Avainsana: osaaminen
Kotouttamisen ekosysteemiä rakennetaan yhteistyöllä pääkaupunkiseudulla
Maahanmuuttajat tulevat erilaisista lähtökohdista, monilla on taustallaan entisessä kotimaassa suoritettuja opintoja, usein jopa valmis tutkinto ja ammatti. Osa korkeasti koulutetuista maahanmuuttajista työskentelee koulutustaan vastaamattomissa töissä tai on kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolella. Suomessa tulisi panostaa korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien työllistymiseen koulutustaan vastaaviin työtehtäviin. Maahanmuuttajilla on paljon hyödyntämätöntä osaamista Tilastokeskuksen mukaan (1) Suomen väestönkasvu on jo vuodesta 2017 lähtien perustunut vain maahanmuuttoon. Erityisesti pääkaupunkiseutu muuttuu yhä monikulttuurisemmaksi. Pääkaupunkiseudulla asuu 47 % koko Suomen maahanmuuttajaväestöstä, joista 39 %:lla UTH-tutkimuksen (2) mukaan on korkea-asteen koulutus. Helsingin, Espoon ja Vantaan vieraskielisten asukkaiden määrä kasvaa yli 11 000 hengellä vuodessa ylittäen 200 000 asukkaan rajan vuonna 2019. Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien työllistyminen on konkreettinen mahdollisuus pääkaupunkiseudun kilpailukyvyn turvaamiseen. Maahanmuuttajien osaaminen pitää saada käyttöön mahdollisimman nopeasti ja oikeasuuntaisesti, maahanmuuttajan omista lähtökohdista käsin. Osaamisen haaskaaminen koulutusta vastaamattomissa töissä tai kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolella oleminen on tunnistettu myös Metropolian SIMHE -palveluissa (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland). Meneillään olevassa Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaaminen käyttöön Suomessa -hankkessa onkin tartuttu näihin haasteisiin. Ekosysteemi ja ohjausprosessi tukevat kotoutumista ja työllistymistä Hankkeessa pääkaupunkiseudun korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien kotoutumisen edistämistä lähestytään ja ratkotaan kahdesta näkökulmasta. Tavoitteena on rakentaa sekä eri toimijoiden yhteistyöhön perustuva ekosysteemi että toimiva ohjausprosessi, jotka mahdollistavat korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien nopeamman siirtymisen henkilökohtaiselle, omaa osaamista hyödyntävälle ja kotoutumista edistävälle koulutus- ja urapolulle*. Kotoutumisesta (3) puhuttaessa on tärkeää muistaa sen olevan kaksisuuntainen keskinäisen muuttumisen prosessi: yhteiskunta muuttuu väestön monimuotoistuessa ja maahanmuuttaja puolestaan hankkii yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Siksi on tärkeää vahvistaa maahanmuuttajien osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja sukupuolten välistä tasa-arvoa ja edistää heidän integroitumistaan yhteiskuntaan aktiivisina toimijoina. Konkreettisia keinoja työllistymiseen Pääkaupunkiseudun kaupungeilla on työvoimapula erityisesti varhaiskasvatuksen ja terveydenhuollon ammateissa. Nämä ovat niin sanottuja säädeltyjä ammatteja, joissa osaamisen lisäksi keskeistä on muodollinen pätevyys ja siksi näiden alojen osaajien työllistämiseen on löydettävä tämän huomioivia tapoja. Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaaminen käyttöön Suomessa –hankkeessa etsitään väyliä näiden alojen osaamisen löytämiseksi ja osaajien työllistämiseksi seuraavin keinoin: Sairaanhoitajien kumppanuuskoulutusmallilla EU- ja ETA –maista tulleet sairaanhoitajat voivat hankkia pätevyyden Suomessa. Koulutuksessa perehdytään suomalaiseen palvelujärjestelmään, lainsäädäntöön, säädöksiin sekä asiakaslähtöisyyteen ja suomen kieleen. Mallin ovat käynnistäneet yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Helsingin kaupunki. Myös Espoon ja Vantaan kaupunki ovat käynnistämässä vastaavanlaista sairaanhoitajien osalta yhteistä kumppanuuskoulutusmallia. Varhaiskasvatuksen opettajien yhteisen kelpoisuuskoulutuksen kautta pyritään poistamaan työllistymisen esteitä luomalla tehokas väylä muodollisen pätevyyden saamiseksi. Koulutuksen käynnistävät kuluvana keväänä Helsingin yliopisto ja Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+ Oy sekä pääkaupunkiseudun kaupungit. Säädeltyjen ammattien lisäksi on tärkeää kehittää myös muiden alojen osaajien työllistymisen tukemista. Hankkeessa tuotetaan myös kolmen korkeakoulun yhteistyönä (3AMK) myyntiosaamisen, matkailu- ja ravitsemisalan palveluosaamisen sekä rakennus- ja kiinteistöalan räätälöityjä täydennyskoulutuksia. Kaikki tieto koulutuksista yhteen paikkaan Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien työllistymisen tukemisen kannalta on olennaista, että tulijat saavat ja löytävät helposti ja riittävästi tietoa soveltuvista täydennyskoulutusväylistä matkalla suomalaiseen työelämään. Tällä hetkellä korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille kohdennetusta koulutustarjonnasta löytyy tietoa hajanaisesti monesta eri paikasta esim. Opintopolusta (4) , Metropolian koulutukset sivulta (5) ja Mamuko.fi -sivustolta (6) . Tavoitteena on koota korkeakoulutetuille maahanmuuttajille soveltuva avoimen opintojen - ja täydennyskoulutustarjonta ja tehdä se helposti löydettäväksi. *Ekosysteemin ja ohjausprosessin rakentamisen lähtökohtana on olemassa oleva Maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminta -malli (7). Opetushallituksen rahoittamassa hankkeessa vahva toimijaverkosto vastaa tunnistettuun maahanmuuttajien työllistymisen haasteeseen. Hankkeessa ovat koordinaattori Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungit, Uudenmaan TE-toimisto, Haaga-Helia ja Laurea ammattikorkeakoulut sekä Helsingin yliopisto. Lähteet: 1) Suomen ennakkoväkiluku tammikuun lopussa 5 521 236 https://tilastokeskus.fi/til/vamuu/2019/01/vamuu_2019_01_2019-02-26_tie_001_fi.html (luettu 14.3.2019) 2) UTH-tutkimus. N.d. Saatavissa osoitteessa: http://www.terveytemme.fi/uth/ (luettu 14.3.2019) 3) Kotoutumisen kaksisuuntaisuus: https://kotouttaminen.fi/kotoutumisen-kaksisuuntaisuus (luettu 14.3.2019) 4) Maahanmuuttajien koulutus. Opintopolku.fi https://opintopolku.fi/wp/valintojen-tuki/maahanmuuttajien-koulutus/ (14.3.2019) 5) Koulutukset maahanmuuttajille. Metropolia AMK https://www.metropolia.fi/koulutukset/maahanmuuttajille/ (luettu 14.3.2019) 6) Maahanmuuttajakoulutus. Korkeakoulutus koko Suomessa https://www.mamuko.fi/tuotteet.html?id=39028/ (luettu 14.3.2019) 7) Stenberg, H., Autero, M. & Ala-Nikkola, E.. Osaamisella ei ole rajoja. Vastuukorkeakoulutoiminta maahanmuuttajien integraation tukena Suomessa. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja 2018 (luettu 14.3.2019) Lue lisää: Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaaminen käyttöön Suomessa –hanke Osaaminen käyttöön Suomessa -hanke sai rahoituksen kesäkuussa 2018 Koulutettuja maahanmuuttajia tarvitaan täydentämään pääkaupunkiseudun työvoiman tarvetta - toiminta käynnistyi syksyllä 2018 SIMHE polku - osaamisen tunnistamisesta ja täydentämisestä työllistymiseen SOTE-silta - Korkeakoulutetun maahanmuuttajan pätevöitymispolku Supporting Immigrants in Higher Education in Finland. SIMHE-Metropolia
Tuore julkaisu avaa maahanmuuton vastuukorkeakoulutoimintaa Suomessa
Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaamisen hyödyntäminen ja työllistyminen on Suomelle tärkeää. Osaava työvoima vahvistaa maan kilpailukykyä ja hyvinvointia, ja onnistunut kotouttaminen avaa uusia mahdollisuuksia ja ehkäisee syrjäytymistä. Lähtömaiden erilaiset tutkintorakenteet, osaamisvaatimukset, maahanmuuttajien kielitaidon puute sekä kulttuuriset erot aiheuttavat kuitenkin haasteita maahanmuuttajien hakeutumisessa tarkoituksenmukaisille ura- ja koulutuspoluille Suomessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnan avulla tuetaan ura- ja koulutuspolkujen löytymistä Suomessa. Toimintaa toteuttavassa SIMHE-verkostossa (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland) toimii vuonna 2018 kuusi korkeakoulua, jotka tarjoavat korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille ohjausta ja neuvontaa sekä osaamisen tunnistamisen palveluja. Toimintaa on kehitetty kolmen vuoden ajan. Tällä viikolla ilmestyi artikkelikokoelma, ensimmäinen julkaisu, joka nivoo yhteen SIMHE-työssä mukana olleiden eri toimijoiden, asiantuntijoiden sekä ennen kaikkea palveluja käyttäneiden maahanmuuttaja-asiakkaiden kokemuksia, palvelukokonaisuuksia ja tarinoita. Artikkelikokoelma luo kuvaa niin ohjauksesta, osaamisen tunnistamisesta kuin erilaisten yhteistyökokeilujen ja -verkostojen merkityksestä maahanmuuttajatyössä. Siten se toimii hyvänä apuna maahanmuuttajien integroimiseen liittyvissä rajapinnoissa erityisesti korkeakoulutuksen näkökulmasta. Julkaisun on koonnut Metropolian Ammattikorkeakoulun SIMHE-palvelut. Tutustu julkaisuun >> Lisätietoja: julkaisut (at) metropolia.fi
Hyvällä matkalla, ei kuitenkaan perillä
Projekti on kuin matka, jolla on alku ja loppu. Kuten matkaa niin projektiakin arvioidaan kannattiko sille lähteä, mitä matkan varrella on tapahtunut, ja oliko se hintansa väärti. Meistä jokainen on ollut mukana monissa projekteissa ja matkoilla- niin minäkin. Tämä matka, jota olemme SIMHE-(Supporting Immigrants in Higher Education in Finland) projektissa tänä vuonna kulkeneet on ollut merkityksellinen meille työntekijöille ja tuonut valoa myös asiakkaidemme elämään. Ohjauksella suunta elämälle SIMHE-Metropolia ohjaus- ja neuvontapalvelut avautuivat toukokuun alussa, ja joulukuun puoliväliin mennessä henkilökohtaisessa ohjauskeskustelussa on käynyt yli 90 asiakasta, jotka ovat edustaneet yli 20 eri kansallisuutta. Miehiä on ollut asiakkaina hieman enemmän kuin naisia. Jokainen kohtaaminen on ollut erilainen, ja asiakkaiden elämäntarinat, toiveet ja tavoitteet ovat olleet hyvin yksilöllisiä. Kaikkia asiakkaita on kuitenkin yhdistänyt halu löytää oma paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa. Ohjauspalveluiden vaikuttavuuden arviointi on vielä alussa, koska palvelut ovat toimineet vasta vähän aikaa, mutta marraskuussa lähettämäämme sähköiseen asiakaskyselyyn vastasi 30 ohjauskeskustelussa käynyttä asiakasta. Heistä suurin osa oli suorittanut kandidaatin tai maisterin tutkinnon, osalla oli takanaan keskeytyneet korkeakouluopinnot, ja osa asiakkaista oli hakeutumassa suorittamaan ensimmäistä korkeakoulututkintoa. Asiakkaiden elämäntilanne vaihteli, ja asiakkaat olivat esimerkiksi kotokoulutuksessa, toisen asteen koulutuksessa tai valmentavissa opinnoissa, ja noin puolet asiakkaista oli työttömänä työhakijana. Asiakkaat kokivat saaneensa keskustelusta hyödyllistä tietoa, ja ohjauskeskustelun koettiin myös auttaneen tulevaisuuden suunnittelussa. Lisäksi asiakkaat olivat kokeneet saaneensa ystävällistä palvelua, ja suurin osa heistä suosittelisi henkilökohtaista ohjausta myös ystävälleen. Yksilöohjauksen lisäksi kuudelle Guidance Generalia yleisöluennoillemme on osallistunut kesä-joulukuun aikana yli 120 asiakasta. Työllistymisen edistämiseksi referenssejä ja verkostoja Ohjaus - ja neuvonta palvelut sisältävät aina yleistä osaamisen kartoitusta, jotta ohjaus elämässä eteenpäin on ylipäätään mahdollista. Työllistyäkseen korkeasti koulutetut maahanmuuttajat tarvitsevat kuitenkin myös suomessa tunnistettuja referenssejä ja verkostoja. Opetushallituksella ja Valviralla on tiettyjen ammattien osalta viranomaisina tehtävänä rinnastaa tutkintoja, mutta asiakkaidemme kokemuksen mukaan tutkintojen rinnastaminen ei kuitenkaan aina ole ollut heille riittävä referenssi rekrytointitilanteissa. Keväällä Helsingin seudun kauppakamarin tekemän selvityksen mukaan työnantajat kaipaavatkin apua kansainvälisten osaajien osaamisen tunnistamisessa. Metropoliassa olemme tunnistaneet tänä vuonna 61 korkeasti koulutetun osaamista sekä tekniikan että liiketalouden koulutusaloilla. Syksyn osalta voimmekin todeta, että meillä on ollut ilo kohdata suomalaisille työmarkkinoille sopivia ja erinomaisia huippuosaajia. He ovat jo korkeakoulututkinnon suorittaneita, englannin- ja osa myös jo hieman suomen kieltä taitavia. Miten yritykset sitten pystyisivät kohtaamaan ja hyödyntämään kansainvälisiä osaajia? Tervetuloa Amiedun, Helsingin Seudun Kauppakamarin, Metropolian ja TE-toimiston minirekrymessuille maaliskuussa tai ole yhteydessä jo aiemmin allekirjoittaneeseen niin suunnitellaan vaikka yhdessä win- win käytänteinen trainee-ohjelma juuri teille. Elinikäinen oppiminen hyödyntää niin yksilöitä kuin organisaatioita Suomi on yksi elinikäisen oppimisen mallimaista. Samalla, kun olemme SIMHE-palveluissa ohjanneet ja auttaneet korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia oman osaamisen täydentämiseen, olemme me SIMHEläiset myös hyödyntäneet suomalaisia koulutuspalveluja. Ohjauspalveluidemme hengetär Marianne Autero kehittää omaa ohjausosaamistaan kouluttautumalla työn ohessa opinto-ohjaajaksi ja allekirjoittanut on yksi Metropolian tuotekehittäjän ryhmän EAT-tutkinnon suorittaneita. SIMHE-Metropolian palvelut ovatkin oma konkreettinen opinnäytetyöni. Vaikka tutkintoni on nyt tehty, SIMHE-matka jatkuu ja palvelut kehittyvät edelleen. Lue lisää http://www.metropolia.fi/tietoa-metropoliasta/simhe/ http://www.metropolia.fi/palvelut/maahanmuuttajalle/
Koulutettujen maahanmuuttajien osaamista tunnistamassa
Viime syksystä Suomessa on käyty tiiviisti yhteiskunnallista keskustelua toimenpiteistä, joita pitäisi tehdä uudessa tilanteessa, jossa turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien määrä on ylittänyt kaikki villeimmätkin ennusteet. ”Rajat kiinni” on ollut yksi tulokulma keskusteluun ja toisaalta on esitetty myös ajatuksia siitä, olisiko maahanmuuttajat mahdollista nähdä myös yhtenä resurssina, jolla Suomen kurssi lähtisi nousuun. Metropolian tarjoama ratkaisu on opetus- ja kulttuuriministeriön eríllisrahoituksella käynnistämän SIMHE-hankkeen tuottama palvelukonsepti. Tavoitteenamme on korkeasti koulutettujen ja korkeakoulukelpoisten osaamisen tunnistaminen ja ohjaaminen kiinnostavalle ja yhteiskunnallisesti tarkoituksenmukaiselle koulutus- ja urapolulle. Tavoitteen kuvaaminen on helppoa, mutta ihan pikku hommasta ei ole kysymys varsinkaan, jos arvioidaan tavoitetta tilastojen, tarjonnan ja yhteiskunnan tilanteen näkökulmasta. Huhtikuussa toteutimme insinööriosaamisen tunnistamisen pilotin. Yhdessä tekniikan, matematiikan ja maahanmuuttajien koulutuksissa työskentelevien asiantuntijoidemme kanssa päädyimme valitsemaan osaamisen tunnistamisen kohteiksi insinöörin alakohtaisen ammatillisen osaamisen lisäksi matemaattisen ja digitaalisen osaamisen. Mietimme, mitä osaamista työnantajat Suomessa arvostaisivat ja toisaalta näimme, että tätä kautta myös maahanmuuttaja saisi korkeakoulutukseen ohjautuessaan osaamisen tunnistamisesta hyötyä, kun korkeakoulu arvioi, mitä henkilön aiemmin hankkimasta osaamisesta voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaksi hänen opintojaan (AHOT). Osaamisen tunnistamisen sisältöjä valitessamme, tarkastelimme asiaa suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumiseen tähtäävien lasien kautta. Osaamisen tunnistamisen päivään osallistui 30 maahanmuuttajaa, 28 miestä ja 2 naista. Enemmistö heistä oli Irakista, muutama Syyriasta, Afganistanista, yksi Iranista ja Valko-Venäjältä. Osallistujat olivat 20-44-vuotiaita. Muutama heistä oli ollut Suomessa jo lähes kolme vuotta ja suurin osa 6-10 kuukautta. Testi oli mahdollista tehdä arabiaksi, englanniksi tai suomeksi. Osaamisen tunnistamisessa käytettävään kieleen päädyimme ennakkoilmoittautumisessa ilmoitettujen kielitoiveiden pohjalta. Tulokset ovat pian valmistumassa ja yhdessä osallistujien ja asiantuntijoidemme kanssa arvioimme niin tuloksia kuin käyttämiämme osaamisen tunnistamisen menetelmiä. Meidän asiantuntijoiden tulee vielä pohtia kriittisesti pilottiin osallistuneiden maahanmuuttajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa sekä valitsemiamme osaamisen tunnistamisen menetelmiä että valittuja osaamisalueita. Onko insinöörin työssä suoriutumisen kannalta matemaattisen osaamisen tunnistaminen keskeistä? Pilottiin osallistujissa oli mukana sekä jo tutkinnon suorittaneita, että niitä, joiden opinnot olivat jääneet kesken. Miksi jo tutkinnon suorittanut ja tutkintotodistuksen rinnastuksen jo Suomessa tehnyt halusi osallistua osaamisen tunnistamiseemme? Mikä on osallistujan saama hyöty osaamisen tunnistamisesta, selvinnee vasta pidemmällä seurannalla, kun arviointia tehdään heidän ohjautumisestaan tarkoituksenmukaisille koulutus- ja urapoluille. Miten saan mahdollisuuden näyttää osaamiseni, erityisesti asenteeni, motivaationi ja tahtoni tehdä mitä tahansa järkevää, joka hyödyttäisi itseni lisäksi myös Suomea? Miten ja missä saan oikeaa osaamista lisää, jotta saan varmasti töitä? Näitä kysymyksiä meille Metropoliaan nyt tulee. Täytyy nöyränä tässä vaiheessa todeta, että aika isojen asioiden äärellä olemme nyt keväällä käynnistyneessä SIMHE-projektissa, jossa yhteistyössä opetus-ja kulttuuriministeriön, opetushallituksen, CIMOn, työ-ja elinkeinoministeriön sekä UniPID-verkoston edustajien kanssa pohdimme uusia malleja, joilla korkeakoulukelpoisten ja korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden osaamista tunnistetaan ja ohjataan heitä tarkoituksenmukaisille koulutus-ja urapoluille. Uudelle palvelukonseptillemme on selvää tilausta - toivottavasti työnantajat ja koulutuksenjärjestäjät tarttuvat tähän uuteen potentiaaliin ja saamme käännettyä yhteiskunnallisen keskustelun yhä enemmän mahdollisuuksien suuntaan! Kohtaavatko yksilön ja yhteiskunnan käsitykset tarkoituksenmukaisista koulutus- ja urapoluista? Myös tätä aihetta pohdimme myöhemmin Monta muuttujaa -blogissa.
