Monta muuttujaa

Tehtävänä koulutettujen maahanmuuttajien osaamisen tunnistaminen ja ohjaus

Avainsana: yhteistyö

Vertaismentoroinnin pilotilla tuetaan kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita
2.6.2021
Fanny Pohjankoski, Kerttu Apajalahti ja Outi Lemettinen

Selvitysten mukaan kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden on vaikea työllistyä Suomeen opiskelijoiden tahtotilasta huolimatta (1) ja valmistumisen jälkeen EU- ja ETA -maista tulevista opiskelijoista vain noin 62%  jää Suomeen töihin (2). Metropolia Ammattikorkeakoulun SIMHE jatkokehitys -hankkeessa on kehitetty kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden Suomeen työllistymistä tukevia malleja. Vastataksemme haasteeseen olemme kehittäneet yhteistyössä Metropolian Ammattikorkeakoulun sekä Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKAn kanssa vertaismentoroinnin pilottiohjelman.     Vertaismentorointi osana Metropolian ja METKAn yhteistyötä   Metropolia ja METKA tekevät yhteistyötä muun muassa ammattikorkeakouluopiskelijoiden tutoroinnin kautta. Vuonna 2021 Metropolia toteuttaa yhteistyössä METKAn kanssa vertaismentoroinnin pilotin liiketalouden kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille. Vertaismentoroinnissa mentori ja aktori jakavat kokemuksiaan ja osaamistaan.    Vertaismentoroinnin kulmakivenä toimii mentorin aktorille tarjoama tuki ja mahdollisuus reflektoida sekä haastaa omia ajatuksia ja tavoitteita. Vertaismentoroinnin pilottikokeilussa mentoreiden on tarkoitus auttaa omalla toiminnallaan opiskelijoita pääsemään mahdollisimman hyvin kiinni työelämään jo opintojen aikana. Mentorin ja aktorin välillä vallitsee oppimis- ja vuorovaikutussuhde, joka nojaa molemminpuoliseen luottamuksellisuuteen (3).     Vertaismentoroinnin pilotti    Pilotti on suunniteltu yhteistyössä METKAn ja SIMHEn kanssa hyödyntäen liiketalouden tutkinnoissa aiemmin toteutettua mentorointiohjelmaa. Pilotti koostuu mentoreiden rekrytoinnista ja koulutuksesta sekä varsinaisen vertaismentoroinnin toteuttamisesta.  Kohderyhmänä toimivat Metropolian kansainvälisen liiketalouden opiskelijat. Koulutukseen osallistui viisi mentoria, joista kolme ovat valmistuneet Metropolian kansainvälisen liiketalouden linjoilta muutaman vuoden sisällä ja kahdella kyseiset opinnot ovat loppusuoralla. Mentoreiden määrä mahdollistaa noin 12 opiskelijan laadukkaan mentoroinnin.    Mentoroinnin suositeltu kesto on puolesta vuodesta vuoteen, sillä tämä helpottaa luottamussuhteen syntymistä mentorin ja aktorin välille, sekä antaa aktorille tarpeeksi aikaa käsitellä oppimaansa (4). METKAn pilottikokeilun mentoroinnin kesto on yhden lukukauden, eli noin puoli vuotta. Mentorit ovat yhteydessä aktoreihinsa jo ennen lukukauden alkua, mutta varsinaiset mentoritapaamiset ajoittuvat syyslukukaudelle 2021.    Pilottikokeilussa yksi mentori vastaa useammasta aktorista, joka tarjoaa mahdollisuuksia aktorien väliseen vuorovaikutukseen sekä toisiltaan oppimiseen.  Heterogeenisessä ryhmässä aktoreiden omat tiedot ja kokemukset integroituvat sekä toistensa että mentorin jakamaan tietoon (5).   Mentori toimii METKAn tutoroinnin ja ohjauksen tiimin alaisuudessa ja tekee tämän kautta yhteistyötä Metropolian ja oman koulutusalansa ammattilaisten kanssa. Monisäikeisellä ohjauksen verkostolla voidaan varmistua siitä, että uralle tähtäävälle opiskelijalle voidaan tarjota laadukasta ja opiskelijan tarpeisiin vastaavaa tukea. Vertaismentoroinnin kautta opiskelijalle tarjotaan tukea henkilöltä, jolla on omakohtaisia kokemuksia saman tyyppisestä elämäntilanteesta lähimenneisyydestä (3).   Syksyllä 2021 pilottikokeilussa järjestetään noin kuukauden välein yhteisiä tapaamisia kaikille mentoreille ja aktoreille. Näissä yhteisissä tapaamisissa käsitellään aktoreille urakehityksen ja työllistymisen kannalta ajankohtaisia aiheita METKAn ohjaustiimin sekä ulkoisten puhujien johdolla. Mentoreiden ja aktoreiden keskinäiset tapaamiset sijoittuvat näiden yhteisten tapaamisten välille. Tällä varmistetaan, että mentorointia tapahtuu tasaisesti ja aktoreilla on mahdollisuus reflektoida ja soveltaa yhteisten tapaamisten aiheita omiin tavoitteisiinsa myös oman mentorinsa kanssa.  Vertaismentoroinnin tavoitteena on saavuttaa osallistuvan opiskelijan laajempi integroituminen suomalaiseen työelämään sekä korkeakouluyhteisöön. Tavoitteena on myös tarjota osallistujille tarpeellisia työkaluja ja kontakteja uran eteenpäin viemiselle suomalaisessa yhteiskunnassa.   Vertaismentorin rooli ja tehtävät  Metropolian ja METKAn pilottikokeilussa mentorin tehtävänä on toimia luottamuksellisena sekä turvallisena keskustelu mahdollisuuksien tarjoajana. Mentorilta odotetaan reflektoivaa ja keskustelevaa otetta aktorin tavoitteiden ja ajatuksien haastamiseen, jotta korkein mahdollinen hyöty mentoroinnista saavutettaisiin. Mentorin ei ole tarkoituksenmukaista tarjota aktorilleen suoria vastauksia, vaan mentorin tulee ymmärtää yksilöön ja yksilölliseen tilanteeseen vaikuttavat tekijät ja tarjota parhaansa mukaan opiskelijalle työkaluja urakehitykseen, sekä haastaa uraan ja tavoitteiden saavuttamiseen liitännäisiä ajatusmalleja.  Mentoreille järjestetyissä koulutuksissa pyrittiin tarjoamaan mahdollisimman kattavasti työkaluja mentorina onnistumiseen sekä suuntaamaan mentoreiden omaa osaamista ja tietotaitoa kohti ohjaavampaa ja valmentavampaa otetta. Koulutuksissa käytiin läpi erilaisia verkostoitumisen taitoja, urapolulle orientoitumista, motivaation ylläpitoa ja ohjaamisen taitoja, sekä omien vahvuuksien esille tuomista työelämässä. Toteutus järjestettiin etänä ja kouluttajiksi oli kutsuttu sekä Metropolian henkilökuntaa että työelämän osaajia Metropolian ulkopuolelta. Keskusteleva ilmapiiri loi mahdollisuuden koulutettaville jakaa omia kokemuksiaan sekä oppia myös toisiltaan. Keväällä pidetyt vertaismentoreiden koulutukset johtavat syksyllä alkavaan varsinaiseen vertaismentorointiin.   “Hyvä määrä erilaisia vieraita, sisältö oli ajankohtaista ja relevanttia.”   Kevään mentoreiden koulutuksista kerättiin palautetta ja saadun palautteen perusteella koulutuksen koettiin vastaavan tarpeisiin. Koko pilotin palautteiden keruu tapahtuu joulukuussa. Pilotin onnistumista mitataan mentoreilta ja aktoreilta kerätyillä palautteilla.   Vertaismentoroinnin kokeilulla tavoitellaan kansainvälisten opiskelijoiden parempaa integroitumista  Kansainvälisten opiskelijoiden työelämäverkostot eivät ole yhtä hyvät kuin suomalaisten opiskelijoiden. Verkostojen puutteellisuus vaikeuttaa työllistymistä. Vertaismentori onkin kansainväliselle opiskelijalle ehdottoman tärkeä tuki työelämän verkostojen luomiseen. Mentori voi omalla ohjaavalla ja valmentavalla otteellaan tarjota aktorilleen neuvoja uralla alkuun pääsemisessä, sekä auttaa opiskelijaa verkostoitumaan alan tekijöiden kanssa luoden uusia mahdollisuuksia. Mentorista on aktorilleen apua kulttuurierojen hahmottamisessa ja kielitaitoon liittyvissä asioissa (6).   Vertaismentoroinnilla kansainvälisille opiskelijoille tähdätään aktorin turvalliseen ja tietoiseen toimintaan paikallisilla työllisyysmarkkinoilla. Tässä mentorin omilla kokemuksilla ja tietotaidolla paikallisilta työmarkkinoilta on suuri merkitys.    SIMHE jatkokehitys -hankkeessa kehitetyistä malleista voit lukea lisää SIMHE artikkelikokoelmasta: Yhdessä kohti osaajien Suomea – oivalluksia maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnasta (Theseus) (7).   SIMHE jatkokehitys -hankkeen päärahoittaja on Opetus- ja kulttuuriministeriö ja toiminta-aika 1.3.2019 – 31.08.2021. Hanketta koordinoi Metropolia Ammattikorkeakoulu.   Lähteet:   1) Rydman, A. 2020. Joka kolmas kv-opiskelija lähtee valmistuttuaan. Verkkouutiset.fi. Luettu 19.5.   2) Juusola, H., Nori, H., Lyytinen, A., Kohtamäki, V. & Kivistö, J. 2021. Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat suomalaisissa korkeakouluissa (PDF) Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:14. Luettu 27.5.2021  3) Luhanka-Aalto, R. 2017. Mentorointiopas Opas mentorointikoordinaattoreille (PDF) Luettu 5.5.2021   4) Kanniainen, M., Nylund, J. & Kupias, P. 2017. Mentoroinnin työkirja (PDF) Luettu 5.5.2021   5) Sillanpää, P. 2015. Vertaismentorointi tukee ammatillista kasvua (Theseus). Luettu 5.5.2021   6) Luostarinen, J., Juvonen, K., Miettinen, E., Niskanen, H. & Saaristo, S. 2020. Mentoroinnilla tukea maahanmuuttajan polulle. Karelia-ammattikorkeakoulun verkkojulkaisu. Luettu 5.5.2021   7) Stenberg, H., Antikainen, M., Lintala, E. & Roivas, M. 2020. Yhdessä kohti osaajien Suomea – oivalluksia maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnasta (Theseus). Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. TAITO-sarja 63.  Kirjoittajat:  Fanny Pohjankoski on kätilötyön opintojensa loppusuoralla Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Hän on pitkän linjan opiskelija-aktiivi etenkin tutoroinnin saralla. Hän toimii vuonna 2021 METKAn hallituksessa tutoroinnin ja ohjauksen tiimissä.   Kerttu Apajalahti opiskelee neljättä vuotta Metropolia Ammattikorkeakoulun International Business and Logistics -linjalla. Hän kirjoittaa opinnäytetyötä informaatiologistiikan ja datan ymmärtämisen vaikutuksesta päätöksentekoon. Hän on kokenut tutoroinnin ja ohjauksen ammattilainen monikansallisessa ympäristössä.     Outi Lemettinen (KTM) työskentelee Metropolia Ammattikorkeakoulun SIMHE-palveluissa. Hän työskentelee maahanmuuttajien koulutusta koskevissa kehittämishankkeissa. Hän toimii projektipäällikkönä SIMHE jatkokehitys ja SIMHE app -hankkeissa.      

Lue lisää

Asenteet ja palveluiden viidakko maahanmuuttajien työllistymisen haasteena
25.3.2020
Antti Kanniainen ja Rebekka Nylund

Osaaminen käyttöön Suomessa -hanke järjesti toisen työpajan edistämään korkeakoulutettujen maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalveluiden ekosysteemiä 22.1.2020.   Alustajat,  Talent Boost –toimenpideohjelman vastuuvirkamies Ulla Mäkeläinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä ja yrittäjä, itsekin maahan muuttanut Ali Giray, johdattivat meidät päivän teemaan – maahanmuuttajien työllistymisen haasteisiin ja mahdollisuuksiin.    Tuntevatko organisaatiot toisensa? Osaaminen käyttöön Suomessa -hankkeen ohjausryhmässä, työryhmissä ja työpajoissa on tullut ilmi, että eri viranomaisten tai muiden toimijoiden kuten korkeakoulujen keskinäinen ymmärrys toistensa palveluista on puutteellista.  Tammikuun työpajassa sama toimeksianto sai osan ryhmistä ratkomaan esimerkkitapausten tilannetta toivetilasta ja toiset nykytilan mukaan. Varsinkin jälkimmäinen paljasti sen, että ammattilaisilla on muiden organisaatioiden palvelulupauksista ja toimivallasta edelleen virheellisiä käsityksiä. Työpajan kaltaisille eri toimijoiden kohtaamisille on jatkossakin tarve. Verkostojen yhteistyön edellytys on, että tunnemme toisemme. Hankkeessa on myös pyritty kokoamaan ne asiat, joita ohjauksellisessa ekosysteemissä halutaan tarjota ja selkeyttämään eri toimijoiden palvelulupauksia niiden ratkaisemiseksi. Hanke on auttanut tunnistamaan palvelujen päällekkäisyyksiä ja toisaalta aukkoja. Palveluverkoston monimuotoisuudessa selviämiseksi maahanmuuttajien omia verkostoja ja mentorointia pidetään tärkeinä.    Entä mikä on asenteiden merkitys? Toinen, erityisesti alustuksissa esiin tuotu, mutta edellisen kanssa hyvin erityyppinen haaste on asenteet. Talent Boost -toimenpideohjelmassa pyritään edistämään Suomen houkuttelevuutta kansainvälisten osaajien keskuudessa. Suomi kaipaa entistä enemmän maahanmuuttajia, koska ammattibarometrin mukaan työvoimapula vaivaa yhä useampaa alaa, ja erityisesti palvelualalla on pulaa osaavasta henkilökunnasta. Haasteena on pienten ja keskisuurten yritysten kyky kansainvälisten osaajien hyödyntämiseen - aihe, joka nousi esiin jo ensimmäisessä työpajassa.  Muiden muassa Aklaq Ahmad (2019) on laajalla kokeellaan todistanut, että työnhaussa tapahtuva syrjintä hidastaa ja estää merkittävästi “ulkomaalaisennimisten” työllistymistä.  Asenteisiin vaikuttaminen onkin yksi tärkeä Talent Boost -toimenpideohjelman osa. Esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan työelämän vastaanottavuus -ohjelmaa.  Myös Ali Giray puhui paljon asenteista. Hän näki haasteita niin yritysten, viranomaisten kuin maahanmuuttajienkin asenteissa. Giray kritisoi suomalaista ”tasa-arvoajattelua”, joka ei huomioi yksilön tilannetta, vaan pyrkii tarjoamaan kaikille samaa. Suomalaisessa viranomaistyöskentelyssä tasa-arvoisiksi tarkoitetut menettelyt eivät aina riitä tukemaan maahanmuuttajaa, jonka lähtökohdat eivät ole samat kuin kantasuomalaisella. Onkin tarve muistaa, että takamatkalta ponnistavat ryhmät tarvitsevat erityisiä tukitoimia.    Miten pääsemme tästä eteenpäin? Talent Boost- toimenpideohjelma ja jatkuvaan oppimiseen suunnattu rahoitus toivottavasti antavat korkeakouluille mahdollisuuksia korkeakoulutettujen maahanmuuttajien osaamiskeskuksen rakentamiseen. Onko se yhteinen alusta, kuten Aleksi Kopponen ensimmäisessä työpajassa vihjasi, vai jotain muuta? Varmaa on, että se vaatii toimijoiden yhteistyötä ja uudenlaista tapaa ratkoa haasteita ennakkoluulottomasti. Lopuksi haluamme muistuttaa siitä, että koulutus- ja työelämäpolkujen sujuvoittaminen ei näyttäydy vain tietämisen kysymyksenä. Juha Lahden (2019) sanoin: ”Uuden tiedon täytyy olla syvemmällä tasolla ymmärrettävää, jotta se olisi ohjattavalle merkityksellistä, jotta tuon tiedon perusteella osaa, haluaa ja uskaltaa valita seuraavan askeleen kotoutumisen, kouluttautumisen ja työllistymisen polulla” Siksi tiedon omaksumiselle ja sisäistämiselle täytyy antaa aikaa ja pitkäaikaista tukea (eli ohjausta), koska vain ne auttavat asettamaan tiedon kontekstiinsa, jolloin siitä on todellista hyötyä.  Kirjoittajat Antti Kanniainen (FM) toimii työ- ja elinkeinoministeriöön sijoitettuna projektiasiantuntijana Pakolaistaustaisten ohjaus –hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on sujuvoittaa erityisesti pakolaisina Suomeen tulleiden koulutus- ja työllistymispolkuja mm. kouluttamalla, TE-toimistojen työtä kehittämällä ja löytämällä digitaalisia ratkaisuja. Antin tehtäviin kuuluu TEM:n ja OKM:n hallinnonalojen kehittämistoimien yhteensovittamista lukutaitokoulutuksista korkeakoulutukseen.   Rebekka Nylund (VTM, sosiaalipsykologi), toimii asiantuntijana Helsingin yliopiston opetuksen strategiset palvelut yksikössä. Rebekka on kiinnostunut maahanmuuttajien ja kansainvälisten opiskelijoiden integroitumisesta suomalaiseen korkeakoulumaailmaan ja yhteiskuntaan. Hän toimii Helsingin yliopiston maahanmuuttajien opintopalveluiden verkoston puheenjohtajana ja vastaa Osaaminen käyttöön Suomessa -hankkeessa varhaiskasvatusopettajien koulutuspolusta.  Lähteet Ahmad, A. (2019). Kokeellinen tutkimus etniseen alkuperään perustuvasta syrjinnästä suomalaisilla työmarkkinoilla. Teoksessa: Kazi, Villiina & Alitolppa-Niitamo, Anne & Kaihovaara, Antti (toim.). (2019). Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2019: Tutkimusartikkeleita kotoutumisesta. TEM oppaat ja muut julkaisut 2019:10. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö.     Lahti, J. (2019). Tietoa ja neuvontaa tulkitaan aina kokemuksen kautta.

Lue lisää

Valmentavasta koulutuksesta vauhtia maahanmuuttajan korkeakoulupolulle  
15.1.2020
Leena Honkasalo

Osaavat ihmiset ovat Suomen tärkein voimavara. Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut tavoitteeksi, että Suomessa vuonna 2030 vähintään puolet nuorista aikuisista suorittaa korkeakoulututkinnon (OKM 2019). Tavoite on kova, eikä meillä ole varaa menettää kenenkään potentiaalia. Yhdeksän ammattikorkeakoulun yhteisessä Valmentavasta valmiiksi -hankkeessa (2017—2019) kehitettiin maahanmuuttajien korkeakouluopintoihin valmentavaa koulutusta.  Maahanmuuttajat ovat Suomessa aliedustettuina korkeakoulutuksessa (Eurostat). Ulkomaalaistaustaisten on vaikea päästä opiskelemaan korkeakoulututkintoa (Airas ym. 2019). Syitä on monia, mutta keskeinen ongelma on puutteellinen suomen kielen taito. Edellytykset menestyä korkeakouluopinnoissa ja asiantuntijatyössä saattavat muuten olla hyvät, mutta korkeakoulun ovet eivät aukea, kun maahanmuuttaja kisaa suomenkielisessä valintakokeessa opiskelupaikasta suomea äidinkielenään puhuvien hakijoiden kanssa.   Valmentava koulutus koulutuksellisen yhdenvertaisuuden välineenä  Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) velvoittaa koulutuksen järjestäjiä edistämään yhdenvertaisuutta, ja huomiota on kiinnitettävä esimerkiksi opiskelijoiden valintaperusteisiin (Yhdenvertaisuusvaltuutettu 2019). Positiivisen erityiskohtelun tarve tulee tunnistaa (Airas ym. 2019). Korkeakouluopintoihin valmentava koulutus on yksi keino lisätä koulutuksellista yhdenvertaisuutta maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä.   Valmentava koulutus on ammattikorkeakoululaissa (932/2014) määriteltyä maahanmuuttajille tarkoitettua maksutonta koulutusta, jonka tavoitteena on antaa kielelliset ja muut tarvittavat valmiudet ammattikorkeakouluopintoja varten. Korkeakouluun valmentavaa koulutusta on järjestetty vuodesta 2010 alkaen, ja vuosina 2010—2017 sitä tarjosi 13 ammattikorkeakoulua (Lepola 2017, 4). Valmentavaa koulutusta on toteutettu vaihtelevin tavoin. Koulutuksen tavoitteet, sisällöt ja laajuus sekä hakukriteerit ovat vaihdelleet ammattikorkeakoulusta ja koulutuksesta riippuen (Lepola 2017, 7). Ammattikorkeakoulujen lisäksi myös yliopistot ovat alkaneet tarjota valmentavaa koulutusta, jota pilotoidaan Helsingin yliopiston AKVA-hankkeessa ja Jyväskylän yliopiston Integra-hankkeessa.  Kansalliset opetussuunnitelmasuositukset valmentavaan koulutukseen  Metropolian luotsaamassa Valmentavasta valmiiksi -kehittämishankkeessa käärittiin hihat ja ryhdyttiin kehittämään korkeakoulutukseen valmentavaa koulutusta yhdeksän ammattikorkeakoulun yhteistyössä. Hankkeen tavoitteeksi asetettiin kansallisten suositusten laatiminen eli sen määritteleminen, mitä valmentava koulutus on, kenelle se on tarkoitettu ja mitä koulutuksella tavoitellaan (Stenberg 2019, 13).    Hankkeessa laadittiin opetussuunnitelmasuositukset neljän eri alan valmentaviin opintoihin: liiketalouden alalle, tekniikan alalle, sosiaali- ja terveysalalle sekä monialaisiin opintoihin, jotka antavat valmiuksia korkeakouluopintoihin yleisesti. Kaikki opetussuunnitelmat sisältävät orientoivan opintojakson Valmiudet korkeakouluopintoihin, 15 opintopisteen verran alakohtaisia suomen kielen opintoja, alakohtaista matematiikkaa ja alakohtaista englantia. (Hirard 2019.) Tavoitteena on, että opiskelijoiden suomen kielen taito kehittyy puolen vuoden mittaisen koulutuksen aikana kielitaitotasolta B1 korkeakouluopinnoissa vaadittavalle tasolle B2 (Hirard & Sandberg 2019, 27—28).   Opetussuunnitelmasuositukset pilotoitiin vuonna 2019 valmentavan koulutuksen kansallisessa verkkototeutuksessa, jossa oli mukana opettajia yhdeksästä ammattikorkeakoulusta. Verkko-opiskeluun liittyy omat haasteensa, mutta huolellisen opiskelijavalinnan ja tarkoin suunnitellun ohjauksen ansiosta valitut opiskelijat pysyivät mukana ja pärjäsivät opinnoissa. (Stenberg ym. 2019.)   Hankkeen antia jaettiin päätösseminaarissa ja artikkelikokoelmassa  Valmentavasta valmiiksi -kehittämishanke huipentui 12.12.2019 Metropolian Myllypuron kampuksella järjestettyyn päätösseminaariin, johon osallistui lähes 100 korkeakoulukentällä ja maahanmuuttajien kotoutumisen parissa toimivaa asiantuntijaa. Seminaarin aikana hankkeessa toimineet asiantuntijat esittelivät hanketta ja sen tuloksia, ja niitä kelpasikin esitellä! Kahden vuoden yhteistyöllä on saatu aikaan toimiviksi todetut opetussuunnitelmasuositukset ja hakukelpoisuussuositukset, jotka on julkaistu sivulla www.valmentavakoulutus.fi. Hankkeessa tuotettu julkaisu Korkeakouluvalmiuksia maahanmuuttajille — hyvät käytänteet ja suositukset valmentavaan koulutukseen antaa hyvän kokonaiskuvan valmentavasta koulutuksesta ja toimii mainiona apuna valmentavan koulutuksen järjestämisestä kiinnostuneille korkeakouluille. Valmentavasta valmiiksi -päätösseminaari sai erinomaista palautetta. Etenkin kiiteltiin sitä, että opettajat kertoivat avoimesti omista kokemuksistaan.   Valmentavasta koulutuksesta erillishakuväylä?   Valmentavan koulutuksen painoarvo noussee lähivuosina, sillä ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston (Arene) koulutusvaliokunta suositteli syksyllä 2019 huomioimaan Valmentavasta valmiiksi -hankkeessa laaditut suositukset kansallisessa ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämishankkeessa (2017–2019), jotta voidaan edistää maahanmuuttajien tarkoituksenmukaista polkua valmentavasta koulutuksesta tutkinto-opiskelijaksi. Se tarkoittaa, että valmentava koulutus voisi jatkossa toimia erillishakuväylänä korkeakouluopintoihin.    Valmentavan koulutuksen erillishakuväylän avaaminen on merkittävä askel kohti koulutuksellista yhdenvertaisuutta. Valmentavasta valmiiksi -hanke toivottavasti lisää ymmärrystä valmentavan koulutuksen tärkeydestä ja motivoi korkeakouluja tunnistamaan ja huomioimaan ulkomaalaistaustaisten erityistarpeet.   Kirjoittaja: Leena Honkasalo on työskennellyt Valmentavasta valmiiksi -hankkeessa projektisuunnittelijana SIMHE-Metropoliassa.  Lähteet:   Airas M., Delahunty D., Laitinen M., Saarilammi M., Sarparanta T., Shemsedini G., Stenberg H., Vuori H. & Väätäinen H. (2019): Taustalla on väliä. Ulkomaalaistaustaiset opiskelijat korkeakoulupolulla. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus KARVI. Julkaisut 22:2019.    Ammattikorkeakoululaki 932/2014. Viitattu 18.12.2019.   Eurostat-tilastopalvelu. https://ec.europa.eu/eurostat. Viitattu 18.12.2019.  Hirard T. (2019): Suositukset valmentavan koulutuksen opetus- ja toteutussuunnitteluun. Teoksessa Stenberg ym. 2019.   Hirard T. & Sandberg R. (2019): Suomen kielen opinnot valmentavassa koulutuksessa. Teoksessa Stenberg ym. 2019.  Lepola L. (2017): Ammattikorkeakoulujen maahanmuuttajille järjestämä korkeakouluopintoihin valmentava koulutus vuosina 2010—2017. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus KARVI. Julkaisut 2017:15.   Opetus- ja kulttuuriministeriö (2019): Korkeakoulutus ja tutkimus 2030-luvulle -vision tiekartta. https://minedu.fi/documents/1410845/12021888/Korkeakoulutus+ja+tutkimus+2030-luvulle+VISION+TIEKARTTA_V2.pdf/43792c1e-602a-4776-c3f9-91dd66ba9574/Korkeakoulutus+ja+tutkimus+2030-luvulle+VISION+TIEKARTTA_V2.pdf. Viitattu 19.12.2019.  Stenberg H. (2019): Valmentavasta valmiiksi — johdanto yhteiseen kehittämismatkaamme. Teoksessa Stenberg ym. 2019.  Stenberg H., Hirard T., Autero M. & Korpela E. (toim.) (2019): Korkeakouluvalmiuksia maahanmuuttajille — hyvät käytänteet ja suositukset valmentavaan koulutukseen. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. TAITO-sarja, Metropolia Ammattikorkeakoulu.  Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014). Viitattu 18.12.2019.  Yhdenvertaisuusvaltuutettu: Yhdenvertaisuuden edistäminen. https://www.syrjinta.fi/yhdenvertaisuuden-edistaminen. Viitattu 18.12.2019.  

Lue lisää

Kansainvälisiä Suomessa koulutettuja osaajia yrityksiin!
18.12.2019
Marika Antikainen

Suomalaiseen työelämään liittyvää keskustelua hallitsevat tällä hetkellä kaksi sanaa: työvoimapula ja osaamisvaje. Väestömme vanhenee kovaa vauhtia. Niin Suomi kuin myös Uusimaa tarvitsevat lisää korkeakoulutettuja osaajia. Ilman koulutus- ja työperäistä maahanmuuttoa tämä ei kuitenkaan onnistu. (EK 2019, OKM 2019, Laakso 2019.) Kansainväliset tutkinto-opiskelijat eli koko tutkintonsa Suomessa suorittavat ulkomaalaiset opiskelijat ovat yksi mahdollisuus Suomea kohtaavien haasteiden ratkaisuun. Suomalainen yhteiskunta ei vielä kuitenkaan saa riittävän hyvin heitä kasvamaan osaksi arjen ja työelämän yhteisöjämme. Me kaikki osaavan yhteiskunnan avaintoimijat - työelämä, korkeakoulut, kunnat ja valtio - haluamme maahamme lisää kansainvälisiä asiantuntijoita. Me haluamme heidän työllistyvän. Sitä varten meidän on tiivistettävä huomattavasti yhteistyötämme sekä pääkaupunkiseudulla, että kansallisesti. Heitämme korkeakouluista ja kaupungeista haasteen työnantajaorganisaatioille: tulkaa mukaan kehittämään ratkaisuja yhteisen tahtotilan saavuttamiseksi ja kansainvälisten opiskelijoiden työllistämiseksi Suomeen! Rakenteellisesta yhteistyöstä kaikille etua Kaikki voittavat, jos saamme kehitettyä yhteistyötä entistä rakenteellisempaan suuntaan: Työnantajaorganisaatiot saavat sujuvan väylän osaavien työntekijöiden löytämiseen. Näin organisaatiot löytävät kipeästi tarvitsemaansa työvoimaa. Pelkästään Uudellamaalla uuden työvoiman tarve on noin 255 000 henkeä vuoteen 2030 mennessä (Laakso 2019). Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden työvoimapotentiaali pitää pystyä hyödyntämään paremmin, sillä he tuntevat jo Suomen toimintaympäristön ja heillä on Suomen työmarkkinoille soveltuva koulutustausta. Lisäksi heillä on kansainvälistä osaamista ja kotiseutunsa markkina-aluetuntemusta. Soveltuva kulttuurinen tuntemus voi olla kriittisen tärkeä tekijä viennin, ja sitä kautta liikevaihdon, kasvattamiseksi. Lisäksi organisaation innovaatiokyky kasvaa: lukuisten tutkimuksien mukaan moninainen työvoima lisää yrityksen luovuutta. (Helsingin seudun kauppakamari 2018.) Organisaatiot voivat myös hyödyntää opiskelijoiden innovointipotentiaalia jo opintojen aikana erilaisissa projekti- ja harjoittelutoimeksiannoissa. Tämä tukee verkostojen rakentumista pitkällä aikajänteellä.   Korkeakouluilla puolestaan on valtava osaajapooli, jolle etsitään jatkuvasti muun muassa harjoittelu-, projekti- ja opinnäytetyöpaikkoja. Tiivis ja monipuolinen yhteistyö työelämän kanssa on ensiarvoisen tärkeää koulutuksen laadulle ja myös myyntivaltti opiskelijarekrytoinnissa. Korkeakoulut myös haluavat panostaa opiskelijoidensa valmistumisen jälkeiseen työllistymiseen, sillä se on yksi toiminnan laadun arvioinnin ja rahoituksen mittari.   Kaupungit ja valtio taas pyrkivät saamaan lisää asukkaita ja veronmaksajia, jotka ovat tyytyväisiä elämän laatuunsa ja työllistymistilanteeseensa. Väestön vanhetessa tämä on elintärkeää koko suomalaisen hyvinvointimallin kestävyydelle. Osaava työvoima tukee myös paikallisten yritysten kasvua. Osaajat motivoituneita, työllistyminen kompastuskivenä Jos me avaintoimijat saamme yhteistyön toimimaan, voittajia ovat ennen kaikkea myös joukko tulevia ja valmistumisvaiheessa olevia ammattilaisia. Ongelma Suomeen jäämisessä ei ole motivaatiossa. Kansainväliset opiskelijat ovat motivoituneita asettumaan Suomeen sekä hyödyntämään ja kasvattamaan osaamistaan osana kilpailukykyistä, innovatiivista ja toimivaa yhteiskuntaa. Selvitysten mukaan opiskelijat ovat tyytyväisiä valintaansa tulla Suomeen. 91% opiskelijoista on tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä opiskeluunsa Suomessa. 83% suosittelee Suomea opiskelumaana. Viimeisen vuoden opiskelijoista vain vajaa neljännes suunnittelee muuttoa pois. Puolet haluavat jäädä Suomeen joko töihin tai jatko-opintoihin ja viidennes on vielä epävarma ratkaisustaan. (OPH 2018.) Työllistyminen on kuitenkin haasteellista. Esimerkiksi ammattikorkeakouluista valmistuneista muun kuin Suomen kansalaisista päätoimisesti työllistyneitä on alle 40% vuoden päästä valmistumisesta, kun Suomen kansalaisilla vastaava luku on noin 80%. Yliopistoista ylemmästä korkeakoulututkinnosta valmistuneilla vastaavat luvut ovat 45% (muu kuin Suomen kansalainen) ja 85% (Suomen kansalainen). (Vipunen 2019.) Suurimpina esteinä työllistymiselle ovat yleensä suomen kielen ja verkostojen puute (OKM 2019, Helsingin seudun kauppakamari 2018). Työllistyminen saattaa kaatua myös kansainväliseen nimeen (Ahmad 2019). Tällä hetkellä Suomessa opiskelee jo yli 20 000 kansainvälistä opiskelijaa. Suomeen houkuttelevat koulutuksen ja tutkimuksen laatu, koulutuksen kustannukset ja korkeakoulun tunnettuus. (OPH 2019.) Kasvua kuitenkin tulokkaidenkin määrässä tarvitaan entisestään (Helsingin seudun kauppakamari 2018, OKM 2019). Kansainvälisten osaajien Suomeen houkuttelua ja työllistymistä tukevia selvityksiä ja toimenpiteitä onkin laadittu runsaasti viime vuosina. Muun muassa poikkihallinnollinen Talent Boost -toimenpideohjelma tarjoaa rahoitusta, tietoa ja verkostoja yrityksille kansainvälisten osaajien työllistämiseen (Business Finland 2019). Suomen hallitusohjelma (2019) esittää lukuisia toimenpiteitä kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden työllistymisen edistämiseksi. OKM:n selvitys (2019) listaa puolestaan konkreettisia toimenpide-ehdotuksia koulutusperäisen maahanmuuton sujuvoittamiseksi ja opiskelijoiden integroimisen edistämiseksi yhteistyössä. Pääkaupunkiseudulla hihat on kääritty Pääkaupunkiseudulla keväällä 2019 käynnistynyt Kansainväliset osaajat yritysten kasvun vauhdittajina (Talent Boost AIKO) -hanke tähtää yllä kuvatun yhteistyön rakentamiseen. Hankkeen tavoitteena on houkutella erityisesti työvoimapula-aloilla, kuten sosiaali- ja terveysalalla sekä ohjelmistoalalla, työskenteleviä ulkomaisia asiantuntijoita pääkaupunkiseudun yrityksiin. Hanke pyrkii myös tukemaan yritysten kansainvälistymistä sekä helpottamaan alueella jo olevien kansainvälisten osaajien asettautumista ja erityisesti kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden työmarkkinoille kiinnittymistä. Hankkeeseen osallistuu suuri joukko pääkaupunkiseudun avaintoimijoita. Hanketta koordinoi Helsingin kaupunki ja sitä toteutetaan yhdessä Espoon ja Vantaan kaupunkien, Helsingin seudun kauppakamarin, Helsinki Marketingin ja Helsinki Business Hubin kanssa. Korkeakouluista mukana ovat Metropolian lisäksi Aalto-yliopisto, Hanken Svenska handelshögskolan, Helsingin yliopisto, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu ja Laurea-ammattikorkeakoulu. Vastaavia Talent Boost -hankkeita pyörii myös muilla alueilla Suomessa (mm. Pirkanmaan liitto 2019). Talent Boost -hankkeen lisäksi Metropoliassa rakennetaan OKM:n erityisavustuksella kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden uraohjauksen ja suomen kielen opetuksen mallia. Toimenpiteillä tuetaan Suomeen työllistymistä jo markkinointitoimenpiteistä ja opintojen alusta alkaen. Mallia kehitetään yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa ja sitä levitetään muiden korkeakoulujen käyttöön hankkeen edetessä. Tavoitteiden onnistumiseksi tarvitaan kuitenkin työelämäkumppaneita. Ilman yrityksiä ja muita työnantajaorganisaatioita pääsemme vain yhteistyömallien tasolle. Tarvitsemme konkreettisia kokeiluja ja aitoa vuoropuhelua haasteiden ratkaisemiseksi. Tulisiko sinun yrityksesi mukaan? Suosituksista tekoihin Nyt on aika tarttua toimeen. Mikä olisi sinun yrityksellesi soveltuva yhteistyön malli? Vaihtoehtoja on runsaasti: hyödynnä opiskelijaprojektien toimeksiantoja innovointiin ja ongelmanratkaisuun, mm. opinnäytetyöprojekteissa ja Metropolian innovaatioprojekteissa tavoita kansainväliset osaajat tiedottamalla korkeakouluille harjoittelu- ja työpaikoista verkostoidu aktiivisesti tulevien työntekijöidesi kanssa: osallistu korkeakoulujen ja kuntien rekrytointitapahtumiin, tule puhujaksi erilaisiin tilaisuuksiin tai kutsu toimialasi kansainväliset opiskelijat vierailulle yritykseesi lähde työelämäsparraajaksi ja avaa opiskelijoille toimialasi ja ammattitehtäväsi osaamistarpeita ja työnhaun käytäntöjä innosta henkilökuntaasi kansainvälistymään mentorointiohjelmien kautta, mm. Helsingin seudun kauppakamarin EntryPoint-ohjelma kouluta henkilökuntaasi korkeakoulujen tarjoamilla räätälöidyillä koulutuspalveluilla hyödynnä kuntien kansainvälistymispalvelut ja mm. International House Helsingin yrityksille suunnatut neuvontapalvelut räätälöi yhteistyön malli yrityksesi tarpeisiin – ota meihin yhteyttä! Menestys elämänlaatua mittaavissa vertailuissa (mm. Helliwell & al 2019: World Happiness Report 2019) ja expatriaattien kyselyissä (mm. Expat Insider 2019) ei ole harhaa, vaan houkuttelee Suomeen entistä enemmän sitä tulevaisuuden asiantuntijajoukkoa, jota tarvitsemme. Meidän tulee yhdessä pystyä kasvattamaan kansainvälisten opiskelijoiden määrää, saada heidät nauttimaan opintoajastaan ja verkostoitumaan ammatillisesti Suomeen. Työelämän kumppanit, tervetuloa mukaan kasvua edistämään!   Kirjoittajat: Marika Antikainen työskentelee Metropolia Ammattikorkeakoulussa projektipäällikkönä SIMHE-palveluissa (marika.antikainen@metropolia.fi) Tanja Malo työskentelee projektipäällikkönä Kansainväliset osaajat yritysten kasvun vauhdittajina – hankkeessa Helsingin kaupungin kaupunginkanslian elinkeino-osastolla työvoima ja maahanmuutto –yksikössä (tanja.malo@hel.fi)   Lähteet: Ahmad, A. 2019. When the Name Matters: An Experimental Investigation of Ethnic Discrimination in the Finnish Labor Market. Sociological Inquiry. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/soin.12276. Julkaistu 20.3.2019. Business Finland 2019. Talent Boost Finland. https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/ohjelmat/talent-boost/. Luettu 26.11.2019. EK 2019. Suunta tulevaisuuden osaamiselle ja innovaatiotoiminnalle. https://ek.fi/wp-content/uploads/EK_Innovaatiojulkaisu-Suomen-malli_27.8.2019-korj..pdf. Elinkeinoelämän keskusliitto. Expat Insider 2019. Expat Insider 2019: The Year of the Hidden Champions. https://www.internations.org/expat-insider/. Internations. Luettu 26.11.2019. Helliwell, J., Layard, R. & Sachs, J. 2019. World Happiness Report. https://worldhappiness.report/. New York: Sustainable Development Solutions Network. Helsingin seudun kauppakamari 2018. Yritysten kokemukset ulkomaisesta työvoimasta työmarkkinoilla: Katsaus ulkomaisen työvoiman sijoittumiseen Helsingin seudun työmarkkinoille. http://view.24mags.com/mobilev/bc42006d3120796d1f48e82ac4ff5ae7#/page=18. Laakso, Seppo 2019. Ennakointikamari: Osaavan työvoiman kysyntä ja tarjonta Uudellamaalla. 9/2019. https://ennakointikamari.fi/wp-content/uploads/2019/10/Osaavan-ty%C3%B6voiman-kysynt%C3%A4-ja-tarjonta-Uudellamaalla-2019.pdf. OKM 2019. Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden maahantulo ja integroituminen sujuvaksi yhteistyöllä. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:31. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161788. Julkaistu 16.9.2019. OPH 2018. Faktaa Express 6A/2018: Mikä toi Suomeen, millaista opiskelu täällä on? https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/faktaa-express-6a2018-mika-toi-suomeen-millaista-opiskelu-taalla. Opetushallitus. Luettu 26.11.2019. OPH 2019. Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat Suomen korkeakouluissa, taulukko Tutkinto-opiskelu Suomesta ja Suomeen 2009-2018. https://www.oph.fi/fi/tilastot/ulkomaalaiset-tutkinto-opiskelijat-suomen-korkeakouluissa. Luettu 26.11.2019. Pirkanmaan liitto 2019. Talent Boost -hankkeet vauhdittavat yritysten kasvua kansainvälisillä osaajilla. https://www.pirkanmaa.fi/blog/2019/06/24/talent-boost-hankkeet-vauhdittavat-yritysten-kasvua-kansainvalisilla-osaajilla/. Julkaistu 24.6.2019. Suomen hallitusohjelma 2019. Osallistava ja osaava Suomi - sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Valtioneuvoston julkaisuja 2019:23. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161662. Julkaistu 6.6.2019. Vipunen 2019. Tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen. https://vipunen.fi/fi-fi. Opetushallinnon tilastopalvelu. Luettu 26.11.2019.

Lue lisää

Suositukset hakumenettelystä maahanmuuttajien valmentaviin koulutuksiin valmistuivat
20.5.2019
Heidi Stenberg

Maahanmuuttajille korkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen järjestämiseen on peräänkuulutettu sekä opetus- ja kulttuuriministeriön että Karvin toimesta tarkempaa ohjeistusta (1.,  2.). Vuosi sitten Outi Lemettinen kirjoittikin blogissaan maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen valintaprosessin kehittämisen askelmerkeistä. Nyt on aika katsoa, millaiset askeleet merkkien pohjalta on otettu. Suositukset valmentavan koulutuksen hakumenettelystä ovat valmistuneet. Mistä prosessi aloitettiin? Työ aloitettiin selvittämällä valintamenettelyn keskeisimpiä kehittämistoimenpiteitä. Näitä selvitettiin kysyen yhdeksän Valmentavasta valmiiksi -kehittämishankkeen kumppanikorkeakoulun* aiempia opiskelijahaun ja -valinnan käytänteitä, toimijoita sekä tunnistettuja kehittämiskohteita. Kyselyn tulokset olivat samansuuntaiset kuin Karvin maahanmuuttajille järjestämän korkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen 2010–2017 selvityshankkeen tulokset (3. ). Valintamenettelyn keskeisiksi kehittämistoimenpiteiksi nousivat hakukelpoisuuskriteereiden selkeyttäminen koulutuksen tunnettuisuuden lisääminen muutostarve opettajavetoisuudesta hakijapalveluiden vahvempaan roolii valintakokeen yhdenmukaistaminen Suositukset korkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen hakukelpoisuuskriteereiksi Alkuselvityksen pohjalta kehittämistyö eteni tahdikkaasti. Hakukelpoisuuskriteerit päädyttiin määrittelemään vastaavalla tavalla kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessa (4.), jotta valmentavan koulutuksen suorittaminen olisi opiskelijaksi valitulle tarkoituksenmukaista, ja opiskelijalla olisi tosiasiallinen mahdollisuus pyrkiä tutkintoon johtavaan koulutukseen valmentavan koulutuksen suoritettuaan.  Hakija on hakukelpoinen, jos hänellä on  suomalaisen kansallisen lukion oppimäärä (lukion päättötodistus),  suomalainen ylioppilastutkinto, tai siihen rinnastettavissa oleva kansainvälinen ylioppilastutkinto,  suomalainen ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto, tai erikoisammattitutkinto,  ulkomainen koulutus, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin tai  ulkomainen korkeakoulututkinto   Jos hakija on pakolainen tai pakolaiseen rinnastettavassa asemassa, eikä hän voi todistaa tutkintoaan asiakirjoin, hänen tulee toimittaa pakolaisstatuksestaan kertova viranomaispäätös (turvapaikkapäätös tai oleskelulupa suojelun perusteella) koulutodistustensa sijaan. Viranomaispäätös on toimitettava kaikkien hakukohteiden hakijapalveluihin. Opinnoissa edellytetään suomen kielen vähimmäistaitotasoa B1, miksi näin? Suurin etenemisen este valmentavasta koulutuksesta korkeakouluopintoihin on Karvin selvityksen mukaan ollut kielitaito. Heikommin suomea taitavat karsiutuvat herkästi valintakokeilla pois, vaikka muut valmiudet opintoihin saattaisivatkin olla kunnossa. B2- tai jopa C1-taitotasollakin voi olla vaikea selviytyä pääsykokeesta, jossa on myös suomea äidinkielenään puhuvia. Valmentavan koulutuksen kielitaitotasovaatimuksessa on huomioitu se, että usein valmentavaa koulutusta on edeltänyt kotoutumiskoulutus, jonka tavoitteena on suomen kielen yleiskielen hallinta eli taitotaso B1.1 (5.). Opetus-ja kulttuuriministeriön mukaan ammattikorkeakoulujen valmentavassa koulutuksessa tuleekin varmistaa kielitaidon kehittyminen ainakin tasolle B2.2, jotta opiskelija pystyy valmentavan koulutuksen jälkeen opiskelemaan tutkintotavoitteisessa koulutuksessa (6.).   Koulutuksen haku toteutetaan verkossa Valmentavan koulutuksen tunnettuuden ja löydettävyyden lisäämiseksi haku suositellaan toteutettavaksi kansallisessa Opintopolku-palvelussa. 2018–2019 vuoden vaihteessa pilotoitiin valmentavan verkkokoulutuksen (7.) hakua. Tuloksena todettiin, että haun toteuttaminen Opintopolussa (8.) mahdollisti hakemusten käsittelyn sujuvasti yhteistyössä eri ammattikorkeakoulujen kanssa. Haku- ja opiskelijavalintaprosessi suunniteltiin Metropolia Ammattikorkeakoulun hakijapalveluiden johdolla tiiviissä yhteistyössä muiden hanketoimijoiden kanssa. Yhdeksästä kumppanikorkeakoulusta valittiin neljä ammattikorkeakoulua toteuttamaan opiskelijavalintaa eri alan valmentavissa koulutuksissa: Karelia-ammattikorkeakoulu (tekniikan ala), Metropolia Ammattikorkeakoulu (sosiaali- ja terveysala), Oulun ammattikorkeakoulu (liiketalouden ala) ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (monialainen). Hakulomaketta testattiin ennen haun toteuttamista Metropoliassa syksyn 2018 valmentavassa koulutuksessa opiskelevilla. Lopullinen hakulomake toteutettiin heiltä saadun palautteen pohjalta Hakijapalveluista saadun palautteen perusteella haku- ja opiskelijavalintaprosessi etenivät sujuvasti. Haun toteuttaminen useamman ammattikorkeakoulun yhteistyönä korosti erityisesti yhteisten käytänteiden ja työnjaon merkitystä. Hakukelpoisuuden osoittaminen ja tarkistus toteutettiin vastaavasti kuin korkeakoulujen yhteishaussa (9.) sillä poikkeuksella, että ulkomainen korkeakoulututkinto katsottiin myös osoitukseksi korkeakoulukelpoisuudesta. Lisäksi todistukset tarkistettiin vain opiskelijaksi valituilta, mikä kevensi hakukelpoisuuden arviointiin ja tarkistukseen liittyvää prosessia. Tarkennettujen hakukelpoisuuskriteerien ansiosta yhä useammalla korkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen suorittaneella opiskelijalla on riittävät valmiudet ja mahdollisuudet jatkaa opiskelua tutkinto-opiskelijana. Yhteisillä toimintaperiaatteilla voidaan jo haku- ja valintaprosessin aikana lisätä koulutukseen hakeutuvien maahanmuuttajien yhdenvertaisuutta. *Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Karelia-ammattikorkeakoulu, Lahden ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu, Saimaan ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu Lähteet Lepola, L. 2017. Ammattikorkeakoulujen maahanmuuttajille järjestämä korkeakouluopintoihin valmentava koulutus vuosina 2010–2017. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus [verkkoaineisto]. [viitattu 8.5.2019]. Saatavissa: https://karvi.fi/app/uploads/2017/06/KARVI_1517.pdf Opetus- ja kulttuuriministeriö. 5:2017. Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi. Kipupisteet ja toimenpide-esitykset II. [verkkoaineisto]. [viitattu 8.5. 2019]. Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/79439 Lemettinen, O. 2018. Askelmerkkejä maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen opiskelijavalintaan. Metropolian blogit. Monta muuttujaa. [viitattu 8.5.2019]. Saatavissa: https://blogit.metropolia.fi/montamuuttujaa/2018/04/20/askelmerkkeja-maahanmuuttajien-valmentavan-koulutuksen-opiskelijavalintaan/ Ammattikorkeakoululaki 14.11.2014/932. [viitattu 8.5.2019]. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932. ELY-keskus. 9.4.2018. Selvitys kotoutumiskoulutuksen malleista Turussa ja pääkaupunkiseudulla-Huhtikuu 2018. [verkkoaineisto]. [viitattu 8.5. 2019]. Saatavissa osoitteessa: https://www.ely-keskus.fi/documents/10191/20388605/Kotoselvitys_09_04_18.pdf/341dcdd8-f5e8-4eac-b667-a9043bf4a012 Opetus- ja kulttuuriministeriö. 1:2016. Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi. Kipupisteet ja toimenpide-esitykset I. [verkkoaineisto]. [viitattu 15.5. 2019]. Saatavissa osoitteessa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/64983 https://www.metropolia.fi/koulutukset/maahanmuuttajille/verkkototeutus/ https://opintopolku.fi/wp/ammattikorkeakoulu/miten-opiskelijat-valitaan/ammattikorkeakoulujen-valintaperustesuositukset-2019/  https://opintopolku.fi/wp/ammattikorkeakoulu/miten-opiskelijat-valitaan/ammattikorkeakoulujen-valintaperustesuositukset-2019/        

Lue lisää

Askelmerkkejä maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen opiskelijavalintaan
placeholder-image
20.4.2018
Outi Lemettinen

Maahanmuuttajien suomen kielen taidolla on keskeinen merkitys onnistuneiden opiskelijavalintojen teossa valmentavaan koulutukseen. Tämä selviää ammattikorkeakouluille toteutetusta kyselytutkimuksesta. Kyselystä selviää myös, että valmentavan koulutuksen opiskelijavalinnassa tulisi käyttää erillistä valintakoetta. Valmentava koulutus on polku opintoihin Valmentavien koulutusten tarkoituksena on antaa maahanmuuttajille riittävät valmiudet hakeutua korkeakouluopintoihin ja menestyä niissä. Opiskelijoille maksuttomissa opinnoissa on painotettu erityisesti korkeakouluopintojen edellyttämän kielitaidon vahvistamista sekä itsenäisen ja tutkivan opiskelutavan omaksumista (Opetus- ja kulttuuriministeriö). Ammattikorkeakouluille tehdyssä, Metropolian koordinoimassa, Valmentavasta valmiiksi -hankkeen kyselytutkimuksessa* selvitettiin, millainen valintaprosessi on ollut tähän mennessä käytössä eri ammattikorkeakouluissa. Valmentavasta valmiiksi -hankkeen tavoitteena on yhtenäistää hakuprosesseja- ja periaatteita sekä laatia kansalliset suositukset valmentavalle koulutukselle. Lisäksi hankkeen tavoitteena on, että yhä useampi maahanmuuttaja löytää tietoa valmentavista koulutuksista ja saa niiden avulla valmiuksia hakea opiskelemaan suomalaisessa korkeakoulussa. Kielitaito kynnyksenä opinnoille? Hakijan kielitaito nousee kaikissa kyselytutkimuksen vastauksissa keskeisenä esiin. Kyselyn mukaan valmentavaan koulutukseen hakevilta edellytettävä suomen kielen taito vaihtelee ammattikorkeakouluittain. Useimmiten edellytettiin suomen kielen osaamista joko A2 tai B1 -tasoilla (ks. tarkemmin kielten taitotasoasteikko). Käytännössä se tarkoittaa, että ainakin kielen perusteet tulee olla hallussa jo valmentavaan koulutukseen haettaessa. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen KARVIn selvityksen mukaan suurin etenemisen este korkeakouluopintoihin onkin kielitaito. Heikommin suomea taitavat karsiutuvat herkästi pääsykokeilla pois, vaikka muut valmiudet opintoihin saattaisivatkin olla kunnossa. Karvin arviointisuunnittelija Laura Lepola kertoi Valmentavasta valmiiksi —hankkeen käynnistysseminaarissa, että opiskelijat ovat kokeneet valmentavan koulutuksen hyödylliseksi. Erityisesti suomalaiseen korkeakoulukulttuuriin tutustuminen ja suomen kielen opiskelu on koettu tärkeäksi. Suomen kielen osaamisen tarvetta on tutkittu maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen osalta mm. VOIMAA-hankkeessa. Opiskelijoiden kielitaidon lähtötasona tulisi olla B1, jotta mahdollistettaisiin valmennusjaksoille osallistuneiden kielitason kehittyminen vähintään tasolle B2, joka välttämätöntä suomen kielisissä korkeakouluopinnoissa (Valmu2011). Valintakokeella valmentavaan koulutukseen Yleensä ammattikorkeakoulun valmentavaan koulutukseen hakijalla tulee olla ammattikorkeakouluopintoihin vaadittava yleinen hakukelpoisuus. Ammattikorkeakoulu voi lisäksi käyttää ns. harkinnanvaraista valintaa, jos hakijan tietojen ja taitojen katsotaan riittävän opintoihin, mutta hakukelpoisuuden tuottavaa tutkintoa ei ole. Kyselytutkimuksen mukaan useimmiten valinta valmentavaan koulutukseen on tapahtunut sitä varten räätälöidyllä valintakokeella. Kyselyyn vastanneet ammattikorkeakoulut olivat yhtä mieltä siitä, että valmentavaan koulutukseen on tärkeää tulevaisuudessakin järjestää erillinen valintakoe. Haku koulutuksiin tulisi toteuttaa 1-2 kertaa vuodessa. Kansallisia valintasuosituksia rakennettaessa onkin syytä miettiä millä tasolla valintakoetta yhtenäistetään. Esimerkiksi Kirsi Talmanin tutkimus osoittaa, että kahdella erilaisella valintakoemenetelmällä (kirjatentti ja soveltuvuuskoe) valikoitui pienistä eroista huolimatta osaamiseltaan ja opiskelumotivaatioltaan hyvin samanlaisia opiskelijoita (Talman2014). Tulokset apuna uuden toimintamallin kehittämisessä Valmentavasta valmiiksi -hankkeessa luodaan syksyllä 2018 yhteinen suositus ja toimintamalli valmentavan koulutuksen hakuprosessiin ja valinnan periaatteisiin hyödyntäen saatuja tutkimustuloksia. Keväällä 2019 toteutetaan valmentavan koulutuksen hakuprosessin ja valintakokeen pilotointi. Valmentavasta valmiiksi -hanke Valmentavasta valmiiksi -hanke vastaa tarkoituksenmukaisen koulutuspolun kehittämistarpeeseen erityisesti niiden maahanmuuttajien osalta, joiden tavoitteena ovat korkeakouluopinnot Suomessa. Hanke on Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) rahoittama. Hanketta toteuttavat yhdessä Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Karelia ammattikorkeakoulu, Lahden ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu Oy, Oulun Ammattikorkeakoulu Oy, Saimaan ammattikorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu Oy ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (XAMK). * Valmentavan koulutuksen hakuprosessiin liittyvä kysely ammattikorkeakouluille toteutettiin keväällä 2018. Kyselytutkimus käsitteli valmentavien koulutusten valinta- ja hakuperusteita ja siinä oli kohderyhmänä Valmentavasta valmiiksi -hankkeen kumppanikorkeakoulut. Kyselytutkimukseen tuli vastauksia yhteensä N= 12. Lähteet: Lepola, Laura. 2017. Ammattikorkeakoulujen maahanmuuttajille järjestämä korkeakouluopintoihin valmentava koulutus vuosina 2010–2017. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Talman Kirsi. 2014. Hoitotyön koulutuksen opiskelijavalinnat. Seurantatutkimus kahden valintakoemenetelmän yhteydestä opiskelijoiden osaamiseen ja opiskelumotivaatioon. Väitöskirja. Turun yliopisto Valmu, Jenni. 2011. Kielioppia ja kielen oppimista. Teoksessa Laasonen M. & Keränen P. (toim.). Puurtajasta uranuurtajaksi. Uusia väyliä maahanmuuttajien ammattikorkeakouluopintoihin ja urakehitykseen. Metropolia Ammattikorkeakoulu Maahanmuuttajien koulutus. Opetus- ja kulttuuriministeriö. http://minedu.fi/maahanmuuttajien-koulutuksen-kehittaminen (luettu 13.4.) Kielten taitotasot eurooppalaisen viitekehyksen mukaan. Tampereen ammattikorkeakoulu. http://www.tamk.fi/documents/10181/141089/kielten_taitotasot.pdf/d2d01ba4-8aa0-430b-9d1d-00f0bec811d7 (luettu 13.4.) Kuka voi hakea ammattikorkeakouluun? Opintopolku.fi. https://opintopolku.fi/wp/ammattikorkeakoulu/kuka-voi-hakea-ammattikorkeakouluun/ (luettu 13.4) Lue lisää: AMMATTIKORKEAKOULUJEN MAAHANMUUTTAJILLE JÄRJESTÄMÄ KORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS VUOSINA 2010–2017 Valmentavasta valmiiksi -hanke Valmentavasta Valmiiksi -hankkeessa ratkaistaan maahanmuuttajien haasteita päästä korkeakoulutukseen Puurtajasta uranuurtajaksi uusia väyliä maahanmuuttajien ammattikorkeakouluopintoihin ja urakehitykseen Hoitotyön valintakoekäytännöt tutkittiin: kirjatentti ajaa saman asian kuin soveltuvuuskoe (Väitös: MSc Kirsi Talman, 6.6.2014, hoitotiede)          

Lue lisää

Koulutettujen maahanmuuttajien osaamista tunnistamassa
10.5.2016
Heidi Stenberg

Viime syksystä Suomessa on käyty tiiviisti yhteiskunnallista keskustelua toimenpiteistä, joita pitäisi tehdä uudessa tilanteessa, jossa turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien määrä on ylittänyt kaikki villeimmätkin ennusteet. ”Rajat kiinni” on ollut yksi tulokulma keskusteluun ja toisaalta on esitetty myös ajatuksia siitä, olisiko maahanmuuttajat mahdollista nähdä myös yhtenä resurssina, jolla Suomen kurssi lähtisi nousuun. Metropolian tarjoama ratkaisu on opetus- ja kulttuuriministeriön eríllisrahoituksella käynnistämän SIMHE-hankkeen tuottama palvelukonsepti. Tavoitteenamme on korkeasti koulutettujen ja korkeakoulukelpoisten osaamisen tunnistaminen ja ohjaaminen kiinnostavalle ja yhteiskunnallisesti tarkoituksenmukaiselle koulutus- ja urapolulle. Tavoitteen kuvaaminen on helppoa, mutta ihan pikku hommasta ei ole kysymys varsinkaan, jos arvioidaan tavoitetta tilastojen, tarjonnan ja yhteiskunnan tilanteen näkökulmasta. Huhtikuussa toteutimme insinööriosaamisen tunnistamisen pilotin. Yhdessä tekniikan, matematiikan ja maahanmuuttajien koulutuksissa työskentelevien asiantuntijoidemme kanssa päädyimme valitsemaan osaamisen tunnistamisen kohteiksi insinöörin alakohtaisen ammatillisen osaamisen lisäksi matemaattisen ja digitaalisen osaamisen. Mietimme, mitä osaamista työnantajat Suomessa arvostaisivat ja toisaalta näimme, että tätä kautta myös maahanmuuttaja saisi korkeakoulutukseen ohjautuessaan osaamisen tunnistamisesta hyötyä, kun korkeakoulu arvioi, mitä henkilön aiemmin hankkimasta osaamisesta voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaksi hänen opintojaan (AHOT). Osaamisen tunnistamisen sisältöjä valitessamme, tarkastelimme asiaa suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumiseen tähtäävien lasien kautta. Osaamisen tunnistamisen päivään osallistui 30 maahanmuuttajaa, 28 miestä ja 2 naista. Enemmistö heistä oli Irakista, muutama Syyriasta, Afganistanista, yksi Iranista ja Valko-Venäjältä. Osallistujat olivat 20-44-vuotiaita. Muutama heistä oli ollut Suomessa jo lähes kolme vuotta ja suurin osa 6-10 kuukautta. Testi oli mahdollista tehdä arabiaksi, englanniksi tai suomeksi. Osaamisen tunnistamisessa käytettävään kieleen päädyimme ennakkoilmoittautumisessa ilmoitettujen kielitoiveiden pohjalta. Tulokset ovat pian valmistumassa ja yhdessä osallistujien ja asiantuntijoidemme kanssa arvioimme niin tuloksia kuin käyttämiämme osaamisen tunnistamisen menetelmiä.  Meidän asiantuntijoiden tulee vielä pohtia kriittisesti pilottiin osallistuneiden maahanmuuttajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa  sekä valitsemiamme osaamisen tunnistamisen menetelmiä että valittuja osaamisalueita. Onko insinöörin työssä suoriutumisen kannalta matemaattisen osaamisen tunnistaminen keskeistä? Pilottiin osallistujissa oli mukana sekä jo tutkinnon suorittaneita, että niitä, joiden opinnot olivat jääneet kesken. Miksi jo tutkinnon suorittanut ja tutkintotodistuksen rinnastuksen jo Suomessa tehnyt halusi osallistua osaamisen tunnistamiseemme? Mikä on osallistujan saama hyöty osaamisen tunnistamisesta, selvinnee vasta pidemmällä seurannalla, kun arviointia tehdään heidän ohjautumisestaan tarkoituksenmukaisille koulutus- ja urapoluille. Miten saan mahdollisuuden näyttää osaamiseni, erityisesti asenteeni, motivaationi ja tahtoni tehdä mitä tahansa järkevää, joka hyödyttäisi itseni lisäksi myös Suomea?  Miten ja missä saan oikeaa osaamista lisää, jotta saan varmasti töitä?  Näitä kysymyksiä meille Metropoliaan nyt tulee. Täytyy nöyränä tässä vaiheessa todeta, että aika isojen asioiden äärellä olemme nyt keväällä käynnistyneessä SIMHE-projektissa, jossa yhteistyössä opetus-ja kulttuuriministeriön, opetushallituksen, CIMOn, työ-ja elinkeinoministeriön sekä UniPID-verkoston edustajien kanssa pohdimme uusia malleja, joilla korkeakoulukelpoisten ja korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden osaamista tunnistetaan ja ohjataan heitä tarkoituksenmukaisille koulutus-ja urapoluille. Uudelle palvelukonseptillemme on selvää tilausta - toivottavasti työnantajat ja koulutuksenjärjestäjät tarttuvat tähän uuteen potentiaaliin ja saamme käännettyä yhteiskunnallisen keskustelun yhä enemmän mahdollisuuksien suuntaan!  Kohtaavatko yksilön ja yhteiskunnan käsitykset tarkoituksenmukaisista koulutus- ja urapoluista? Myös tätä aihetta pohdimme myöhemmin Monta muuttujaa -blogissa.        

Lue lisää