Rehablogi

Perhehoito tukee ikäihmisen toimintakykyä ja kotona asumista. Suomessa oli vuonna 2020 perhehoidossa arviolta noin 1600 ikäihmistä (Sotkanet 2021). Vantaalla oli vuonna 2020 perhehoidossa 36 ikäihmistä.   Ikäihmisten osuus väestöstä on kasvussa (Sosiaali- ja terveysministeriö 2020: 12, 15). Ikäihmisen kotona asumisen tueksi tarvitaan lisää palveluja ja tukea. Tarvitaan välimuotoisen asumisen vaihtoehtoja ja yksi tällainen välimuotoisen asumisen vaihtoehto on ikäihmisten perhehoito. (Kiuru 2020.)   Sekä hallitusohjelma että laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023 suosittelee, että ikäihmisten perhehoitoa tulisi tarjota yhtenä vaihtoehtona ikäihmisten palveluiden järjestämiseksi.  (Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 2019: 149; Sosiaali- ja terveysministeriö 2020: 38–39.). Hyviä kokemuksia on saatu esimerkiksi ikäihmisen kotiin annettavasta perhehoidosta omaishoitajien vapaapäivien järjestämiseksi (Sosiaali- ja terveysministeriö 2020: 38–39).   Ikäihmisten perhehoito on siis yksi mahdollisuus tukea ikäihmisten kotona asumista. Perhehoitaja voi käydä esimerkiksi ikäihmisen kotona häntä hoitamassa omaishoitajan vapaapäivien aikana tai silloin, kun kotihoidon tarjoama tuki ei ole riittävää. (Hakkarainen & Kuukkanen & Leinonen & Sipilä 2016: 10.)   Kuntoutuksen kannalta ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitäminen ja kotona asumisen mahdollistaminen ovat avainkysymyksiä, kun ikäihmisten osuus väestöstä kasvaa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää ikäihmisten tarpeiden huomioimiseen palveluiden suunnittelussa kotona asumisen tueksi. (Järvikoski & Härkäpää 2011: 9.) Lisäksi ikäihmisten kuntoutukseen ja toimintakyvyn ylläpitämiseen liittyvien toimintojen tulisi olla osa ikäihmisen jokapäiväistä elämää (Jyrkämä 2008: 153–154).   Tämä kirjoitus perustuu tutkimukselliseen kehittämistyöhöni, jonka tarkoituksena oli kuvata ikäihmisten yksilöllisiin tarpeisiin vastaavan perhehoidon järjestämisen toimintatapoja.  Kehittämisympäristönä oli Vantaan kaupungin vanhus- ja vammaispalveluiden ikäihmisten perhehoito. Tutkimukselliseen kehittämistyöhön osallistuivat perhehoidossa olleet ikäihmiset, asiakasohjausyksikön työntekijät sekä ikäihmisten perhehoitajat. Kehittämistyön tuotoksena syntyi kuvaus ikäihmisten yksilöllisiin tarpeisiin vastaavista perhehoidon järjestämisen toimintatavoista.   Mitä ikäihmisten perhehoito on? Perhehoito on sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta tai maakunta sosiaalihuoltolain 14 §:n mukaan. Perhehoidon järjestämistä määrittelee perhehoitolaki. Perhehoito on osa- tai ympärivuorokautista hoivaa ja huolenpitoa, jota voidaan toteuttaa joko perhehoitajan kodissa tai hoidettavan kotona. (Perhehoitolaki 263/2015.)   Perhehoidon myöntämisen lähtökohtina ovat ikäihmisen elämäntilanne sekä tuen, ohjauksen, hoivan ja huolenpidon tarve. Perhekodin arkeen osallistuminen perhehoitajan tuella tukee ikäihmisen toimintakykyä ja kuntoutumista sekä ylläpitää hyvää elämänlaatua. Sijoittamisessa tulee huomioida ikäihmisen toiveet, hänen läheistensä mielipide sekä perhehoitajan arvio omista valmiuksistaan suhteessa ikäihmisen tarpeisiin. (Uudenmaan perhehoidon asiantuntijaverkosto ja Perhehoitoliitto 2018: 6.)   Ikäihmisten yksilölliset tarpeet Ikäihmisen yksilölliset tarpeet tulee ottaa mahdollisuuksien mukaan hänen hoidossaan huomioon (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 3§). Lisäksi ikäihmisellä tulee olla mahdollisuus saada sosiaali- ja terveyspalveluja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti, hänen toimintakykynsä edellyttämällä tavalla (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 1§).   Ihmislähtöiset tarpeet ovat inhimillisiä ja kokonaisvaltaisia tarpeita, jotka tukevat ikäihmisen arkea, toimintakykyä ja elämänlaatua (Eloniemi-Sulkava 2011: 9, 11). Ikäihmisellä on samanlaisia tarpeita kuin muillakin ihmisillä (Eloniemi-Sulkava 2017). Maslown (1943) mukaan inhimillisiä tarpeita ovat perustarpeet, turvallisuuden tarpeet, yhteenkuuluvuuden tarpeet, arvostuksen tarpeet ja itsensä toteuttamisen tarpeet (Maslow 1943).   Vastaako perhehoidon järjestämisen toimintatavat ikäihmisten yksilöllisiin tarpeisiin? Tutkimuksellisen kehittämistyön tuloksista voidaan todeta, että ikäihmisten yksilöllisiin tarpeisiin pystytään vastamaan erityisesti silloin, kun perhehoidon järjestämisessä mahdollistetaan ikäihmisen ja perhehoitajan tutustuminen, huomioidaan ikäihmisen toiveet ja tarpeet, annetaan tietoa riittävästi ja ymmärrettävästi sekä keskustellaan ja kuunnellaan.   Muita esille nousseita asioita olivat esimerkiksi se, että ikäihmiselle valittiin perhehoitaja, jolla oli ymmärrystä ja osaamista ikäihmisen tilanteeseen nähden ja että perhehoitaja olisi aina sama. Myös turvallisuus ja joustavuus perhehoidon järjestämisessä nousi vastauksista esille. Läheisen antaman tiedon hyödyntäminen, kirjalliset ohjeet perhehoidon tukena, hoidettavien asiakkaiden yhteensopivuus, perhehoidon sopivuus ikäihmiselle, mielekäs ja arjen rutiinien mukainen toiminta sekä vapaan mahdollistaminen ikäihmistä hoitavalle läheiselle olivat myös kokonaisuuksia, joita nousi vastauksista esille.   Tulosten mukaan perhehoidon järjestämisen toimintatapoja voitaisiin kehittää rekrytoimalla lisää perhehoitajia, vahvistamalla verkostoyhteistyötä sekä tiedottamalla perhehoidosta. Lisäksi nostettiin esiin, että ikäihmiselle tulisi mahdollistaa ikäihmisen tilanteeseen sopiva hoitaja, joka olisi koko ajan sama. Ikäihmisen toiveita ja tarpeita tulisi dokumentoida ja hänen osallisuuttaan tulisi tukea. Vastauksissa nostettiin esille myös, että perhehoitoon tarvitaan lisää resursseja.   Mitä ovat ikäihmisten yksilöllisiin tarpeisiin vastaavat perhehoidon järjestämisen toimintatavat?   Tutkimuksellisen kehittämistyön tuotos kuvaa, että ikäihmisten yksilöllisiin tarpeisiin vastaavan perhehoidon järjestäminen koostuu seitsemästä eri kokonaisuudesta. Ikäihmisen tarpeiden ja toiveiden huomiointi ja dokumentointi sekä perhehoidosta tiedottaminen on tärkeää, jotta ikäihmisen tarpeisiin voidaan vastata perhehoidon järjestämisessä. Perhehoitoon sijoittumisessa tulisi huomioida ikäihmisen ja perhehoitajan yhteensopivuus. Perhehoidon tutustumiskäynnillä on merkityksellinen rooli, koska tutustumiskäynnillä ikäihmiseen tutustutaan ja ikäihminen pääsee tutustumaan perhehoitajaan, perhekotiin ja mahdollisiin muihin asukkaisiin. Turvallisuus ja joustavuus tulee huomioida järjestämisessä ja tärkeää olisi, että ikäihmiselle mahdollistettaisiin perhehoidossa koko ajan sama hoitaja. Perhehoidon järjestämiseen tarvitaan lisää resursseja ja perhehoitajia, jotta pystyttäisiin löytämään paremmin juuri asiakkaan tarpeisiin vastaava perhehoitaja. Verkostotyön vahvistaminen on myös tärkeää, koska sen avulla voidaan hyödyntää esimerkiksi moniammatillista arviointia. Kirjoitus perustuu tutkimukselliseen kehittämistyöhön Ikäihmisten yksilöllisiin tarpeisin vastaavan perhehoidon järjestäminen. Metropolia Ammattikorkeakoulu 2021. Kirjoittaja Sanna Kytölä, toimintaterapeutti (YAMK), kuntoutuksen ylempi tutkinto-ohjelma.   Lähteet Eloniemi-Sulkava, Ulla 2011. Muistisairaan ihmisen tarvelähtöinen hoidon kokonaisuus. Kuinka vastaan muistisairaan ihmisen tarpeisiin hoidossa? Memo-lehti 4/2011: 9–12.   Eloniemi-Sulkava, Ulla 2017. Käytösoiretilanteiden systemaattinen arviointi ja monitekijäinen hoito. Neurologia-seminaari.   Hakkarainen, Pirjo & Kuukkanen, Maria & Leinonen, Raija & Sipilä, Lisa 2016. Hyvää perhehoitoa. Toimeksiantosuhteisen perhehoidon tietopaketti. Perhehoitoliitto ry. Jyväskylä.   Jyrkämä, Jyrki 2008. Ikääntyminen ja ikääntyvien kuntoutus. Teoksessa Karjalainen, Vappu & Vilkkumaa, Ilpo (toim.) 2008. Kuntoutus kanssamme. Ihmisen toimijuuden tukeminen. Stakes. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus.   Järvikoski, Aila & Härkäpää, Kristiina 2011. Kuntoutuksen perusteet. Näkökulmia kuntoutukseen ja kuntoutustieteeseen. Helsinki: WSOYpro Oy.   Kuukkanen, Maria 2008. Vanhusten perhehoito. 91–97. Teoksessa Ketola, Jari (toim.). Sijoita perheeseen: Perhehoito inhimillisenä ja taloudellisena vaihtoehtona. Juva: PS-kustannus.   Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 28.12.2012/980.   Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 17.8.1992/785.   Maslow, Abraham 1943. A theory of human motivation.   Kiuru, Krista 2020. Iäkkäiden ihmisten asumiseen tarvitaan useita vaihtoehtoja, Sosiaali- ja terveysministeriö, 20.2.2020.   Perhehoitolaki 20.3.2015/263.   Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 2019. Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Valtioneuvoston julkaisuja 2019:31.   Sosiaali- ja terveysministeriö 2020. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:29. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023-Tavoitteena ikäystävällinen Suomi. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki.   Sotkanet 2021. Tilastotietoja suomalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista. THL.   Uudenmaan perhehoidon asiantuntijaverkosto ja Perhehoitoliitto 2018. Ikäihmisten perhehoidon toimintaohje Uusimaa. Esitys maakunnan jatkovalmistelua varten.