Rehablogi

Kuntoutuksen ja terveydenhuollon hyviä käytänteitä kehittämässä

Avainsana: Moniammatillinen yhteistyö

Moniammatillista yhteistyötä kehittämällä edistetään syöpään sairastuneiden oikea-aikaista kuntoutusohjausta
18.4.2024
Satu Nevalainen

Mahdollisimman varhain, heti syöpädiagnoosin varmistumisen jälkeen, alkavalla kuntoutusohjauksella pyritään varmistamaan oikea-aikainen sekä toimiva ja tarkoituksenmukainen kuntoutus- ja palvelukokonaisuus kaikissa sairauden ja hoitojen vaiheissa. Toteutuakseen tämä vaatii toimivaa ja saumatonta moniammatillista yhteistyötä. Kuntoutusohjaus on lakisääteistä toimintaa, jonka tulee olla asiakaslähtöistä ja tavoitteellista. Kuntoutusohjausprosessin tulisi alkaa jo heti syöpädiagnoosin varmistuessa ja jonka alussa kartoitetaan ja arvioidaan syöpään sairastuneen henkilön toimintakykyä, itsenäistä selviytymistä ja elämänhallintaa, yksilöllisesti ja kokonaisvaltaisesti; huomioiden sairastuneen omat arjen toimintaympäristöt. Arviointia ja kartoitusta tehdessä huomioidaan myös sairastuneen mahdollisuudet osallistua yhteiskunnallisiin ja vapaa-ajan toimintoihin. Kuntoutusohjauksella pyritään siis varmistamaan toimiva ja tarkoituksenmukainen kuntoutus- ja palvelukokonaisuus. (Salminen 2022: 472.) Tämä kirjoitus perustuu kuntoutuksen (YAMK) tutkinto-ohjelman tutkimukselliseen kehittämistyöhön, jossa tarkoituksena oli kehittää moniammatillista yhteistyötä kuntoutusohjauksen oikea-aikaisuuden edistämiseksi syöpään sairastuneilla. Toimintaympäristönä oli Päijät-Hämeen hyvinvointialueella sijaitseva Päijät-Hämeen keskussairaala ja siellä Ikääntyneiden palvelut ja kuntoutus; Aikuisten kuntoutus avopalvelut erikoissairaanhoidossa. Tutkimuksellisen kehittämistyön tulokset perustuivat ammattilaisten näkökulmiin. Syöpään sairastuneiden kuntoutusohjaus Syöpään sairastuneiden kuntoutusohjaukseen kuuluvat tiedollinen ja psykososiaalinen tuki, sekä vertaistuki sen eri muodoissa. Kuntoutusohjauksen tavoitteena on sairastuneen fyysisten psyykkisten ja sosiaalisten voimavarojen tukeminen sekä tuki työllistymisessä ja työelämässä selviytymisessä, sekä osallisuuden tukeminen arjessa ja yhteiskunnassa. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2014.) Syöpäkuntoutuksen yhtenä suurena haasteena tällä hetkellä on se, että syöpään sairastuneelta puuttuu usein koko syöpähoitopolun kattava vastuutaho. Tästä johtuen kokonaisnäkemys on pirstaleista liittyen syöpähoitojen suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan. Lisäksi syöpähoitopolusta vastaavan kuntoutuksen asiantuntija puuttuminen asettaa haasteita asiakaslähtöisyyden kokonaisvaltaiseen huomioimiseen, eivätkä syöpään sairastuneet saa riittävästi tietoa tarjolla olevista tukimuodoista ja palveluista. (Suomen Syöpäyhdistys ry 2014).  Moniammatillinen yhteistyö ja sen kehittäminen Moniammatillinen yhteistyö tarkoittaa ammattien välistä, ammattirajat ylittävää toimintaa. Moniammatilliseksi yhteistyöksi määritellään työ, jossa vähintään kaksi eri ammattiryhmän edustajaa tai asiantuntijaa tekevät yhteistyötä. Päätavoitteena moniammatillisessa yhteistyössä on työskennellä yhdessä kuntoutujan parhaaksi, ei vain rinnakkain työskentelyä toisistaan riippumattomina. Moniammatillisen yhteistyön merkitys korostuu erityisesti silloin, kun kuntoutujan tarpeet ovat monimuotoisia tai hallinnollisia rajoja ylittäviä. (Jeglinsky & Kukkonen & Melkas 2022: 484–485.) Toimiva moniammatillinen yhteistyö takaa hyvän ja asiakaslähtöisen kuntoutusprosessin. Kuntoutuksen tulisi olla osana hoitoketjua ja sen tulisi käynnistyä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2017: 38–39.) Tutkimuksellisen kehittämistyön tulosten perusteella syöpään sairastuneiden kohdalla moniammatillisen yhteistyön tulisi alkaa jo heti syöpädiagnoosin varmistumisen jälkeen. Lähtökohtana moniammatillisen yhteistyön kehittämisessä on yhteistyö eri erikoisalojen välillä, jota edistävät moniammatilliset verkostoneuvottelut, hoitotapaamiset ja kuntoutuskokoukset. Näihin tulisi osallistua kaikki syöpään sairastuneen hoitoon osallistuvat eri erikoisalojen ja ammattiryhmien edustajat, syöpään sairastuneen lisäksi. Lisäksi moniammatillista yhteistyötä edistävät yhtenäiset toimintatavat ja käytännöt syöpään sairastuneiden hoitoon osallistuvilla osastoilla ja poliklinikoilla. Moniammatillisten toimijoiden keskinäinen kommunikaatio Eri toimijoiden välinen saumaton tiedonkulku on tärkeää moniammatillisen yhteistyön toimivuuden kannalta. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2017: 40). Tutkimuksellisen kehittämistyön tulosten perusteella toimiva keskinäinen kommunikaatio moniammatillisten toimijoiden kesken edistää moniammatillisen yhteistyön sujumista. Tulosten mukaan tämä korostuu erityisesti silloin, kun syöpään sairastuneella on hoitokontaktit useammalla eri erikoisalalla, syöpätautien lisäksi. Jotta moniammatillinen yhteistyö olisi mahdollisimman toimivaa, tulisi selkiyttää toimijoiden keskinäistä vastuunjakoa, esimerkiksi asiakasprosessien kuvausten ajantasaistamisella (Sosiaali- ja terveysministeriö 2017: 38–39). Tutkimuksellisen kehittämistyön tulosten mukaan moniammatillisen yhteistyön toimivuutta lisää, kun on nimettynä yksi vastuuhenkilö, joka vastaa moniammatillisen verkoston kokoamisesta ja koolle kutsumisesta. Tiedon lisääminen moniammatillisten toimijoiden kesken Saumaton tiedonkulku eri toimijoiden välillä on tärkeää moniammatillisen yhteistyön toimivuuden kannalta. Saumattoman tiedonkulun mahdollistaisivat yhtenäiset asiakas- ja potilastietojärjestelmät sekä riittävä dokumentointi. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2017: 40.) Tutkimuksellisen kehittämistyön tulosten mukaan moniammatillista yhteistyötä kehitettäessä tulee huomioida myös dokumentointiin ja kirjaamisen roolijakoon liittyvä yhtenäisten käytäntöjen sopiminen. Tulosten mukaan tarvitaan selkeästi määritelty roolijako kirjaamisen ja dokumentoinnin suhteen, joka selkeyttää kirjattuja tietoja sekä parantaa niiden löydettävyyttä potilastietojärjestelmistä. Yhtenä tärkeänä osana sujuvaa ja toimivaa moniammatillista yhteistyötä on eri toimijoiden mahdollisimman laaja tieto toisten työn sisällöistä. Lisäksi tärkeää on toisten osaamista ja ammattitaitoa arvostava työote. (Salminen & Rintanen 2014: 28.) Tutkimuksellisen kehittämistyön tulosten mukaan syöpään sairastuneilla kuntoutusohjauksen oikea-aikaisuutta edistää tiedon lisääminen sekä ammattilaisille, että syöpään sairastuneille, kuntoutusohjaajan tehtävänkuvasta. Tulosten mukaan tämä edistää kuntoutusohjaukseen ohjautumisen oikea-aikaisuutta, huomioiden syöpään sairastuneiden yksilölliset tarpeet. Lisäksi tiedon lisäämisellä, yleisesti toisten ammattiryhmien työnkuviin liittyen, mahdollistetaan toisten ammattilaisten konsultoiminen itselle vieraammissa asioissa tai silloin, kun sairastuneen yksilölliset tarpeet ja tavoitteet ovat monimuotoisia tai hallintorajoja ylittäviä.   Kirjoitus perustuu Satu Nevalaisen tutkimukselliseen kehittämistyöhön Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen kuntoutusohjauksen oikea-aikaisuuden edistämiseksi syöpään sairastuneilla (Metropolia Ammattikorkeakoulu 2024). https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403043806 Kirjoittaja Satu Nevalainen, sairaanhoitaja (YAMK), kuntoutuksen (YAMK) tutkinto-ohjelmasta. Satu on valmistunut sairaanhoitajaksi 2017 ja työskentelee tällä hetkellä Päijät-Hämeen hyvinvointialueella, Päijät-Hämeen keskussairaalassa syöpään sairastuneiden aikuisten kuntoutusohjaajana.   Lähteet: Jeglinsky, Ira & Kukkonen, Tanja & Melkas, Susanna 2022. Moniammatillinen yhteistyö kuntoutuksessa. Autti-Rämö, Ilona & Salminen, Anna-Liisa & Rajavaara, Marketta & Melkas, Susanna (toim.) 2022. Kuntoutuminen. Helsinki: Kustannus oy Duodecim. Salminen, Anna-Liisa 2022. Kuntoutuksen ammattihenkilöstö. Autti-Rämö, Ilona & Salminen, Anna-Liisa & Rajavaara, Marketta & Melkas, Susanna (toim.) 2022. Kuntoutuminen. Helsinki: Kustannus oy Duodecim. Sosiaali- ja terveysministeriö 2017. Kuntoutuksen uudistamiskomitean ehdotukset kuntoutusjärjestelmän uudistamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2017:14. Viitattu 2.10.2022. Suomen Syöpäyhdistys ry 2014. Syöpäkuntoutus Suomessa. Potilaiden ja hoitohenkilöstön näkemyksiä ja kokemuksia. Lahti: Esa Print Oy. <Syopakuntoutus-Suomessa.pdf> Viitattu 20.4.2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2014. Syövän ehkäisyn, varhaisen toteamisen ja kuntoutumisen tuen kehittäminen vuosina 2014–2025. Kansallisen syöpäsuunnitelman II osa. Tampere: Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy. Viitattu: 24.3.2023.

Lue lisää

Moniammatillista yhteistyötä hyödyntäen kohti asiakaslähtöisempiä toimintatapoja
11.5.2022
Samu Välimäki

Kuntoutuksessa on puhuttu pitkään paradigman muutoksesta, jossa asiakas on keskiössä oman kuntoutumisensa asiantuntijana. Jatkossa myös moniammatillisia toimintatapoja tulisi hyödyntää enemmän asiakaslähtöisyyden edistämisessä niin, että asiakas on aktiivisena toimijana mukana prosesseissa. Jaettu asiantuntijuus eri toimijoiden välillä kuntoutuksessa takaa parhaat vaikuttavuustulokset. Moniammatillisia toimintatapoja tulisi hyödyntää asiakaslähtöisyyden edistämiseksi kuntoutusprosessissa. Moniammatillinen yhteistyö on keskeinen tekijä ja edellytys tehokkaalle kuntoutustoiminnalle (Paxino ym. 2020.) Moniammatillisen yhteistyön tavoitteena ja edellytyksenä on, että eri ammattiryhmät jakavat osaamista, vastuuta ja osallisuutta päätöksentekoon liittyvissä asioissa. Moniammatillisen yhteistyön avulla voidaan ratkaista asiakkaan haasteita ja ongelmia, jotka saattavat olla vaikeita yksittäisen ammattiryhmän näkökulmasta tarkastellen. (Sandström ym. 2018.) Kuntoutuksessa tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan kuntoutujan ja useiden toimijoiden välistä yhteistyötä. Onnistuneen yhteistyön kannalta osaamisen jakaminen on tärkeää. Osaamisen jakaminen edellyttää jo olemassa olevan osaamisen tiedostamisen ja verkoston kehittämistarpeiden määrittämisen. (Vainoniemi 2015: 5.) Asiakaslähtöisyys kuntoutuspalveluissa Asiakaslähtöisyys voidaan mieltää toiminnan arvoperustana sosiaali- ja terveyssektorilla. Jokainen asiakas kohdataan tasavertaisena yksilönä hyvinvointivajeesta riippumatta. Palvelut järjestetään asiakkaan tarpeista lähtien mahdollisimman toimiviksi. Asiakaslähtöisen palvelutoiminnan tulisi olla vastavuoroista sekä alkaa asiakkaan esittämistä asioista ja kysymyksistä. (Virtanen ym. 2011: 19.) Kaikissa kohtaamisissa tulisi huomioida asiakkaan näkökulma ja palvelut suunnitella asiakkaan tarpeen mukaan (Juujärvi ym. 2019: 3; Paxino ym. 2020). Asiakaslähtöisen kuntoutuksen lähtökohtana on asiakkaan kuuleminen, ja asiakkaan aktiivista roolia ja voimavaralähtöisyyttä painotetaan. Asiakkaalla pitää olla mahdollisuus olla osallisena oman kuntoutuksensa suunnittelussa ja päätöksenteossa. (Autti-Rämö ym. 2016: 31.) Asiakaslähtöisyydellä korostetaan asiakkaan yksilöllisyyttä, kunnioittamista ja tarvetta tulla kuulluksi häntä koskevissa asioissa, ja nämä arvot ovat asiakastyön perusta. Vuorovaikutus rakentuu vastavuoroisesti asiantuntijoiden ja asiakkaiden kesken. (Mönkkönen ym. 2019.) Toiminnassa pyritään ymmärtämään ja löytämään ratkaisut asiakkaan itsensä määrittelemiin ongelmiin ja muutostarpeisiin asiakkaan voimavaroja tukien, ja perustana on tasa-arvoinen yhteistoiminta asiakkaan ja asiantuntijoiden välillä (Sipari & Mäkinen 2012:14). Asiakaslähtöisyyden edistäminen moniammatillisen yhteistyön keinoin Asiakkaan arki- ja toimintaympäristön huomioiminen yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa on keskeisessä osassa koko kuntoutusprosessin aikana sekä kuntoutuksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Tavoitteet tulee suunnitella yhdessä asiakkaan kanssa, ja niissä on huomioitava asiakkaan arki- ja toimintaympäristön tekijät. Kuntoutuksen tulee olla asiakkaan arkeen sopiva kokonaisuus. Tällöin se on myös helpommin toteutettavissa, ja tavoitteet ovat saavutettavampia. Asiakkaan omat ajatukset, toiveet ja tavoitteet ohjaavat kuntoutuksen suunnittelua, ja sitä täydennetään ammattilaisten osaamisella. Myös asiakkaan elämänhistoria ja mahdolliset tulevaisuuden muutokset tulee huomioida kuntoutuksen suunnittelussa yhdessä asiakkaan kanssa. Tasavertainen keskustelu ja yhteistyö ammattilaisten ja asiakkaan välillä on yksi kuntoutuksen edellytys ja keskeinen huomioitava seikka koko kuntoutusprosessin ajan. Tasavertaisella vuorovaikutuksella pyritään huomioimaan asiakkaan tarpeet ja toiveet, sekä varmistamaan, että asiakas on aktiivinen toimija koko kuntoutusprosessin ajan. Tasavertainen ensikohtaaminen ja kunnioitus asiakasta kohtaan nähtiin perustana tasavertaisen vuorovaikutuksen ja yhteistyön käynnistämiselle, ja asiakkaan kuuntelulla oli tulosten mukaan suuri merkitys. Pidettiin tärkeänä myös, että ammattilaisten ja asiakkaan välillä on tiivis yhteydenpito koko kuntoutusjakson ajan. Tulosten mukaan tasavertainen keskustelu ammattilaisten ja asiakkaan välillä edellyttää hyvää luottamusta koko kuntoutusprosessin ajan. Yhteisymmärrys ammattilaisten ja asiakkaan välillä on tärkeää koko kuntoutusprosessin ajan. Tulee olla selvää, että ammattilaiset ja asiakas varmasti ymmärtävät toisiaan, ja tapaamiset ammattilaisten ja asiakkaiden välillä päätetään niin, että ollaan varmasti yhteisymmärryksessä keskenään. Ammattilaisten tulee puhua asiakkaalle ymmärrettävää kieltä, olla läsnä ja kuunnella sekä luoda kiireetön tilanne, ja kunnioittaa asiakasta ja tämän mielipiteitä. Kuntoutusprosessissa mukana olevien toimijoiden tulee myös luottaa prosessiin tavoitteen asettelusta toimivuuden arviointiin, ja vastuunjaon tulee olla selvä kuntoutusprosessissa olevien osapuolten välillä. Myös ammattilaisten tulee olla yhteisymmärryksessä keskenään, jotta kuntoutustoiminta ja yhteistyö on asiakaslähtöistä ja toimivaa. Palveluiden ja yrityksessä olevan erikoisosaamisen hyödyntäminen asiakaslähtöisesti on keskeinen teema asiakaslähtöisyyden edistämiseksi. Asiakas saa yleensä parhaan mahdollisen hoidon, jos ammattilaisella on asiakkaan tarpeita vastaavaa erikoisosaamista. Asiakas voi myös hyötyä samanaikaisesti eri palveluista ja erikoisosaamisista. Kaikkien ei odoteta osaavan kaikkea, vaan on tavoiteltavaa, että yksilöiden osaamisen välillä on suuria variaatioita, ja yksilöt näin ollen muodostavat kokonaisuuden. Tällaisessa toimintakulttuurissa jokaisen oma erityisosaaminen voidaan tuoda esille ja sitä voidaan hyödyntää. (Kangasniemi ym. 2018: 80.) Tiedon ja osaamisen jakaminen ammattilaisten ja asiakkaan välillä on tärkeää kuntoutuksen toimivuuden ja sujuvuuden kannalta. Kuntoutusprosessissa olevien toimijoiden tulee olla tietoisia siitä, missä kuntoutuksessa mennään. Lisäksi tietoa tulisi jakaa ammattilaisten ja asiakkaan välillä niin, että asiakas ymmärtäisi tilanteensa ja siihen liittyvät tekijät kokonaisvaltaisemmin. Tuloksista nousi esiin kirjaamisen merkitys yhteistyön keinona ammattilaisten ja asiakkaan välillä. Selkeä ja asiakkaan tarpeet ja näkökulmat huomioon ottava raportointi oli tulosten mukaan yhteistyön ja yhteisen toiminnan edellytys kuntoutusprosessissa. Koulutukset ja koulutusmyönteinen ilmapiiri vahvistaa yhteistyötä ammattilaisten välillä sekä ylläpitää ja kehittää yksilöllistä ammattitaitoa. Yhteiset koulutukset ovat myös keinoja yhteisen ymmärryksen lisäämiselle ja tiedon jakamiselle ammattilaisten kesken. Koulutusten ja kouluttautumisen nähdään lisäävän asiakaslähtöisyyttä yksilöllisen sekä yhteisen osaamisen kasvaessa ja sitä kautta palvelun laadun kehittyessä. Asiakaspalautteen hyödyntäminen on toiminnan kehittymisen ja asiakaslähtöisyyden edistämisen kannalta tärkeä keino. Asiakaspalautteen hyödyntäminen on tärkeää kuntoutuksen toimivuuden arvioinnissa. Se on myös keino yhteisen ymmärryksen lisäämiseksi ammattilaisten ja asiakkaan välille. Asiakaspalautetta tulisi hyödyntää koko kuntoutusprosessin aikana. Kirjoitus perustuu Samu Välimäen tutkimukselliseen kehittämistyöhön Kuvaus moniammatillisesta yhteistyöstä asiakaslähtöisyyden edistämiseksi (Metropolia Ammattikorkeakoulu 2022), joka on luettavissa Theseus-tietokannasta. Kirjoittaja Samu Välimäki, fysioterapeutti (YAMK), kuntoutuksen tutkinto-ohjelma. Samu on valmistunut fysioterapeutiksi vuonna 2014 ja työskentelee Suomen Urheiluhierontakeskus (SUHK) Oy:ssa fysioterapeuttina. Lähteet: Autti-Rämö, Ilona & Mikkelsson, Marja & Lappalainen, Tiina & Leino, Eeva 2016. Kuntoutumisen prosessi. Teoksessa Autti-Rämö, Ilona & Salminen, Anna-Liisa & Rajavaara, Marketta & Ylinen, Aarne (toim.) Kuntoutuminen. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. 56–73. Juujärvi, S. & Sinervo, T. & Laulainen, S. & Niiranen, V. & Kujala, S. & Heponiemi, T. & Keskimäki, I. (2019) Sote-ammattilaisten yhteinen osaaminen sosiaali- ja terveydenhuol-lon muutoksessa. Päätösten tueksi 3. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 28.3.2022. Kangasniemi, Mari. ym. 2018. Optimoitu sote-ammattilaisen koulutus- ja osaamisuudistus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 39/2018. Helsinki. Viitattu 28.3.2022. Mönkkönen, Kaarina, Kekoni, Taru & Pehkonen, Aini (toim.) 2019. Moniammatillinen yhteistyö – Vaikuttava vuorovaikutus sosiaali- ja terveysalalla. Gaudeamus. 176 sivua. E-kirja Viitattu 28.3.2022. Paxino, J & Denniston, C & Woodward-Kron, R & Molloy, E. 2020. Communication in interprofessional rehabilitation teams: a scoping review.  Viitattu 28.3.2022 . Sandström, Sanna ym. 2018. Moniammatillinen yhteistyö sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kuvaamana. ePooki, Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut ISSN 1798-2022.  Viitattu 28.3.2022. Sipari, Salla & Mäkinen, Elisa 2012. Yhdessä rakentuva kuntoutusosaaminen. Aatosar-tikkelit 6. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja. Helsinki: Metropolia Ammatti-korkeakoulu. Viitattu 28.3.2022. Vainoniemi, V. 2015. Moniasiantuntijuuteen perustuva toimintatapa yksilöllisten kuntoutustavoitteiden saavuttamiseksi. Viitattu 28.3.2022. Virtanen, Petri & Suoheimo, Maria & Lamminmäki, Sara & Ahonen, Päivi & Suokas, Markku 2011. Matkaopas asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen.   Viitattu 28.3.2022.

Lue lisää