). Myös alakouluikäisiä lapsia tulee kannustaa omaehtoiseen liikkumiseen ulkona, mutta on tärkeää kokea luonto heidän kanssaan yhdessä. Perheen ja muiden kasvattajien tuki auttaa lapsia omaksumaan liikunnallisen elämäntavan ja luomaan omaa luontoyhteyttään – joka kantaa pitkälle aikuisuuteen. Lapsuudessa rakentunut hyvä luontosuhde kasvattaa meistä yleensä myös ympäristötietoisia, kestävän kehityksen huomioivia aikuisia. Luonnossa liikkuminen saa meidät liikkumaan reippaammin, kun huomio kohdistuu myös muuhun kuin itse liikuntasuoritukseen. Monipuolinen maasto haastaa meitä fyysisesti eri tavoilla. (1.) Fyysisten hyötyjen lisäksi luontoliikunta vaikuttaa tutkitusti myös mielenterveyteen. Luonnossa liikkuminen saattaa lieventää lastenkin stressiä ja tarkkaavaisuushäiriöitä. Vihreässä ympäristössä on usein helpompi hallita tunteita ja aggressiot vähenevät. (15.) On todettu, että luonto lisää positiivista mieltä ja lasten itseluottamusta. Lapset itse kokevat luonnon tekevän heidät onnelliseksi. (16; 17; 18.) Lyhytkin aika luonnossa tekee lapsille hyvää. Hyödyt saadakseen ei tarvitse lähteä luontopolulle tai kansallispuistoon – lähiympäristössä seikkailukin riittää lapsille. Metsähallituksen Luonto lisää liikettä -hankkeessa 4.–5.-luokkalaiset lapset kertoivat, että järjestetyissä luontopäivissä hauskinta oli vapaa seikkailu ja liikkuminen luonnossa. Lapset pääsääntöisesti pitävät luonnossa liikkumisesta ja hankkeessa 90 % lapsista koki sen tärkeänä osana arkea. Tutkimuksessa huomiota kuitenkin herätti, että lapset kokivat ajanpuutteen rajoittavan luonnossa liikkumista. (17.) Onko nykyelämänmeno ruutuineen syönyt jopa lapsilta ajan liikkua luonnossa? Kohti muutosta Tehokkaimpia aktiivista koulumatkaa lisääviä interventioita ovat tutkimuksien mukaan olleet ne, joihin on koulun lisäksi saatu vanhemmat mukaan (19). Koulumatkan kulkemistapaan vaikuttaa moni asia, mutta käytännössä aktiivinen elämäntapa alkaa kehittyä jo kotona lapsen varhaisvuosina ennen koulutien aloitusta. Varhaiskasvatuksesta löytyy jo metsäryhmiä, mutta eikö kaikilla lapsilla tulisi olla tasavertaiset mahdollisuudet liikkumiseen ja metsässä ulkoiluun? Lasten hyvinvoinnin tietopohjan vahvistaminen sekä lasten ja nuorten osallisuuden edistäminen ovat osa Agenda2030:n tavoitetta: taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille, hyvinvointia edistäen ja eriarvoisuutta vähentäen (20). Kaikilla lapsilla ei ole samat lähtökohdat aktiiviseen elämäntapaan ja olisi tärkeää, että perheitä osattaisiin ohjata sekä tukea. Perhekeskuksen verkkopalvelu OmaPerhe on DigiFinlandin kehittyvä kansallinen palvelukokonaisuus, jonka tarkoitus on tarjota perheille tietoa ja tukea (21). Toivottavasti myös luonnon hyvinvointivaikutukset, sen tarjoamat liikuntamahdollisuudet ja yhdistystoiminta kunnittain tulevat vielä esille kyseisessä palvelussa. Monissa kouluissa on otettu tavaksi järjestää erilaisia koko perheen yhteisiä liikuntailtapäiviä ja ulkoilmatapahtumia. Tähän voi oman kunnan yhdistysten joukosta löytää myös apua. Esimerkiksi Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n verkkosivuilta voi lukea, miten heidät voi pyytää vanhempainiltaan luennoimaan arkiliikunnasta tai avuksi toteuttamaan toiminnallista vanhempainiltaa koko perheen tapahtumana (24). Lukuisilla yhdistyksillä on osaamista, jota voitaisiin hyödyntää paremmin. Yhteinen huoli lasten ja nuorten luonnosta vieraantumisesta synnytti upean yhteistyön esimerkiksi Kangaslammin koulun ja Iisalmen ladun välille. Kummiluokkatoiminta sisälsi kuuden vuoden ajan yhteistä toimintaa luonnossa, ja lapset pääsivät harjoittelemaan erätaitoja sekä kokeilemaan muun muassa melontaa, geokätköilyä, pilkkimistä ja avantouintia. (22.) Yhdistykset tarvitsevat kuitenkin rahoittajia, jotta edellä mainitut toiminnat, olisi mahdollisia jatkossakin. Aiemmin Veikkaus Oy:n tuotot on käytetty muun muassa liikunnan, nuorisotyön ja terveyden edistämiseen, mutta vuoden 2024 alusta tuotot käytetään ilman määriteltyjä käyttökohteita valtion menoihin (23). Lapsilla ei ole ymmärrystä liikkumattomuuden seurauksista, eikä heitä tulisi sillä myöskään pelotella. Aikuisten olisi tärkeää mahdollistaa positiivisia luonto- ja liikkumiskokemuksia sekä kannustaa löytämään liikkumisesta hyvää oloa. Vaikka lasten ruutuajasta puhutaan usein huolestuneessa ja kielteisessä sävyssä, voi taskussa olevasta älypuhelimesta olla metsäretkellä myös hyötyä. Metsässä pidettävään biologian tuntiin tai perheen yhteiseen päiväretkeen voi yhdistää myös teknologiaa lataamalla puhelimiin Retkikasvion tai BirdNETin kaltaisia sovelluksia ja kehittää niiden avulla, vaikka leikkimielisen kisan. Lapset innostuvat usein erilaisista peleistä ja tiedon etsinnästä. Nykyään jopa kasvien vieraslajeja tunnistamalla voi tienata viikkorahaa. Growdsorsa sovellus on otettu useassa kunnassa käyttöön ja esimerkiksi Porvoossa sitä kuvailtiin hauskana ja uutena keinona osallistaa kuntalaiset vieraslajien tunnistamiseen tunnistuspalkkiolla. (25.) Elinkustannusten lisäksi myös lasten ja nuorten harrastusmaksut ovat nousseet. Ohjatut harrastukset eivät kuitenkaan ole ainoa keino lisätä lasten liikkumista. Aktiivisen arjen edistäminen vaatii työtä niin kodeissa, kouluissa kuin poliittisessa päätöksenteossakin. Suomi liikkeelle -ohjelma (8) on hyvä avaus. Toivottavasti toteutuksessa korostuu tasavertaiset, matalan kynnyksen toimet. Lasten ja nuorten liikuntaan panostamista ei tulisi nähdä kalliina kulueränä, sillä esimerkiksi luonnossa liikkuminen on pitkälti ilmaista, mutta mittaamattoman arvokasta. Blogin on kirjoittanut Terveyden edistämisen YAMK-opiskelijat; Jenny Sotka – fysioterapeutti, Karoliina Kariniemi – fysioterapeutti, Lasse Ojanen – fysioterapeutti ja Tiina Koistinen – fysioterapeutti. Tämä blogi kuuluu YAMK Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelman Terveysviestintä -toteutukseen, josta ovat vastanneet lehtorit Jaana Seitovirta ja Teija Rautiola sekä asiantuntija Maarit Vallinkoski. Bloginkirjoittamista ovat ohjanneet toteutuksen lehtorit. Lähteet: Metsähallitus 2023. Luonto houkuttelee liikkumaan. https://www.luontoon.fi/terveyttajahyvinvointialuonnosta/luontoliikunta. Viitattu 3.11.2023. LIITU-tutkimus 2022. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa: LIITU-tutkimuksen tuloksia 2022. Kokko, Sami & Martin, Leena (toim.). Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2023:1: 6. https://www.liikuntaneuvosto.fi/wp-content/uploads/2023/03/Lasten-ja-nuorten-liikuntakayttaytyminen-Suomessa-2022-2.pdf. Viitattu 5.11.2023. Tuloskortti 2022. Lasten ja nuorten liikunta Suomessa. 2022. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 401. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/785033/Tuloskortti_2022.pdf Viitattu 1.11.2023. Kylmänen, Erkki 2022. Reippaat maalaislapset ovat pian muisto vain, eikä kaupungeissakaan hyvin mene. Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/urheilu/art-2000009260955.html Viitattu 1.11.2023 Rautajoki, Heidi. 2023. Lapset huolestuvat hikoilusta ja sykkeen noususta. Helsingin sanomat. https://www.hs.fi/urheilu/art-2000009905779.html Viitattu 20.11.2023. Grönholm, Marko 2023. Fysioterapiaa liikkeellä – kasuaaleja keskusteluja -podcast: Vieraana FT Eero Haapala. Jakso 48. Movement Physio / Marko Grönholm. https://open.spotify.com/show/0P0tchjktPeMcu9pVAWxsC Viitattu 17.11.2023. Linton, Steven J. & Shaw, William S. 2011. Impact of Psychological Factors in the Experience of Pain. Physical Therapy, Volume 91, 5, 1 May 2011; 700–711. https://academic.oup.com/ptj/article/91/5/700/2735743. Viitattu 23.11.2023. Valtioneuvosto 2023. Suomi liikkeelle -ohjelma. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:58. urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-763-8. Viitattu 16.11.2023. Aalto, Maija 2023. Budjettiehdotus julki: Länsi-Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalveluita uhkaa joukko heikennyksiä. Helsingin sanomat. https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009951356.html. Viitattu 22.11.2023. Agenda 2030 –toimintaohjelma 2021. Valtioneuvoston kanslia. https://kestavakehitys.fi/agenda-2030 Viitattu 23.11.2023. Vapaavuori, Jan & Paajanen, Minna 2023. Pysy liikkeellä. Aktiivisempi arki, kestävämpi yhteiskunta. Tammi. 135–149. Valtioneuvosto 2023. Ministerityöryhmä sopi Suomi liikkeelle –ohjelman rahoituksesta ensi vuodelle. Opetus- ja kulttuuriministeriö. https://valtioneuvosto.fi/-/1410845/ministerityoryhma-sopi-suomi-liikkeelle-ohjelman-rahoituksesta-ensi-vuodelle Viitattu 25.11.2023. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2021. Liikkumissuositus 7–17-vuotiaille lapsille ja nuorille. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:19. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162984/OKM_2021_19.pdf?sequence=4&isAllowed=y. Viitattu 30.10.2023. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016. Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:21. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75405/OKM21.pdf. Viitattu 30.10.2023. Mieli ry. Luonto tukee lapsen mielenterveyttä. https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/tietoa-mielenterveyden-vahvistamisesta/lapset-ja-nuoret/mielenterveys-varhaiskasvatuksessa/luonto-tukee-lapsen-mielenterveytta/. Viitattu 6.11.2023. Arola, Terhi & Aulake, Marianne & Ott, Anna & Lindholm, Matti & Kouvonen, Petra & Virtanen, Petri & Paloniemi, Riikka 2023. The impacts of nature connectedness on children's well-being: Systematic literature review. Journal of Environmental Psychology 85, February 2023. https://doi.org/10.1016/j.jenvp.2022.101913. Viitattu 6.11.2023. Hasanen, Elina & Vähäsarja, Kati 2019. Luonto lisää liikettä – Mikä innostaa kouluikäistä? Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 228. Metsähallitus. https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Asarja/a228.pdf. Viitattu 30.10.2023. Tyrväinen, Liisa & Lanki, Timo & Sipilä, Raija & Komulainen, Jorma 2018. Mitä tiedetään metsän terveyshyödyistä? Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 134 (13):1397–1403. https://www.duodecimlehti.fi/duo14421. Viitattu 8.11.2023. Ho, Yeung L. & Jayasinghe, Sisitha & Ahuja, Kiran D.K. & Hills, Andrew P. 2023. “Active School Commuting in School Children: A Narrative Review of Current Evidence and Future Research Implications”, International Journal of Environmental Research and Public Health, vol 20, no.20, pp. 6929. https://www.proquest.com/docview/2882576342?parentSessionId=eGb4%2Fo20TElwXVFtZmVlVrQkcaUn5%2B9JqRCNvlS4p0U%3D&accountid=11363. Viitattu 13.11.2023. Valtioneuvoston kanslia 2020. Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda30:sta. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 2020:7: 37. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162475/VNK_2020_7.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Viitattu 24.11.2023. DigiFinland 2023. Sähköinen perhekeskus. https://digifinland.fi/toimintamme/sahkoinen-perhekeskus-projekti/. Viitattu 20.11.2023. Iisalmen latu ry 2020. Kummiluokkatoiminnassa opittiin retkeilytaitoja kuuden vuoden ajan. “Kummiluokkatoiminnassa opittiin retkeilytaitoja kuuden vuoden ajan”. https://www.iisalmenlatu.fi/uutiset/kummiluokka-toiminnassa-opittiin-re/. Viitattu 20.11.2023. Sisäministeriö 2023. Valtioneuvosto. Tiedote 2.3.2023. https://valtioneuvosto.fi/-//1410869/veikkauksen-tuoton-yksiloidyista-kayttotarkoituksista-luovutaan-uuden-rahoitusmallin-myota. Viitattu 24.11.2023. LiikU. Koulu- ja opiskeluvuosien liikunta; liikunta- ja hyvinvointipäivät; Yhteistyö koulun ja kodin välillä - Lasten ja nuorten liikkumisen edistäminen. https://www.liiku.fi/koulu-ja-opiskeluvuosien-liikunta/liikuntapaivatjakampanjat/toiminnallisetvanhempainillat/. Viitattu 24.11.2023. Porvoo 2023. Porvoossa kartoitetaan vieraslajeja mobiilipelin avulla. Uutiset 13.9.2023. https://www.porvoo.fi/uutiset/porvoossa-kartoitetaan-vieraslajeja-mobiilipelin-avulla/. Viitattu 20.11.2023. Kuva 1: Imgorthand, iStock Kuva 2: monkeybusinessimages, iStock Kuva 3: SbytovaMN, iStock

Lue lisää

Olisiko sinusta ruokahävikin vähentäjäksi?

22.3.2023

Terveyden edistämisen bloggaajat

Oletko se sinä, joka ruokakaupassa kierrät kaukaa punalapputuotteet ja hävikkituotelaatikot? Olet tottunut nappaamaan mukaasi vain juuri tulleita, täysin tuoreita ja virheettömiä tuotteita. Mutta päätyykö kaikki ostamasi ruoka oikeasti syötäväksi, vai tuleeko osasta hävikkiä? Ruokahävikillä tarkoitetaan syötäväksi tarkoitettua hyödyntämättä jäänyttä ruokaa, jonka synty olisi voitu välttää esimerkiksi valmistamalla ja säilyttämällä ruoka toisella tavalla tai ennakoimalla paremmin (1, 2). YK:n Kestävän Kehityksen (Agenda 2030) yhtenä tavoitteena on puolittaa maailmanlaajuisen ruokajätteen määrä jälleenmyyjä- ja kuluttajatasolla sekä vähentää ruokahävikkiä tuotanto- ja jakeluketjuissa sadonkorjuun jälkeinen hävikki mukaan lukien (3, 4.) Älä tuhlaa ruokaa tai rahojasi Ruokahävikkiä syntyy huolestuttavan paljon ja siihen kuluu suomalaisilla Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan yhteensä noin 500 miljoonaa euroa vuodessa (5.) Kun kolmasosa ihmisravinnosta päätyy hukkaan, voidaan miettiä, missä menee pieleen (6). Pelkästään Suomessa elintarvikejätettä syntyy 643 miljoonaa kiloa, josta puolet on ruokahävikkiä (7). Kotitalouksien aiheuttama ruokahävikki on suurinta mukaan lukien teollisuus, ravitsemispalvelut, kaupat sekä alkutuotanto (8). Ruoan hinta nousee ja se näkyy kukkarossa! Elokuussa Tilastokeskuksen mukaan elintarvikkeiden hinnat olivat 12,2 % korkeammat kuin vuosi sitten.  Eniten hintaa oli tullut jauhoille, kahville, kananmunille ja tuoreelle kalalle. (9.) Kasvisten suosiminen ruokavaliossa on terveyden kannalta positiivinen asia, mutta ne aiheuttavat kotitalouksissa eniten myös ruokahävikkiä. Ekologisesta näkökulmasta lihatuotteiden joutuminen hävikkiin on erityisen huono asia, sillä niiden tuottaminen kuormittaa runsaasti ympäristöä (8). Ruoan joutuminen roskiin tarkoittaa automaattisesti omien ruokakustannusten nousua. Omaa ostoskäyttäytymistä kannattaa pohtia Käytkö ruokakaupassa harva se päivä vai suunnitteletko ostoksesi tarkkaan ostamalla koko viikon ruoat kerralla? Voit onnitella itseäsi, jos kuulut jälkimmäiseen kategoriaan, sillä teet todennäköisemmin myös vähemmän ruokahävikkiä. Useita kertoja viikossa ruokakaupassa käyminen lisää riskiä ruokahävikin syntymiseen. Kun ostoksia ei ole suunniteltu huolellisesti etukäteen, ruokaa tulee herkästi ostettua liikaa. (10) Ruoan ostaminen yli tarpeiden onkin yksi merkittävimmistä ruokahävikin syntymiseen vaikuttavista tekijöistä kotitalouksissa (11). Ruokahävikin syntyminen on yleisempää korkeamman tulotason omaavilla, kun raha ei ohjaa ruokaostosten määrää ja yliostamisen riski on suurempi (10). Jotkut meistä ovat myös alttiimpia mainonnalle ja erilaisille ärsykkeille, jotka houkuttavat impulsiiviseen ostoskäyttäytymiseen (11). Heräteostosten tekemistä voi vähentää käyttäytymisen hallinnan opettelulla – kuten suunnittelemalla ostokset etukäteen (12). Tieto lisää tuskaa – mutta hyvällä tavalla Kuten monessa muussakin asiassa, niin tässäkin tapauksessa tieto lisää tuskaa. Ruokahävikin vähentämisen näkökulmasta tiedolla on monia positiivisia vaikutuksia: tieto ruokahävikin syntymisestä aiheutuvista negatiivisista vaikutuksista ympäristöön on todettu olevan positiivinen vaikutus ihmisen käyttäytymiseen. (11.) Koettu syyllisyys, huoli ja tietoisuus ympäristövaikutuksista ja seurauksista vaikuttavat haluun vähentää hävikin syntymistä (13). Lisäksi sosiaalinen paine, asenteet ja varoitukset vaikuttavat aikomukseen olla tekemättä ruokahävikkiä (7). Ruokahävikin vähentämisen lyhyt oppimäärä Ruokahävikin vähentämisessä suunnitelmallisuus on kaiken a ja o. Kurkkaa siis jääkaappiin ennen kauppaan menoa ja mieti, mitä oikeasti tarvitset. Hyvä vinkki on järjestellä tuotteet jääkaappiin tuoden vanhimmat tuotteet eteen ja uusimmat taakse, jottei tuotteet pääse vahingossa vanhenemaan. Tutustu päiväysmerkintöjen ja säilytystapojen eroihin sekä muista hyödyntää pakastinta ruoan säilönnässä. (8.) Pyri hyödyntämään kasviksista, juureksista ja hedelmistä jo hieman ylikypsät ja “nuhjaantuneetkin” yksilöt (8). Muista hyödyntää hävikkiruokavinkkejä, jos kaipaat ideoita ja inspiraatiota (14). Hävikkiruokaa pystyy ostamaan myös ravintoloista ja kahviloista. Lisäksi erilaisia sovelluksia (esim. ResQ Club) ja nettisivuja on kehitetty ruokahävikin vähentämiseksi. Voit halutessasi käydä laskemassa oman taloutesi ruokahävikin määrän Pauligin ja Luonnonvarakeskuksen ruokahävikkilaskurilla. (15) Vastuulliset valinnat eivät voi olla vain yksilön vastuulla Vaikka yksilö on loppupeleissä aina vastuussa omista valinnoistaan niin moni varmasti haluaisi tehdä ekologisia valintoja ja vähentää ruokahävikin määrää. Arjen kiireen keskellä aterioiden ja ostosten huolellinen suunnittelu voi tuntua todella kuormittavalta. Voisivatko ruokakaupat osallistua aktiivisemmin ruokahävikin vähentämistalkoisiin tekemällä siitä helpompaa kuluttajalle? Ruokakauppojen tuotesijoittelulla voidaan vaikuttaa jonkin verran kuluttajan ostosvalintoihin ja pyrkiä näin vaikuttamaan parempiin, ekologisiin valintoihin. Ideana on tehdä valinnasta helppoa, ilman, että se vaatii erityistä kognitiivista ponnistelua sekä luoda mahdollisuuksia muutoksen tekemiseen. (16.) Kaupat ovat sitoutuneet ruokahävikin vähentämiseen, joten miksi ne eivät voisi myös pyrkiä motivoimaan ja vaikuttamaan kuluttajien valintoihin? Kaupassa jaetut vinkit (esimerkiksi tuotteiden käyttövinkit) ja tietoiskut voisivat toimia hyvänä kanavana, sillä tietoisuuden lisäämisellä ja oikeanlaisen ostoskäyttäytymisen omaksumisella on merkittävä vaikutus ruokahävikin vähentämisessä (10). Tämä voisi ylipäätään edesauttaa hävikin vähentämisestä tulemista sosiaaliseksi normiksi, johon kaikki osallistuvat (13). Olisiko sinusta hävikin hävittäjäksi? Mitkä olisivat sinulle parhaimmat keinot osallistua näihin talkoisiin? Tämä on meidän kaikkien asia!   #ruokahävikki #agenda2030 #kestäväkehitys #kuluttaja Kirjoittajien esittely: Blogin on kirjoittanut Terveyden edistämisen YAMK opiskelijat; Jaana Autio - sairaanhoitaja, Emmi Heikkinen – kätilö, Jenna Laakso – röntgenhoitaja, Marianna Langhoff – fysioterapeutti ja Reija Pirttilahti – terveydenhoitaja. Tämä blogi kuuluu YAMK Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelman Terveysviestintä -toteutukseen, josta ovat vastanneet asiantuntija Elina Ala-Nikkola sekä lehtorit Jaana Seitovirta ja Teija Rautiola. Blogikirjoittamista ovat ohjanneet toteutuksen lehtorit. Lähteet: Luonnonvarakeskus. Ruokahävikki. <https://www.luke.fi/fi/ajankohtaista/teemat-ja-kampanjat/ruokahavikki>. Viitattu 14.10.2022. Luonnonvarakeskus. 2022. Suomessa seurataan aktiivisesti elintarvikejätteen ja ruokahävikin määrää – hävikkitiekartta tähtää ruokahävikin puolittamiseen vuoteen 2030 mennessä. <https://www.luke.fi/fi/uutiset/suomessa-seurataan-aktiivisesti-elintarvikejatteen-ja-ruokahavikin-maaraa-havikkitiekartta-tahtaa-ruokahavikin-puolittamiseen-vuoteen-2030-mennessa>. Viitattu 14.10.2022. Kestävä kehitys.fi. Kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma agenda2030. <https://kestavakehitys.fi/agenda-2030.> Viitattu 14.10.2022. Kestäväkehitys.fi Tavoite 12. Varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys. <https://kestavakehitys.fi/web/kestava-kehitys/agenda2030/tavoite-12>. Viitattu 14.10.2022. 500 miljoonaa euroa vuosittain roskakoriin - mistä on kyse? Tiedote 12.4.2022. <https://www.kuluttajaliitto.fi/blog/2022/04/12/500-miljoonaa-euroa-vuosittain-roskakoriin-mista-on-kyse/>. Viitattu 8.11.2022. Yhdistyneet Kansakunnat. 2020. Nälänhätä ja ruokahävikki kasvavat yhtä aikaa. <https://unric.org/fi/nalanhata-ja-ruokahavikki-kasvavat-yhta-aikaa/>. Viitattu 14.10.2022. Riipi, Inkeri & Hartikainen, Hanna & Silvennoinen, Kirsi & Joensuu, Katri & Vahvaselkä, Marjatta & Kuisma, Miia & Katajajuuri, Juha-Matti 2021. Elintarvikejätteen ja ruokahävikin seurantajärjestelmän rakentaminen ja ruokahävikkitiekartta. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus julkaisusarja 49. Luonnonvarakeskuksen julkaisuja. <http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-241-4>. Viitattu 8.11.2022. Opas. Ruokahävikki. <https://www.kuluttajaliitto.fi/materiaalit/ruokahavikki/>. Viitattu 15.10.2022. Helsingin Sanomat. 2022. Ruoka kallistuu Suomessa ennätysvahtia – erityisesti näiden elintarvikkeiden hinta nousee nyt vauhdilla. <https://www.hs.fi/talous/art-2000009068416.html>. Viitattu 16.10.2022. Hatab, Assem Abu & Tirkaso, Wondmageng Tafesse & Tadesse, Elazar & Lagerkvist, Carl-Johan. 2022. An extended integrative model of behavioural prediction for examining households’ food waste behaviour in Addis Ababa, Ethiopia. Resources, Conservation & Recycling 179. Viitattu 16.10.2022. Stancu, Violeta & Lähteenmäki, Liisa. 2022. Consumer-related antecedents of food provisioning behaviors that promote food waste. Food Policy volume 108. <https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0306919222000197>. Viitattu 15.10.2022. Aydin, Hatice & Aydin, Cecil 2022. Investigating consumers’ food waste behaviors. An extended theory of planned behavior of Turkey sample. Cleaner Waste Systems 3. <https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2772912522000367>. Viitattu 16.10.2022. Attiq, Saman & Habib, Muhammad Danish & Kaur, Puneet & Hasni, Muhammad Junaid Shahid & Dhir, Amandeep.2021. Drivers of food waste reduction behaviour in the household context. Food Quality and Preference 94. Viitattu 16.10.2022. Hävikki reseptit. 2022. <https://www.saasyoda.fi/h%C3%A4vikkireseptit>. Viitattu 25.10.2022. On aika laskea hävikkiä. <https://www.lessfoodwaste.fi/paulig/Home>. Viitattu 25.10.2022. Bauer, Jan M. & Aarestrup, Simon C. & Hansen, Pelle G. & Reisch, Lucia A. 2022. Nudging more sustainable grocery purchases: Behavioral innovations in a supermarket setting. Technological Forecasting & Social Change 179 (2022).

Lue lisää

Uudemmat postaukset Vanhemmat postaukset