Rehablogi

Kuntoutuksen ja terveydenhuollon hyviä käytänteitä kehittämässä

Avainsana: yksilö

Käyttäjälähtöisyyttä tarvitaan etäkuntoutuksen kehittämisessä
6.11.2018
Toini Harra ja Leila Lintula

Metropolia Ammattikorkeakoulussa rakennetaan ympäristöministeriön tuella älykkään palveluasumisen digitaalista pilotointiympäristöä Myllypuroon valmistuvalle kampukselle. Kehittämistyötä varten kerättiin tietoa käyttäjien tarpeista ja toiveista. Selvityksen tulokset ovat hyödynnettävissä myös etäkuntoutuksen kehittämisessä. Ensin on ymmärrettävä käyttäjiä Palveluasumisen digitaalisen pilotointiympäristön rakentamishankkeessa (PA-Digi) on selvitetty palveluasumisympäristön älykkääseen teknologiaan liittyviä käyttäjälähtöisiä tekijöitä. Kiinnostuksen keskiössä ovat olleet hyvinvointi, toimintakykyisyys ja mielekäs kotona asuminen. Käyttäjälähtöisiä tekijöitä on mahdollista hyödyntää etäkuntoutuksen kehittämisessä. Keväällä 2017 kerättiin tietoa käyttäjien tarpeista ja toiveista Myllypuron monipuolisessa palvelukeskuksessa ryhmäkeskustelujen avulla. Pienryhmäkeskusteluihin osallistui palvelukeskuksen asukkaita, heidän läheisiään sekä henkilökuntaa ja vapaaehtoistyöntekijöitä. Kaikissa keskusteluissa oli samat viisi teemaa. Keskustelut auttoivat ymmärtämään, millainen merkitys fyysisillä ympäristötekijöillä, teknologialla ja tekniikalla, palveluilla, toimintakulttuurilla sekä tilojen hallinnalla ja omistajuudella koettiin olevan käyttäjille. (Harra & Lintula 2018.) Etäkuntoutukseen ja älykkääseen teknologiaan kohdistuu samoja vaateita Etäkuntoutuksen suosituksista (vrt. Salminen ym. 2016) on tunnistettavissa samoja ympäristöön, teknologiaan ja palvelujen käyttäjään liittyviä vaatimuksia kuin PA-Digin selvityksen tuloksissa (Harra & Lintula 2018). Samat vaatimukset kohdistuivat muun muassa fyysiseen ympäristön turvallisuuteen ja rauhallisuuteen sekä laitteiden helppokäyttöisyyteen ja hallittavuuteen. Yksityisyyden suojaan liittyvien tekijöiden huomioon ottaminen korostuu, mikäli etäkuntoutuksen osana tarvitaan esimerkiksi turvallisuuden seurantaa. Etäkuntoutuksessa ja älykkään teknologian hyödyntämisessä on huomioitava myös käyttäjien toimintakyvyn ongelmista johtuvat erityistarpeet esimerkiksi näkemisen ja kuulon suhteen. Toisaalta juuri digitaalisen teknologian avulla voidaan mahdollistaa monikanavainen yhteydenpito omaisiin, lähiympäristön ja yhteiskunnan tapahtumien seuraaminen sekä saavuttaa kokemus osallisuudesta ja yhteydestä maailmaan. Käyttäjälähtöisessä toimintakulttuurissa käyttäjien tarpeita ja toiveita kuunnellaan Asiakaslähtöinen kohtelu on ihmisarvoista ja toista ihmistä arvostavaa. Digitaalisten palveluiden yksilöllisyydellä ja ihmisläheisyydellä pystytään tukemaan jokapäiväisen elämän merkityksellisyyttä sekä oman identiteetin säilymistä. Digitaalisesti toteutetussa ohjauksessa ja vuorovaikutuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota kuntoutujan yksilöllisyyteen, sillä tekniikan käyttöönoton tulee perustua käyttäjän omaan kokemukseen ja kiinnostukseen. Yhdessä vietetyt etäkuntoutushetket rakentavat yhteistä kuntoutuksen toimintakulttuuria, jossa kuntoutujalla on vapaus tehdä omia valintoja sekä kuntoutumistaan koskevia päätöksiä. Monipuoliset ja avoimesti tarjolla olevat vaihtoehdot helpottavat käyttäjälle sopivan digitaalisen palvelun ja oikeanlaisen etäkuntoutusmuodon löytämistä. Käyttäjien toiveiden huomioon ottamisella on yksilöllistä hyvinvointia ja kuntoutumista edistävä vaikutus. Etäkuntoutuksessa toistettavuus ja vuorovaikutteisuus on toiminnan perusta, jolla vältetään väärinymmärrystä ja vähennetään virheitä, sillä ohjaus on katsottavissa samanlaisena useita kertoja sijainnista riippumatta. Se on suuri etu silloin, kun kuntoutujan ja kuntouttajan välimatkat ovat suuria. Välimatkoista huolimatta digitaalisuus lisää turvallisuuden tunnetta ja vahvistaa oman harjoittelun toteuttamista. Älykäs teknologia voi tarjota hallinnan ja omistajuuden kokemuksen Etäkuntoutuksessa hyödynnetään tavoitteellisesti monenlaista etäteknologiaa, kuten puhelinta, matkapuhelinta ja tietokoneita mukaan lukien tablettitietokoneet (Salminen, Hiekkala & Stenberg 2016). Mielenkiintoinen kysymys onkin, miten palveluasumisen älykkään teknologian merkitys resonoi etäkuntoutuksen kehittäjien ja yrittäjien tarpeisiin. Hallinnan ja omistajuuden mahdollistamiseksi digitaalisten välineiden pitäisi olla yksilöllisesti muunneltavissa ja käyttäjien tarpeisiin pitäisi olla tarjolla erilaisia vaihtoehtoja. Käytännössä se tarkoittaa muun muassa, että kuntoutuja saa toimia omassa kodissaan omilla ehdoillaan ja hänellä on mahdollisuus kokeilla erilaisia ratkaisuja. Jatkossa fyysisten ympäristötekijöiden, teknologian ja tekniikan, palvelujen, toimintakulttuurin sekä oman tilan hallinnan ja omistajuuden merkitys ovat tekijöitä, jotka auttavat kehittämään kuntoutujalähtöisiä etäkuntoutuksen tuotteita ja palveluita. Käyttäjälähtöisyyden kehittäminen yhteiskehittelyn avulla Käyttäjälähtöisen etäkuntoutuksen kehittämiseksi tarvitaan fasilitoitua yhteiskehittelyä erilaisten sidosryhmien kanssa. Sidosryhmiä ovat esimerkiksi palveluasumisyksiköiden toimijat, älykkäitä palveluja ja tuotteita tarjoavat yritykset sekä korkeakoulujen asiantuntijat ja opiskelijat (mm. sosiaali- ja terveysala, kiinteistö- ja talorakennus, tietoverkko ja hyvinvointiteknologian sekä liiketalous). Sidosryhmien yhteiskehittelyn tarve on tunnistettu käyttäjälähtöisen älykkään teknologian kehittämisessä, mutta haasteena on ollut toimijoiden kokoaminen yhteen. 6Aika-hankkeessa Hippa − Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla (https://6aika.fi/uusi-hippa-hanke-kehittaa-alykasta-palveluasumista/) kootaan yhteen ja kehitetään käytäntöjä, jotka edistävät myös etäkuntoutusta. Etäkuntoutus palveluasumisen tuotteena tai palveluna Etäkuntoutus on tulevaisuudessa yleistyvä ja kehittyvä kuntoutusmuoto, joka tarjoaa uusia mahdollisuuksia toimintakykyisyyden ylläpitämiseen ja mielekkääseen elämään myös palveluasumisessa. Etäkuntoutuksen digitaalisten laitteiden ja ohjelmien kehittäjille sekä palvelujen tuottajille Hippa-hanke tarjoaa monia etuja. Hippa tarjoaa pk-yrityksille ja start upeille esimerkiksi mahdollisuuksia käyttäjälähtöiseen yhteiskehittelyyn, tuotteiden ja palvelujen testaukseen digitaalisissa, vakioiduissa sekä autenttisissa ympäristöissä sekä tukea kaupallistamiseen ja markkinointiin Helsingissä, Oulussa ja Tampereella.   Toini Harra, YTT, FL, toimintaterapeutti, Metropolia Ammattikorkeakoulu Leila Lintula, TTM, toimintaterapeutti, Metropolia Ammattikorkeakoulu   Lähteet Harra, Toini & Lintula, Leila 2018. Käyttäjälähtöisyys älykkään palveluasumisen kehittämisessä. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Saatavana osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-099-1 Hippa − Hippa Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla 2018. Saatavana osoitteessa: https://6aika.fi/uusi-hippa-hanke-kehittaa-alykasta-palveluasumista/ PA-Digi.2017. Palveluasumisen digitaalisen pilotointiympäristön rakentaminen. Saatavana osoitteessa: http://www.kiradigi.fi/kokeiluhankkeet/kokeiluhankkeet/palveluasumisen-uusien-teknologioiden-kokeiluymparisto.html Salminen, Anna-Liisa & Hiekkala, Sinikka & Stenberg, Jasn-Henry 2016. Etäkuntoutus. Kelan tutkimus. Helsinki. Saatavana osoitteessa: http://www.kela.fi/documents/10180/0/Et%C3%A4kuntoutus/4a50ddb8-560c-47b4-94ed-09561f6981df Salminen, Anna-Liisa & Hiekkala, Sinikka & Heiskanen, Tuija & Naamanka, Johanna & Stenberg, Jan-Henry & Vuononvirta, Tiina 2016. Suositukset etäkuntoutukseen. Salminen, Anna-Liisa & Hiekkala, Sinikka & Stenberg, Jan-Henry (toim.): Etäkuntoutus. Kelan tutkimus. Helsinki. Saatavana osoitteessa: http://www.kela.fi/documents/10180/0/Et%C3%A4kuntoutus/4a50ddb8-560c-47b4-94ed-09561f6981df

Lue lisää

”Me eletään arkea yhdessä!” – yhteisöllisyyden voimaa!
24.11.2017
vierailija

Yhteisöllisyys. Arki. Yhteisöllinen arki. Palveluasumista parhaimmillaan. Kotimäen palvelukeskuksen asukkaat (ikäihmiset), heidän omaisensa sekä henkilökunta olivat yhteiskehittämässä asukkaan toimijuutta tukevaa toimintatapaa Kotimäen tuettuun ja tehostettuun palveluasumiseen. Toimijuus nähdään kirjallisuudessa ikäihmisen tilannekohtaisena toimintakyvyn käyttönä. Ikäihmisen toimintakykyä tarkastellaan hänen ominaisuuksista arjen toimintoihin, tilanteisiin ja toimintakäytäntöihin, siihen miten arki sujuu. Toimijuus ja sen eri muodot toteutuvat siis ikäihmisen elämäntilanteen ja ympäristön määrittelemänä. Iällä, elämänvaiheilla, ajankohdalla, paikalla ja tilalla on vaikutusta siihen, miten toimijuus mahdollistuu. Tutkimuksellisen kehittämistyöni tuotoksena kuvattiin asukkaan toimijuutta tukeva toimintapa Kotimäen tuetussa ja tehostetussa palveluasumisessa seuraavanlaisesti: 1. Sinä olet oman elämäsi asiantuntija! Asukaslähtöinen toimintatapa, jossa asukkaan yksilöllisyys, elämänhistoria ja persoonallisuus huomioidaan, asukkaan hoito- ja palvelusuunnitelma perustuu asukkaan omien tavoitteiden, toimintakyvyn voimavarojen, keinojen ja arvioinnin huomiointiin arjessa. 2. Sinä osaat, sinä pystyt, sinä kykenet, sinä voit! Toimijuutta vahvistava toimintatapa, jossa asukasta tuetaan toimijuuden ja toimintakyvyn käyttöön arjessa, omien mahdollisuuksien mukaan. Kannustavan palautteen ja osallistumista tukevan sekä välittävän ilmapiirin vaikutus ovat asukkaan toimijuutta tukevaa. 3. Yhteisöllisyys on arkeamme! Yhteisöllisyys toimijuutta tukevassa toimintatavassa näkyy samanvertaisina ryhminä, monipuolisena viriketoimintana ja asukkaiden mahdollisuutena olla mukana toiminnan järjestämisessä. Asukkaan toimijuutta tukevaa on yhdessä tekeminen, yhteinen arki ja toisten auttaminen arjessa omien voimavarojen ja mahdollisuuksien mukaan. 4. Yhteistyö on arjen hedelmä! Verkostotyö toimijuutta tukevana toimintatapana mahdollistaa verkoston yhteistyön kohti asukkaan tavoitetta, omaisten ja verkoston mukana olon arjessa sekä asukkaan ja verkoston hoitoneuvottelut. 5. Arki sujuu, kun me tiedämme! Tiedonkulun osalta asukkaan toimijuutta tukevana toimintatapana tiedonkulun sujuvuus ja saatavuus monipuolisesti ovat asukkaan toimijuuden kannalta tärkeitä asioita. 6. Turvallisuus on taattu! Turvallisuus toimijuutta tukevana toimintatapana huomioi asukkaan tukiasiat, ympäristön esteettömyyden ja turvallisuuden sekä mahdollistamisen asukkaan toimijuuteen arjessa. Yhteisöllisyyden voima ja vahvuus nousivat esille kaikissa toimijuuden tukemisen toimintatavoissa. Toimijuus on siis yhteisöllistä: Yhteisöllisyys tukee asukkaan toimijuutta ottaen huomioon asukkaan yksilöllisyyden ja persoonallisuuden. Yhteisöllisyydessä ilmapiiri kannustaa vahvasti toimijuuteen: kun toisten asukkaiden kanssa eletään samassa arjessa ja kannustetaan toinen toistaan sekä annetaan ja vastaanotetaan palautetta, harjoitellaan ja vahvistetaan samalla myös toimijuutta. Yhteisöllisyys mahdollistaa myös verkostotyön, verkoston mukana olemisen ja elämisen yhdessä arjessa. Yhteisöllisyys tukee toimijuutta tiedonsiirron näkökulmasta, jokainen omalta osaltaan yhteisön jäsenenä tukee sitä. Yhteisöllisyys tuo turvaa. Aina on joku tarvittaessa lähellä. Toimijuus voi olla yhteisöllistä myös jokaisen meidän arkielämän tilanteissa. Yhteisöllisyys perustuu jokaisen ihmisen toimijuuteen: on autonomiaan, itsemääräämisoikeuteen ja valinnanvapauteen perustuvaa. Yhteisöllisyys on siis parhaimmillaan jokaisen ihmisen toimijuutta tukeva ja valtaistava voimavara. Haaste kuuluukin meille kaikille; miten me osaamme olla osa yhteisöllisyyttä ja tukea toimijuutta omassa arjessamme. Katja Suursalmi, opiskelija Kuntoutuksen tutkinto-ohjelma (YAMK) Kirjoitus pohjautuu tutkimukselliseen kehittämistyöhön "Ikäihmisen toimijuutta tukeva toimintatapa Kotimäen tuetussa ja tehostetussa palveluasumisessa". Kehittämistyö julkaistaan Theseus- tietokannassa joulukuussa 2017.

Lue lisää

Kuntoutumisen polku ja tukiseinä on rakennettu, mutta jotain on jäänyt uupumaan
12.5.2017
vierailija

Lievästä tai keskivaikeasta aivoverenkiertohäiriöstä (AVH) selvinneiden kotona tapahtuvasta kuntoutuksesta on tehty vain vähän tutkimuksia. On kuitenkin todettu, että vaikka sairastuneet ovatkin kuntoutuneet itsenäisiksi päivittäisissä toimissaan ja arjessaan, kokemus toipumisesta on jäänyt vajaaksi - jotain on jäänyt saavuttamatta kuntoutumisessa. Tähän liittyvää keskustelua olemme käyneet useammin kuin kerran fysioterapeuttikollegojeni kanssa kahvipöytäkeskusteluissa. Mitä meidän kuntoutuksen ammattilaisina tulisi ottaa huomioon tukiessamme lievää AVH -tapahtumasta selvinneen kuntoutumisen tukemisessa? Norjassa vuonna 2014 tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin lievästä tai keskivaikeasta aivoinfarktista selviytyneiden kokemuksia viiden viikon ajan kotona tapahtuvasta kuntoutuksesta varhaisen ja tuetun sairaalasta kotiutumisen jälkeen. Tärkeäksi koettiin se, että ammattilaiset pystyisivät tukemaan sairastunutta niissä tunnereaktioissa, joita aivoinfarktista johtuva muuttunut keho ja sen toiminnan rajoittuminen aiheuttavat. Tutkimukseen osallistujat kaipasivat tukea siihen, miten toimia uudessa tilanteessa, jossa mieli ja keho eivät toimikaan enää yhteen. Miten saada jonkinlaista kontrollia muuttuneeseen elämään? Ammattilaisten kommunikaatiokyvyt ja kyky paneutua yksilön tarpeisiin koettiin erittäin tärkeäksi. Parantunut kehon toiminta ja yksilön tarpeiden mukaisten toiveiden toteutuminen kuntoutustoimien suhteen, esimerkiksi liittyen harrastuksiin tai muuhun tarkoituksen mukaiseen toimintaan, koettiin myös merkityksellisenä. Tarkoituksenmukaisen toiminnan mahdollistamista ja ammattilaisen kiinnostusta yksilön sosiaalisen elämän osa-alueisiin arvostettiin. Toivon ylläpysyminen koettiin myös motivoivana tekijänä kuntoutumisessa. Tämä vaatii kuitenkin ammattilaiselta kykyä tukea yksilön toivoa realistisella tavalla. Tutkimuksen tulosten mukaan kotona tapahtunut kuntoutus ei pystynyt vastaamaan riittävän hyvin esille tulleisiin tarpeisiin.  Ammattilaisten toimintaan tarvitaankin joustavampaa ja yksilöllisemmin räätälöityä palvelua, joka huomioisi paremmin sairastuneen muuttuneesta tilanteesta johtuvan emotionaalisen prosessin ja yksilön sosiaaliset tarpeet. Voisiko juuri tuo muuttunut mielen ja kehon yhteistoiminta ja tarve saada tukea juuri siihen mihin yksilö kokee tarvitsevansa tukea, olla se kuntoutumisesta uupumaan jäänyt osa, johon meidän kuntoutuksen ammattilaisten tulee kiinnittää enemmän huomiota tukiessamme AVH -tapahtumasta selvinneen kuntoutumista? Jaana Lindlöf, opiskelija Kuntoutuksen tutkinto-ohjelma (YAMK)   Lähde: Taule, T., Strand, L.V., Skouen J.S., Råheim, M. 2014: Striving for a life worth living: stroke survivors’ experiences of home rehabilitation.

Lue lisää

Toimiva yksilö yhteiskunnassa
16.11.2016
vierailija

Näin summasi yksi haastateltavistani kysyessäni, mitä tarkoittaa itsensä johtaminen kuntoutuksessa. Aiheenani tutkimuksellisessa kehittämistyössä kuntoutuksen opinto-ohjelmassa oli itsensä johtamisen vahvistaminen selkäydinvaurion saaneen kohdalla. Yhdessä työni vaiheista haastattelin kuutta traumaattisen selkäydinvaurion saanutta. Itsensä johtaminen käsitteenä on tunnetumpi liikemaailmassa kuin kuntoutuksessa. Tämä siitäkin huolimatta, että asiasisällöltään näissä on yllättävän paljon yhteistä, kuten tavoitteen asettaminen, päätöksen teko, ongelmien ratkaisu ja kyky aktiivisuuteen. Asiat ovat niitä samoja, joiden ympärillä pyörimme elämämme aikana riippumatta kontekstista tai tavoiteltavan päämäärän pienuudesta tai laajuudesta. Traumaattisen selkäydinvaurion saaneen elämä muuttuu yllättäen, odottamatta. Ei pelkästään oma elämä muutu, vaan myös läheisten ja lähiverkoston. Läheisten ja lähiverkoston avulla elämä jatkuu vammautumisen jälkeenkin. Itsensä johtamisesta puhuessa selkäydinvaurion saaneella läheiset ja avustajat ovat kohtalaisen merkityksellisessä roolissa; tämän ovat huomanneet tutkijatkin1, ja se näkyi myös omissa tutkimuksellisen kehittämistyöni haastatteluissa: ”…en olisi varmaan koskaan lähtenyt kokeilemaan joitain asioita, jos fyssarini ei olisi siihen kannustanut…” ”…vaimo välillä käskyttää, kun itse ei jaksaisi, ihan hyvässä mielessä siis…” ”…hiljalleen olen ymmärtänyt antaa avustajien tehdä tietyt asiat ilman, että lähden itse uudelleen esimerkiksi viikkaamaan pyykkiä avustajan jäljiltä, kuten aluksi. Ja nyt jää aikaa itselle tärkeille asioille…” Viimeisessä sitaatissa tulee hyvin ilmi ero itsenäisen ja itsehallinnollisen toimintakyvyn välillä. Itsenäisellä toimintakyvyllä tarkoitetaan niitä toimintoja, jotka pystytään itsenäisesti toteuttamaan ja joista ollaan myös itse vastuussa. Itsehallinnollisella toimintakyvyllä taas tarkoitetaan joko niitä toimintoja, jotka voi ja pystyy delegoimaan, mutta joista ei olla itse vastuussa, tai sellaisia toimintoja, jotka pystytään delegoimaan ja joista ollaan myös vastuussa. Tästä on pohjimmiltaan itsensä johtamisessa kuntoutuksessa kysymys. Kyvystä tehdä itselle merkityksellisiä asioita, joko itsenäisesti tai itsehallinnollisesti, samalla ymmärtäen, että mitään ei saavuteta tässä maailmassa yksin tekemällä. Olemmehan me ihmiset laumaeläimiä riippumatta taustastamme tai tavoitteistamme. Toimivia yksilöitä yhteiskunnassa. Katja Karejoki, opiskelija Kuntoutuksen tutkinto-ohjelma Kirjoitus pohjautuu tutkimuksellisen kehittämistyön ”Toimiva yksilö yhteiskunnassa – Itsensä johtamisen vahvistaminen Validia Kuntoutus Helsingissä” tuloksiin. 1 Munce, Sarah E P – Webster, Fiona – Fehlings, Michael G – Straus, Sharon E – Jang, Eunice – Jaglal, Susan B 2016. Meaning of self-managements from the perspective of individuals with traumatic spinal cord injury, their caregiver, and acute care and rehabilitation managers. An opportunity for improved care delivery. BMC Neurology. 16:11.

Lue lisää