Rehablogi

Kuntoutuksen ja terveydenhuollon hyviä käytänteitä kehittämässä

Avainsana: yhteiskehittely

Taitoryhmä käyttöön päihdekuntoutujien käyttäytymisen taitojen vahvistamiseksi
12.9.2017
vierailija

Helsingin kaupungin psykiatriassa on jo vuosia sovellettu dialektista käyttäytymisterapiaa (DKT) eri potilasryhmien hoidossa. DKT on kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan perustuva hoito-ohjelma, jota käytetään yleisesti tunne-elämältään epävakaiden henkilöiden hoidossa. Sen soveltuvuutta myös muille potilasryhmille on tutkittu ja kehitetty hyvin tuloksin. Esimerkiksi omassa työyksikössäni Etelän psykiatria- ja päihdekeskuksen päiväsairaalassa hoito-ohjelmaan kuuluu DKT-taitojen opettelu kahdesti viikossa. Taitoryhmään osallistuvat kaikki päiväsairaalan potilaat diagnoosista riippumatta. Taitojen opettelemisen tavoitteena on pystyvyyden parantaminen ja vaikeuksia aiheuttavien ajatusten, tunteiden sekä käyttäytymisen taitojen ja vuorovaikutuksen muuttaminen. Helsingin kaupungin psykiatrian ja päihdepalveluiden integraation myötä DKT:stä sovellettu taitoryhmätoiminta haluttiin ottaa käyttöön myös Etelän päihdepoliklinikalla päihdekuntoutujien käyttäytymisen taitojen vahvistamiseksi. Toiminnan kehittäminen uusia toimintatapoja, käytäntöjä ja malleja käyttöönottamalla on tullut sosiaali- ja terveysalalla osaksi perustyötä. Käyttöönotosta on kertynyt paljon hiljaista tietoa, joka ohjaa käyttöönottoprosesseja huomaamattamme. Harvoin kuitenkaan asettaudumme pohtimaan, miten käyttöönottoa voidaan edistää, millä toimilla voitaisiin varmistaa paras mahdollinen hyöty kuntoutujille. Kuntoutuksen ylempään AMK-tutkintoon liittyvässä tutkimuksellisessa kehittämistyössäni annoin käyttöönotolle aikaa ja selvitin aktiivisten kehittäjäkumppanien kanssa DKT-taustaisen taitoryhmän käyttöönottoon liittyviä tekijöitä Etelän päihdepoliklinikalla. Kehittämistyötä varten kutsuin koolle kolmenlaisia asiantuntijoita: Etelän päiväsairaalassa aiemmin hoidossa olleita potilaita, Etelän päihdepoliklinikan työntekijöitä sekä taitoryhmäsovelluksen käyttöönottoon osallistuneita työntekijöitä muista psykiatrian yksiköistä. Yhteiskehittelystä ja antoisista keskusteluista syntyi aineisto, jonka analysoimalla tiivistin taitoryhmän käyttöönoton keskeiset tekijät kuvaukseksi. Kuvaus antaa uudenlaisen rakenteen taitoryhmän käyttöönottoon vaikuttavien tekijöiden huomioimiselle ja siltä osin helpottaa toiminnan käyttöönottoa. Mikä sitten osoittautui tärkeäksi? Tulokset koostuvat organisaatioon, työntekijöihin ja työyhteisöön, ryhmän ohjaajiin ja kuntoutujiin, sekä näiden toimintaan liittyvistä tekijöistä käyttöönoton eri vaiheissa. Ennen taitoryhmäprosessia pohditaan tavanomaisia ryhmäkäytäntöjä, kuten ryhmän rakenteita, kuntoutujan yksilöllisiä tavoitteita, osallistumisen oikea-aikaisuutta ja ohjaajan kokemusta sekä osaamista. Ryhmäprosessin aikana keskitytään erityisesti kuntoutujan toimintaan ja kokemukseen sekä taitojen opettamiseen ja oppimiseen. Ryhmäprosessin jälkeen oleellista on taitojen saaminen osaksi kuntoutujan elämää ja taitoryhmätoiminnan vakiinnuttaminen osaksi yksikön kuntoutustoimintaa. Taitoryhmän käyttöönoton keskeiset tekijät korostavat kuntoutujan osallisuutta omassa kuntoutuksessaan, ryhmänohjaajan rooliinsa asettumista ja asettumisen vaatimuksia työntekijälle, sekä työyhteisön osallistumisen ja myönteisen ilmapiirin merkitystä.   Minna Savisalo, opiskelija Kuntoutuksen tutkinto-ohjelma (YAMK) Kirjoitus pohjautuu tutkimukselliseen kehittämistyöhön ”Taitoryhmän käyttöönotto päihdepoliklinikalla”. Kehittämistyö julkaistaan Theseus-tietokannassa syyskuussa 2017. Lähteenä käytetty: What is DBT? Behavioral Tech.

Lue lisää

Kaikki lähtee kohtaamisesta
21.6.2017
vierailija

Osallisuus ja kuulluksi tuleminen ovat itsestään selviä asioita vai ovatko sittenkään? Tätä jouduin pohtimaan kehittämistyötä kirjoittaessa. Tutkimuksellisessa kehittämistyössä lähdin työtiimini rohkaisemana kehittämään Etelä-Suomen rikosseuraamusalueella Helsingin yhdyskuntaseuraamustoimistossa tehtävää siviiliarviointityötä. Siviiliarviointityö tarkoittaa siviilissä vankeusrangaistuksen täytäntöönpanon aloittamiseen liittyvää sijoitteluprosessia. Se sisältää rangaistusajan suunnitelman laatimisen ja tähän suunnitelmaan pohjautuvan esityksen vankilaan sijoittamisesta ennen vankeusrangaistuksen alkua. Tämä koskee heitä, jotka pääsevät oikeudesta odottamaan vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoa vapaudessa. Kehittämistyön toteuttaminen antoi paljon rohkeutta toteuttaa jatkossa yhteiskehittelytilaisuuksia sekä toimia fasilitaattorina. Tämä kehittämistyö ja kuntoutuksen YAMK-opinnot innostivat pohtimaan niinkin itsestään selvää asiaa kuin asiakkaan äänen kuuluville saattamista. Kehittämistyössä asiakkaina olivat lyhytaikaisvangit, joiden äänen vein Rikosseuraamuslaitoksen asiantuntijoista koottuun kehittäjätyöryhmään. Kehittämistyön tuloksena syntyi kuvaus siviiliarvioinnin ydintekijöistä lyhytaikaisvangin rikoksettoman elämäntavan edistämiseksi. Kuvaus muodostui nykytilan ja tavoitetilan yhdistelmästä, jossa ydintekijät olivat keskiössä. Kehittäjätyöryhmä nosti ydintekijöiksi osallisuuden, tavoittelun ja sujuvan, joutuisan prosessin. Näistä osallisuus ja tavoittelu korostuivat sekä vankien että kehittäjätyöryhmän vastauksissa. Omassa asiassaan osallisena oleminen mahdollistuu vain, jos tulee kuulluksi ja kohdatuksi, sillä kaikki lähtee kohtaamisesta. Kehittämistyössä tämä nousi esiin sanoin ”kaikki lähtee tavoittamisesta”. Osallistuminen ja osallisuus ovat eri asioita. Vankeusrangaistusta suorittavien kohdalla tulee esiin kolmaskin osallisuutta tarkoittava asia. Nimittäin oikeustieteissä käytettävä termi osallisuus, joka yleensä tarkoittaa osallisuutta rikokseen. Joka tapauksessa myös vangeilla on oikeus tulla kuulluksi ja nähdyksi. Lopuksi erästä vankia siteeraten: ”On merkityksellinen (siviiliarviointihaastattelu) koska kyseessä on oma elämä. On tärkeätä, että pääsee itse osallistumaan. Kyllä sinun pitää tulla kuulluksi ja nähdyksi.” Maarit Sarin, opiskelija Kuntoutuksen tutkinto-ohjelma (YAMK) Kirjoitus pohjautuu tutkimukselliseen kehittämistyöhön ”Siviiliarvioinnin ydintekijät lyhytaikaisvangin rikoksettoman elämäntavan edistämiseksi”. Työ on luettavissa Theseus-tietokannasta.  

Lue lisää

Yhdessä kehittäminen
21.11.2016
vierailija

Oman työn kehittäminen on olennainen osa mielekästä työtä. Työn kehittäminen yhdessä muiden kanssa mahdollistaa tiedon jakamisen ja yhteisen ymmärryksen luomisen työstä ja sen tavoitteista. Parhaassa tapauksessa yhteiskehittely mahdollistaa koko työyhteisön osallistamisen työn kehittämiseen ja synnyttää jotain uutta. Kuntoutujien mukaan ottaminen toiminnan kehittämiseen on vielä melko vierasta perusterveydenhuollossa. Asiakastyytyväisyyttä kyllä mitataan, mutta meillä ei ole selkeitä malleja siitä, kuinka kuntoutujien asiantuntijuutta voitaisiin hyödyntää helposti ja joustavasti toiminnan kehittämisessä. Kuntoutuksen Yamk-kehittämistyössäni tarkastelun kohteena oli kuntoutujan osallisuus ja sen vahvistuminen. Osallisuus on monimuotoinen käsite, jota käytetään laajalti monissa yhteyksissä. Kuntoutusajattelun muutos, jossa kuntoutus nähdään yksilön ja yhteisön välisenä muutosprosessina kannustaa osallisuuden vahvistamiseen. Kuntoutuksessa osallisuutta voidaan tarkastella ainakin kahdelta kannalta: osallisuutena itse palvelutapahtumaan tai osallistumisena palvelun kehittämiseen. Mutta näkyykö osallisuus arkisessa työssä? Kehittämistyöni antoisin vaihe oli yhteiskehittelyyn perustuvat työryhmätapaamiset. Kahdessa erillisessä työryhmässä toteutettuun yhteiskehittelyyn ja ryhmäkeskusteluihin osallistui viisi AVH-kuntoutujaa ja joukko ammattilaisia. Yhteiskehittely mahdollisti yhteisen ymmärryksen syntymisen osallisuuden monimuotoisesta käsitteestä ja auttoi rakentamaan kuvaa siitä, mitä osallisuutta vahvistava kuntoutus on. Kehittämistyön tuotoksena syntyi kuva kotiutuvan AVH-kuntoutujan osallisuutta arjen toimissa vahvistavasta kuntoutuksesta. Ammattilaisten palautteet yhteiskehittelystä olivat myönteisiä. Yhteiskehittely laajensi työryhmäläisten kuvaa kuntoutuksesta ja osallisuudesta sekä synnytti konkreettisia ideoita ja ajatuksia omaan työhön kuntoutujan osallisuuden vahvistamiseksi. … enemmän harjoittelua kodin ulkopuolella, harjoitellaan osallistumista esim. pankissa, kaupassa käyntiä, bussilla liikkumista, kahvilla käyntiä… …aloin pohtimaan palvelujen kokonaisuutta, sitä ei tule yleensä mietittyä, keskittyy vaan oman työnsä tekemiseen… …työtä pitäisi tehdä kauaskatseisemmin. Heti potilaan osastolle saapuessa mieleen kotiutuminen… …laajensi omaa ajattelua osallisuudesta ja vahvisti kuntoutumisen olevan ”yhteistä” ja     osallistavaa… Jos kuntoutus onkin prosessi osallistumismahdollisuuksien parantamiseksi, niin myös ammattilaiset kaipaavat mahdollisuutta osallistua oman työnsä kehittämiseen. Ilman osallisuutta niin kuntoutuksesta kuin työstäkin puuttuu mielekkyys.   Laura Euramo, opiskelija Kuntoutuksen tutkinto-ohjelma (YAMK) Kirjoitus perustuu joulukuussa 2016 julkaistavaan tutkimukselliseen kehittämistyöhön

Lue lisää
Uudemmat postaukset