Monta muuttujaa

Tehtävänä koulutettujen maahanmuuttajien osaamisen tunnistaminen ja ohjaus

Avainsana: maahanmuuttaja

Tuore julkaisu avaa maahanmuuton vastuukorkeakoulutoimintaa Suomessa
8.11.2018
Elina Ala-Nikkola

Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaamisen hyödyntäminen ja työllistyminen on Suomelle tärkeää. Osaava työvoima vahvistaa maan kilpailukykyä ja hyvinvointia, ja onnistunut kotouttaminen avaa uusia mahdollisuuksia ja ehkäisee syrjäytymistä. Lähtömaiden erilaiset tutkintorakenteet, osaamisvaatimukset, maahanmuuttajien kielitaidon puute sekä kulttuuriset erot aiheuttavat kuitenkin haasteita maahanmuuttajien hakeutumisessa tarkoituksenmukaisille ura- ja koulutuspoluille Suomessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnan avulla tuetaan ura- ja koulutuspolkujen löytymistä Suomessa. Toimintaa toteuttavassa SIMHE-verkostossa (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland) toimii vuonna 2018 kuusi korkeakoulua, jotka tarjoavat korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille ohjausta ja neuvontaa sekä osaamisen tunnistamisen palveluja. Toimintaa on kehitetty kolmen vuoden ajan. Tällä viikolla ilmestyi artikkelikokoelma, ensimmäinen julkaisu, joka nivoo yhteen SIMHE-työssä mukana olleiden eri toimijoiden, asiantuntijoiden sekä ennen kaikkea palveluja käyttäneiden maahanmuuttaja-asiakkaiden kokemuksia, palvelukokonaisuuksia ja tarinoita. Artikkelikokoelma luo kuvaa niin ohjauksesta, osaamisen tunnistamisesta kuin erilaisten yhteistyökokeilujen ja -verkostojen merkityksestä maahanmuuttajatyössä. Siten se toimii hyvänä apuna maahanmuuttajien integroimiseen liittyvissä rajapinnoissa erityisesti korkeakoulutuksen näkökulmasta. Julkaisun on koonnut Metropolian Ammattikorkeakoulun SIMHE-palvelut. Tutustu julkaisuun >> Lisätietoja: julkaisut (at) metropolia.fi

Lue lisää

Valmentavan koulutuksen opetussuunnitelma tukee maahanmuuttajien etenemistä ammattikorkeakouluun ja yliopistoon
19.6.2018
Tiina Hirard

Maahanmuuttajien korkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen tarve on kasvanut viime vuosina (1). Koulutusta järjestävät ammattikorkeakoulut ovatkin aloittaneet yhteistyön valmentavan koulutuksen kehittämiseksi ja hyvien käytäntöjen yhtenäistämiseksi (2). Kehittämis- ja opetussuunnitelmatyötä viitoittavat kysymykset siitä, millaisiin opintoihin valmentava koulutus valmentaa ja millaisiksi opiskelijoiden koulutuspolut muodostuvat valmentavan koulutuksen jälkeen. Valmentaako koulutus sekä ammattikorkeakouluun että yliopistoon? Ammattikorkeakoululain (10 §) (3) mukaan ammattikorkeakouluissa voidaan järjestää maahanmuuttajille maksutonta koulutusta, jonka tavoitteena on antaa kielelliset ja muut valmiudet ammattikorkeakouluopintoja varten. Valmentavassa koulutuksessa onkin usein perehdytty ammattikorkeakoulututkintoja vastaaviin aloihin sekä valmennettu opiskelijoita ammattikorkeakoulujen valintakokeisiin. Lisäksi opiskelijoille on markkinoitu ensisijaisesti ammattikorkeakoulujen tutkintokoulutuksia, ja suurin osa valmentavan koulutuksen jälkeen tutkinto-oikeuden saaneista onkin aloittanut tutkinto-opinnot nimenomaan ammattikorkeakoulussa (4). Opetus- ja kulttuuriministeriö (5) esittää, että valmentavan koulutuksen tulee toimia väylänä myös yliopisto-opintoihin. Yliopisto-opintoihin valmentaminen on kuitenkin koettu ammattikorkeakouluissa haastavaksi, sillä yliopistoissa on runsaasti erilaisia tutkinto-ohjelmia, joita ammattikorkeakouluissa ei juurikaan tunneta. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tekemän selvityksen mukaan korkeakoulujen olisi tehtävä entistä laajempaa ja tiiviimpää yhteistyötä, jotta valmentava koulutus voisi valmentaa myös yliopisto-opintoihin (4). Yhteistyötä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä Yksi askel tiiviimpään yhteistyöhön on otettu Valmentavasta valmiiksi -hankkeessa (6), jossa ammattikorkeakoulut ovat selvittäneet yliopistojen tarpeita valmentavan koulutuksen osalta. Huhtikuussa 2018 haastateltiin SIMHE-vastuukorkeakoulutoiminnan yhteyshenkilöitä niin Helsingin, Turun kuin Jyväskylänkin yliopistossa. Haastatteluissa yliopistojen edustajilta tiedusteltiin muun muassa, miten valmentava koulutus palvelisi yliopistoja kaikkein parhaiten, mihin yliopiston tutkinto-ohjelmiin suuntautuu eniten maahanmuuttajia sekä millaisia opiskelutaitoihin liittyviä haasteita maahanmuuttajien kohdalla mahdollisesti esiintyy. Tärkeimpiä taitoja ovat suomen ja englannin kielen taito sekä yleiset opiskeluvalmiudet Tärkeimpinä valmentavan koulutuksen tavoitteina ja sisältöinä yliopistoissa nähtiin opiskelijoiden kielitaidon sekä yleisten opiskeluvalmiuksien kehittäminen. Suomen kielen lisäksi nostettiin esiin englannin kielen taito, jonka merkitys korostuu yliopistoissa kenties vielä ammattikorkeakoulujakin enemmän. Yliopistoissa pidettiin sekä englannin että suomen kielen taidon vähimmäisvaatimuksena tutkintokoulutuksessa taitotasoa B2 (ks. tarkemmin Eurooppalainen viitekehys) (7). Suomen kielen taitotasoa B2 pidetään vähimmäisvaatimuksena myös ammattikorkeakoulujen tutkintokoulutuksissa (8). Yleisistä opiskeluvalmiuksista yliopistoissa nostettiin esiin esimerkiksi opiskelijan itseohjautuvuus, ryhmätyöskentelytaidot, tietotekniset taidot, itsearviointitaidot, argumentointitaidot, tiedonhakutaidot, lähteiden käyttö ja lähdekritiikki sekä opitun asian ja oman osaamisen kuvaaminen omin sanoin. Samat taidot korostuvat myös ammattikorkeakouluopiskelussa, ja niitä kehitetäänkin jo valmentavan koulutuksen aikana. Korkeakoulujen tarpeet ohjaavat valmentavan koulutuksen opetussuunnitelmaa Suomen ja englannin kielen sekä yleisten opiskeluvalmiuksien merkitys on huomioitu kevään 2018 aikana laadituissa valmentavan koulutuksen opetussuunnitelmasuosituksissa. Suositusten mukaan koulutukseen sisältyy runsaasti muihin sisältöihin integroituja suomen kielen opintoja, jotta kielitaito voi koulutuksen aikana kehittyä tasolta B1 tasolle B2. Jatkossa valmentavan koulutuksen opetussuunnitelmaan sisältyy myös englannin opintoja. Niin yliopistoissa kuin monessa ammattikorkeakoulussakin osa tutkinto-opiskelusta suoritetaan englanniksi, ja opiskelijan on pystyttävä ymmärtämään ja hyödyntämään englanninkielistä oppimateriaalia. Yleisiä opiskeluvalmiuksia kehitetään koko valmentavan koulutuksen ajan sekä erillisellä opiskeluvalmiuksiin keskittyvällä opintojaksolla. Lisäksi opetussuunnitelmaan sisältyy matematiikan opintoja, joiden tavoitteena on kehittää myös yleisiä loogisia päättely- ja ongelmanratkaisutaitoja. Tarjolla sekä alapainotteisia että yleisiä valmentavan koulutuksen opintoja Opetus- ja kulttuuriministeriön (5) mukaan valmentavan koulutuksen tarjonnan on oltava aloittaisesti kattavaa. Koulutusta järjestetään eniten sosiaali- ja terveysalalla sekä liiketalouden ja tekniikan alalla. Sosiaali- ja terveysalan koulutuksen voidaan nähdä valmentavan myös lääkärin tai vaikkapa sosiaalityöntekijän koulutukseen, mutta muutoin valmentavan koulutuksen alakohtaisissa sisällöissä ei ole aikaisemmin juurikaan huomioitu eri yliopistokoulutuksiin pyrkiviä opiskelijoita. Yliopistoissa maahanmuuttajat suuntautuvat usein esimerkiksi lääke- ja oikeustieteellisiin opintoihin sekä opettajakoulutukseen. Jatkossa valmentavan koulutuksen riittävyyttä ja kattavuutta lisätään ammattikorkeakoulujen yhteisellä verkkototeutuksella, jossa opiskelija voi alapainotteisten opintojen sijaan valita myös monialaiset opinnot. Monialaisissa opinnoissa opiskelijan on mahdollista perehtyä omavalintaiseen tai vaikkapa useampaankin itseään kiinnostavaan alaan. Kirjoittaja: Tiina Hirard (FM) toimii Turun ammattikorkeakoulussa kieltenopettajana sekä Koulutuksen kehittämisen yksikössä, jossa hänen tehtävänään on maahanmuuttajille suunnatun koulutuksen kehittäminen. Lähteet: Saarinen, Taina, Vaarala, Heidi,Haapakangas, Eeva-Leena & Kyckling, Erja 2016. Kotimaisten kielten koulutustarjonta kansainvälisille korkeakouluopiskelijoille. Jyväskylän yliopisto, Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Jyväskylä 2016. https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/49934/978-951-39-6632-4.pdf?sequence=1 (luettu 6.5.2018) Stenberg, Heidi. 2018. Valmentava koulutus edistää maahanmuuttajan korkeakouluopintoihin pääsyä. Monta muuttujaa -blogi. https://blogit.metropolia.fi/montamuuttujaa/2018/03/27/valmentava-koulutus-edistaa-maahanmuuttajan-korkeakouluopintoihin-paasya/ (luettu 6.5.2018) Ammattikorkeakoululaki 932/2014. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140932 (luettu 8.6.2018) Lepola, Laura. 2017. Ammattikorkeakoulujen maahanmuuttajille järjestämä korkeakouluopintoihin valmentava koulutus vuosina 2010–2017. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 2017:15. https://karvi.fi/app/uploads/2017/06/KARVI_1517.pdf (luettu 6.5.2018) Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016. Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi – kipupisteet ja toimenpide-esitykset, Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:1. http://www.cimo.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/cimo/embeds/cimowwwstructure/79521_okm1.pdf (luettu 6.5.2018) Valmentavasta valmiiksi -hanke. http://www.metropolia.fi/tutkimus-kehittaminen-ja-innovaatiot/hankkeet/valmentavasta-valmiiksi/ (luettu 6.5.2018) Eurooppalainen viitekehys. https://europass.cedefop.europa.eu/sites/default/files/cefr-fi.pdf (luettu 8.6.2018) Lemettinen, Outi. 2018 Askelmerkkejä maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen opiskelijavalintaan. https://blogit.metropolia.fi/montamuuttujaa/2018/04/20/askelmerkkeja-maahanmuuttajien-valmentavan-koulutuksen-opiskelijavalintaan/ (luettu 6.5.2018) Artikkelikuva: www.pixabay.com, StockSnap, CC0

Lue lisää

Suuntaviivoja kansainvälisyyteen ohjausalan ammattilaisille
placeholder-image
8.6.2018
Marianne Autero

Ohjausalan ammattilaisen työllä voi olla suuri merkitys siihen millaisia ratkaisuja ihminen elämässään tekee tai miten hänen osaamisensa tulee hyödynnetyksi työelämässä. Kansainvälisyyden lisääminen on tällä hetkellä tärkeää Suomessa niin maahanmuuttajan kuin Suomesta lähtevänkin osaamisen näkökulmista. Tässäkin työssä ohjausalan ammattilaiset voivat tuoda uusia mahdollisuuksia ja ratkaisumalleja: he auttavat ja tukevat ohjattavaa löytämään oikean väylän osaamisensa täydentämiseen ja hyödyntämiseen myös kansainvälistymisen näkökulmasta. Euroguidance tukee ohjausalan kansainvälisyyttä Ohjausosaamisen potentiaali on huomioitu myös Suomen kansainvälistymisstrategiassa. (1). Ohjausalan ammattilaisten työn apuna Suomessa toimii Euroguidance-keskus, joka tukee ohjausalan ammattilaisten osaamisen kehittymistä erityisesti kansainvälistymisen näkökulmasta. Työskentelen Metropolia Ammattikorkeakoulussa ohjaustehtävissä ja kehitän työssäni maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen tähtääviä toimintatapoja (SIMHE Metropolia). Toimintakaudella 2018-2020 olen mukana Euroguidance-keskuksen työn tukena toimivassa asiantuntijaryhmässä yhdessä eri ohjausalojen edustajien kanssa (*). Asiantuntijaryhmämme tarkastelee ja tukee Euroguidance -toimintaa eri näkökulmista ja on myös osa Euroguidance -tiimin itsearviointiprosessia. Jokainen jäsen tuo työskentelyyn lisäksi kansainvälisyys- ja ohjausosaamistaan niin omalta alaltaan kuin alueeltaan Suomessa. Kansainvälisyys vaatii monia näkökulmia ja monenlaista ohjausta Ensimmäinen asiantuntijaryhmämme tapaaminen oli toukokuun alussa Opetushallituksessa. Vietimme tiiviin iltapäivän keskustellen siitä, millaisin keinoin suomalaisia, ja etenkin nuoria, tulisi tukea kansainvälistymisessä osana urapolkuaan. Esille nousivat kansainvälisyyteen ohjaamisen tarve kaikilla kouluasteilla sekä erityisesti globaalit muutokset ja digitalisaatio sekä niiden tuomat haasteet ja hyödyt ohjauksessa ja työelämässä. Totesimme keskustelumme aikana, että maahanmuuttajat tuovat puolestaan toisenlaisen näkökulman kansainvälisyyteen, sillä heidän ohjauksessaan keskeistä on nimenomaan suomalaiseen yhteiskuntaan integroiminen koulutuksen tai työn kautta. Euroguidance työryhmän jäsen Jaakko Helander huomioi, että maahanmuuttajat ja myös ohjaushenkilöstö tarvitsevat välineitä maahanmuuttajien aiemmin hankitun osaamisen tunnistamiseen ja ohjaukseen soveltuville jatkopoluille (2). Opetushallituksen vastaavan asiantuntijan, Irma Garamin, pitämä esitys toukokuun alussa julkaistusta tutkimuksestaan koskien suomalaisia tutkinto-opiskelijoita ulkomaisissa korkeakouluissa (3) toi mielenkiintoisen lisän tapaamiseemme. Suomalaiset opiskelijat pohtivat ulkomailla opiskellessaan pitkälti samoja asioita kuin maahanmuuttajataustaiset korkeasti koulutetut Suomessa: miten minun osaamiseni tunnistetaan Suomessa, ja miten sopeudun palatessani suomalaiseen yhteiskuntaan? Vain noin neljännes opiskelijoista uskoikin tutkimuksen mukaan palaavansa takaisin Suomeen. (4). Yhdessä eteenpäin Osaavan työvoiman saaminen Suomeen on keskeinen osa tämän hetkistä maahanmuuttopolitiikkaa, sillä Suomessa tarvitaan kansainvälistä osaamista monilla eri aloilla. SIMHEn ohjausasiakkaat sekä myös korkeakoulujen ulkomaiset tutkinto-opiskelijat tulisikin nähdä voimavarana, ja heidän yhteiskuntaan integroimisensa ja osaamisen tunnistamisensa tulisi tuoda yhä vahvemmaksi osaksi Suomen kansainvälistymistrategiaa myös ohjauksen näkökulmasta. (1). SIMHE-työssä Metropoliassa olemmekin tehneet tiivistä yhteistyötä ja verkostoituneet lukuisten koulutus- ja ohjausalojen toimijoiden kuten Ohjaamojen, toisen ja korkea-asteen oppilaitosten sekä kotokoulutusorganisaatioiden kanssa viimeisen kahden vuoden aikana. Lisäksi olemme tehneet paljon yhteistyötä Opetushallituksen eri yksiköiden kanssa, jotta voimme palvella yhä paremmin maahanmuuttajataustaisia ohjausasiakkaitamme. Aloitimme ja päätimme yhteisen Euroguidance-asiantuntijaryhmän iltapäivämme kiteyttämällä jokaisen odotukset ja päivän tunnelmat yhteen sanaan. Minun päätösanakseni nousi ensimmäisenä mieleen eteenpäin, sillä sain iltapäivästä paljon uusia ajatuksia ja ideoita SIMHE-ohjaustyöni tekemiseen. Uskon myös, että yhteinen verkostomatkamme tulee olemaan hyödyllinen ja antoisa niin Euroguidance-keskuksen kuin jokaisen ohjaustyön asiantuntijankin kannalta. *) Asiantuntijaryhmän jäsenet on nimetty SIMHE-Metropolian lisäksi Opetus- ja kulttuuriministeriöstä, Työ-ja elinkeinoministeriöstä, Opetushallituksesta, Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitoksesta, HAMK Ammatillisesta opettajakorkeakoulusta, Itä-Suomen yliopiston ohjauskoulutuksesta, Suomen opinto-ohjaajat ry:stä, Koordinaatti, Nuorten tieto-ja neuvontatyön kehittämiskeskuksesta, ELY-keskuksesta, Ohjaamosta, Ylä-Savon ammattiopistosta, Lehtipuun peruskoulusta, TE-palveluista ja Tokmanni Oy:stä. Lähteet 1. Töihin Suomeen - Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma työperusteisen maahanmuuton vahvistamiseksi. 2018. Sisäministeriön julkaisu 1/2018. Sisäministeriö: Helsinki Haettu [1.6. 2018] osoitteesta http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/160444 2. Parkkonen, V. & Helander, J. (2017). Uusia keinoja korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen. HAMK Unlimited Professional 24.8.2017. Haettu [1.6. 2018] osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/urareitti-hanke/ 3. Garam I. (2018) Suomalaisten tutkinto-opiskelu ulkomaisissa korkeakouluissa. Tuloksia kyselystä. Raportit ja selvitykset 2018:18 https://www.oph.fi/download/190562_suomalaisten_tutkinto-opiskelu_ulkomaisissa_korkeakouluissa.pdf 4. Faktaa express https://www.oph.fi/julkaisut_2018/faktaa_express_5a_2018 Euroguidance http://www.cimo.fi/palvelut/euroguidance Maailmalle.net http://maailmalle.net/  

Lue lisää

Askelmerkkejä maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen opiskelijavalintaan
placeholder-image
20.4.2018
Outi Lemettinen

Maahanmuuttajien suomen kielen taidolla on keskeinen merkitys onnistuneiden opiskelijavalintojen teossa valmentavaan koulutukseen. Tämä selviää ammattikorkeakouluille toteutetusta kyselytutkimuksesta. Kyselystä selviää myös, että valmentavan koulutuksen opiskelijavalinnassa tulisi käyttää erillistä valintakoetta. Valmentava koulutus on polku opintoihin Valmentavien koulutusten tarkoituksena on antaa maahanmuuttajille riittävät valmiudet hakeutua korkeakouluopintoihin ja menestyä niissä. Opiskelijoille maksuttomissa opinnoissa on painotettu erityisesti korkeakouluopintojen edellyttämän kielitaidon vahvistamista sekä itsenäisen ja tutkivan opiskelutavan omaksumista (Opetus- ja kulttuuriministeriö). Ammattikorkeakouluille tehdyssä, Metropolian koordinoimassa, Valmentavasta valmiiksi -hankkeen kyselytutkimuksessa* selvitettiin, millainen valintaprosessi on ollut tähän mennessä käytössä eri ammattikorkeakouluissa. Valmentavasta valmiiksi -hankkeen tavoitteena on yhtenäistää hakuprosesseja- ja periaatteita sekä laatia kansalliset suositukset valmentavalle koulutukselle. Lisäksi hankkeen tavoitteena on, että yhä useampi maahanmuuttaja löytää tietoa valmentavista koulutuksista ja saa niiden avulla valmiuksia hakea opiskelemaan suomalaisessa korkeakoulussa. Kielitaito kynnyksenä opinnoille? Hakijan kielitaito nousee kaikissa kyselytutkimuksen vastauksissa keskeisenä esiin. Kyselyn mukaan valmentavaan koulutukseen hakevilta edellytettävä suomen kielen taito vaihtelee ammattikorkeakouluittain. Useimmiten edellytettiin suomen kielen osaamista joko A2 tai B1 -tasoilla (ks. tarkemmin kielten taitotasoasteikko). Käytännössä se tarkoittaa, että ainakin kielen perusteet tulee olla hallussa jo valmentavaan koulutukseen haettaessa. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen KARVIn selvityksen mukaan suurin etenemisen este korkeakouluopintoihin onkin kielitaito. Heikommin suomea taitavat karsiutuvat herkästi pääsykokeilla pois, vaikka muut valmiudet opintoihin saattaisivatkin olla kunnossa. Karvin arviointisuunnittelija Laura Lepola kertoi Valmentavasta valmiiksi —hankkeen käynnistysseminaarissa, että opiskelijat ovat kokeneet valmentavan koulutuksen hyödylliseksi. Erityisesti suomalaiseen korkeakoulukulttuuriin tutustuminen ja suomen kielen opiskelu on koettu tärkeäksi. Suomen kielen osaamisen tarvetta on tutkittu maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen osalta mm. VOIMAA-hankkeessa. Opiskelijoiden kielitaidon lähtötasona tulisi olla B1, jotta mahdollistettaisiin valmennusjaksoille osallistuneiden kielitason kehittyminen vähintään tasolle B2, joka välttämätöntä suomen kielisissä korkeakouluopinnoissa (Valmu2011). Valintakokeella valmentavaan koulutukseen Yleensä ammattikorkeakoulun valmentavaan koulutukseen hakijalla tulee olla ammattikorkeakouluopintoihin vaadittava yleinen hakukelpoisuus. Ammattikorkeakoulu voi lisäksi käyttää ns. harkinnanvaraista valintaa, jos hakijan tietojen ja taitojen katsotaan riittävän opintoihin, mutta hakukelpoisuuden tuottavaa tutkintoa ei ole. Kyselytutkimuksen mukaan useimmiten valinta valmentavaan koulutukseen on tapahtunut sitä varten räätälöidyllä valintakokeella. Kyselyyn vastanneet ammattikorkeakoulut olivat yhtä mieltä siitä, että valmentavaan koulutukseen on tärkeää tulevaisuudessakin järjestää erillinen valintakoe. Haku koulutuksiin tulisi toteuttaa 1-2 kertaa vuodessa. Kansallisia valintasuosituksia rakennettaessa onkin syytä miettiä millä tasolla valintakoetta yhtenäistetään. Esimerkiksi Kirsi Talmanin tutkimus osoittaa, että kahdella erilaisella valintakoemenetelmällä (kirjatentti ja soveltuvuuskoe) valikoitui pienistä eroista huolimatta osaamiseltaan ja opiskelumotivaatioltaan hyvin samanlaisia opiskelijoita (Talman2014). Tulokset apuna uuden toimintamallin kehittämisessä Valmentavasta valmiiksi -hankkeessa luodaan syksyllä 2018 yhteinen suositus ja toimintamalli valmentavan koulutuksen hakuprosessiin ja valinnan periaatteisiin hyödyntäen saatuja tutkimustuloksia. Keväällä 2019 toteutetaan valmentavan koulutuksen hakuprosessin ja valintakokeen pilotointi. Valmentavasta valmiiksi -hanke Valmentavasta valmiiksi -hanke vastaa tarkoituksenmukaisen koulutuspolun kehittämistarpeeseen erityisesti niiden maahanmuuttajien osalta, joiden tavoitteena ovat korkeakouluopinnot Suomessa. Hanke on Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) rahoittama. Hanketta toteuttavat yhdessä Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Karelia ammattikorkeakoulu, Lahden ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu Oy, Oulun Ammattikorkeakoulu Oy, Saimaan ammattikorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu Oy ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (XAMK). * Valmentavan koulutuksen hakuprosessiin liittyvä kysely ammattikorkeakouluille toteutettiin keväällä 2018. Kyselytutkimus käsitteli valmentavien koulutusten valinta- ja hakuperusteita ja siinä oli kohderyhmänä Valmentavasta valmiiksi -hankkeen kumppanikorkeakoulut. Kyselytutkimukseen tuli vastauksia yhteensä N= 12. Lähteet: Lepola, Laura. 2017. Ammattikorkeakoulujen maahanmuuttajille järjestämä korkeakouluopintoihin valmentava koulutus vuosina 2010–2017. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Talman Kirsi. 2014. Hoitotyön koulutuksen opiskelijavalinnat. Seurantatutkimus kahden valintakoemenetelmän yhteydestä opiskelijoiden osaamiseen ja opiskelumotivaatioon. Väitöskirja. Turun yliopisto Valmu, Jenni. 2011. Kielioppia ja kielen oppimista. Teoksessa Laasonen M. & Keränen P. (toim.). Puurtajasta uranuurtajaksi. Uusia väyliä maahanmuuttajien ammattikorkeakouluopintoihin ja urakehitykseen. Metropolia Ammattikorkeakoulu Maahanmuuttajien koulutus. Opetus- ja kulttuuriministeriö. http://minedu.fi/maahanmuuttajien-koulutuksen-kehittaminen (luettu 13.4.) Kielten taitotasot eurooppalaisen viitekehyksen mukaan. Tampereen ammattikorkeakoulu. http://www.tamk.fi/documents/10181/141089/kielten_taitotasot.pdf/d2d01ba4-8aa0-430b-9d1d-00f0bec811d7 (luettu 13.4.) Kuka voi hakea ammattikorkeakouluun? Opintopolku.fi. https://opintopolku.fi/wp/ammattikorkeakoulu/kuka-voi-hakea-ammattikorkeakouluun/ (luettu 13.4) Lue lisää: AMMATTIKORKEAKOULUJEN MAAHANMUUTTAJILLE JÄRJESTÄMÄ KORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS VUOSINA 2010–2017 Valmentavasta valmiiksi -hanke Valmentavasta Valmiiksi -hankkeessa ratkaistaan maahanmuuttajien haasteita päästä korkeakoulutukseen Puurtajasta uranuurtajaksi uusia väyliä maahanmuuttajien ammattikorkeakouluopintoihin ja urakehitykseen Hoitotyön valintakoekäytännöt tutkittiin: kirjatentti ajaa saman asian kuin soveltuvuuskoe (Väitös: MSc Kirsi Talman, 6.6.2014, hoitotiede)          

Lue lisää

Valmentava koulutus edistää maahanmuuttajan korkeakouluopintoihin pääsyä
27.3.2018
Heidi Stenberg

Maahanmuuttajien korkeakoulutukseen pääsyä tuetaan Suomessa valmentavalla koulutuksella. Koulutusta järjestetään kuitenkin toistaiseksi korkeakouluissa kirjavin ja keskenään erilaisin tavoin. Tänä vuonna korkeakoulut ovat aloittaneet yhteistyön yhtenäisyyden lisäämiseksi ja toiminnan parantamiseksi. Valmentavan koulutuksen nykytila Valmentavaa koulutusta järjestetään tavoitteena “antaa opiskelijalle kielelliset ja muut tarvittavat valmiudet ammattikorkeakouluopintoja varten” (ammattikorkeakoululaki, §17). Tämän tarkempia ohjeita koulutusten järjestämiseen ei ole annettu vaan ammattikorkeakoulut ovat voineet järjestää koulutusta niin sisällöllisesti, menetelmällisesti kuin kestoltaankin hyvin vaihtelevasti. Valmentava koulutus on valmentanut erityisesti ammattikorkeakouluopintoihin, vaikka osallistujilla onkin saattanut olla hyvin vaihtelevia toiveita tulevaisuuden koulutuspaikkansa suhteen. KARVIn (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus) selvityksen mukaan valmentavaan koulutukseen osallistujille tärkeimmät syyt koulutukseen osallistumiselle ovat: 37% halusi päästä jatkamaan opintoja ammattikorkeakoulussa ja 8% yliopistossa 25% halusi parantaa ensisijaisesti  kielitaitoa 14% ilmoitti tärkeimmäksi syyksi töihin pääsemisen. (KARVI julkaisut 2017:15). Kaiken kaikkiaan valmentava koulutus on kuin pisara meressä ammattikorkeakoulujen laajassa koulutustarjonnassa. Vuosina 2010–2017 valmentavaa koulutusta on järjestetty 13 ammattikorkeakoulussa ja opintoihin on osallistunut yli 700 henkilöä. Tulevaisuuden valmentava koulutus? Kansallinen koulutuksen arviointikeskus KARVI on selvittänyt valmentavan koulutuksen kehittämistarpeita. Selvityksen mukaan keskeisimpiä tavoitteita valmentavan koulutuksen kehittämiselle ovat: yhä useampi pääsee valmentavan koulutuksen avulla jatkamaan opintojaan korkeakoulussa valmentavien koulutusten kansallinen tarjonta, käytänteet ja saatavuus paranevat ja yhdenmukaistuvat korkeakoulujen toimintakulttuuri edistää maahanmuuttajien osallisuutta ja integraatiota ympäröivään yhteiskuntaan uudenlaisia yhteistyörakenteita hyödyntäen. (KARVI, 2017, Ammattikorkeakoulujen maahanmuuttajille järjestämä korkeakouluopintoihin valmentava koulutus vuosina 2010–2017) Ratkaisuja kansallisen verkoston avulla Valmentavasta Valmiiksi  -hankkeessa (2018-2020) yhdeksän ammattikorkeakoulua etsii yhdessä ratkaisuja valmentavan koulutuksen kehittämistarpeisiin. Projektityöskentely käynnistyi intensiivisesti tammikuun 2018  käynnistysseminaarissa, kun saimme lähes 30 asiantuntijaa saman katon alle pohtimaan miten ja millä toimenpiteillä vastaamme projektin tavoitteisiin. Seminaarissa opetusministeriön edustaja täsmensi projektille asetettuja odotuksia rahoittajan näkökulmasta.  Asiantuntijat jakoivat eri organisaatioiden hyviä käytänteitä, tunnistivat haasteita ja pallottelimme yhdessä eri ratkaisuvaihtoehtoja, joista saimme palautetta myöhemmin myös projektin ohjausryhmältä. Ohjausryhmän moninaisuus mahdollistaa laaja-alaisen näkökulman tuomisen kehittämistyöhön. Ohjausryhmässä vaikuttaa esimerkiksi Iranista neljä vuotta sitten Suomeen muuttanut insinööri Maryam Ghelichkhan, jolla on henkilökohtaista kokemusta sekä Metropolian tekniikan alan valmentavasta koulutuksesta että sähkö-ja automaatiotekniikan suomenkielisessä tutkinto-ohjelmassa opiskelusta. Maryam työskentele myös  Helsingin osaamiskeskuksessa opintojen ohessa ja tuo tätä kautta laajemman näkemyksen maahanmuuttajaväestön tarpeista ohjausryhmätyöskentelyyn. Monenlaisia tuloksia luvassa Projektin lopullisten tulosten vakiintuminen ammattikorkeakoulujen toimintaan on nähtävissä projektin päätyttyä vuonna 2020. Jaamme matkan varrella tietoa projektin etenemisestä niin artikkeleiden, blogien kuin seminaarienkin välityksellä. Kesäkuun seminaarissa esittelemme uuden korkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen opetussuunnitelman rakenteen, ehdotuksen valmentavan koulutuksen haku- ja valintaperusteista ja esittelemme hyviä maahanmuuttajien korkeakoulussa osallisuutta lisääviä käytänteitä. Projektin tuloksina emme odota vaan aiemmin kuvaamiini tavoitteisiin pääsyä vaan myös huikeita oppimiskokemuksia yhdessä tekemällä ja luovasti kipinöimällä. Projektipäällikkönä toivonkin, että me kaikki yhteisellä kehittämispolulla kulkevat kulkisimme myös kohti ­Susanna Rahkamon kuvaamaa huippuosaajaksi kehittymisen spiraalia (Kauppalehti 12.3.2018). Tammikuun käynnistyseminaarissa, Susanna Rahkamoa lainaten, kipinöimme jo luovasti. Valmentavasta Valmiiksi projektissa kiinnitämmekin erityisesti huomiota kysymiseen ja ajatusten pallotteluun, näkemyksen muodostamiseen, soveltamiseen, uskoon omaan tekemiseen, sisäiseen paloon ja periksi antamattomaan työhön - tavoittelemmekin kehittämispolkumme päätepysäkkinä myös projektin asiantuntijoiden alan huippuosaamista. Hyppää mukaan Valmentavasta Valmiiksi kehittämispolulle! Tule mukaan 4. kesäkuuta Bulevardin kampukselle kuulemaan kevään työskentelymme tuloksista ja haastamaan meitä kehittämis- ja kehittymistyössämme eteenpäin! Lue lisää http://www.metropolia.fi/tutkimus-kehittaminen-ja-innovaatiot/hankkeet/valmentavasta-valmiiksi/ https://karvi.fi/app/uploads/2017/06/KARVI_1517.pdf http://www.metropolia.fi/ajankohtaista/uutiset/?tx_ttnews%5Btt_news%5D=6166&cHash=19588e564c1fa43209c5f7e5158651db https://www.kauppalehti.fi/uutiset/luova-kipinointi-siivottava-huippu-asiantuntijaksi/LSJmbVkE?ref=twitter:56e5      

Lue lisää

Hyvän mielen joululahja tai uudenvuodenlupaus
19.12.2017
Niina Tapanainen

"Kiitos Niina, nyt olen kuin uusi ihminen.” Tämän palautteen kuulin asikkaaltani SIMHE-Metropoliassa vain koska tein työtäni ja keskustelin hänen kanssaan tunnin ohjauskeskustelussa. Asiakkaamme ovat kaikenikäisiä aikuisia, jotka ovat muuttaneet Suomeen mistä vain maailmalta, suurin osa EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta (ks. OKM 2017, 25). Ohjaajan työni on todella palkitsevaa, koska asiakkaani ovat äärettömän kiitollisia ajastani. Olemmekin SIMHE-Metropolialla tunnistaneet kuinka ”tärkeää on auttaa maahanmuuttajataustaisia ymmärtämään aiemman koulutuksen ja työkokemuksen yhteensopivuus nimenomaan suomalaisessa kontekstissa ja näkemään omat mahdollisuutensa Suomessa” (Autero & Helander 2017). Yksi suurimmista haasteista maahanmuuttajille on kontaktien puute, vaikka monet kertovat haluavansa tutustua suomalaisiin. Sinäkin voit saada antoisia kohtaamisia Suomessa asuvien maahanmuuttajien kanssa. Voit valita elämäntilanteesi mukaan, haluatko antaa aikaasi, tukea toimintaa rahallisesti vai huomioida arjen kohtaamiset esimerkiksi harrastuksissa tai joukkoliikennevälineissä. Jos haluat olla yksi niistä, jotka ojentavat kätensä ja haluavat auttaa integraatiossa, vaihtoehtoja on monia. Tässä muutamia esimerkkejä: Mentorointiohjelmat Useat tahot järjestävät mentorointiohjelmia, joissa maahanmuuttaja mentorin avulla kuulee suomalaisesta työelämästä ja oppii ymmärtämään, miten voisi edistää työllistymistä omalle alalleen. Jos haluaisit maahanmuuttajan mentoriksi, löydät täältä listattuna vaihtoehtoja. Muutamiin ohjelmiin on parhaillaan haku käynnissä — ilmoittaudu vaikkapa joulun pyhinä mukaan ja anna hyvän mielen joululahja! ­ Ystävätoiminta Jos koet tärkeimmäksi olla läsnä maahanmuuttajan arjessa ja päästä kertomaan vinkkejä ja vaihtamaan kokemuksia, niin ystävätoiminta voisi olla sinua varten. Ystävätoimintaa maahanmuuttajille järjestää ainakin SPR sekä maahanmuuttajaäideille MLL. Jos sinun tai jonkun läheisesi aika ei juuri nyt riitä vapaaehtoistoimintaan, molempien järjestöjen sivuilta löytyy ohjeet toiminnan tukemiseen jäsenyydellä tai lahjoituksella. Sosiaaliset tapahtumat Esitin Euroguidancen järjestämän tilaisuuden puheeni lopuksi haasteen, jonka voit ottaa vastaan vaikka uudenvuodenlupauksena. Voisitko kysyä maahanmuuttajakontaktejasi mukaan seuraavaan mielenkiintoiseen ja hyödylliseen tapahtumaan? Se voi olla konferenssi, rekrytointimessu, verkostoitumistilaisuus tai sosiaalinen tapaaminen. Haasteena on saada maahanmuuttajia mukaan erityisesti tapahtumiin, joissa he ovat vähemmistönä enemmän kuin ympäröivässä yhteisössä. Suomi siirtyi tässä kuussa toiselle vuosisadalleen. Lähdetkö mukaan edistämään uutta vuosisataa antamalla jonkin näistä hyvän mielen lahjoista tai uudenvuodenlupauksista?   Lähteet: Autero, Marianne & Helander, Jaakko (2017) Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen tukevat integroitumista. HAMK Unlimited Professional 9.10.2017. Haettu 9.12.2017 osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/maahanmuuttajien-ohjaus OKM (2017) Maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminta. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:38. Luettavissa myös sähköisesti osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-502-0 Kuvan lähde: Monisha.pushparaj https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Multiculturalism.jpg Picture is licensed under the Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0 Unported (CC-BY-SA) license.

Lue lisää

Yli Esteiden
16.6.2017
Heidi Stenberg

Oletko ollut seuraamassa esteratsastuskilpailuja? Esteratsastuskilpailuthan rakentuvat luokista, joissa ratsukot ovat ilmoittautuneet oman tasonsa mukaiseen luokkaan, ja eri luokissa esteiden koko voi vaihdella maassa olevista puomeista aina 160 cm:n korkuisiin esteisiin. Oleellista on se, että suorituksen johtajan, ratsastajan tulee kyetä arvioimaan oma ja hevosen suoritustaso ja tehdä valinta luokasta tämän pohjalta. Kuten elämässä yleensä, myös esteratsastuksessa radan vaiheet sisältävät paljon jännitystä, iloa, vauhtia ja jopa vaarallisia ja pelottavia tilanteita. Se, kuka voittaa ja suoriutuu radasta kunnialla, ei todellakaan ole itsestään selvää. Esteen menestyksekkään ylityksen mahdollistavat hyvä ennakointi, valmistelu, herkkyys, motivaatio ja kyky tehdä yhteistyötä. Esteen päällä ollessaan ratsastajan tulee jo heti suunnata katseensa seuraavalle esteelle ja keskittää kaikki energia siihen, miten seuraava este ylitettäisiin. Esteratsastus kuvaa mielestäni hyvin myös meidän SIMHE-verkoston toimijoiden ja asiakkaiden ympäristöä. Esteitä on riittämiin, mutta ylityksissäkin onnistutaan. Esteiden tunnistamista tarvitaan ratkaisujen löytämiseksi Vuoden aikana olemme SIMHE (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland) -työssä tehneet näkyväksi useita esteitä korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien tarkoituksenmukaisten koulutus-ja urapolkujen varrelta. Näihin ratkaisuja ja toimenpiteitä on pohdittu laajalla rintamalla, joista keskeisiä on kirjattu mm. maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi. Kipupisteet ja toimenpide-esitykset -raporttiin. Esteet on tehty ylitettäviksi, ja näitä esteitä ovat ylittäneet myös monet maahanmuuttaja-asiakkaamme. Karvin selvityshankkeen mukaan 33 % maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen suorittaneista on päässyt tutkinto-opiskelijaksi korkeakouluun. Tulos on hyvä, sillä selvityksen mukaan kaikki eivät edes tavoittele tutkintokoulutuspaikkaa, vaan haluavat ainoastaan kehittää ammatillista suomen kielen osaamistaan. Seuraava haku maahanmuuttajien valmentaviin koulutuksiin on 14.8.–1.9.2017. Kevään aikana olemme kohdanneet henkilökohtaisissa ohjauskeskusteluissa yli 100 korkeakoulukelpoista maahanmuuttajaa. Ryhmäohjauksiin ja muihin tilaisuuksiin on osallistunut lähes 500 maahanmuuttajaa. Tämän lisäksi olemme kartoittaneet yhdessä Metropolian asiantuntijoiden kanssa kevään aikana 33 tekniikan ja liiketalouden korkeakoulututkinnon ulkomailla suorittaneen maahanmuuttajan osaamista. Joukossa oli yksi tohtoritutkinnon suorittanut, loput jakautuivat kandidaatin ja maisteritutkinnon suorittaneisiin.  Muutamalla oli sekä liiketalouden että tekniikan alan korkeakoulututkinto. Kevään lopuksi keräsimme asiakkaidemme kokemukset ja ajatukset palvelusta. Ilahduttavaa oli se, että jokainen heistä suosittelisi palvelua ystävälleen ja koki myös osaamisen kartoituksen hyödyttävän itseään työnhaussa.  Saimme myös paljon hyviä ideoita, millaisia palveluita asiakkaamme toivoisivat lisää. Keinot ovat monet tavoitteisiin pääsemiseksi SIMHE-palveluiden asiakkaita ohjaamme kohti tarkoituksenmukaisia koulutus-ja urapolkuja moninaisin keinoin. Hyväksi keinoksi osoittautui mm. kevään tekniikan- ja rakennus alan rekrytointi & matching tapahtuma, johon kutsuimme sekä kansainväliset tutkinto-opiskelijamme että jo tutkinnon suorittaneet SIMHE-asiakkaamme rekrytoivia yrityksiä tapaamaan. Seuraava tapahtuma 21. 9. Metropolian Leppävaaran kampuksella on suunnattu ICT-alan kansainvälisille osaajille yhteistyössä Helsingin Seudun Kauppakamarin, Aalto yliopiston ja Helsingin yliopiston kanssa. Tässä tuore video asiakkaidemme kokemuksista! Hyvää ja rentouttavaa kesälomaa- jatketaan esteiden ylitystä taas elokuussa!

Lue lisää

Sosiaalipsykologian teoria elää SIMHE-palveluissa
16.11.2016
vierailija

Olen harjoittelijana Metropoliassa ja haluan tässä blogitekstissä jakaa tähänastisia ajatuksiani ja työkokemuksiani. Opiskelen sosiaalipsykologiaa Helsingin Yliopistolla ja olen kandi-opintojeni loppuvaiheessa. Opiskeluni ovat lisänneet kiinnostustani maahanmuuttokysymyksiin sekä maahanmuuttoon liittyviin ryhmäsuhteiden merkitykseen. Erityisesti isäntämaan ja maahanmuuttajien välisten ryhmien suhteet pidän tärkeinä. Tämä on myös SIMHE-palveluissa keskeinen asia ja sen takia olen hyvin iloinen siitä, että saan suorittaa harjoitteluni SIMHE-Metropoliassa. Palveluilla on merkitystä asiakkaidemme integroitumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan Minulla on alusta asti ollut mielenkiintoisia ja hyvin vaihtelevia tehtäviä. Olen osallistunut seminaareihin, valmisteluun ja suunnitteluun. Viimeisen kahden kuukauden aikana olen osallistunut kuukausittaisiin Guidance Generalia luentoihin ja Osaamisen tunnistamiseen palveluun. Olen osallistunut luentoihin ja luentojen yhteydessä olen saanut tavata asiakkaita, joka on ollut hyvin antoisaa. Asiakastapaamisissa olen voinut seurata miten SIMHE-palvelut toimivat käytännössä. Täällä viettämäni kahden kuukauden aikana olen voinut seurata ja oppia miten SIMHE – Metropolia toimii. Tukemalla, opastamalla ja neuvomalla autetaan maahanmuuttajia ymmärtämään suomalaista elämää ja koulutusjärjestelmää ja löytämään parhaat polut ja mahdollisuudet, jotka auttavat juuri häntä sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja samalla vältetään turhat ongelmat ja tarpeettomat esteet. Kun on saanut koulutuksen ja on kehittänyt osaamistaan omassa kulttuurissa ja joutuu rakentamaan elämän kokonaan uudestaan uudessa maassa ja kulttuurissa, on erittäin tärkeätä, että sinulle tarjotaan sopeutumista helpottavia palveluita. Kuultuani asiakkaiden positiivisia kommentteja ja palautetta, olen ymmärtänyt kuinka tärkeitä SIMHEn kaltaiset projektit ovat. Epävarmuus omasta osaamisesta ja tulevaisuudesta huolettavat maahanmuuttajia Näen myös kuinka SIMHE toimii maahanmuuttajien usein kokemaa syrjintää vastaan, erityisesti työmarkkinoilla. Työttömyys sekä epävarmuus omasta osaamisesta ja tulevaisuudesta ovat maahanmuuttajalle suuri lisäongelma kaikkien muiden uusien haasteiden lisäksi.  Olen omakohtaisesti nähnyt miten SIMHE-palveluista on suuri apu ja miten yhteenkuuluvuuden tunne on keskeinen osa sosiaalista identiteettiämme. SIMHE:n tapa tarjota ohjausta ja neuvontaa auttaa ja selventää suomalaisen yhteiskunnan toimintatapoja ja opetusjärjestelmää ja auttaa maahanmuuttajia tuntemaan itsensä osaksi suomalaista yhteiskuntaa. On tärkeätä, että on erilaisia palveluita tarjolla, koska silloin jokainen voi löytää juuri hänelle parhaan kanavan etsiä tukea ja jokainen voi osallistua juuri hänelle sopivaan ja tarpeelliseen tilaisuuteen. Teoria luo käytäntöä ja päinvastoin Aloitin SIMHE – Metropoliassa ilman tarkempia ennakko-odotuksia kolmen kuukauden harjoitteluajasta. On ollut mukavaa päästä alusta asti osallistumaan hankkeiseen monilla eri tavoilla. Kuluneen kahden kuukauden aikana olen saanut paljon tietoa, jota voin hyödyntää Yliopisto-opinnoissani. Ja vastaavasti olen erilaisissa työtehtävissä yrittänyt hyödyntää opintojani. Tärkeätä on ollut, että olen saanut seurata miten asiat toimivat käytännössä ja olen voinut pohtia miten opintojani ja osaamistani voi hyödyntää työelämässä. Osallistuminen moniin eri tehtäviin sekä projektin seuraaminen tulee vaikuttamaan opintoihini ja ajattelutapaani jatkossa. Harjoittelu on auttanut minua ymmärtämään miten yliopiston melko teoreettisia kursseja, voi hyödyntää työelämässä. Olen oppinut paljon ja saanut tavata paljon uusia ihmisiä ja tiedän nyt paremmin mihin haluan tähdätä opinnoissani. Olen ollut hienoa saada osallistua uuteen hankkeeseen, koska silloin voinut nähdä miten projekti kehittyy ja miten palveluita on koko ajan mahdollista kehittää siten, että voidaan tukea maahanmuuttajia parhaalla mahdollisella tavalla. Uusia tapoja kehitetään koko ajan, sen olen jopa huomannut myös oman kahden kuukauden harjoitteluni aikana. Tulen jatkossakin mielenkiinnolla seuraamaan miten projekti jatkuu, laajenee ja kehittyy. Marta Huhtamies Sosiaalipsykologia opiskelija, Svenska social- och kommunalhögskolan SIMHE- Metropolia korkeakouluharjoittelija

Lue lisää

Että olisi joku, joka kuuntelee minua…
9.6.2016
Marianne Autero

Supporting Immigrants in Higher Education, SIMHE-Metropolia, aloitti ohjauspalvelut korkeasti koulutetuille sekä korkeakouluopinnoista kiinnostuneille maahanmuuttajille toukokuun alussa 2016. Lähes parinkymmenen ohjauskeskustelun jälkeen onkin hyvä aika pohtia, mitä tähän mennessä on saavutettu. Haluaisin nostaa esille muutamia asioita, jotka koen tärkeäksi sellaisten henkilöiden ohjaamisessa, joilla on vähän tai ei edes senkään vertaa kokemusta suomalaisesta yhteiskunnasta, saati korkeakoulujärjestelmästämme sen kaikkine kommervenkkeineen. Tilastot menettävät merkityksensä kasvokkain kohdatessa Tilastojen taakse on helppo piiloutua maahanmuuttajailmiötä tarkastellessa. Suomessa asuu eri perusteella yli 200, 000 maahanmuuttajaa, ja heidän määränsä kasvaa vuosi vuodelta. Tilastoja on kuitenkin turha tuijottaa silloin, kun sinua vastapäätä istuu ihan oikea ihminen hakemassa ohjausta ja neuvoja. Tässä vaiheessa sinun tehtäväsi on kuunnella jokaisen yksilöllinen elämäntarina ja yrittää auttaa ihmisiä näkemään heissä piilevät voimavarat, joiden avulla he voivat itse muuttaa elämäänsä. Maahanmuuttajat niputetaan usein yhdeksi massaksi, ja heitä ei nähdä kykenevinä ihmisinä, jotka osaavat tehdä omat päätöksensä ja ratkaisunsa elämänsä suhteen. Kaikki asiakkaani ovat olleet lahjakkaita ja korkeasti koulutettuja ihmisiä, jotka ovat joutuneet tahtomattansa uudenlaisen tilanteen eteen. He ovat olleet valmiita aloittamaan uudestaan ja jopa ottamaan muutaman askeleen taaksepäin suhteessa aiempaan osaamiseensa ja taitotasoonsa. Minun tehtäväni on antaa heille tarvittavia tietoja ja tukea heitä tässä prosessissa. En suinkaan ole naiivi, vaan ymmärrän toki millaisia esteitä ja vaikeuksia on olemassa sekä heidän puoleltaan että suomalaisessa yhteiskunnassa, mutta uusien vaihtoehtojen ja mahdollisuuksien esilletuominen on tässä vaiheessa kaikkein merkityksellisintä. Tunne itsesi, niin opit samalla jotain toisistakin Ohjaus on aina vuorovaikutusta, yhteisen perustan etsimistä sekä luottamuksen rakentamista ihmisten välille. Olen ohjannut kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita kymmenen vuoden ajan, joten asiakaskunnan muutos ei ollut itselleni kovinkaan dramaattinen. Olen oppinut niin oman kulttuurien välisen viestinnän koulutukseni kuin kokemukseni kautta, että hyvä itsetuntemus on paras tapa oppia tuntemaan myös toisia ihmisiä. Ohjaustyötä tehdään pitkälti ohjaajan oman persoonallisuuden kautta, ja toivonkin olevani ohjattavieni silmissä yhtä lailla pätevä kuin maanläheinen ihminen, jolla on hyvä sydän. Tämä tosin jää heidän päätettäväkseen. Ensinnäkin, koen olevani etuoikeutettu saadessani olla mukana tekemässä Suomea ja sen ominaisuuksia tutummiksi ja vähemmän pelottaviksi maahanmuuttajille. Toiseksi, olen tässä myös itse oppimiskäyrällä, sillä jokainen maahanmuuttaja tulee kohdata omana ainutlaatuisena itsenänsä eikä vain tietyn kansan, kulttuurin tai etnisen ryhmän edustajana. Tehtävänäni ei ole vahvistaa olemassa olevia rajoja, vaan ennemminkin avata niitä, jotta löydämme yhteisen pohjan dialogillemme. Kolmanneksi, muista kulttuureista tuleviin ihmisiin tutustuminen antaa enemmän kuin ottaa, koska maailmankuvasi laajenee jokaisen kohtaamisen myötä. Siis,  jos annat sen vain tapahtua. Kuin majakka öisellä merellä Miltä SIMHE-projekti vaikuttaa minusta nyt, kun olen työskennellyt sen parissa kolmisen kuukautta? Se tuntuu mielestäni tarpeelliselta ja myös kovin tervetulleelta; Suomessa on kasvava tarve paikoille, joista maahanmuuttajataustaiset ihmiset voivat hakea tietoa selvitäkseen suomalaisen yhteiskunnan ja koulutusjärjestelmän sokkelossa. Toivoakseni SIMHE-projektin avulla maahanmuuttajien olisi ehkä hitusen helpompi löytää oma polkunsa ja suunnata eteenpäin. Me emme ole muuttamassa maailmaa, ehkä teemme korkeintaan pintaraapaisun suomalaisen graniitin pintaan, mutta SIMHE-projektilla tuntuu olevan oma tarpeellinen sijansa muiden vastaavien palvelujen rinnalla. SIMHE-projekti näyttäytyykin minulle kuin majakkana öisellä merellä: et näe millään kaikkea yhdellä silmäyksellä, mutta asiat alkavat kirkastua jokaisen uuden valonsäteen myötä. Mitä tutumpi suomalainen yhteiskunta ja sen mahdollisuudet ovat maahanmuuttajille, sen helpompi heidän on löytää erilaisia vaihtoehtoja tulevaisuutensa rakentamiseen. Se vie ilman muuta aikaa, mutta on varmasti yrittämisen arvoista sekä meille että heille. Järjestämme ensimmäisen Guidance Generalia -luennon kesäkuussa eli palaamme sen kuulumisiin piakkoin!  

Lue lisää

Koulutettujen maahanmuuttajien osaamista tunnistamassa
10.5.2016
Heidi Stenberg

Viime syksystä Suomessa on käyty tiiviisti yhteiskunnallista keskustelua toimenpiteistä, joita pitäisi tehdä uudessa tilanteessa, jossa turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien määrä on ylittänyt kaikki villeimmätkin ennusteet. ”Rajat kiinni” on ollut yksi tulokulma keskusteluun ja toisaalta on esitetty myös ajatuksia siitä, olisiko maahanmuuttajat mahdollista nähdä myös yhtenä resurssina, jolla Suomen kurssi lähtisi nousuun. Metropolian tarjoama ratkaisu on opetus- ja kulttuuriministeriön eríllisrahoituksella käynnistämän SIMHE-hankkeen tuottama palvelukonsepti. Tavoitteenamme on korkeasti koulutettujen ja korkeakoulukelpoisten osaamisen tunnistaminen ja ohjaaminen kiinnostavalle ja yhteiskunnallisesti tarkoituksenmukaiselle koulutus- ja urapolulle. Tavoitteen kuvaaminen on helppoa, mutta ihan pikku hommasta ei ole kysymys varsinkaan, jos arvioidaan tavoitetta tilastojen, tarjonnan ja yhteiskunnan tilanteen näkökulmasta. Huhtikuussa toteutimme insinööriosaamisen tunnistamisen pilotin. Yhdessä tekniikan, matematiikan ja maahanmuuttajien koulutuksissa työskentelevien asiantuntijoidemme kanssa päädyimme valitsemaan osaamisen tunnistamisen kohteiksi insinöörin alakohtaisen ammatillisen osaamisen lisäksi matemaattisen ja digitaalisen osaamisen. Mietimme, mitä osaamista työnantajat Suomessa arvostaisivat ja toisaalta näimme, että tätä kautta myös maahanmuuttaja saisi korkeakoulutukseen ohjautuessaan osaamisen tunnistamisesta hyötyä, kun korkeakoulu arvioi, mitä henkilön aiemmin hankkimasta osaamisesta voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaksi hänen opintojaan (AHOT). Osaamisen tunnistamisen sisältöjä valitessamme, tarkastelimme asiaa suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumiseen tähtäävien lasien kautta. Osaamisen tunnistamisen päivään osallistui 30 maahanmuuttajaa, 28 miestä ja 2 naista. Enemmistö heistä oli Irakista, muutama Syyriasta, Afganistanista, yksi Iranista ja Valko-Venäjältä. Osallistujat olivat 20-44-vuotiaita. Muutama heistä oli ollut Suomessa jo lähes kolme vuotta ja suurin osa 6-10 kuukautta. Testi oli mahdollista tehdä arabiaksi, englanniksi tai suomeksi. Osaamisen tunnistamisessa käytettävään kieleen päädyimme ennakkoilmoittautumisessa ilmoitettujen kielitoiveiden pohjalta. Tulokset ovat pian valmistumassa ja yhdessä osallistujien ja asiantuntijoidemme kanssa arvioimme niin tuloksia kuin käyttämiämme osaamisen tunnistamisen menetelmiä.  Meidän asiantuntijoiden tulee vielä pohtia kriittisesti pilottiin osallistuneiden maahanmuuttajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa  sekä valitsemiamme osaamisen tunnistamisen menetelmiä että valittuja osaamisalueita. Onko insinöörin työssä suoriutumisen kannalta matemaattisen osaamisen tunnistaminen keskeistä? Pilottiin osallistujissa oli mukana sekä jo tutkinnon suorittaneita, että niitä, joiden opinnot olivat jääneet kesken. Miksi jo tutkinnon suorittanut ja tutkintotodistuksen rinnastuksen jo Suomessa tehnyt halusi osallistua osaamisen tunnistamiseemme? Mikä on osallistujan saama hyöty osaamisen tunnistamisesta, selvinnee vasta pidemmällä seurannalla, kun arviointia tehdään heidän ohjautumisestaan tarkoituksenmukaisille koulutus- ja urapoluille. Miten saan mahdollisuuden näyttää osaamiseni, erityisesti asenteeni, motivaationi ja tahtoni tehdä mitä tahansa järkevää, joka hyödyttäisi itseni lisäksi myös Suomea?  Miten ja missä saan oikeaa osaamista lisää, jotta saan varmasti töitä?  Näitä kysymyksiä meille Metropoliaan nyt tulee. Täytyy nöyränä tässä vaiheessa todeta, että aika isojen asioiden äärellä olemme nyt keväällä käynnistyneessä SIMHE-projektissa, jossa yhteistyössä opetus-ja kulttuuriministeriön, opetushallituksen, CIMOn, työ-ja elinkeinoministeriön sekä UniPID-verkoston edustajien kanssa pohdimme uusia malleja, joilla korkeakoulukelpoisten ja korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden osaamista tunnistetaan ja ohjataan heitä tarkoituksenmukaisille koulutus-ja urapoluille. Uudelle palvelukonseptillemme on selvää tilausta - toivottavasti työnantajat ja koulutuksenjärjestäjät tarttuvat tähän uuteen potentiaaliin ja saamme käännettyä yhteiskunnallisen keskustelun yhä enemmän mahdollisuuksien suuntaan!  Kohtaavatko yksilön ja yhteiskunnan käsitykset tarkoituksenmukaisista koulutus- ja urapoluista? Myös tätä aihetta pohdimme myöhemmin Monta muuttujaa -blogissa.        

Lue lisää
Uudemmat postaukset