Vuosi: 2024
Sosiaali- ja terveysalojen digitalisaatio terveysviestinnän näkökulmasta
Digitalisaatio sosiaali- ja terveysaloilla Sosiaali- ja terveysalojen digitalisaatio kattaa erilaisia teknologisia innovaatioita ja sovelluksia, jotka vaikuttavat hoitohenkilöstön työhön sekä potilaiden hoitoon ja terveyden edistämiseen. Digitalisaatio voi sisältää sähköisten potilastietojärjestelmien käytön, etäterveydenhuollon palvelut, erilaiset terveyssovellukset sekä tekoälyn hyödyntämisen potilaan hoidossa. Sähköisten palveluiden käytön tehostaminen auttaa parantamaan terveyspalveluiden tehokkuutta, laatua, saavutettavuutta ja potilasturvallisuutta. Sosiaali- ja terveysministeriö on linjannut digitalisaatioon liittyen, että ihmisille on turvattava terveellinen elinympäristö. Linjaukset asettavat vaateita terveyshaittojen tunnistamiseen, niiden ehkäisemiseen ja poistamiseen elinympäristöstä. Lisäksi työsuojelun ja työterveystoimien avulla on tunnistettava työoloissa olevia vaaroja sekä riskejä. Linjauksissa on myös mainittu, että ihmisten terveyttä ja hyvinvointia pitää edistää laaja-alaisella ennaltaehkäisevällä toiminnalla. Kansallisissa ratkaisuissa on otettava huomioon näkökulmat, jotka liittyvät terveyspalvelujen digitalisaatioon ja niitä on seurattava ja tutkittava, miten digitalisaation avulla pystytään keräämään tietoa, miten digitalisaatiota pystytään hyödyntämään ja miten sen avulla pystytään lisäämään luotettavuutta sekä vaikuttavuutta[1]. Terveysviestintä Suomalaiset etsivät internetistä tietoa erityisesti sairauksista, oireista ja hoidosta.[2] Sosiaali- ja terveysalojen digitalisaatio on merkittävästi muokannut terveysviestintää. Se mahdollistaa nopeamman ja tehokkaamman tiedon välityksen terveyteen liittyvissä asioissa. Terveysviestinnän tarkoituksena on lisätä yksilön hyvinvointia ja edistää terveyttä ja sitä voidaan toteuttaa kaikkien joukkoviestintävälineiden välityksellä. Terveysviestinnäksi voidaan lukea kaikenlainen terveysvalistus ja -neuvonta sekä terveysjournalismi. Sosiaalinen media toimii hyvänä alustana vuorovaikutteiseen terveysviestintään ja sen käyttö onkin siitä syystä lisääntynyt[3]. Digitaaliset alustat tarjoavat terveydenhuollon ammattilaisille mahdollisuuden kommunikoida potilaiden kanssa etänä ja tarjota esimerkiksi konsultaatioita ja seurantaa verkossa. Lisäksi erilaiset digitaaliset terveyssovellukset tarjoavat kansalaisille helppoa pääsyä terveysneuvontaan, terveysdatan seurantaan ja sieltä löytyy ratkaisuja terveysongelmiin. Tämä kaikki yhdessä parantaa terveyspalveluiden saavutettavuutta ja tehokkuutta. Terveysviestinnän haasteet Terveyttä koskevat uutiset ja suositukset saattavat olla ristiriitaisia, jotka hämmentävät kaiken ikäisiä. Koronapandemia nosti disinformaation määrää räjähdysmäisesti monilla eri viestintäkanavilla. Siksi onkin tärkeää opettaa jo nuorille medialukutaitoa, että väärän tiedon erottaminen oikeasta helpottuisi[4]. Esimerkkinä vaikka hoitosuositukset, jotka perustuvat tutkittuun tietoon, jopa kolmannes aikakauslehtien ja terveysvaikutteisten verkkosivustojen terveysartikkeleissa mainituista hoitosuosituksista ovat virheellisiä. Kansalaiset ovat syystä hämmentyneitä viestintävälineiden kautta saadusta tiedosta ja sen ristiriitaisuudesta [2]. Erityisesti sosiaalisessa mediassa kuka tahansa voi esiintyä asiantuntijana ja esittää totuutena asioita ilman tieteellistä näyttöä. [4] Lähdekritiikki on todella tärkeä taito, joka auttaa ihmisiä arvioimaan ja analysoimaan tietolähteitä kriittisesti. Se sisältää taitoja tarkastella lähteiden luotettavuutta, tarkkuutta, ajantasaisuutta ja asiantuntemusta. Lähdekritiikin avulla voidaan erottaa luotettavat tiedot epäluotettavista ja välttää virheellisen tiedon levittämistä tai käyttöä. Digitalisaation lisääntyminen voi tuoda mukanaan myös haasteita, miten huomioidaan tietoturva sekä estetään eriarvoisuuden kasvu. Palveluiden pitää olla ehdottomasti luotettavia ja tietoturvallisia[5]. Sähköinen asiointi ei ole aivan mutkaton asia, sillä käyttäjiä on paljon eri tasoisia ja palveluiden pitäisi olla saavutettavia kaikille käyttäjäryhmille. Esimerkiksi etävastaanotolle kirjautuminen vaatii vahvaa tunnistautumista, sillä sen avulla voidaan varmistua yksityisyydensuojasta ja tietoturvasta. Tämä kuitenkin luo esteitä saavutettavuuden näkökulmasta niille, joilla ei ole pankkitunnuksia tai jotka eivät osaa niillä palveluihin tunnistautua, asiakkaalta vaaditaan digitaitoja[6;7]. Asiakkaalla pitää kuitenkin olla mahdollisuus lähettää hoitoonsa liittyviä viestejä ja asiakirjoja viranomaiselle hyödyntäen sähköisiä palveluja.[5] Asiakkailla on erilainen kyky selviytyä taloudellisesti tarvittavien digitaalisten laitteiden kuten älypuhelimen, tabletin tai tietokoneen hankinnoista. Monilla asiakkailla saattaa olla lisäksi fyysisiä rajoitteita tai muita terveydellisiä syitä, miksi digitaalisten palvelujen tai -laitteiden käyttö on vähäistä. Yli 65-vuotiailla kynnys lähteä opettelemaan tietotekniikkaa vanhemmalla iällä on suuri monesta muustakin syystä kuin vain iän takia. Nuorempien kohdalla ongelmaksi muodostuu se, miten nuoret saadaan hakeutumaan digipalveluiden pariin. Nuorilla on herkästi epäluottamusta erilaisia palveluja kohtaan, ne herättävät pelkoa, mihin avun pyytäminen palvelun kautta saattaa johtaa. Lisäksi ongelmaksi saattaa muodostua se, ettei nuori osaa hoitaa omia asioitaan tai ymmärrä, miten digitaalisia palveluja käytetään. Nuorista osa on syrjäytynyt tai ainakin syrjäytymisvaarassa ja tämä asettaa haasteen, miten nuoret saadaan ohjattua edes chattien pariin. Monissa palveluissa vaaditaan vahvaa tunnistautumista eikä kaikilla alaikäisillä ole mahdollisuutta päästä siitä syystä palvelun piiriin[8]. Terveysviestintä Terveyskylässä Yhtenä esimerkkinä terveysviestinnän hyvästä toteutuksesta on Terveyskylä. Terveyskylän terveysviestintä perustuu lähinnä siihen, että terveysviestintä toteutetaan vuorovaikutteisena potilasohjauksena tai kirjallisena ohjauksena, mikä osaltaan vahvistaa luotettavan terveystiedon välittymistä asiakkaalle. Hoitohenkilökunta on koulutettu ohjaamaan asiakkaitaan käyttämään esimerkiksi Terveyskylän hoitopolkuja ja opettamaan asiakkailleen digitaitoja. Terveysviestintää toteuttaa myös yli 30 eri asiantuntijatahoa sekä potilasjärjestöä jakamalla tietoa Terveyskylän toiminnasta sekä jakamalla ohjeistusta. Viestintämateriaaliin on panostettu, sillä erilaisia potilas- ja hoito-ohjeita on lähes 7500 tarjolla. Lisäksi omaa hoitoaan voi tukea erilaisilla puhelimeen tai tablettiin ladattavilla sovelluksilla, joiden käyttöön saa hoitohenkilökunnalta opastusta. Terveyskylässä on paljon hyvää, tutkittua tietoa ja erilaisia omaa hoitoa tukevia polkuja sekä kyselyitä, joiden avulla voi olla helpompi tehdä päätös hoitoon hakeutumisesta. Viestintää asiakkaan kanssa toteutetaan kaikista digitaalisista palveluista huolimatta edelleen myös puhelimitse sekä kirjeitse, jotta voidaan saavutettavasti tuottaa palveluita yhdenvertaisesti kaikille kansalaisille[7]. Eri viestintäkanavista löytyy paljon tietoa, joka kielellisesti saattaa aiheuttaa vaikeuksia ymmärtää asiasisältöä. Tästä syystä viranomaisia velvoitetaan julkaisemaan sivustoillaan sisältöä, joka on selkeällä ja ymmärrettävällä kielellä kirjoitettua. Selkokieli on tarkoitettu sellaisille asiakkaille, joilla on esimerkiksi iän vuoksi haasteita muistaa tai ymmärtää lukemaansa yleiskieltä. Selkokielisestä sisällöstä on hyötyä myös nuorille, neurobiologisista tai kognitiivista haasteista kärsiville sekä maahanmuuttajille[8]. Terveyskylässä on panostettu selkokielisyyteen ja saavutettavuuteen. Suurelta osin sisältö täyttää lain vaatimukset saavutettavuuden osalta. Sivuston sisältöä voi kuunnella ja videot sisältävät tekstityksen[7]. Terveyskylässä riittääkin kävijöitä: Vuonna 2022 eri laitteilla Terveyskylässä vieraili peräti 7,3 miljoonaa kävijää. Hoitoistuntojakin järjestettiin 12,5 miljoonaa istuntoa. Verkkosivuilla on vuoden aikana kävijöitä 30,8 miljoonaa. Digihoitopolkujen avulla pelkästään HUSissa hoidettiin 50 503 asiakasta[9]. Kävijämäärät kertovat siitä, että luotettavalle ja saavutettavalle terveysviestinnälle on paljon kysyntää.[7] Blogin kirjoittaja: sovellusasiantuntija Marjo Helsten Tämä blogi kuuluu YAMK Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelman Terveysviestintä – toteutukseen, josta ovat vastanneet lehtoritt Teija Rautiola, Jaana Seitovirta ja asiantuntija Maarit Vallinkoski. Lähteet [1] Valtioneuvosto 2016. Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena, Sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaatiolinjaukset 2025. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2016:5. Sivu 3–4. <https://verkkojulkaisut.valtioneuvosto.fi/stm/zine/2/article-41> Viitattu 13.10.2023 [2] Laukkanen, Kukka-Maaria. 2009. Kohti eksaktia terveysviestintää. Tieteessä tapahtuu 8/2009. Sivut 31–34. <https://journal.fi/tt/article/view/2562/2366> [3] Torkkola, Sinikka. 2004. Terveysviestintä kaipaa uutta suuntaa. Terveyden edistämisen lehti Promo 32 (2), sivut 32–22. [4] Nygård, Tuula. Hämmentävä, ristiriitainen ja vaikeaselkoinen terveysviestintä edellyttää monenlaisia lukutaitoja. 2022. Ainedidaktiikka 6(2) (2022), sivut 90–97. Suomen ainedidaktinen tutkimusseura ry, Helsinki. < https://journal.fi/ainedidaktiikka/article/view/120841/76562> [5] Finlex 2019, Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta. < https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190306> Viitattu 13.10.2023. [6] Valtioneuvosto 2022. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliset tavoitteet vuosille 2023–2026. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2022:18. Sivu 14. <https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164463/STM_2022_18J.pdf?sequence=1&isAllowed=y> Viitattu 19.10.2023 [7] Terveyskylä 2023. <https://www.terveyskyla.fi/> Viitattu 25.10.2023 [8] Valtiovarainministeriö 2019. Digitaalinen Suomi – yhdenvertainen kaikille, Digi arkeen -neuvottelukunnan toimintakertomus. Valtiovarainministeriön julkaisuja – 2019:23. Sivut 28–35. <https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161486/VM_2019_23_Digitaalinen_Suomi.pdf?sequence=1&isAllowed=y> [9] HUS, Tilinpäätös ja toimintakertomus 2022, sivu 185. <https://www.hus.fi/sites/default/files/2023-03/Tilinp%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s_ja_toimintakertomus_2022.pdf> Kuvat: Kuva 1: Aerial view of doctor writing patient daily report checklist. Pxhere. CC0. <https://pxhere.com/en/photo/1575123 >Viitattu 30.11.2023 Kuva 2: Mohamed Hassan. Digital. Pxhere. CC0 <https://pxhere.com/en/photo/1676166?utm_content=shareClip&utm_medium=referral&utm_source=pxhere> Viitattu 30.11.2023 Kuva 3: Social media. Pxhere. CC0 <https://pxhere.com/en/photo/1063277?utm_content=shareClip&utm_medium=referral&utm_source=pxhere> Viitattu 30.11.2023 Kuva 4: Edwintp. Doctor and patient. Pxhere. CC0 <https://pxhere.com/en/photo/1571981?utm_content=shareClip&utm_medium=referral&utm_source=pxhere> Viitattu 30.11.2023
Tarvitseeko kansantautien ennaltaehkäisevää työtä jatkaa?
Blogikirjoituksen tehtävänä oli esitellä jokin YK:n globaalin kestävän kehityksen toimintaohjelman tavoitteista. Terveyttä ja hyvinvointia kaikille, kolmannen kohdan tavoite kuuluu: vähentää kolmanneksella kansantauteja ja kansantautien aiheuttamia ennenaikaisia kuolemia ennaltaehkäisyn ja hoidon avulla vuoteen 2030 mennessä. (4) Mitä minulle tulee mieleen kansantauteja ehkäisevästä työstä? Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan tarttumattomien tautien ennaltaehkäisyyn liittyy elintapaohjaus, oikeat elämäntavat, terveellinen ruokavalio, riittävä määrä liikuntaa, suolan vähentäminen. Kansantaudit ovat tulleet tutuksi julkisesti käydystä keskustelusta, lähinnä siksi, että kansantautien hoidosta aiheutuu mittavat kansantaloudelliset kulut. Suomessa on tehty ja tehdään edelleen erinomaista työtä kansantautien ennaltaehkäisyn eteen. (4,5) Kansanterveyttä edistävinä toimina esitettiin tupakka- ja nikotiinituotteiden, alkoholin ja sokeripitoisten juomien verotuksen korottamista. Lisäksi mainittiin mahdollisuus ottaa käyttöön erillinen sokerivero.Terveiden elämäntapojen esillä pitämisestä on ollut hyötyä suomalaisten terveydelle. Tilastot kertovat myönteisesti YK:n kestävän kehityksen tavoitteen on mahdollisesta saavuttamisesta. Jatkamalla samalla tavoin Suomi tulee saavuttamaan tavoitteet vuoteen 2030 mennessä. (9) Kuulostaa hienolta. Sairauksien ennaltaehkäisyä jatketaan ja voidaan huokaista, meillä menisi todella hienosti, jos tämä olisi koko totuus. Näissä ollaan tavoitteissa Suomessa kansantauteihin luetaan seuraavat: Syövät, diabetes, sydän-ja verisuonisairaudet, krooniset keuhkosairaudet, astma-ja allergia, tuki-ja liikuntaelin sairaudet ja muistisairaudet. (8) Tarkistin asian tilastoista, WHO:n tavoitteeseen ollaan pääsemässä. Suomessa onnistutaan vähentämään tarttumattomien tautien kuten, diabeteksen, sydän-ja verisuonisairauksien, syöpien, diabeteksen ja kroonisten keuhkosairauksien aiheuttamia työikäisten kuolemia kolmanneksella vuoteen 2030 mennessä, jos jatketaan samoin. (5) Toisaalta muistisairauksien määrä lisääntyy tulevaisuudessa, kun väestö ikääntyy. Maailman terveysjärjestön WHO:n tavoitteiden mukaan, suomalaisten verenpainetasot ovat laskeneet, jolla on onnistuttu vähentämään tulevaisuuden muistisairaiden määrää. (3,10) Tässäkin olemme tilastoissa muita edellä, kannattaako ennaltaehkäisevää työtä jatkaa? Voimme jälleen huokaista. Miksi julkisuudessa tuodaan esiin niitä sairauksia, joissa ollaan tavoitteissa? Löytyy yksi kansantauti, jota meillä ei ole tilastoissa huomioitu. Kansantautien ryhmään luetaan myös mielenterveysongelmat. (8) Kannattaako työtä jatkaa? YK:n kestävän kehityksen Terveyttä ja hyvinvointia kaikille-tavoitteen lause jatkuu: Sekä edistää henkistä terveyttä ja hyvinvointia. (4) Tilastojen valossa ja kaiken suitsutuksen keskellä itseäni alkoi mietityttää, kannattaako julistaa tavoitteiden saavuttamisesta vielä mitään. Mielenterveysongelmien tilastoista ei saavutusten yhteydessä juuri puhuta? Aloin pohtia, miten ylistetyt tilastot lohduttavat masentunutta nuorta tai työuupumusta potevaa työikäistä. Kuinka muistisairauden kanssa eläköityvä vanhus hyödyntää elämäntapaohjauksen ohjeita? Julkisuudessakin on aina välillä väläytelty myös tavoitteisiin pääsyn toista puolta. Niin nuorten kun vähän vanhempien mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Työikäistä uhkaa työuupumus ja työikäisten määrä tulee jatkossa vähentymään, eikä työvoimaa ei ole riittävästi kohta millään alalla. Muistisairaiden vanhusten hoitoon ei tule riittämään mikään työikäisten määrä. Tavoitteena mielenterveysongelmien vähentäminen on tilastojen valossa ongelma, mutta etsimällä lisätietoa, löysin ohjelman, joka luo toivoa. On varmasti hyvä uutinen, että myös mielenhyvinvoinnin edistämiseen kiinnitetään huomiota. Mielenhyvinvoinnin edistämisen tavoitteet Aivoterveyden edistämisen ohjelmassa keskitytään sairauksien ennaltaehkäisyn ja riskitekijöiden sijaan, mielen hyvinvoinnin edistämiseen ja stressiltä suojaavien tekijöiden merkitykseen kaikissa ikäryhmissä lapsuudesta vanhuuteen. Myös yksinäisyys huomioitiin kaikkien ikäryhmien tavoitteissa, jokaisen kuulumista yhteiskuntaan pitäisi korostaa enemmän. (1) Ikääntyvien tavoitteena on vähentää ikäsyrjintää ja edistää ikääntyvien mahdollisuutta jatkaa yhteiskunnassa täysivaltaisena jäsenenä, jolla on itsenäinen päätösvalta. Suomessa toteutettu FINGER-tutkimus osoitti, että vanhusten tehostettu elintapaohjaus tukee ikääntyvien aivoterveyttä. Oikea ruokavalio, muistiharjoittelu, liikunta, sydän-ja verisuonitautien tehostettu riskien seuranta ja sosiaalinen kanssakäyminen parantaa ikääntyvien elämänlaatua. Ikääntyvien aivoterveyttä edistetään jakamalla tutkimustietoa alan ammattilaisille ja asianomaisille itselleen.(1) Minua ilahdutti se, että vaikka ikääntyessä muistisairaudet yleistyvät, ikääntyvien mielenhyvin edistämiseen tulisi siitä huolimatta kiinnittää huomiota. Ikääntyvät pitäisi nähdä yhteiskunnan jäseninä, eikä kansantalouden kulueränä.(2,6,7) Erityisesti lasten ja nuorten aivoterveyden tavoitteet tuntuvat valtavan tärkeiltä. Yksinäisyyteen ja syrjäytymisen riskiin tulee kiinnittää huomiota jo varhaisessa kasvuiässä. Lasten ja nuorten aivot muovautuvat kasvuiässä ja ovat erityisen herkkiä stressille. Yhä useampi lapsi ja nuori kokee jo kasvuikäisenä valtavasti paineita ja stressin sietokykyn kehittyminen vaatii opettelua. Stressin sietokyvyn opettelu on mahdollista vain suhteessa aikuiseen, vuorovaikutustilanteissa tulisikin huomioida paremmin lasten ja nuorten kehittymätön stressinsietokyky. Turvallisten vuorovaikutustilanteiden ansiosta lapsi tai nuori oppii säätelemään tunnereaktioitaan paremmin. Lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin edistäminen on vanhempien ja muiden aikuisten vastuulla. Kansantaudeilta suojaavien tekijöiden kuten riittävän unen, terveellisen ravinnon ja liikunnan turvaaminen kasvuikäisille on tärkeää terveyden edistämistä. Digitaaliset menetelmät ovat kuormittavia kehittyville aivoille ja niiden käyttöä lasten ja nuorten opetusmenetelminä tulisi harkita. (1) Työympäristön kehittämisellä tuetaan työikäisten mielen hyvinvointia Työikäisillä työelämä on yksi stressitekijä, joka aiheuttaa työuupumusta. Monella alalla itse työ ei ole stressin aiheuttaja, vaan työympäristö. Tästä syystä työpaikoilla tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota aivoystävällisempien työympäristöjen kehittämiseen. (2) Hyvällä aivoergonomialla tarkoitetaan sitä, että työpaikalla huomioidaan paremmin työn henkiset kuormitustekijät, jolla tarkoitetaan työympäristön melua, hälyä, keskeytyksiä ja työtehtävien moninkertaistumista. Työikäisten kohdalla minulle tuli mieleen ajatus, että nuorten siirtymistä työelämään pyritään tälläkin hetkellä nopeuttamaan. Tästä syystä työpaikoilla pitäisi keskustella enemmän aivoergonomian kehittämisestä ja henkisen kuormituksen vaikutuksesta nuorten ja vähän vanhempien työntekijöiden hyvinvointiin, ja edistää yhdessä mielen hyvinvointia ja työelämässä jaksamista. (1, 2) Lopuksi vielä, julkisuudessa voitaisiin tuoda enemmän esille mielen hyvinvoinnin edistämisen työtä ja korostaa kansantaudeilta suojaavien tekijöiden merkitystä kaikenikäisille. Kirjoittaja on Terveyden edistämisen YAMK-opiskelija, tämä blogi kuuluu Terveysviestinnän opintoihin. Lähteet 1.Aejmelaeus, Riitta et al. Kansallinen aivoterveysohjelma.Inhimillisesti kestävä, aivoterveyttä tukeva yhteiskunta.2022. Verkkojulkaisu.Viitattu 20.11.2023 < https://www.aivoliitto.fi/site/assets/files/22541/inhimillisesti_kestava-_aivoterveytta_tukeva_yhteiskunta_saavutettava.pdf>Viitattu 20.11.2023 2.Aivoliitto ry.Työelämä.Verkkosivut. https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys/tyoelama/Viitattu 20.11.2023 Viitattu 20.11.2023 3. Jousilahti, Pekka & Kuulasmaa, Kari & Koskinen, Seppo & Tolonen, Hanna & Pietilä, Arto & Peltonen, Markku. Kansantautien kuolleisuus vähenee edelleen-WHO:n tavoite voidaan saavuttaa. Tutkimuksesta tiiviisti.(32)2019.Terveyden-ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisuja. Saatavilla sähköisesti <https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/138500/TUTI2019_32_Kuolleisuus_final280819_tark1.pdf?sequence=1&isAllowed=y > Viitattu.2.12.2023 4.Kestävän kehityksen globaali toiminta-ohjelma Agenda 30. Verkkojulkaisu.https://kestavakehitys.fi/agenda-2030Viitattu 20.11.2023 5.Maailman terveysjärjestö. World Health Organization. Global action plan for the prevention and control of noncommunicable diseases 2013-2020.Verkkojulkaisu. https://iris.who.int/bitstream/handle/10665/94384/9789241506236_eng.pdf?sequence=1 Viitattu 20.11.2023 6.Muistiliitto. Muistin toiminta.Iän vaikutus muistiin.2023.Verkkosivut.<https://www.muistiliitto.fi/fi/aivot-ja-muisti/muistin-toiminta/ian-vaikutus-muistiin>Viitattu 20.11.2023 7.Muistisairaudet. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Geriatrit -yhdistyksen, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 Verkkosivut. <www.kaypahoito.fi >Viitattu 20.11.2023 8. Terveyden-ja hyvinvoinnin laitos.Kansantaudit. 2023.Verkkosivut. <https://thl.fi/fi/web/kansantaudit >Viitattu 20.11.2023 9.Valtioneuvoksen kanslian julkaisuja 2020:7.Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta AGENDA 2030:sta. Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. 2022. Verkkojulkaisu<https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162475/VNK_2020_7.pdf?sequence=1&isAllowed=y > Viitattu 20.11.2023 10. Terveyden-ja hyvinvoinnin laitos. Muistisairauksien ehkäisy.2023. Verkkosivut <https://thl.fi/fi/web/kansantaudit/muistisairaudet/muistisairauksien-ehkaisy >Viitattu 2.12.2023 Kuvat: https://pixabay.com/fi/photos/verenpainemittari-terveys-syke-1749577/ https://pixabay.com/fi/photos/kädet-ystävyys-ystävät-lapset-2847508/
Arvostavaa kohtaamista päihteitä käyttävien kanssa matalalla kynnyksellä
Huumeiden kokeilu ja käyttö ovat Suomessa yleistyneet 1990-luvulta alkaen. Vuonna 2022 tehdyssä väestökyselyssä selvisi, että 29 prosenttia aikuisväestöstä oli kokeillut tai käyttänyt joskus elämänsä aikana jotakin huumausaineeksi luokiteltavaa ainetta. Yleisintä huumeiden kokeilu ja käyttö on 25–34-vuotiailla aikuisilla. Huumeiden käytön tiedetään olevan yleisempää miesten keskuudessa. Suomalaisten asenteet huumausaineiden käyttöä ja sen rangaistavuutta kohtaan ovat muuttuneet huomattavasti lähivuosina. Asennemuutoksesta kertoo esimerkiksi se, että nykyään yhä useampi kannattaa mediassakin paljon esillä olleiden huumeiden käyttöhuoneiden perustamista. Huumausaineiden käyttöhuoneella tarkoitetaan tilaa, jossa huumeita käyttävä henkilö voi käyttää laittomiksi määriteltyjä päihteitä terveydenhuollon henkilön valvonnassa. Toistaiseksi Suomeen ei ole perustettu huumeiden käyttöhuoneita. (1) Mitä käyttöhuoneet ovat ja mitkä ovat niiden hyödyt? Valvotut huumausaineiden käyttötilat ovat osa huumeiden haittoja vähentävää toimintaa. Ympäri Eurooppaa on otettu käyttöön näitä tiloja pääosin sellaisilla alueilla, joissa huumeiden käyttöä esiintyy yleisesti esimerkiksi kaduilla, julkisissa wc-tiloissa, puistoissa, parkkihalleissa tai muissa julkisissa tiloissa. Käyttötilojen avaamisen yksi keskeinen tavoite on huumekuolemien vähentäminen sekä huumausaineiden käyttöön liittyvien haittojen, kuten tartuntatautien ehkäisy. Näissä valvotuissa käyttöhuoneissa voidaan tarjota puhtaita pistovälineitä, antaa terveysneuvontaa ja pyrkiä ohjaamaan huumausaineiden käyttäjiä muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden piiriin, kuten mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Terveysneuvontaa antamalla pyritään ennaltaehkäisemään ja vähentämään tartuntatautien leviämistä, sekä mahdollisia kroonisia infektioita, joita huumeiden pistokäyttöön saattaa liittyä. Tämänkaltaisen ennaltaehkäisevän työn kautta on mahdollista saada huumausaineita käyttävä henkilö terveydenhuollon palveluiden piiriin jo varhaisessa vaiheessa ja näin ollen ehkäistä kalliimpien lisäpalveluiden tarve esimerkiksi erikoissairaanhoidossa. (2) Huumausaineiden käyttöhuoneissa asioivat huumausaineiden käyttäjät pistävät huumeita harvemmin likaisilla välineillä. Puhtaat pistovälineet ovat yhteydessä HIV- ja hepatiitti C -tartuntojen vähenemiseen. (4) Pistovälineet myös hävitetään turvallisesti käyttöhuoneessa. Huumausaineiden käyttöhuoneissa asiointi vähentää huumausaineiden käyttöä julkisilla paikoilla ja edesauttaa hakeutumista päihdepalveluiden piiriin. (5) Terveydenhuollon ammattilaisten neuvontatyö huumausaineiden käyttötiloissa auttaa asiakkaita käyttämään turvallisempia ja hygieenisempiä injektiotekniikoita, mikä puolestaan vähentää infektioita aiheuttavien virheellisten injektioiden määrää. (3) Suomessa huumeiden käyttäjille kohdistetut matalan kynnyksen terveysneuvontapisteet auttavat ehkäisemään esimerkiksi HIV- ja C-hepatiittitartuntojen leviämisen kasvun ja tartuntatilanne on näiden ansiosta pysynyt vakaana koko 2000-luvun. Neuvontapisteissä likaisia ruiskuja ja neuloja voi vaihtaa puhtaisiin. C-hepatiitin hoitopolkua on myös kansallisesti muutettu helpommin saavutettavaksi ja hoitoa tarjotaan nykyään niin perusterveydenhuollossa kuin päihdepalveluissakin, erityisesti vieroitus- ja korvaushoitoyksiköissä. (6) Yhdenvertaisuus huomioitava päätöksenteossa Hallitusohjelmassa 2023 on linjattu tavoitteeksi kehittää palveluiden saatavuutta huomioiden erilaisten käyttäjäryhmien tarpeet ja yhdenvertainen perusoikeuksien toteutuminen. Pysyvää rahoitusta hallitus osoittaa nuorten huumekuolemien vähentämistä tukeviin toimiin sekä C-hepatiitin eliminointiin tähtäävään ohjelmaan. Hallitusohjelmassa tunnistetaan päihdeongelmien ehkäisyn ja hoidon merkitys kansanterveyden ja kansantalouden kannalta. (7) Agenda 2030 on YK:ssa laadittu kestävän kehityksen kansainvälinen toimintaohjelma, joka sisältää 17 tavoitetta alatavoitteineen. Yksi näistä tavoitteista on eriarvoisuuden vähentäminen maiden sisällä ja niiden välillä. Tähän on asetettu alatavoite, yhtäläisten mahdollisuuksien takaaminen ja eriarvoisen kohtelun vähentäminen. (8) Suomessa kestävän kehityksen toimikunta on laatinut Agenda2030 pohjalta oman yhteiskuntasitoumuksensa, jonka yksi yhteiskunnallisesti merkittävä tavoite on luoda kaikkia jäseniään yhdenvertaisesti kohteleva, sosiaalisesti kestävä yhteiskunta. Se tukee jokaisen kansalaisen terveyttä ja toimintakykyä ja tarjoaa niin tarvittavan turvan kuin tarvittavat palvelutkin, sekä kaventaa eriarvoisuutta ja mahdollistaa paremman elämänlaadun. (9) Huumausaineiden käyttöhuoneiden suunnittelu ja käyttöönotto Suomessa lisäisi tasa-arvoista palveluiden saatavuutta ja parantaisi huumausaineita käyttävien henkilöiden terveyspalveluiden piiriin hakeutumista. Huumausaineiden valvottujen käyttötilojen saaminen Suomeen vaatii nykyisten asenteiden ravistelua ja näkökulman muutosta. Eri alojen toimijoiden yhteinen tahtotila on välttämätön, jotta huumausaineiden käyttöhuoneet saataisiin hallituksen asialistalle. Kuitenkin asenteet huumausaineiden käyttöä kohtaan ovat mielipidemittauksissa muuttuneet ja valtaosa vastanneista suomalaisista hyväksyy huumausaineiden valvotut käyttötilat. Avointa julkista keskustelua tulisi laajentaa ja esittää tutkittua tietoa huumausaineiden käyttöhuoneiden kansanterveyttä parantavasta näkökulmasta. Negatiivinen leimaaminen ja syrjintä jättävät huumeiden riskikäyttäjät sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkopuolelle. (10) Huumausaineiden käyttöhuoneet antavat asiakkailleen suojaa ja tarjoavat näille henkilöille ympäristön, jossa he voivat käyttää huumeita puhtailla välineillä suhteellisen rauhallisissa olosuhteissa. Näiden henkilöiden arkiympäristö on monesti kaoottinen, joten huumausaineiden käyttötilat voivat olla turvallinen ympäristö, jossa heidät kohdataan kunnioittavasti, eikä heihin kohdistu esimerkiksi välitöntä väkivallan uhkaa. (3) Huumausaineita käyttäviin ihmisiin kohdistuvia virheellisiä, kielteisiä käsityksiä on yhteiskunnassamme aktiivisesti pyrittävä vähentämään. Ennakkoluulot ja syrjivä suhtautuminen saattavat pahimmillaan estää terveyspalveluihin hakeutumisen. (2) Muutos huumeiden käyttäjien terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimiseen ja heidän yhteiskunnallisen asemansa parantamiseen on päättäjien käsissä. Lainsäädännön avulla olisi mahdollista poistaa tehoton rangaistavuus ja lisätä hyvinvointialueiden vastuuta huomioida päihdehuollon riittävä saatavuus. Käyttöhuoneilla saadaan vähennettyä haittoja merkittävästi ja parannetaan mahdollisuuksia päästä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Tämä ei tietenkään yksistään riitä, vaan Suomessa tarvitaan monialaista yhteistyötä ja palvelurakenteita, jotka tukevat päihdekuntoutujien tietä takaisin osaksi yhteiskuntaa. Huumausaineiden käyttäjät ovat ihmisryhmä, jonka ääntä tulisi kuulla enemmän. Lakialoite huumeiden käyttöhuoneista tulisi ottaa uudelleen käsittelyyn ja arvioida sen mahdollisuuksia uudelleen tutkittuun tietoon perustuen. Kirjoittajien esittely: Terveyden edistämisen YAMK opiskelijat; Inka Kuikka – terveydenhoitaja, Sari Prittinen – terveydenhoitaja ja Pilvi Laurila – sairaanhoitaja. Blogi on toteutettu osana terveyden edistämisen YAMK tutkinto-ohjelman terveysviestinnän kurssia, josta ovat vastanneet asiantuntija Maarit Vallinkoski sekä lehtorit Jaana Seitovirta ja Teija Rautiola. Lähteet Suomalaisten huumeiden käyttö ja huumeasenteet 2022. Suomalaisten huumekokeilut yleistyivät, asenteissa ja mielipiteissä isoja muutoksia. Tilastoraportti 15/2023. 14.4.2023. THL. Viitattu 5.11.2023. Kailanto, Sanna & Viskari, Inari (toim.) Huumekuolemien ehkäisyn Suomen malli. Suosituksia huumekuolemien ehkäisemiseksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Työpaperi 6/2022. Helsinki 2022. Kappel, Nanna & Toth, Eva & Tegner, Jette & Lauridsen, Sigurd 2016. "A Qualitative Study of How Danish Drug Consumption Rooms Influence Health and Well-being Among People Who Use Drugs." Harm Reduction Journal 13, no. 1: 20. https://doi.org/10.1186/s12954-016-0109-y. Lalanne, Laurence, et al. 2023. "Drug Consumption Rooms Are Effective to Reduce At‐risk Practices Associated with HIV/HCV Infections Among People Who Inject Drugs: Results from the COSINUS Cohort Study." Addiction (Abingdon, England) https://doi.org/10.1111/add.16320. Folch, Cinta & Lorente, Nicolas & Majó, Xavier & Parés-Badell, Oleguer & Roca, Xavier & Brugal, Teresa & Roux, Perrine & Carrieri, Patrizia & Colom, Joan & Casabona, Jordi 2018. Drug consumption rooms in Catalonia: A comprehensive evaluation of social, health and harm reduction benefits. The International journal of drug policy 2018, Vol.62, p.24–29. Rönkä, Sanna (toim.) 2020. Katsaus ajankohtaiseen huumetilanteeseen – Huumeiden käyttö ja haitat ovat kasvaneet 2000-luvulla merkittävästi. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/140711/URN_ISBN_978-952-343-592-6.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Toimiva ja kestävä hyvinvointiyhteiskunta 2023. Vahva ja välittävä Suomi. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:58. <https://valtioneuvosto.fi/hallitukset/hallitusohjelma#/2/0>. Viitattu 13.11.2023. Kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma Agenda 2030. Kestavakehitys.fi. <https://kestavakehitys.fi/agenda-2030>. Viitattu 13.11.2023. Suomi, jonka haluamme 2050. Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. https://kestavakehitys.fi/documents/2167391/2186383/FINAL+Kest%C3%A4v%C3%A4n+kehityksen+yhteiskuntasitoumus+20+4+2016.pdf/d2d827e7-033a-4d2b-9239-aed6605a12c4/FINAL+Kest%C3%A4v%C3%A4n+kehityksen+yhteiskuntasitoumus+20+4+2016.pdf?t=1461841225000. Unlu, Ali & Tammi, Tuukka & Hakkarainen, Pekka 2023. "Stakeholders’ Problematisation of Drug Consumption Rooms: A Case Study of the Policy Initiative in Helsinki." Journal of Drug Issues 53, no. 2 (2023): 262–279. https://doi.org/10.1177/00220426221093609. Kuvat: Pexels kuvapankki
Työuupumus – sairaus vai oire?
Miksi työuupumusta ei rinnasteta sairauteen? Jos työuupumus olisi sairaus, saisiko työuupunut enemmän tarvitsemaansa tukea työpaikalla ja työterveyshuollossa? Työuupumus aiheuttaa runsaasti sairaspoissaoloja ja saattaa pahimmillaan johtaa pysyvään työkyvyttömyyteen. Tästä aiheutuu kustannuksia sekä työnantajille että koko yhteiskunnalle. (1) Työuupumus Työuupumus on häiriötila, jossa työntekijän psyykkiset voimavarat hupenevat pitkittyneen työstressin seurauksena (2). Työuupumukselle altistaa pitkittynyt epätasapaino työn voimavarojen ja työn kuormitustekijöiden välillä, kuten kuva 1 esittää (3). Työuupumuksen kehittymiseen johtavia tekijöitä on sekä työssä että työntekijässä (2). Työuupumus aiheuttaa kroonista väsymystä, työstä etääntymistä sekä häiriöitä kognitiivisten toimintojen ja tunteiden hallintaan (3). Työuupumus ei ole sairaus, mutta siihen liittyy kohonnut riski sairastua esimerkiksi masennukseen, uni- tai päihdehäiriöön tai stressin aiheuttamiin somaattisiin sairauksiin (2). Työuupumuksen yleisyys: Vuonna 2011 vakavaa työuupumusta koki 2 % miehistä ja 3 % naisista, lievää työuupumusta taas 23 % miehistä ja 24 % naisista. Uudempaa väestötasoista selvitystä ei ole tehty. (2) Miten Suomi voi? -tutkimuksessa (2023) työuupumuksen arvioidaan lisääntyneen. Vähintään kohonneesta työuupumusriskistä kärsivien lukumäärä on lisääntynyt noin 100 000 eli noin 4 %-yksiköllä vuosina 2019–2023, kun työllisten suomalaisten lukumääräksi arvioidaan 2,5 miljoonaa henkilöä. (4) Agenda2030 ja lainsäädäntö Suomessa Globaali kestävän kehityksen toimintaohjelma, Agenda2030, asettaa yhteiset tavoitteet YK:n jäsenmaille. Tavoite 8 edistää kestävää talouskasvua, työllisyyttä ja työpaikkoja. Alatavoite 8.8 keskittyy työelämäoikeuksien suojelemiseen ja turvallisen työympäristön takaamiseen kaikille työntekijöille. Suomi on sitoutunut Agenda2030-ohjelman tavoitteisiin ja hallituksen toimeenpanosuunnitelmassa on kuvattu toteutettavia toimia tavoitteen saavuttamiseksi. (5) Työturvallisuuslaissa (6) kuvataan työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite, jonka mukaan työnantajan on huolehdittava työntekijöidensä turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työnantajan on tunnistettava työstä johtuvat haitta- ja vaaratekijät. Esimerkiksi työn psykososiaaliset kuormitustekijät, jotka on esitetty kuvassa 2., voivat kuormittaa työntekijää haitallisella tavalla (7). Työturvallisuuslain päivittyminen kesäkuussa 2023 tarkensi työnantajan huolehtimisvelvoitetta entisestään (8). ICD-10-luokitus ja työuupumuksen Z-koodi ICD-10 on kansainvälinen tautiluokitus, jota käytetään diagnoosin kirjaamiseen terveydenhuollossa (9). Työuupumuksen koodi on Z 73.0. Koodin alussa Z viittaa terveydentilaan vaikuttavaan tekijään, ei siis sairauteen. (10) Kela maksaa työkyvyttömälle sairauspäivärahaetuutta omavastuuajan jälkeen. Sairaspäivärahalla korvataan alle vuoden kestävän työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansionmenetystä. (11) Sairauspäivärahaoikeutta arvioitaessa työuupumusta ilman lisäselvityksiä ei pidetä kelvollisena osoittamaan sairaudesta johtuvaa työkyvyttömyyttä (12). Piiloutuuko työuupumus masennuksen taakse? Moni työuupunut saa lääkäriltä masennus- tai ahdistusdiagnoosin (1). Työuupumus tulisi kirjata lisäselitteeksi terveysongelmaan, jotta työuupumuksen yleisyyttä voidaan seurata (13). Masennus on yleisin yksittäinen syy työkyvyttömyydelle Suomessa (14). Tutkimuksissa työuupumuksen on todettu olevan päällekkäinen tai rinnakkainen ilmiö masennuksen kanssa (15, 16, 17). Työn kontekstissa työuupumuksen ja masennuksen samankaltaisuus korostuvat (16), mutta olisiko työuupumuksen tunnustamisella sairaudeksi silti hyötyä? Stop työuupumukselle Työuupumuksen hoito vaatii yhteistyötä työntekijän, työnantajan ja usein myös työterveyshuollon kesken (18, 19) kuvassa esitetyllä tavalla. Työuupumuksessa tärkeintä on ennaltaehkäisy. Työntekijän viestiessä esihenkilölleen liiallisesta työkuormituksesta, voidaan siihen puuttua varhaisessa vaiheessa, jos esihenkilö reagoi asianmukaisesti ja työkuormituksen vähentämisessä onnistutaan. Näin voidaan välttyä raskaammilta toimenpiteiltä ja työterveyshuollon panokselta. (18) Mitä parempi vuorovaikutus työntekijöiden ja esihenkilön välillä on, sitä helpompaa työuupumuksen tunnistaminen ja siihen puuttuminen on (22). Ammatillisen kokemuksemme ja työelämähavaintojemme myötä, olemme tunnistaneet ylläkuvatussa prosessissa haasteita. Työntekijä ei itse tunnista olevansa kuormittunut tai ei kykene hakemaan apua. Esihenkilöiltä puuttuu osaamista tai mahdollisuutta tunnistaa työntekijöiden hiljaisia signaaleja ja puuttua kuormitustekijöihin. Organisaation toimintatavat ovat jäykät ja resurssit tiukat, jolloin kuormitustekijöiden vähentäminen on hankalaa. Työterveyshuollon aktivoiminen saattaa viivästyä, jolloin työntekijän kuormittuminen voi pitkittyä tai pahentua. Voisiko itsenäinen diagnoosi työuupumuksesta saada työnantajat reagoimaan työntekijän haitalliseen kuormittumiseen tehokkaammin? Lopuksi Työuupumuksen toteaminen itsenäiseksi sairaudeksi helpottaisi työuupumuksen yleisyyden ja sen kehityksen seurantaa sekä velvoittaisi työnantajat toimimaan yhteistyössä työntekijöiden kanssa haitallisen kuormituksen hallitsemiseksi. Työuupumuksen yleistyminen uhkaa tehdä siitä seuraavan merkittävän kansantaudin – jos se siis tunnustettaisiin sairaudeksi. Blogin ovat kirjoittaneet Terveyden edistämisen YAMK-tutkinnon opiskelijat Kiia Haapasalo (fysioterapeutti), Oona Hyvönen (fysioterapeutti) ja Anu Pässilä (työterveyshoitaja). Tämä blogi kuuluu YAMK Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelman Terveysviestintä -toteutukseen, josta ovat vastanneet asiantuntija Maarit Vallinkoski sekä lehtorit Jaana Seitovirta ja Teija Rautiola. Blogikirjoittamista ovat ohjanneet toteutuksen lehtorit. Lähteet 1 Mielenterveyden keskusliitto. Tunnista työuupumus ajoissa. Saatavana osoitteessa: <https://www.mtkl.fi/mika-askarruttaa/tunnista-tyouupumus-ajoissa/>. Luettu 23.11.2023. 2 Uusitalo-Arola, L. & Tuisku, K. & Rossi, H. 2022. Työuupumus (Burnout). Lääkärikirja Duodecim. Saatavana osoitteessa: <https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00681>. Luettu 31.10.2023. 3 Työterveyslaitos. Stressi ja työuupumus. Saatavana osoitteessa: <https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/stressi-ja-tyouupumus>. Luettu 26.10.2023. 4 Suutala, S. & Kaltiainen, J. & Hakanen, J. 2023. Miten Suomi voi – tutkimus: Työhyvinvoinnin kehittyminen loppuvuoden 2019 ja kesän 2023 välillä. Työterveyslaitos Mediatiedote 13.09.2023. Saatavana osoitteessa: <https://www.ttl.fi/ajankohtaista/tiedote/suomalaisten-tyohyvinvointi-jamahti-koronan-heikentamalle-tasolle>. Luettu 24.11.2023. 5 kestäväkehitys.fi. Kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma Agenda2030. Saatavana osoitteessa: <https://kestavakehitys.fi/agenda-2030>. Luettu 24.10.2023. 6 Työturvallisuuslaki 738/2002. 7 työsuojelu.fi. Työn psykososiaaliset kuormitustekijät. Saatavana osoitteessa: <https://tyosuojelu.fi/tyoolot/psykososiaalinen-kuormitus/kuormitustekijat>. Luettu 24.10.2023. 8 Valtioneuvosto 2023. Työnantajan työturvallisuusvelvoitteita tarkennetaan. <https://valtioneuvosto.fi/-//1271139/tyonantajan-tyoturvallisuusvelvoitteita-tarkennetaan>. Luettu 24.10.2023. 9 Komulainen, J. & Mäkelä, M. 2010. Diagnoosien kirjaaminen potilaskertomukseen on hyvän toiminnan perusta. Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim 2010 126(9):985-6. Saatavana osoitteessa: <https://www.duodecimlehti.fi/duo98777>. Luettu 31.10.2023. 10 Pelkonen, T. 2018. Salaperäinen Z-koodi: Työuupuneen talous saattaa romahtaa. Proliitto. Saatavana osoitteessa: <https://proliitto.fi/fi/ajankohtaiset/salaperainen-z-koodi-tyouupuneen-talous-saattaa-romahtaa>. Luettu 31.10.2023. 11 Kela. Sairaspäiväraha. Päivitetty 9.10.2023. <https://www.kela.fi/sairauspaivaraha>. Luettu 21.11.2023. 12 Eronen, M. ym. 2012. ICD-10 luokituksen käyttäminen sosiaalivakuutuksen lääkärinlausunnoissa. Teoksessa Komulainen, J. (toim.). Suomalainen tautien kirjaamisen ohjekirja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 13 Mehiläinen Työterveys. Työuupumus, burn out. Saatavana osoitteessa: <https://www.mehilainen.fi/tyoterveys/tyoterveydessa/tyouupumus>. Luettu 9.11.2023. 14 Mehiläinen. Työkyky ja masennus. Saatavana osoitteessa: <https://www.mehilainen.fi/tyoterveys/tyoterveydessa/tyokyvyttomyyselake/tyokyky-ja-masennus>. Luettu 24.11.2023. 15 Ahola, K. ym. 2005. The relationship between job-related burnout and depressive disorders—results from the Finnish Health 2000 Study. Journal of Affective Disorders 88. 55–62. 16 Ahola, K. & Hakanen, J. & Perhoniemi, R. & Mutanen, P. 2014. Relationship between burnout and depressive symptoms: A study using the person-centered approach. Burnout Research 1 (1). 29-37. 17 Bianchi, R. & Schonfeld, S.I. &Laurent, E. 2015. Is it time to consider the “burnout syndrome” a distinct illness? Frontiers of Public Health 3 (158). 18 Työterveyslaitos. Työuupumuksen hoito. Saatavana osoitteessa: <https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/stressi-ja-tyouupumus/tyouupumuksen-hoito>. Luettu 31.10.2023. 19 työsuojelu.fi. Psykososiaalinen kuormitus. Saatavana osoitteessa: <https://tyosuojelu.fi/tyoolot/psykososiaalinen-kuormitus>. Luettu 11.11.2023. 20 Kansanterveyslaitos. Osasairauspäiväraha. Saatavana osoitteessa: <https://www.kela.fi/osasairauspaivaraha>. Luettu 11.11.2023. 21 Kemppainen, E. ym. 2018. Osakykyisyys työyhteisössä. Työturvallisuuskeskus, palveluryhmä ja kuntaryhmä. Saatavana osoitteessa: <https://ttk.fi/julkaisu/osatyokykyisyys-tyoyhteisossa/>. Luettu 11.11.2023. 22 Ranki, S. 2023. Help- katsaus. Työelämän muutosnäkymät. Työterveyslaitos. 13–15. Kuvat / kaaviot: Työterveyslaitos: https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/stressi-ja-tyouupumus).
Kouluikäisten harrastaminen helpommaksi harrastushaulla
Harrastaminen hyvinvoinnin tukena Mikä tahansa mielekäs harrastus tukee kouluikäisen lapsen mielenterveyttä, hyvinvointia sekä pystyvyyden ja yhteisöllisyyden kokemusta. Kouluiän harrastamisen positiiviset vaikutukset yltävät aikuisuuteen saakka. Näihin kuuluvat muun muassa terveellisten elämäntapojen rakentuminen, myönteinen vaikutus tulevaan työkykyyn sekä syrjäytymisen ja yksinäisyyden ehkäisy. Harrastaminen lisää sosiaalisia suhteita, opettaa tunnesäätelyä sekä tarjoaa onnistumisen kokemuksia, jolloin luottamus omiin kykyihin kasvaa. [1,2] Harrastuksista voi saada ystäviä sekä luottamuksellisen ja turvallisen suhteen aikuiseen, esimerkiksi harrastuksen ohjaajaan. Merkitys korostuu niillä kouluikäisillä, joilla ei ole turvallista aikuista muuten läsnä arjessa. [3] Kouluikäisten hyvinvoinnin erot ovat kasvaneet Hyvinvoinnin eri osa-alueilla on nähtävissä erojen kärjistymistä itsensä hyvinvoiviksi kokevien ja pahoinvoivien välillä. Kouluikäisten kokema yksinäisyys on lisääntynyt ja syrjäytymisvaara koskettaa yhä useampia. Joka neljäs kouluikäinen nuori on kokenut mielenterveyden ongelmia. [4] Koululaisista jopa 40 prosentilla fyysinen kunto on tasolla, jossa voi olla vaikeuksia suoriutua arkiaskareista väsymättä. Tämä voi näkyä jaksamisen haasteina kävellä koulumatka, liikkua maastossa sekä kantaa ja nostaa koulu- ja harrastusvälineitä. [5] Lapsiperheköyhyys heikentää hyvinvoinnin ja harrastamisen edellytyksiä. Suomessa lapsiperheköyhyys koskee noin 150 000–180 000 lasta. Lapsiperheköyhyys ei ole vähentynyt Suomessa viimeiseen 30 vuoteen, vaikka se on hallitusohjelmissa ollut esillä. Vuonna 2022 lapsiperheköyhyyden osuus kasvoi edelleen. [6] Nykyisen hallituksen kaavailemat kiristykset tulevat toteutuessaan heikentämään heikoimmassa asemassa olevien perheiden perusturvaa entisestään, minkä seurauksena lapsiperheköyhyys ei ainakaan vähene [7]. Terveyserojen kaventaminen edellyttää rakenteisiin puuttumista Koululaisten hyvinvointia ja terveyttä voidaan edistää turvallisen, sosiaalisen ja mielekkään arjen kautta. Tasavertaisesti mielekkään vapaa-ajan vieton mahdollistaminen ja tukeminen harrastamalla on tähän konkreettinen keino. Kestävän ja tasa-arvoisen yhteiskunnan näkökulmasta koululaisten hyvinvointiin panostaminen on välttämätöntä. Agenda 2030 tavoitteet 3 (terveellinen elämä ja hyvinvointi), 10 (eriarvoisuuden vähentäminen) ja 11 (kestävät kaupungit ja yhteisöt) korostavat yhteiskunnallista vastuuta kestävämmän ja oikeudenmukaisemman tulevaisuuden saavuttamiseksi koululaisia unohtamatta [8]. THL:n kouluterveyskyselyn tulosten perusteella harrastamisen määrä vaihtelee eri alueilla [9]. Hallitusohjelman 2023 ja harrastamisen Suomen mallin tavoitteina on mahdollistaa jokaiselle koululaiselle yksi ilmainen ja mieluisa harrastus [4,10]. Tämä on varsin kunnianhimoinen ja tärkeä valtakunnallinen tavoite, jonka toteuttamisen rakenteet vaikuttavat kuitenkin olevan alueellisten toimijoiden eli kuntien harteilla ilman velvoittavaa lainsäädäntöä. Toteutus jää silloin täysin kunnan oman arvion ja motivaation varaan. Maltillisilla investoinneilla suuri hyöty Kuntien ja valtionhallinnon tulisi olla kiinnostuneempia siitä, mitä rakenteita ja toimenpiteitä tarvitaan, että tieto olemassa olevista harrastusmahdollisuuksista on kaikkien kiinnostuneiden löydettävissä mahdollisimman vaivattomasti. Tieto alueen harrastusmahdollisuuksista ja -paikoista sekä kustannuksista tulisi löytää yhtä kanavaa käyttäen. Tämä edellyttää kuntien sähköisten palveluiden ja verkkosivujen päivittämistä ja saavutettavuuden huomioimista. Jyväskylän harrastusneuvonnan verkkosivu on erinomainen esimerkki sivustosta, josta löytyy harrastamisen tiedot kuin myös apua harrastuskulujen (välineet, matkat, lisenssit, seuramaksu jne.) kattamiseksi ja reitti henkilökohtaiseen neuvontaan sitä tarvitseville [11]. Harrastushaku on hyvä tuki Harrastamisen Suomen mallin mukaisen toiminnan järjestämisessä. Tulevaisuudessa tekoälyn hyödyntäminen tulee tarjoamaan kuntasektorille uudenlaisia mahdollisuuksia entistä keskustelevampaan avun tarpeen kartoittamiseen ja varmistaen kattavan palvelutarjonnan tiedon alueelta. Avun tarpeen syyn kertomisen tulisi riittää ja järjestelmän ohjata sen pohjalta tarpeeseen liittyvän tiedon luokse. Kaikki eivät löydä harrastuksen pariin ilman apua. Tuen tarpeessa voivat olla koululaisen lisäksi huoltajat. Avun ja tuen tarvitsijat ja näitä tarjoavat tahot kohtaavat tällä hetkellä toisensa vaihtelevasti ja alueittain on vaihtelua. Harrastamiseen liittyvää neuvontaa tulisi tarjota digitaalisten palveluiden lisäksi matalalla kynnyksellä koululaisten ja vanhempien asiointipaikoissa kuten kouluissa, kirjastoissa, sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä kelassa. Alueellista etsivää toimintaa harrastusta kaipaavien koululaisten löytämiseksi ja ohjaamiseksi pitäisi painottaa nykyistä enemmän. Alueilla tulisi myös kartoittaa miten paljon harrastavia ja harrastamattomia koululaisia on. Sanoista tekoihin Haastamme sinut kuntapäättäjä käynnistämään harrastusten hakuun ja tukemiseen liittyvien rakenteiden uudistamisen kunnassasi. Palvelumuotoilun ja yhteiskehittämisen kautta voidaan parantaa harrastamisen mahdollisuuksia ja poistaa esteitä tekemällä yhteistyötä vanhempien, kouluikäisten, harrastuksia tarjoavien järjestöjen, liikuntapalvelujen, kouluterveydenhuollon ja sosiaalialan toimijoiden kanssa. Toimivat terveyttä edistävät rakenteet voivat lisätä asuinalueen vetovoimaa ja vaikuttaa pitkällä tähtäimellä kunnan palvelujen tarpeeseen positiivisesti. Valtionhallinnolta peräänkuulutamme nykyistä selkeämpää vastuun kantamista ja kuntia velvoittavien rakenteiden luomista, jotta kouluikäisten harrastamisen tavoitteet saavutetaan jokaisessa kunnassa. Blogin kirjoittajat: fysioterapeutti (AMK) Annika Kopra, fysioterapeutti (AMK) Henna Mäenluoma, fysioterapeutti (AMK) Annamaija Nyman ja terveydenhoitaja (AMK) Merja Toivonen; Metropolian Terveyden edistämisen YAMK-koulutusohjelmasta. Tämä blogi kuuluu YAMK Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelman Terveysviestintä -toteutukseen, josta ovat vastanneet lehtorit Teija Rautiola, Jaana Seitovirta ja asiantuntija Maarit Vallinkoski. Blogikirjoittamista ovat ohjanneet toteutuksen lehtorit. Lähteet [1] Soininen, Pirkko 2021. Harrastuksilla on voimaannuttava vaikutus. SOS-lapsikylä. <https://www.sos-lapsikyla.fi/blog/2021/05/17/harrastuksilla-on-voimaannuttava-vaikutus/>. Viitattu 20.10.2023. [2] Valtonen, Maarit & Heinonen, Olli J. & Lakka, Timo A. & Tammelin, Tuija 2013. Lapsuusiän liikunnan merkitys – kardiometabolinen näkökulma. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 129 (11). 1153–1158. [3] Lähteenmaa, Jaana 2021. Lasten ja nuorten harrastamisen esteet ja kannustimet sekä vaikutukset elämänlaatuun. Tiedollisia elementtejä Helsingin harrastamisen mallin tueksi. Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia, kaupunkitieto. [4] Valtioneuvosto 2023. Vahva ja välittävä Suomi. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma. Valtioneuvoston julkaisuja 2023: 58. [5] Opetushallitus 2022. Move! -mittaustuloksia. <https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Saavutettava%20tiivistelm%C3%A4%20Move%21-mittaustuloksista%202022.pdf>. Viitattu 7.10.2023. [6] Rotko, Tuulia & Majlander, Satu & Mesiäislehto Merita (toim.) 2023. Koko väestön terveys on yhteiskunnan menestystekijä: ratkaisuja terveyserojen vähentämiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2023:16. Helsinki. 11–15. [7] Pekkarinen, Elina 26.6.2023. Lapsiasiavaltuutetun kirjelmä hallitusohjelman vaikutuksista lapsiköyhyyteen. < https://lapsiasia.fi/-/kirjelma-valtioneuvoston-jasenille-hallitusohjelmasta2023 >. Viitattu 23.11.2023. [8] Agenda2030 –toimintaohjelma. Kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma Agenda2030.<https://kestavakehitys.fi/agenda-2030>. Viitattu 13.10.2023. [9] THL 2023. Kouluterveyskyselyn tulokset. <https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kouluterveyskysely/kouluterveyskyselyn-tulokset#alueittain>. Viitattu 21.11.23. [10] Harrastamisen Suomen malli 2023. Harrastamisen Suomen malli – tietoa. <https://harrastamisensuomenmalli.fi/tietoa/>. Viitattu 8.10.2023. [11] Jyväskylä. Harrastusneuvonta. <https://www.jyvaskyla.fi/harrastukset/harrastusneuvonta#no-back>. Viitattu 15.11.2023. Kuvat: Pexels.com. Free stock photos & videos you can use everywhere. Browse millions of high-quality royalty free stock images & copyright free pictures. Kuva 1. Alexander Nadrilyanski: <https://www.pexels.com/photo/selective-focus-photo-of-boys-in-blue-uniform-7307392/> Viitattu 16.11.2023 Kuva 2. Pavel Danilyuk: <https://www.pexels.com/photo/a-woman-teaching-how-to-paint-8382636/> Viitattu 16.11.2023
YHDESSÄ TYTTÖJEN SUKUELINTEN SILPOMISTA VASTAAN
On arvioitu, että maailmassa on noin 200 miljoona naista, joille sukuelinten silpominen on jo tehty ja arviolta noin 4 miljoonaa tyttöjä on joka vuosi riskissä joutua silpomisen uhriksi. Esiintyvyyttä on osassa Afrikan, Lähi-Idän ja Aasian maista. (1) Kansainvälisen muuttoliikkeen vuoksi asiaan tulee kiinnittää huomiota myös Suomessa. (2) Suomessa elää arviolta noin 10 000 silpomisen läpikäynyttä naista ja muutamat sadat tai tuhannet tytöt ovat silpomisuhan alla olevassa riskissä. (3). YHTEINEN AGENDA Kestävän kehityksen globaalin toimintaohjelman - Agenda 2030 - yhtenä tavoitteena on sukupuolten välisen tasa-arvon saavuttaminen sekä tyttöjen ja naisten oikeuksien ja mahdollisuuksien vahvistaminen. Tavoitteena on lopettaa haitalliset käytännöt, kuten naisten sukuelinten silpominen. (5) Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) rahoituksella toteutettu toimintaohjelma tyttöjen ja naisten silpomisen estämiseksi kehottaa kaikkia asiaa kohtaavia eri alan ammattilaisia toimiin silpomisen ehkäisemiseksi sekä silpomisen läpikäyneiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Keskeisiä avainhenkilöitä puheeksi ottamisessa ja silpomisen ehkäisyssä ovat erityisesti työssään kohderyhmään kuuluvia kohtaavat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kasvatuksen ja koulutuksen ammattilaiset, maahanmuuttoviraston ja vastaanottokeskusten henkilöstö, poliisit ja toimittajat sekä uskonnollisten yhteisöjen johtajat ja muut mielipidevaikuttajat sekä järjestöt. (3) Tytön sukuelinten silpomisen suunnittelu täyttää rikoksena lapsen törkeän pahoinpitelyn suunnittelun tunnusmerkit. (6) Mikäli epäilet tytön joutuneen Suomessa asuessaan sukuelinten silpomisen kohteeksi tai silpomista suunnitellaan, tulee asiasta keskustella lapsen ja vanhempien kanssa. Jos epäily silpomisen uhasta tai tehdystä silpomisesta jatkuu, tulee tehdä viipymättä ilmoitus poliisille ja lastensuojeluun. Epäselvissä tilanteissa voi ja kannattaa aina konsultoida edellä mainittuja tahoja. (7) SENSITIIVISYYS PUHEEKSI OTTAMISESSA Aiheen arkaluonteisuudesta huolimatta tyttöjen sukuelinten silpomisesta tulee keskustella perheen kanssa varhain, sillä asian puheeksi ottaminen voi ehkäistä silpomisen tai sen uhan. Keskustelussa tulee kiinnittää huomiota kulttuurisensitiivisyyteen. (2,7) Alue- ja kaupunginvaltuutettu Eva Tawasoli on työurallaan terveydenhuollossa kohdannut silpomisen uhriksi joutuneita naisia. Silpomisen vastaisessa työssä Eva nostaa tärkeimmäksi tekijäksi puheeksi ottamisen niissä palveluissa, joiden piiriin nämä lapset kuuluvat, kuten neuvoloissa ja kouluissa. ”…silpomisen vastaisessa työssä ammattilaisen tärkein työväline on puheeksi ottamisen taito. Silpomisen vastainen työ vaatii pitkäjänteisyyttä ja jatkuvaa sitoutumista kaikilla tasoilla, koska kyse on tärkeästä ihmisoikeustyöstä ja tyttöjen aseman vahvistamisesta.” – Tawasoli (2023). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on koonnut ohjeita keskustelun tueksi. Luottamuksellisuus, yksityisyys sekä tulkin käyttö tulee varmistaa aina, kun sukuelinten silpominen otetaan puheeksi (5). Tärkeintä ammattilaisena on rohkeus ottaa asia puheeksi. Ammattilaisen avaama keskustelu madaltaa kynnystä pyytää apua silpomisen uhatessa sekä tarjoaa mahdollisuuden päästä käsittelemään silpomisen aiheuttamaa psyykkistä kuormitusta. Lisäksi puheeksi ottaminen voi helpottaa silpomisen uhrin hakeutumista avausleikkaukseen. Ammattilaisen tuleekin keskustella asiasta avoimesti ja empaattisesti. (3) TUNNISTA RISKIMERKIT Sukuelinten silpomisen mahdollisuus tulee ottaa huomioon tilanteissa, joissa lapsen neuvola- tai kouluterveydenhuollon terveystarkastuksia on jäänyt väliin tai jos tyttö kertoo tulevasta seremoniasta tai juhlasta. Huoli saattaa olla aiheellinen, mikäli perheessä tai suvussa on ympärileikattuja naisia, perhe suunnittelee pidempää lomamatkaa tai lapsi on matkustamassa silpomisperinnettä harjoittavaan maahan, on sopeutunut huonosti suomalaiseen kulttuuriin ja on erillään myös omasta kulttuuriyhteisöstään. (3,6) ”…työurallani olen kohdannut silpomisen uhriksi joutuneita naisia. Monet heistä olivat kärsineet jo vuosia silpomisen aiheuttamien seurausten vuoksi ja vaivojensa takia asioineet terveydenhuollossa. Vaikka naiset olivatkin saaneet apua infektioiden hoitoon, eivät he omien kertomustensa mukaan päässeet puhumaan ammattilaisen kanssa vaivojensa juurisyystä: sukuelinten silpomisesta!” - Tawasoli 2023. Silpominen vaikuttaa haitallisesti niin fyysiseen kuin psyykkiseenkin hyvinvointiin. Silvotut tytöt ja naiset kärsivät usein kovista kivuista ja verenvuodosta, virtsaamisvaikeuksista, hedelmättömyydestä, heikentyneestä seksuaalisesta nautinnosta, synnytyskomplikaatioista ja se lisää myös vastasyntyneen kuoleman riskiä. Epäpuhtaat silpomisvälineet voivat aiheuttaa tulehduksia, yleisinfektion, HIV:n sekä B- ja C-hepatiitin. Seurauksena voi olla virtsaumpi, muiden elinten vaurioituminen ja kiinnipitämisen vuoksi jäsenten murtumia tai sijoiltaanmenoja. Psyykkisinä vaikutuksina on todettu post-traumaattista stressiä, painajaisia, itsetunto-ongelmia, masennusta sekä vaikeuksia oman seksuaalisuuden suhteen. (3) #LoppuSilpomiselle #TyttöjenPuolella #silpomisenvastainenpäivä #fgm #endfgm Lisätietoa: Tyttöjen ympärileikkauksen puheeksi otto (VIDEO). THL - Ehkäisevä työ ja silpomisen läpikäyneen auttaminen. https://thl.fi/fi/web/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/maahanmuutto-ja-hyvinvointi/maahanmuuttajien-seksuaali-ja-lisaantymisterveys/tyttojen-ja-naisten-sukuelinten-silpomisen-estaminen/ehkaiseva-tyo Valtioneuvosto – Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen (FGM) estämisen toimintaohjelma. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162904 Kirjoittajat: Terveyden edistämisen YAMK koulutusohjelman opiskelijat Jonna Jäsberg (terveydenhoitaja), Hanna-Riikka Luttinen (terveydenhoitaja), Susanna Mata (suuhygienisti), Jonna Sandén (terveydenhoitaja). Tämä blogi kuuluu YAMK Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelman Terveysviestintä – toteutukseen, josta ovat vastanneet asiantuntija Maarit Vallinkoski sekä lehtorit Jaana Seitovirta ja Teija Rautiola. Blogikirjoittamista ovat ohjanneet toteutuksen lehtorit. LÄHTEET THL a. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tyttöjen ja naisten silpominen eli ympärileikkaus. Päivitetty 17.1.2023. <https://thl.fi/fi/web/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/maahanmuutto-ja-hyvinvointi/maahanmuuttajien-seksuaali-ja-lisaantymisterveys/tyttojen-ja-naisten-sukuelinten-silpomisen-estaminen/tyttojen-ja-naisten-sukuelinten-silpominen-eli-ymparileikkaus>. Viitattu 16.10.2023. THL b. Tiedä & Toimi. Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen estäminen. <https://thl.fi/documents/920447/4576122/TT_Silpominen_2019_2versio_.pdf/d88c43fd-e835-12b8-3d1f-245b96c0fb30?t=1579509924273>. Viitattu 24.10.2023. Koukkula, Mimmi & Klemetti, Raija 2021. Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen (FGM) estämisen toimintaohjelma. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021. <https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162904/STM_2021_16_J.pdf>. Viitattu 26.10.2023. 10–44. UNICEF Global Database 2022. Female genital mutilation (FGM). <https://data.unicef.org/topic/child-protection/female-genital-mutilation/>. Viitattu 20.11.2023. Kestavakehitys.fi Tavoite 5. Saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo sekä vahvistaa naisten ja tyttöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia. <https://kestavakehitys.fi/web/kestava-kehitys/agenda2030/tavoite-5>. Viitattu 24.10.2023. THL 2019. Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen uhan arviointi. <https://thl.fi/documents/920447/4576122/Lomake_uhan_arviointiin.pdf/ed529478-7af7-4b2f-806e-6c6c75acf134>. Viitattu 24.10.2023. THL c. Ehkäisevä työ ja silpomisen läpikäyneen auttaminen. Päivitetty 26.10.2022. <https://thl.fi/fi/web/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/maahanmuutto-ja-hyvinvointi/maahanmuuttajien-seksuaali-ja-lisaantymisterveys/tyttojen-ja-naisten-sukuelinten-silpomisen-estaminen/ehkaiseva-tyo>. Viitattu 24.10.2023. Tawasoli, Eva 2023. Alue- ja kunnanvaltuutettu, sairaanhoitaja- terveydenhoitaja. Henkilökohtainen tiedonanto 1.11.2023. THL d. Äitiys- ja lastenneuvolassa. Päivitetty 16.3.2023. <https://thl.fi/fi/web/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/maahanmuutto-ja-hyvinvointi/maahanmuuttajien-seksuaali-ja-lisaantymisterveys/tyttojen-ja-naisten-sukuelinten-silpomisen-estaminen/ehkaiseva-tyo/aitiys-ja-lastenneuvolassa>. Viitattu 24.10.2023. Jäsberg, Jonna. Kotialbumi Meksiko 2018.
Älä opeta häpeämään tunteita – opeta hallitsemaan niitä. Nuorten tunnekasvatuksella vahvempaa mielenterveyttä
Yhä useammin kuulee mediassa ja puheissa, kuinka nuorten mielenterveyspalvelut ruuhkautuvat ja kaikille tarvitsijoille ei löydy sopivaa hoitoa. Terveydenhuollon perustason resurssit ovat riittämättömät ja erikoissairaanhoito täyttyy ahdistuneista ja aggressiivisista nuorista. Tämä pahoinvointi näkyy myös oppilaitoksissa ja vanhempien uupumisena. Terveys on voimavara, jonka avulla ihminen pystyy selviämään päivästä toiseen. Tämä pitää sisällään sosiaalisia ja fyysisiä voimavaroja sekä kykyjä. Terveyden edistäminen on prosessi, jossa kehittyy ihmisen oma vastuu hallita ja parantaa omaa terveyttä. (14.) Selviytyminen tarkoittaa kykyjä, joilla ihminen hallitsee tunteitaan, stressiä sekä kärsimystä, joita elämä tarjoilee matkan varrella. (5.) Matkalla kestävän kehityksen Agenda 2030- tavoitteita on meidän taattavat kaikille mahdollisuus terveyteen, tämä kasvattaa meistä sosiaalisesti kestäviä. Tunnekasvattamalla nuoriamme mahdollistamme heidän osallisuutensa tunnetta yhteiskunnassa ja kavennamme tämän kautta eriarvoisuutta. Kaikilla tulee olla mahdollisuus omaan terveyteen. Tunnekasvattamalla edistämme erityisesti nuorten tulevaisuutta kohti sosiaalisesti kestävämpään Suomea ja luomme tulevalle sukupolvelle mahdollisuutta yhdenvertaiseen hyvinvointiin. (13.) Jokaisella tulisi olla saman arvoiset mahdollisuudet toteuttaa itseään (12). Tämä vaatii hyvää henkistä pääomaa ja itsetuntemusta. Agenda 2030-tavoitteet saavutetaan, kun koko yhteiskunnan eri toimijat ja yksittäiset kansalaiset mukaan lukien sitoutuvat kestävän kehityksen tavoitteisiin (4). Nuoruus on aikaa, jolloin tunne-elämä on alttiina pyörremyrskyille. Tunteille on vaikeaa painaa jarrua ja riskikäyttäytyminen kasvaa. Muutos nuoressa hämmentää häntä itseään sekä tämän lähipiiriin kuuluvia läheisiä. (2.) Vanhempana voi tuntea voimattomuutta ja toivottomuutta, kuinka toimia vastuullisena aikuisena nuoren rinnalla. Tässä blogissa pohdimme, kuinka tukea nuoren tunnekasvatusta ja tuomme esiin keinoja, jotka auttavat sinua vanhempana tukemaan nuortasi tunnemyrskyjen keskellä. Aivokemiaa Nuoren kehossa ja erityisesti aivojen alueella tapahtuu nuoruudessa paljon biologisia sekä hormonaalisia muutoksia ja tunteita käsittelevät alueet ovatkin tuolloin vilkkaimmillaan. Tiesitkö, että aivojen etuotsalohko kehittyy 25-vuotiaaksi asti ja tämä alue aivoista säätelee impulsiivisuutta ja ajattelua tunnepitoisissa tilanteissa? Ei siis ihme, että nuoruusiässä esiintyy usein itsehillinnän ja keskittymisen vaikeutta. (6.) Nuori itse voi olla stressaantunut näistä tunne-elämän muutoksista ja tämä on aikuisen hyvä tietää, jotta pystyy tukemaan häntä tarpeen mukaan. Tervettä kehitystä tukemalla, ennaltaehkäisemme mielenterveysongelmien syntyä. Avainasemassa on taito vastustaa reaktiivisuutta. Nuorten aivojen kehitystä pitää tukea ja saada heidät käyttämään aivojaan monipuolisesti. Terve nuoruus vaatii sosiaalisia kontakteja ja taitoja, joilla pitää mieli joustavana. (2.) Elämään kuuluvat myös erilaiset kielteiset tunteet, kuten aggressio, pelko, häpeä, pettymys tai raivo. Murrosiässä nämä tunteet korostuvat ja nuorella aggression tunne voi ilmetä vihamielisyytenä ja hyökkäävyytenä. Nuoren aggression hallinnassa erilaisten tunteiden kuten pettymyksen, häpeän ja ahdistuksen tunteiden tunnistaminen ja niiden hallinta ovat keskeisessä asemassa. Tunteiden hallintaan voi kokeilla tunteista puhumista, liikuntaa, musiikin kuuntelua, elokuvien katselua, ulkoilua tai päiväkirjan kirjoittamista. (11.) Tärkeää olisi, että nuori oppisi tunnistamaan ja sanoittamaan erilaisia tunteita. Nuoren on hyvä tiedostaa, että tunteita ei kannata pelätä, vaan enemmänkin tunteiden aikaansaamaa toimintaa kannattaa opetella tietoisesti hallitsemaan. (10.) Mikä ihmeen tunneäly? Tunneäly on taito, jota voidaan harjoitella. Ylivilkkaat nuorten aivot tarvitsevat tässä tukea ja koulutusta. (1, 8.) Pystyisitkö sinä vanhempana toimia nuoren tunneälyn mentorina? Mentorina toimiminen vaatii ensin myös oman tontin haltuun ottoa tunnetyössä. Tunneäly pitää sisällään kyvyn havaita ja ilmaista tarkasti tunteitaan. (1.) Tunnetaidot taas ovat joukko tietoja, valmiuksia, kykyjä ja asenteita, joita tarvitaan tunneilmiöiden ymmärtämiseen, ilmaisemiseen ja säätelyyn. Tarvitsemme tunneosaamista vuorovaikutustilanteissa ja tätä taitoa voidaan vahvistaa tunnekasvatuksella. Nuorena hankitut tunnetaidot ovat erityisen tärkeitä. Tunnekasvatus toimii ennaltaehkäisevästi mielenterveyden haasteisiin. Hyvät tunnetaidot ovat yhteydessä sosiaalisuuteen, oppimiseen sekä vähäisempään päihteiden käyttöön aikuisuudessa. Tunnekasvatuksella voimme saavuttaa todistetusti parempia terveystuloksia. (8.) Korkeampi tunneäly vahvistaa pro-sosiaalista käyttäytymistä, joka tukee myönteisiä ihmissuhteita sekä vahvistaa osallisuuden tunteita. Alhainen tunneäly on yhteydessä heikompiin vuorovaikutustaitoihin sekä altistaa haitallisiin käytösmalleihin kasvua, kuten itsetuhoisuuteen, päihteidenkäyttöön ja poikkeavaan käytökseen. (1.) Vahvistamalla nuorten tunnekasvatusta hillitsemme nuorten riskikäyttäytymistä. (8.) Tunnekasvattamalla nuoriamme sitoudumme samalla Agenda 2030 terveyttä ja hyvinvointia – tavoitteeseen. Tämä tulee taata kaikenikäisille. Tavoitteen alatavoitteisiin kuuluu myös päihteiden väärinkäytön ehkäiseminen ja hoito. (9.) Mitä vanhemmat voisivat miettiä ollessaan vuorovaikutustilanteessa nuoren kanssa: Olenko nuoren kohtaamisessa läsnä? Huomioinko nuoren tarpeet ja otan myös hänen mielipiteensä huomioon? Tervehdinkö nuorta hänet tavatessaan? Pidänkö nuoren puolia haastavissa tilanteissa? Autanko häntä, jos hän tarvitsee apua? Nämä ovat niitä pieniä arjen asioita, joilla voimme vahvistaa ihmisen tunneälyä ja itsetuntoa. Nuorelle on hyvä tuoda esille, että hän on tärkeä osa omaa yhteisöään. Vanhempana sinä voit olla se turvallinen ja luotettava aikuinen, joka pystyy vahvistamaan tätä viestiä nuorelle. Työkaluja tunnesäätelyyn Tunnesäätelyn työkalut auttavat hallitsemaan omaa käyttäytymistä. Tunnesäätelyyn on olemassa monenlaisia työkaluja, joita kokeilemalla voi löytää itselleen sopivia keinoja. Matalan kynnyksen tukea tunnesäätelyyn voi saada kuraattorilta tai koulupsykologilta. On olemassa myös paljon erilaista kirjallisuutta liittyen tunnekasvatukseen ja yksi niistä on Anne-Mari Jääskisen ja Sanna Pelliccionin teos Mitä sä rageet? Tunteita sikanolosta sairaan siistiin. Kirjassa lukijaa autetaan ymmärtämään omia ja toisten tunteita sekä autetaan lukijaa hallitsemaan omaa käyttäytymistään, kun jokin tunne ottaa vallan. (3.) Kirja sisältää konkreettisia harjoitteita tunnesäätelyyn ja tässä esimerkki tunnesäätely -harjoituksesta: “Muistele tilannetta, jossa tunteesi kuohuivat. Se voi olla tilanne, jossa koit pettymystä, turhautumista tai ärtymystä. Ota yhteys kehosi aistimuksiin ja siihen, miltä kehossasi tuntuu. Mitä tunnet? Missä tunnet?” (Jääskinen & Pellicioni 2017:128). Tässä ajatuksena yrittää tunnistaa omia tunteita ja mistä tunnereaktio mahdollisesti johtuu. ”Säädä tunteen voimakkuutta alkuperäistä pari astetta hiljaisemmalle. Käännä päättäväisesti ja lempeästi. Hengitä samalla syvään. Kerro tunteellesi: Saat tuntua minussa kyllä, säädän sinua vain vähän pienemmälle.” (Jääskinen & Pellicioni 2017:128). Tunteita on mahdollista oppia hallitsemaan esimerkiksi kuvitellut ”säätimen” avulla ja sen jälkeen pyrkiä aistimaan oman kehon tuntemuksia ja miten säätäminen vaikuttaa omaan oloon. On hyvä muistaa, että tunnetaitoja tulisi kehittää läpi elämän eikä kukaan ole koskaan siinä valmis. Surua, vihaa tai ahdistusta ei pidä kieltää. Nuori tarvitsee pienemmän lapsen tavoin lohdutusta ja tukea haastaviin tilanteisiin. Näin hän oppii empatiasta ja pystyy jatkossa sanoittamaan omia tunteitaan muille. Ja hei, nuoren elämä ei ole pelkkää alakuloa ja synkistelyä. Nuori usein kokee aikuisia enemmän optimismia ja iloa sekä he nauravat 70% enemmän kuin aikuiset, joten meillä aikuisilla on myös paljon heiltä opittavaa. (7.) Mitä kaikkia tunteita sinä tunnistat ja pystyt sanoittamaan? Kirjoittajien esittely: Blogin on kirjoittanut Terveyden edistämisen YAMK- ohjelmasta opiskelijat; Minna Iivonen – sairaanhoitaja (AMK), Riikka Myller – terveydenhoitaja (AMK) ja Ann-Mari Ojalainen – terveydenhoitaja (AMK). Tämä blogi kuuluu YAMK Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelman Terveysviestintä – toteutukseen, josta ovat vastanneet asiantuntijat Teija Rautiola, Jaana Seitovirta ja Maarit Vallinkoski. Blogikirjoittamista ovat ohjanneet toteutuksen lehtorit. Lähteet: Brackett, Marc A & Mayer, John D & Warner, Rebecca M 2004. Emotional intelligence and its relation to everyday behavior. Personality and Induvidual Differences 36 (6). 1387-1402 Hermanson, Elina & Sajaniemi, Nina 2018. Nuoruuden kehitys - mitä tapahtuu pinnan alla? Aikakausikirja duodecim. < https://www.duodecimlehti.fi/duo14286> Viitattu 13.11.2023. Jääskinen, Anne - Mari & Pelliccioni, Sanna 2017. Mitä sä rageet? Tunteita sikanolosta sairaan siistiin. Lasten Keskus ja Kirjapaja Oy. Helsinki. Kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma Agenda2030. kestavakehitys.fi. <https://kestavakehitys.fi/agenda-2030 >Viitattu 6.12.2023. Mattila, Antti S. 2018. Selviytyminen. Duodecim terveyskirjasto. <https://www.terveyskirjasto.fi/ont00905> Viitattu 13.11.2023. Nuoren aivojen kehitys. 2023. Mannerheimin lastensuojeluliitto. Päivitetty 18.7.2023. <https://www.mll.fi/vanhemmille/lapsen-kasvu-ja-kehitys/12-15-v/nuoren-aivojen-kehitys/> Viitattu 14.11.2023. Nuorten tunteet ja tunnetaidot. Suomen Mielenterveys ry. Päivitetty 23.6.2021. <https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/tietoa-mielenterveyden-vahvistamisesta/lapset-ja-nuoret/mielenterveys-nuorisotyossa/nuorten-tunteet-ja-tunnetaidot/> Viitattu 20.11.2023. Pericas, & Clotas, C. & Espelt, A. & Lopez, MJ & Bosque-Prous, M. & Juarez, O. & Bartroli, M. 2022. Effectiviness of school-based emotional education program: a cluster-randomizes controlled trial. Public Health 210. 142-148. Tavoite 3. Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille. kestavakehitys.fi. <https://kestavakehitys.fi/web/kestava-kehitys/agenda2030/tavoite-3> Viitattu 6.12.2023. Tietopaketti murrosiästä. Mielenterveystalo.fi. <https://www.mielenterveystalo.fi/fi/elamankaari-ja-mielenterveys/tietopaketti-murrosiasta> Viitattu 11.10.2022. Tunteiden kuohuja. Mannerheimin lastensuojeluliitto. Päivitetty 11.10.2023. <https://www.nuortennetti.fi/mieli-ja-keho/murrosika/tunteiden-kuohuja/> Viitattu 7.11.2023 Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta agenda 2030:sta. Kohti hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 2020. (7). Valtioneuvoston kanslia. Helsinki. <https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162475/VNK_2020_7.pdf?sequence=1&isAllowed=y> Viitattu 6.12.2023 Yhteiskuntasitoumuksen tavoitteet. kestavakehitys.fi. <https://kestavakehitys.fi/sitoumus2050/tavoitteet> Viitattu 6.12.2023 WHO 2023. Health Promotion. The 1st International Conference on Health Promotion, Ottawa, 1986. <https://www.who.int/teams/health-promotion/enhanced-wellbeing/first-global-conference> Viitattu 13.11.2023. Kuvat: Microsoft Kuvapankki
Mennäänkö metsään, ettei hyvinvointituloksissa mentäisi enempää metsään?
Näiltä otsikoilta ei ole kukaan voinut viime aikoina välttyä. Ne kertovat karua kieltä siitä, että lasten ja nuorten liikkuminen on vähentynyt viime vuosina kiihtyvällä tahdilla. Erityisesti arkiliikkumisen väheneminen on kasvava ongelma. Kävelyä, juoksua, välissä kiipeäminen kivelle, kierros lähimetsässä tai hyppy ojan yli...Näinkin voisi koulumatkaa kulkea, kun puhutaan lapsista, joille aktiivinen koulumatka on mahdollinen. Sallimalla ja kannustamalla lapsia seikkaluihin, luomme heille ajatuksen siitä, että liikkuminen on hauskaa ja sitä voi tehdä missä vain. Luonto onkin lapsille oiva leikkipaikka. On tutkittu, että luonto liikuttaa ja vahvistaa motoriikkaa, tarjoaa elämyksiä, rauhoittaa mieltä ja haastaa mielikuvitusta (1). Kaupungistuminen ja nopea teknologian kehitys on valitettavasti heikentänyt etenkin lasten ja nuorten suhdetta luontoon. Lasten liikkumattomuus Kansallisessa 7–15-vuotiaiden lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymistä mittaavassa LIITU-tutkimuksessa selvisi, että lasten ja nuorten liikkuminen on vähentynyt. Tulokset kertovat vain kolmanneksen liikkuvan nykyisten liikkumissuositusten mukaisesti. (2.) Alakouluikäisten reippaan päivittäisen liikunnan määrä laskee iän myötä selvästi (kuvio 1) (3). 7–17-vuotiaille suunnatut liikkumissuositukset painottavat pitkäkestoisen paikallaanolon välttämistä ja suosittelee rasittavaa liikkumista vähintään tunnin päivässä. Kestävyystyyppistä liikuntaa ja lihasvoimaa edistävää liikkumista tulisi harrastaa vähintään kolmesti viikossa. Vapaa-ajan omaehtoisen liikunnan on todettu myös vähenevän alakouluiässä. (3.) Neljällä nuorella kymmenestä fyysinen toimintakyky on niin heikko, että se vaikeuttaa arjessa jaksamista (4). Liikkumattomuus vaikuttaa myös keskittymis- ja tunnesäätelyyn. Vähän liikkuvista lapsista ja nuorista yksinäisyyden tunnetta kokee joka neljäs, kaikkien vastanneiden keskuudessa määrän ollessa joka kuudes. (2.) Miksi lapset eivät sitten liiku? Liikunnan ja terveystiedon opettaja Heidi Rautajoki näkee luonnollisten liikkumisessa syntyvien kehon reaktioiden, kuten hikoilun ja hengästymisen, tuntuvan lapsista jopa vierailta. Osalle lapsista jo pienikin ponnistelu voi saada aikaan vastenmielisiä tunteita. (5.) Lasten ja nuorten liikuntafysiologian dosentti, filosofian tohtori Eero Haapala toteaa myös Fysioterapiaa liikkeellä -podcastissa, että osalla lapsista saattaa esiintyä liikkumiseen liittyviä pelkoja sen aiheuttamien epämukavien kehollisten tuntemusten vuoksi. Haapala katsoo, että lapsia tulisi kuunnella herkällä korvalla, sillä kieli rasituksen ja kivun tuntemusten kuvaamiseen voi olla erilaista kuin aikuisilla. Suomessa liikkumisen pelkoa, eli kinesiofobiaa, on lähestytty lasten osalta vielä vähäisesti. (6.) Kinesiofobiassa toiminta tai liike yhdistyy kipuun. Kipureseptorin ärsytykseen liittyvä tulkinta on seurausta aiemmasta negatiivisesta kokemuksesta, joka voi johtaa liikkumisen välttämiseen. (7.) Viidesosa tytöistä ja neljäsosa pojista pitää liikuntaa tarpeettomana (2). Fyysinen polarisoituminen on yleistä lasten ja nuorten keskuudessa, mutta huomioitavaa on, että vähän liikkuvat lapset ja nuoret ovat aktiivisempia kuin aikuiset, joiden suuntaan signaalia tulisikin lähettää. (6.) Ja kuten tiedetään, koko ajan lisääntyvä ruutuaika on pois lasten liikkumisesta, lukemisesta ja sosiaalisesta kanssakäymisestä. Hallituksen liikuttava yritys saada Suomi liikkeelle Myös uusin hallitus on hallitusohjelmassaan nostanut esiin liikkumattomuuden ja sen aiheuttaman uhkan ihmisten hyvinvoinnille. Suomi liikkeelle -ohjelman tavoitteena on hallituksen mukaan ”kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä” (8). Ohjelmassa toimenpiteitä on 16. Kolmas toimenpide on, että perheiden liikunnallista elämää edistetään sisällyttämällä pallo äitiyspakkaukseen ja lisätään neuvoloihin perheliikuntaneuvontaa. (8.) Pallo äitiyspakkaukseen on hieman tuuppaava keino, mutta edistääkö se merkityksellisesti perheiden liikkumista? Perheliikuntaneuvonta kuulostaa hyvältä, mutta se tarkoittaa, että vanhempia neuvoloissa ohjaavilla ihmisillä pitäisi olla asiantuntemusta neuvonnan toteuttamiseen. Ensimmäisenä toimenpiteenä ohjelmassa onkin vahvistaa liikuntaosaamista eri koulutusaloilla (8). On positiivista, että monialaisen liikuntakasvatuksen ja -neuvonnan tärkeyteen on vihdoin herätty päättäjätasollakin. Pelkona kuitenkin on, että työ tulee kasaantumaan muutenkin jo ylikuormitettujen sote- ja kasvatusalan työntekijöiden harteille. Tälläkin hetkellä esimerkiksi Länsi-Uudellamaalla suunnitellaan muutamien neuvoloiden sulkemista ja neuvolapalveluihin varatulla budjetilla perheiden tarpeisiin tai lain vaatimiin asiakasmitoituksiin on vaikeaa vastata. (9.) Neljäs toimenpide on vahvistaa lasten päivittäisten kodin ja päiväkodin tai koulun välistä liikunnallistamista sekä koulupäivien yhteydessä tapahtuvaa harrastamista (8). Agenda 2030 on YK:ssa vuonna 2015 sovittu kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma. Toimintaohjelmassa mainittuja tavoitteita ovat muun muassa terveyttä ja hyvinvointia kaikille, tasa-arvon saavuttaminen, eriarvoisuuden vähentäminen ja ilmastotekoja. (10.) Jan Vapaavuoren ja Minna Paajasen Pysy liikkeellä -kirjassa puhutaan liikkumattomuuden yhteiskunnallisesta hintalapusta. Kirjassa nostetaankin hyvin esiin, kuinka liikkumattomuus on monitahoinen, globaali riskitekijä ihmisten hyvinvoinnille ja terveydelle sekä kuinka laaja-alainen vaikutus liikkumattomuudella on esimerkiksi kestävään kehitykseen, resilienssiin ja yhteiskunnan yleiseen toimintakykyyn. Puhutaanpa kirjassa myös siitä, kuinka koko systeemin pitää muuttua, tuuppaavista tavoista kannustaa ihmisiä liikkeelle ja liikkumisen positiivisista vaikutuksista ilmastoon, kun esimerkiksi valitsee pyöräilyn autoilun sijaan. (11.) Kunpa päättäjät ymmärtäisivät kuinka niin monet asiat nivoutuvat yhteen ja kuinka liikkumista edistävillä valinnoilla voi olla useita yhteiskunnallisia vaikutuksia. Suomi liikkeelle -ohjelmassa on useita ristiriitaisuuksia liittyen etenkin nykyisen hallituksen sote- ja kasvatusalalle suunnittelemiin rahoituksiin. Ennaltaehkäisevä työ vaatii resursseja ja monialaista asiantuntijuutta. Suomi liikkeelle -ohjelmaan on suunniteltu 20 miljoonan vuosibudjettia vuodesta 2024 alkaen (12). Nähtäväksi jää mihin tuo 20 miljoonaa on tarkalleen budjetoitu ja, että liikuttaako hallituksen Suomi liikkeelle -ohjelma. Luonto vahvistaa kehoa ja rauhoittaa mieltä Lasten ja nuorten liikkumissuosituksissa nostetaan esiin, että päivän liikkuminen voi koostua useammasta pienemmästä hetkestä. Liikkuminen voi sisältyä pihapeleihin, leikkeihin ja matkoihin. (13.) Alle kouluikäisten liikkumissuositus kannustaa ulkoiluun osuvalla toteamuksella: ”Ympäristö haastaa ja hauskuuttaa – ulkona unelmat todeksi” (14). Myös alakouluikäisiä lapsia tulee kannustaa omaehtoiseen liikkumiseen ulkona, mutta on tärkeää kokea luonto heidän kanssaan yhdessä. Perheen ja muiden kasvattajien tuki auttaa lapsia omaksumaan liikunnallisen elämäntavan ja luomaan omaa luontoyhteyttään – joka kantaa pitkälle aikuisuuteen. Lapsuudessa rakentunut hyvä luontosuhde kasvattaa meistä yleensä myös ympäristötietoisia, kestävän kehityksen huomioivia aikuisia. Luonnossa liikkuminen saa meidät liikkumaan reippaammin, kun huomio kohdistuu myös muuhun kuin itse liikuntasuoritukseen. Monipuolinen maasto haastaa meitä fyysisesti eri tavoilla. (1.) Fyysisten hyötyjen lisäksi luontoliikunta vaikuttaa tutkitusti myös mielenterveyteen. Luonnossa liikkuminen saattaa lieventää lastenkin stressiä ja tarkkaavaisuushäiriöitä. Vihreässä ympäristössä on usein helpompi hallita tunteita ja aggressiot vähenevät. (15.) On todettu, että luonto lisää positiivista mieltä ja lasten itseluottamusta. Lapset itse kokevat luonnon tekevän heidät onnelliseksi. (16; 17; 18.) Lyhytkin aika luonnossa tekee lapsille hyvää. Hyödyt saadakseen ei tarvitse lähteä luontopolulle tai kansallispuistoon – lähiympäristössä seikkailukin riittää lapsille. Metsähallituksen Luonto lisää liikettä -hankkeessa 4.–5.-luokkalaiset lapset kertoivat, että järjestetyissä luontopäivissä hauskinta oli vapaa seikkailu ja liikkuminen luonnossa. Lapset pääsääntöisesti pitävät luonnossa liikkumisesta ja hankkeessa 90 % lapsista koki sen tärkeänä osana arkea. Tutkimuksessa huomiota kuitenkin herätti, että lapset kokivat ajanpuutteen rajoittavan luonnossa liikkumista. (17.) Onko nykyelämänmeno ruutuineen syönyt jopa lapsilta ajan liikkua luonnossa? Kohti muutosta Tehokkaimpia aktiivista koulumatkaa lisääviä interventioita ovat tutkimuksien mukaan olleet ne, joihin on koulun lisäksi saatu vanhemmat mukaan (19). Koulumatkan kulkemistapaan vaikuttaa moni asia, mutta käytännössä aktiivinen elämäntapa alkaa kehittyä jo kotona lapsen varhaisvuosina ennen koulutien aloitusta. Varhaiskasvatuksesta löytyy jo metsäryhmiä, mutta eikö kaikilla lapsilla tulisi olla tasavertaiset mahdollisuudet liikkumiseen ja metsässä ulkoiluun? Lasten hyvinvoinnin tietopohjan vahvistaminen sekä lasten ja nuorten osallisuuden edistäminen ovat osa Agenda2030:n tavoitetta: taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille, hyvinvointia edistäen ja eriarvoisuutta vähentäen (20). Kaikilla lapsilla ei ole samat lähtökohdat aktiiviseen elämäntapaan ja olisi tärkeää, että perheitä osattaisiin ohjata sekä tukea. Perhekeskuksen verkkopalvelu OmaPerhe on DigiFinlandin kehittyvä kansallinen palvelukokonaisuus, jonka tarkoitus on tarjota perheille tietoa ja tukea (21). Toivottavasti myös luonnon hyvinvointivaikutukset, sen tarjoamat liikuntamahdollisuudet ja yhdistystoiminta kunnittain tulevat vielä esille kyseisessä palvelussa. Monissa kouluissa on otettu tavaksi järjestää erilaisia koko perheen yhteisiä liikuntailtapäiviä ja ulkoilmatapahtumia. Tähän voi oman kunnan yhdistysten joukosta löytää myös apua. Esimerkiksi Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n verkkosivuilta voi lukea, miten heidät voi pyytää vanhempainiltaan luennoimaan arkiliikunnasta tai avuksi toteuttamaan toiminnallista vanhempainiltaa koko perheen tapahtumana (24). Lukuisilla yhdistyksillä on osaamista, jota voitaisiin hyödyntää paremmin. Yhteinen huoli lasten ja nuorten luonnosta vieraantumisesta synnytti upean yhteistyön esimerkiksi Kangaslammin koulun ja Iisalmen ladun välille. Kummiluokkatoiminta sisälsi kuuden vuoden ajan yhteistä toimintaa luonnossa, ja lapset pääsivät harjoittelemaan erätaitoja sekä kokeilemaan muun muassa melontaa, geokätköilyä, pilkkimistä ja avantouintia. (22.) Yhdistykset tarvitsevat kuitenkin rahoittajia, jotta edellä mainitut toiminnat, olisi mahdollisia jatkossakin. Aiemmin Veikkaus Oy:n tuotot on käytetty muun muassa liikunnan, nuorisotyön ja terveyden edistämiseen, mutta vuoden 2024 alusta tuotot käytetään ilman määriteltyjä käyttökohteita valtion menoihin (23). Lapsilla ei ole ymmärrystä liikkumattomuuden seurauksista, eikä heitä tulisi sillä myöskään pelotella. Aikuisten olisi tärkeää mahdollistaa positiivisia luonto- ja liikkumiskokemuksia sekä kannustaa löytämään liikkumisesta hyvää oloa. Vaikka lasten ruutuajasta puhutaan usein huolestuneessa ja kielteisessä sävyssä, voi taskussa olevasta älypuhelimesta olla metsäretkellä myös hyötyä. Metsässä pidettävään biologian tuntiin tai perheen yhteiseen päiväretkeen voi yhdistää myös teknologiaa lataamalla puhelimiin Retkikasvion tai BirdNETin kaltaisia sovelluksia ja kehittää niiden avulla, vaikka leikkimielisen kisan. Lapset innostuvat usein erilaisista peleistä ja tiedon etsinnästä. Nykyään jopa kasvien vieraslajeja tunnistamalla voi tienata viikkorahaa. Growdsorsa sovellus on otettu useassa kunnassa käyttöön ja esimerkiksi Porvoossa sitä kuvailtiin hauskana ja uutena keinona osallistaa kuntalaiset vieraslajien tunnistamiseen tunnistuspalkkiolla. (25.) Elinkustannusten lisäksi myös lasten ja nuorten harrastusmaksut ovat nousseet. Ohjatut harrastukset eivät kuitenkaan ole ainoa keino lisätä lasten liikkumista. Aktiivisen arjen edistäminen vaatii työtä niin kodeissa, kouluissa kuin poliittisessa päätöksenteossakin. Suomi liikkeelle -ohjelma (8) on hyvä avaus. Toivottavasti toteutuksessa korostuu tasavertaiset, matalan kynnyksen toimet. Lasten ja nuorten liikuntaan panostamista ei tulisi nähdä kalliina kulueränä, sillä esimerkiksi luonnossa liikkuminen on pitkälti ilmaista, mutta mittaamattoman arvokasta. Blogin on kirjoittanut Terveyden edistämisen YAMK-opiskelijat; Jenny Sotka – fysioterapeutti, Karoliina Kariniemi – fysioterapeutti, Lasse Ojanen – fysioterapeutti ja Tiina Koistinen – fysioterapeutti. Tämä blogi kuuluu YAMK Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelman Terveysviestintä -toteutukseen, josta ovat vastanneet lehtorit Jaana Seitovirta ja Teija Rautiola sekä asiantuntija Maarit Vallinkoski. Bloginkirjoittamista ovat ohjanneet toteutuksen lehtorit. Lähteet: Metsähallitus 2023. Luonto houkuttelee liikkumaan. https://www.luontoon.fi/terveyttajahyvinvointialuonnosta/luontoliikunta. Viitattu 3.11.2023. LIITU-tutkimus 2022. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa: LIITU-tutkimuksen tuloksia 2022. Kokko, Sami & Martin, Leena (toim.). Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2023:1: 6. https://www.liikuntaneuvosto.fi/wp-content/uploads/2023/03/Lasten-ja-nuorten-liikuntakayttaytyminen-Suomessa-2022-2.pdf. Viitattu 5.11.2023. Tuloskortti 2022. Lasten ja nuorten liikunta Suomessa. 2022. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 401. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/785033/Tuloskortti_2022.pdf Viitattu 1.11.2023. Kylmänen, Erkki 2022. Reippaat maalaislapset ovat pian muisto vain, eikä kaupungeissakaan hyvin mene. Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/urheilu/art-2000009260955.html Viitattu 1.11.2023 Rautajoki, Heidi. 2023. Lapset huolestuvat hikoilusta ja sykkeen noususta. Helsingin sanomat. https://www.hs.fi/urheilu/art-2000009905779.html Viitattu 20.11.2023. Grönholm, Marko 2023. Fysioterapiaa liikkeellä – kasuaaleja keskusteluja -podcast: Vieraana FT Eero Haapala. Jakso 48. Movement Physio / Marko Grönholm. https://open.spotify.com/show/0P0tchjktPeMcu9pVAWxsC Viitattu 17.11.2023. Linton, Steven J. & Shaw, William S. 2011. Impact of Psychological Factors in the Experience of Pain. Physical Therapy, Volume 91, 5, 1 May 2011; 700–711. https://academic.oup.com/ptj/article/91/5/700/2735743. Viitattu 23.11.2023. Valtioneuvosto 2023. Suomi liikkeelle -ohjelma. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:58. urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-763-8. Viitattu 16.11.2023. Aalto, Maija 2023. Budjettiehdotus julki: Länsi-Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalveluita uhkaa joukko heikennyksiä. Helsingin sanomat. https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009951356.html. Viitattu 22.11.2023. Agenda 2030 –toimintaohjelma 2021. Valtioneuvoston kanslia. https://kestavakehitys.fi/agenda-2030 Viitattu 23.11.2023. Vapaavuori, Jan & Paajanen, Minna 2023. Pysy liikkeellä. Aktiivisempi arki, kestävämpi yhteiskunta. Tammi. 135–149. Valtioneuvosto 2023. Ministerityöryhmä sopi Suomi liikkeelle –ohjelman rahoituksesta ensi vuodelle. Opetus- ja kulttuuriministeriö. https://valtioneuvosto.fi/-/1410845/ministerityoryhma-sopi-suomi-liikkeelle-ohjelman-rahoituksesta-ensi-vuodelle Viitattu 25.11.2023. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2021. Liikkumissuositus 7–17-vuotiaille lapsille ja nuorille. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:19. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162984/OKM_2021_19.pdf?sequence=4&isAllowed=y. Viitattu 30.10.2023. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016. Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:21. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75405/OKM21.pdf. Viitattu 30.10.2023. Mieli ry. Luonto tukee lapsen mielenterveyttä. https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/tietoa-mielenterveyden-vahvistamisesta/lapset-ja-nuoret/mielenterveys-varhaiskasvatuksessa/luonto-tukee-lapsen-mielenterveytta/. Viitattu 6.11.2023. Arola, Terhi & Aulake, Marianne & Ott, Anna & Lindholm, Matti & Kouvonen, Petra & Virtanen, Petri & Paloniemi, Riikka 2023. The impacts of nature connectedness on children's well-being: Systematic literature review. Journal of Environmental Psychology 85, February 2023. https://doi.org/10.1016/j.jenvp.2022.101913. Viitattu 6.11.2023. Hasanen, Elina & Vähäsarja, Kati 2019. Luonto lisää liikettä – Mikä innostaa kouluikäistä? Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 228. Metsähallitus. https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Asarja/a228.pdf. Viitattu 30.10.2023. Tyrväinen, Liisa & Lanki, Timo & Sipilä, Raija & Komulainen, Jorma 2018. Mitä tiedetään metsän terveyshyödyistä? Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 134 (13):1397–1403. https://www.duodecimlehti.fi/duo14421. Viitattu 8.11.2023. Ho, Yeung L. & Jayasinghe, Sisitha & Ahuja, Kiran D.K. & Hills, Andrew P. 2023. “Active School Commuting in School Children: A Narrative Review of Current Evidence and Future Research Implications”, International Journal of Environmental Research and Public Health, vol 20, no.20, pp. 6929. https://www.proquest.com/docview/2882576342?parentSessionId=eGb4%2Fo20TElwXVFtZmVlVrQkcaUn5%2B9JqRCNvlS4p0U%3D&accountid=11363. Viitattu 13.11.2023. Valtioneuvoston kanslia 2020. Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda30:sta. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 2020:7: 37. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162475/VNK_2020_7.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Viitattu 24.11.2023. DigiFinland 2023. Sähköinen perhekeskus. https://digifinland.fi/toimintamme/sahkoinen-perhekeskus-projekti/. Viitattu 20.11.2023. Iisalmen latu ry 2020. Kummiluokkatoiminnassa opittiin retkeilytaitoja kuuden vuoden ajan. “Kummiluokkatoiminnassa opittiin retkeilytaitoja kuuden vuoden ajan”. https://www.iisalmenlatu.fi/uutiset/kummiluokka-toiminnassa-opittiin-re/. Viitattu 20.11.2023. Sisäministeriö 2023. Valtioneuvosto. Tiedote 2.3.2023. https://valtioneuvosto.fi/-//1410869/veikkauksen-tuoton-yksiloidyista-kayttotarkoituksista-luovutaan-uuden-rahoitusmallin-myota. Viitattu 24.11.2023. LiikU. Koulu- ja opiskeluvuosien liikunta; liikunta- ja hyvinvointipäivät; Yhteistyö koulun ja kodin välillä - Lasten ja nuorten liikkumisen edistäminen. https://www.liiku.fi/koulu-ja-opiskeluvuosien-liikunta/liikuntapaivatjakampanjat/toiminnallisetvanhempainillat/. Viitattu 24.11.2023. Porvoo 2023. Porvoossa kartoitetaan vieraslajeja mobiilipelin avulla. Uutiset 13.9.2023. https://www.porvoo.fi/uutiset/porvoossa-kartoitetaan-vieraslajeja-mobiilipelin-avulla/. Viitattu 20.11.2023. Kuva 1: Imgorthand, iStock Kuva 2: monkeybusinessimages, iStock Kuva 3: SbytovaMN, iStock
Agenda 2030 elvyttävä elämäntapamuutos ennaltaehkäisy hengitys HPV-virus Huumausaineet hyvinvoinnin edistäminen hyvinvointi hyötyliikunta ikääntyminen Kannabis Kansalaisaloite kansansairaudet kestävyyskunto Kohdunkaulasyöpä lihavuus liikkuminen liikkumisen suositus Liikkumissuositukset Liikunta luontokokemus moniammatillinen yhteistyö myönteiset tunteet nukahtaminen nukkuminen nuorten suun terveys pallea Papilloomavirus Poikien rokotusohjelma Rangaistavuus raskaus raskausdiabetes ravitsemussuositukset ruokavalio suun terveyden edistäminen terveyden edistäminen terveys terveyskäyttäytyminen terveysvaikutus Tyttöjen rokotusohjelma työhyvinvointi uni unihäiriö univaikeudet