Rehablogi

– sosiaalisen vahvistamisen käsite herätti uteliaisuuteni ja vei mukanaan Voin huokaista helpotuksesta, kun vuoden pituinen urakka on nyt takana. Tutkimuksellinen kehittämistyöni on valmis ja ylemmän ammattikorkeakoulun valmistujaisjuhlat tuloillaan – onnittelen itseäni! Syksyllä 2015 mietiskelin tulevan tutkimuksellisen kehittämistyön aihetta ja silmiini osuivat sanat sosiaalinen vahvistaminen. Mitä, mitä? Sosiaalinen kuntoutus oli tuttua, mutta oliko tämä jotakin uutta? Kiinnostuin, koska toimin Helsingin Diakonissalaitoksen Vamoksen nuorten palveluissa kuntouttavan työtoiminnan valmentajana. Tämän valmennuksen tavoite on koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten kokoiselämäntilanteen kartoitus sekä elämänhallinnan ja toimintakyvyn vahvistaminen. Näiden mielenkiintoisten sanojen taustojen selvittely vei minut tarkastelemaan lakitekstiä - nuorisolakia, jossa käsite mainitaan. Lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja (Nuorisolaki § 1). Hienoa oli se, että lakitekstin mukaan sosiaalisen vahvistamisen-käsite voisi korvata syrjäytymisen ehkäisy-käsitteen. Sana syrjäytynyt on mielestäni aina ollut nuoria leimaava ja marginaaliin asettava – jollakin tavalla syyttävä. Sosiaalisen vahvistamisen aiheeseen tutustuminen vakuutti minut siitä, että tässä voisi olla se viitekehys, työorientaatio, mikä nivoisi ja raamittaisi Vamos-nuorten palveluissa tehtävää työtä sosiaalisen kuntoutuksen lisäksi. Valtakunnallinen työpajayhdistys oli tutkinut sosiaalista vahvistamista käsitteenä sekä sitä toteuttavien palvelujen vaikuttavuuden arvioinnin ja palveluiden yhteistyökäytäntöjen kehittämistä vuosina 2011 – 2014. Heidän raporttinsa Sosiaalinen vahvistaminen käsitteenä ja palveluna toimi oivana oppaana aiheeseen. Vuoden alussa sain esimieheni ja työyhteisöni vakuuttuneeksi aiheen sopivuudesta tutkimukselle ja keväällä toteutin koko Vamoksen henkilökunnalle kyselytutkimuksen sosiaalisesta vahvistamisesta. Selvitin tutkimuksessani mitä sosiaalinen vahvistaminen on Vamoksessa, miten sitä toteutetaan ja miten sosiaalisen vahvistamisen osaamista voitaisiin kehittää Vamoksen ammattilaisten näkökulmasta. Tutkimuksen teko oli antoisa prosessi kaiken kaikkiaan. Analyysi ja tutkimuksen tulosten auki kirjoittaminen on tuonut näkyväksi sen kuinka nuoret, Vamoksen asiakkaat ovat aidosti työmme keskiössä ja kuinka sosiaalinen vahvistaminen toteutuu asiakaslähtöisyyden kautta. (Virtanen ym. 2011 – asiakaslähtöisyyden rakennuspuut). Helsingin Diakonissalaitoksen arvopohjainen strategia huokuu läpi työntekijöiden vastauksista – toimintamme perustuu ihmisarvon kunnioittamiseen ja kristilliseen lähimmäisenrakkauteen. Voin ylpeänä todeta, että Vamoksen sosiaalinen vahvistaminen on välittävää kohtaamista nuorilähtöisyys toiminnan arvoperustana. Seuraava lainaus on erään työntekijän vastaus tutkimuksen kysymykseen: Mitä työkaluja, toimintamalleja tai hyviä käytäntöjä käytät, että nuori sosiaalisesti vahvistuu? Tärkeimpänä kuitenkin ehkä se, että kohtaan hänet tasavertaisena tyyppinä, ikään kuin yhteistyökumppanina, jonka kanssa teemme yhteistä toimintasuunnitelmaa, nauramme maailman mielettömyydelle, iloitsemme onnistumisista ja hämmästelemme elämän monimuotoisuutta.   Tutkimukseni tulokset olen kiteyttänyt kolmen kehittämiskysymyksen alle: Siisi Hirvikoksi, opiskelija Kuntoutuksen tutkinto-ohjelma (YAMK) Kirjoitus pohjautuu tutkimukselliseen kehittämistyöhön ”Välittävää kohtaamista nuorilähtöisesti – sosiaalinen vahvistaminen Vamoksessa” tuloksiin. Virtanen, Petri – Suoheimo, Maria – Lamminmäki, Sara – Ahonen, Päivi – Suokas, Markku 2011. Matkaopas asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen. Tekesin katsaus 281/2011. Helsinki.