Monta muuttujaa

Tehtävänä koulutettujen maahanmuuttajien osaamisen tunnistaminen ja ohjaus

Avainsana: ammattikorkeakoulu

Maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminta edellyttää viestintää ja osallistamista
20.4.2020
Heidi Stenberg

Maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnan (SIMHE, Supporting Immigrants in Higher Education in Finland) pilottivuoden 2016 jälkeinen strateginen toimintakausi 2017-2020 on lopuillaan. Viestinnän ja osallistamisen arviointi on yksi osa-alue osana vuoden 2020 lopussa julkaistavaa Metropolia Ammattikorkeakoulun tekemää toiminnan kokonaisarviointia. Näiden teemojen ottaminen mukaan arviointiin juontaa alkuvuoteen 2016 maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnan ohjausryhmän kokoukseen. Opetus- ja kulttuuriministeriöstä saatu ohjeistus oli selvä: ”Tästä toiminnasta tulee viestiä laajasti ja toiminnan tulee olla näkyvää”. Viestintää ja osallistamista – kenelle, mitä ja miten? SIMHE-Metropolian viestinnän kärjet ja palvelujen kohderyhmä ovat määrittyneet maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnan tavoitteiden pohjalta: Parantaa turvapaikanhakijoiden ja muiden maahanmuuttajien pääsyä korkeakoulutukseen sekä toimia keskitettynä ohjauspisteenä korkeakoulutukseen liittyvissä kysymyksissä Osallistua korkeakoulutettujen maahantulijoiden osaamisen tunnistamiseen sekä jatkokoulutukseen ja työelämään ohjaamiseen. Löytää valtakunnallisesti toimiva malli, joka olisi sovellettavissa muihinkin korkeakouluihin. (1.) Tavoitteet kohdistuvat palvelua käyttävien maahanmuuttaja-asiakkaiden lisäksi hyvinkin laaja-alaiseen sidosryhmä- ja yhteistyöverkostoon. Monimuotoinen asiakkaiden ja eri sidosryhmien osallistaminen on ollut keskeistä niin palveluiden rakentamisen alkutaipaleella kuin SIMHE-toimintaan kytkeytyvissä ja palveluja kehittävissä TKI (tutkimus- kehittämis- ja innovaatio) -hankkeissa.  Olemme päätyneet Metropoliassa rakentamaan ja kehittämään kohderyhmäspesifejä viestinnän ja osallistamisen SIMHE- sisältöjä  verkkosivuilla (2.), facebookissa (3.), sidosryhmä (4.)- ja asiakas (5.) blogeissa, videoilla, artikkeleissa, sidosryhmä- ja asiakaskirjeissä sekä työpajoissa, seminaareissa ja konferensseissa. Blogit ovat erityisesti toimineet tekemisestä kertovina foorumeina ja artikkelikokoelmat (6.), (7.), maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnan raportti (1.) ja esim. artikkelit (7.), (8.) erityisesti tuloksista kertomisen viestintäkanavina. Videoita on hyödynnetty runsaasti tekemisen ja tiedon jakamisen kuin myös tuloksista kertomisen välineenä – hyvänä esimerkkinä mm. Opetushallituksen rahoittamassa monitoimijaisessa Osaaminen käyttöön Suomessa -hankkeessa tuotettu video (Youtube). Hyviä käytänteitä, vinkkejä ja suosituksia Hankkeessa on tarkoitus tuottaa uutta tietoa, joka muuttaa maailmaa jotenkin vaikuttavasti. Viestintä on ainoa tapa kertoa tuloksista. Hankkeen viestintäsuunnitelma on tärkeä ja siinä on hyvä huomioida, että relevantit ja pohditut sisällöt kannattavat, että viestintäkanavat tulee arvioida ja valita hyötynäkökulmasta, että kaikki tieto on hyvä olla esillä ja saatavilla, ja ennen kaikkea, että viestintä on suunnittelua ja ennakointia. (10). Sosiaalisessa mediassa SIMHE-asiantuntijat asettavat itsensä esille avoimen keskustelun areenalle, missä pelkkä substanssin asiantuntijuus ei riitä vaan tarvitaan myös viestinnällistä valmiutta ja etenkin halua keskustella kotouttamisen ilmiöistä.  #SIMHE-hashtagin käyttö on avannut, SIMHE-yhteistyöverkostoa laajemmalle yleisölle, mahdollisuuden osallistua korkeakouluissa tapahtuvan kotouttamisen ilmiön ympärillä kytkeytyvään toimintaan ja myös seuraamaan kehittämistyön tuloksia. Hankkeen toimintasuunnitelmassa osallistaminen työvälineenä tuleekin huomioida koko hankkeen elinkaaren ajan: hankkeen ideointivaiheesta – tulosten jalkauttamiseen pysyväksi toiminnaksi asti. Metropolian SIMHE-toiminnassa olemme hyödyntäneet viestinnän ja osallistamisen työkaluina systemaattisesti seminaari- ja työpajatyöskentelyä. Hyvänä esimerkkinä näistä ovat jo kahtena vuotena toteutetut SIMHE-seminaarit, jotka toisaalta ovat toimineet päättyneiden hankkeiden tulosten jakamisen areenana ja toisaalta mahdollistaneet myös käynnissä olevien hankkeiden kehitystyöhön osallistumisen. Seminaareista ja työpajoista on viestitty moninaisesti erilaisilla videoilla ja blogikirjoituksilla. Metropolian asiantuntevat ja innostavat fasilitaattorit ovat tuoneet SIMHE-työpajoihin osallistamiseen tarvittavaa ammatillista tukea (11.). Fasilitoijat ovat suunnanneet työskentelyä kohti yhdessä etukäteen määriteltyjä tavoitteita ja antaneet projektipäällikölle mahdollisuuden osallistua tasavertaisena keskusteluun tuoden työskentelyyn myös ulkopuolisin lasein tarvittavan tarkastelun. Fasilitaattoreiden ansiosta työpajatyöskentelystä on tullut myös hauskaa ja hyvin johdettua. Uskallankin väittää sekä Metropolian sisäisten että ulkoisten SIMHE kumppaneiden allekirjoittavan tämän ja tietävän, mitä tarkoittaa, jos sanon nyt nostavani käden pystyyn. Lähteet: Maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminta. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:38 (PDF) Metropolian verkkosivut SIMHE-Metropolia Facebook Monta muuttujaa -blogisarja. Metropolia blogi Various variables -blogisarja. Metropolia blogit. Stenberg, H., Autero,M. & Ala-Nikkola, E. (toim.). 2018. Osaamisella ei ole rajoja. (PDF) Stenberg, H., Hirard, T., Autero, M. & Korpela, E. (toim.) 2019. Korkeakouluvalmiuksia maahanmuuttajille- hyvät käytänteet ja suositukset valmentavaan koulutukseen. (PDF) Autero, M. 2019.SIMHE-palvelut korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien tukena Suomessa. Hirard, T. & Stenberg, H. 2018. Korkeakouluvalmiuksia maahanmuuttajille nyt myös verkossa. (UAS-Journal 3/2018) Poutanen, P. & Laaksonen, S. 2019. Faktat nettiin. Kaihovirta,M., Raivio. A-M. & Polojärvi, H. (toim.) 2019. Osallistaen. Heittäytymistarinoita fasilitoijilta. (PDF)  

Lue lisää

Valmentavasta koulutuksesta vauhtia maahanmuuttajan korkeakoulupolulle  
15.1.2020
Leena Honkasalo

Osaavat ihmiset ovat Suomen tärkein voimavara. Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut tavoitteeksi, että Suomessa vuonna 2030 vähintään puolet nuorista aikuisista suorittaa korkeakoulututkinnon (OKM 2019). Tavoite on kova, eikä meillä ole varaa menettää kenenkään potentiaalia. Yhdeksän ammattikorkeakoulun yhteisessä Valmentavasta valmiiksi -hankkeessa (2017—2019) kehitettiin maahanmuuttajien korkeakouluopintoihin valmentavaa koulutusta.  Maahanmuuttajat ovat Suomessa aliedustettuina korkeakoulutuksessa (Eurostat). Ulkomaalaistaustaisten on vaikea päästä opiskelemaan korkeakoulututkintoa (Airas ym. 2019). Syitä on monia, mutta keskeinen ongelma on puutteellinen suomen kielen taito. Edellytykset menestyä korkeakouluopinnoissa ja asiantuntijatyössä saattavat muuten olla hyvät, mutta korkeakoulun ovet eivät aukea, kun maahanmuuttaja kisaa suomenkielisessä valintakokeessa opiskelupaikasta suomea äidinkielenään puhuvien hakijoiden kanssa.   Valmentava koulutus koulutuksellisen yhdenvertaisuuden välineenä  Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) velvoittaa koulutuksen järjestäjiä edistämään yhdenvertaisuutta, ja huomiota on kiinnitettävä esimerkiksi opiskelijoiden valintaperusteisiin (Yhdenvertaisuusvaltuutettu 2019). Positiivisen erityiskohtelun tarve tulee tunnistaa (Airas ym. 2019). Korkeakouluopintoihin valmentava koulutus on yksi keino lisätä koulutuksellista yhdenvertaisuutta maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä.   Valmentava koulutus on ammattikorkeakoululaissa (932/2014) määriteltyä maahanmuuttajille tarkoitettua maksutonta koulutusta, jonka tavoitteena on antaa kielelliset ja muut tarvittavat valmiudet ammattikorkeakouluopintoja varten. Korkeakouluun valmentavaa koulutusta on järjestetty vuodesta 2010 alkaen, ja vuosina 2010—2017 sitä tarjosi 13 ammattikorkeakoulua (Lepola 2017, 4). Valmentavaa koulutusta on toteutettu vaihtelevin tavoin. Koulutuksen tavoitteet, sisällöt ja laajuus sekä hakukriteerit ovat vaihdelleet ammattikorkeakoulusta ja koulutuksesta riippuen (Lepola 2017, 7). Ammattikorkeakoulujen lisäksi myös yliopistot ovat alkaneet tarjota valmentavaa koulutusta, jota pilotoidaan Helsingin yliopiston AKVA-hankkeessa ja Jyväskylän yliopiston Integra-hankkeessa.  Kansalliset opetussuunnitelmasuositukset valmentavaan koulutukseen  Metropolian luotsaamassa Valmentavasta valmiiksi -kehittämishankkeessa käärittiin hihat ja ryhdyttiin kehittämään korkeakoulutukseen valmentavaa koulutusta yhdeksän ammattikorkeakoulun yhteistyössä. Hankkeen tavoitteeksi asetettiin kansallisten suositusten laatiminen eli sen määritteleminen, mitä valmentava koulutus on, kenelle se on tarkoitettu ja mitä koulutuksella tavoitellaan (Stenberg 2019, 13).    Hankkeessa laadittiin opetussuunnitelmasuositukset neljän eri alan valmentaviin opintoihin: liiketalouden alalle, tekniikan alalle, sosiaali- ja terveysalalle sekä monialaisiin opintoihin, jotka antavat valmiuksia korkeakouluopintoihin yleisesti. Kaikki opetussuunnitelmat sisältävät orientoivan opintojakson Valmiudet korkeakouluopintoihin, 15 opintopisteen verran alakohtaisia suomen kielen opintoja, alakohtaista matematiikkaa ja alakohtaista englantia. (Hirard 2019.) Tavoitteena on, että opiskelijoiden suomen kielen taito kehittyy puolen vuoden mittaisen koulutuksen aikana kielitaitotasolta B1 korkeakouluopinnoissa vaadittavalle tasolle B2 (Hirard & Sandberg 2019, 27—28).   Opetussuunnitelmasuositukset pilotoitiin vuonna 2019 valmentavan koulutuksen kansallisessa verkkototeutuksessa, jossa oli mukana opettajia yhdeksästä ammattikorkeakoulusta. Verkko-opiskeluun liittyy omat haasteensa, mutta huolellisen opiskelijavalinnan ja tarkoin suunnitellun ohjauksen ansiosta valitut opiskelijat pysyivät mukana ja pärjäsivät opinnoissa. (Stenberg ym. 2019.)   Hankkeen antia jaettiin päätösseminaarissa ja artikkelikokoelmassa  Valmentavasta valmiiksi -kehittämishanke huipentui 12.12.2019 Metropolian Myllypuron kampuksella järjestettyyn päätösseminaariin, johon osallistui lähes 100 korkeakoulukentällä ja maahanmuuttajien kotoutumisen parissa toimivaa asiantuntijaa. Seminaarin aikana hankkeessa toimineet asiantuntijat esittelivät hanketta ja sen tuloksia, ja niitä kelpasikin esitellä! Kahden vuoden yhteistyöllä on saatu aikaan toimiviksi todetut opetussuunnitelmasuositukset ja hakukelpoisuussuositukset, jotka on julkaistu sivulla www.valmentavakoulutus.fi. Hankkeessa tuotettu julkaisu Korkeakouluvalmiuksia maahanmuuttajille — hyvät käytänteet ja suositukset valmentavaan koulutukseen antaa hyvän kokonaiskuvan valmentavasta koulutuksesta ja toimii mainiona apuna valmentavan koulutuksen järjestämisestä kiinnostuneille korkeakouluille. Valmentavasta valmiiksi -päätösseminaari sai erinomaista palautetta. Etenkin kiiteltiin sitä, että opettajat kertoivat avoimesti omista kokemuksistaan.   Valmentavasta koulutuksesta erillishakuväylä?   Valmentavan koulutuksen painoarvo noussee lähivuosina, sillä ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston (Arene) koulutusvaliokunta suositteli syksyllä 2019 huomioimaan Valmentavasta valmiiksi -hankkeessa laaditut suositukset kansallisessa ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämishankkeessa (2017–2019), jotta voidaan edistää maahanmuuttajien tarkoituksenmukaista polkua valmentavasta koulutuksesta tutkinto-opiskelijaksi. Se tarkoittaa, että valmentava koulutus voisi jatkossa toimia erillishakuväylänä korkeakouluopintoihin.    Valmentavan koulutuksen erillishakuväylän avaaminen on merkittävä askel kohti koulutuksellista yhdenvertaisuutta. Valmentavasta valmiiksi -hanke toivottavasti lisää ymmärrystä valmentavan koulutuksen tärkeydestä ja motivoi korkeakouluja tunnistamaan ja huomioimaan ulkomaalaistaustaisten erityistarpeet.   Kirjoittaja: Leena Honkasalo on työskennellyt Valmentavasta valmiiksi -hankkeessa projektisuunnittelijana SIMHE-Metropoliassa.  Lähteet:   Airas M., Delahunty D., Laitinen M., Saarilammi M., Sarparanta T., Shemsedini G., Stenberg H., Vuori H. & Väätäinen H. (2019): Taustalla on väliä. Ulkomaalaistaustaiset opiskelijat korkeakoulupolulla. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus KARVI. Julkaisut 22:2019.    Ammattikorkeakoululaki 932/2014. Viitattu 18.12.2019.   Eurostat-tilastopalvelu. https://ec.europa.eu/eurostat. Viitattu 18.12.2019.  Hirard T. (2019): Suositukset valmentavan koulutuksen opetus- ja toteutussuunnitteluun. Teoksessa Stenberg ym. 2019.   Hirard T. & Sandberg R. (2019): Suomen kielen opinnot valmentavassa koulutuksessa. Teoksessa Stenberg ym. 2019.  Lepola L. (2017): Ammattikorkeakoulujen maahanmuuttajille järjestämä korkeakouluopintoihin valmentava koulutus vuosina 2010—2017. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus KARVI. Julkaisut 2017:15.   Opetus- ja kulttuuriministeriö (2019): Korkeakoulutus ja tutkimus 2030-luvulle -vision tiekartta. https://minedu.fi/documents/1410845/12021888/Korkeakoulutus+ja+tutkimus+2030-luvulle+VISION+TIEKARTTA_V2.pdf/43792c1e-602a-4776-c3f9-91dd66ba9574/Korkeakoulutus+ja+tutkimus+2030-luvulle+VISION+TIEKARTTA_V2.pdf. Viitattu 19.12.2019.  Stenberg H. (2019): Valmentavasta valmiiksi — johdanto yhteiseen kehittämismatkaamme. Teoksessa Stenberg ym. 2019.  Stenberg H., Hirard T., Autero M. & Korpela E. (toim.) (2019): Korkeakouluvalmiuksia maahanmuuttajille — hyvät käytänteet ja suositukset valmentavaan koulutukseen. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. TAITO-sarja, Metropolia Ammattikorkeakoulu.  Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014). Viitattu 18.12.2019.  Yhdenvertaisuusvaltuutettu: Yhdenvertaisuuden edistäminen. https://www.syrjinta.fi/yhdenvertaisuuden-edistaminen. Viitattu 18.12.2019.  

Lue lisää

Matkalla tulevaisuuden asiantuntijaksi
9.12.2019
Niikka Lindberg

Reilu kaksi kuukautta korkeakouluharjoittelua SIMHE-Metropoliassa (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland) on nyt takana. Vaikka matka on ollut suhteellisen lyhyt, on se silti opettanut tähän mennessä enemmän kuin olisin voinut kuvitella. Haluan tässä tekstissä avata hieman matkaani ja oppimaani heijastellen omaa alaani, yhteiskuntatieteitä.   Korkeakouluharjoittelun tarkoituksena on soveltaa omaa opittua tietoa käytäntöön (Suomen Yhteiskunta-alan Ylioppilaat ry 2019). Tätä olen päässyt toteuttamaan erityisesti SIMHE-toiminnan arviointiosuuden aineiston keruun merkeissä. Aineistoa on kerätty laadullisin menetelmin eri dokumenteista sekä asiantuntijahaastatteluista. Tutkimusmenetelmien käyttö ei tietenkään yksinään ole oppimieni taitojen soveltamista, vaan samalla suurien tietomäärien hallinta sekä analysointikyky ovat tulleet tarpeeseen.  Osaaminen karttuu vuorovaikutuksessa  Olen päässyt mukaan arvioimaan maahanmuuton vastuukorkeakoulutoimintaa osana opetus- ja kulttuuriministeriön SIMHE jatkokehityshanketta. Yhdessä arviointiosuuden asiantuntijahaastattelussa nousi esille vuorovaikutuksen tärkeys koko SIMHE-hankkeen toimivuuden kannalta. Vuorovaikutuksen avulla on voitu jakaa toimiviksi todettuja malleja sekä lisätä tietoisuutta tärkeästä toiminnasta. Vuorovaikutuksen todettiin olevan avaintekijä koko SIMHE-toiminnassa. Tämä jäi erityisesti mieleeni, sillä koen vuorovaikutuksen vahvasti vaikuttaneen oman ammattitaitoni kehittymisessä.   Harjoitteluni aikana olen työskennellyt eri asiantuntijoiden kanssa. Jo pelkästään huikean tiimini myötä olen oivaltanut monia asioita, jotka tulevat varmasti vaikuttamaan tulevaisuuden polkuihini. Vuorovaikutus erilaisissa ympäristöissä, kuten työpajoissa ja tapahtumissa, on auttanut hahmottamaan, kuinka laajasti SIMHE-toiminta on verkostoitunut. Etenkin on ollut hienoa huomata, kuinka monen tekijän panostuksen avulla pyritään saavuttamaan yhteinen päämäärä. Työn onkin sanottu olevan keskinäisriippuvaisten ihmisten välistä vuorovaikutusta (Dufva, Halonen, Kari, Koivisto, Koivisto & Myllyoja 2017, 10). Vuorovaikutustilanteissa minun on myös ollut mahdollista ammentaa lisää tietoa ja taitoa omaan osaamiseeni.  Työn merkityksellisyys motivoi minua  Ilman vuorovaikutusta olisi vaikea jakaa merkityksellisyyden kokemuksia, sillä puheen avulla ihmiset kertovat käytännöistään (Järvensivu 2006, 112). Työssä koettava merkityksellisyys koostuu siitä, kuinka paljon sisäistä arvoa ihmiset antavat tai pystyvät löytämään työstään (Martela & Pessi 2018, 6). Merkityksellisyys on ollut itselleni tämän menneen syksyn kantava teema jo senkin takia, että taka-alalla mietin, mihin haluan jatkaa tästä eteenpäin, sillä sosiologian opinnoissa tulee urapolku etsiä itse.  Merkityksellisyyden kokeminen on toki aina subjektiivista, mutta itselleni sen tunteminen työssä on ollut motivoivaa. Kannustavia tekijöitä on monia, mutta uskon, että itselläni yksi ohjaava aines on julkisen palvelun motivaatio. Käsitteenä julkisen palvelun motivaatio on moninainen ja vaihteleva eri alojen välillä, mutta yleinen painopiste on siinä, että sen tarkoituksena on tehdä hyvää toisille ja kehittää yhteiskunnan hyvinvointia (James & Hondeghem 2008, 3). On tutkittu, että julkisen palvelun motivaatio kohottaa työsuoritusten tasoa sekä lisää tyytyväisyyttä työhön (Taimio 2013, 54). En tietenkään voi yleistää tätä, mutta voisin sanoa kokeneeni jonkinlaisen yhteisen motivaation ajavan henkilöitä, joiden parissa olen saanut tämän syksyn aikana työskennellä.  Arvostuksen tunnetta omaa työtä kohtaan on lisännyt sen yhteiskunnallinen merkitys sekä ajankohtaisuus. Menneiden kuukausien aikana on saanut seurata eri medioista, kuinka maahanmuuttajiin liittyviä kysymyksiä on käsitelty. Yhteiskunnallinen merkitys korostuu myös siinä, että työskentely linkittyy tämän hetkiseen kotouttamispolitiikkaan. Töitä todella tehdään osana jotain suurempaa.  Kansainvälisten opiskelijoiden kiinnittyminen Suomeen on osa opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteita (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2019). Itse olen päässyt SIMHEn jatkokehityshankkeen puitteissa ideoimaan ja työskentelemään kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille tarkoitetussa suomen kielen ja uraohjauksen kehittämishankkeessa. On ollut ilo päästä tähän työhön mukaan.  Matkalla asiantuntijaksi ymmärrykseni laajenee  Korkeakouluharjoittelun tarkoitus antaa kokemusta työelämästä ja omasta alasta on arvokasta, mutta koen myös tärkeäksi, että osaa samalla kehittää omaa asiantuntijuutta ja ajattelua. Pelkkä työkokemus paperilla ei välttämättä kanna siihen, että löytää itselleen sen oikean paikan, missä tuntee työnsä merkitykselliseksi. Metropolia Ammattikorkeakoulun työskentelyilmapiiri on ollut innovoiva ja hienoa on ollut huomata, kuinka talon sisäistä osaamista hyödynnetään. Olen ollut onnekas siinä mielessä, että työ nähdään harjoittelupaikassani ihmisten välisenä vuorovaikutuksena ja näin henkilöiden osaaminen näyttäytyy erilaisena (Dufva ym. 2017, 10). Tämän myötä olen pystynyt itse paremmin reflektoimaan omaa osaamista ja työskentelyä, joka on ollut itseni kehittämisen kannalta tärkeää.   Opintoni antavat välineitä toimia tehtävissä, missä tarvitaan kattavaa ymmärrystä yhteiskunnasta ja yhteisöistä. Vahvuuksiani työelämässä tulee olemaan kokonaisuuksien hahmottaminen sekä taito löytää keinot, miten ymmärretään monenlaisia inhimillisiä ilmiöitä. Uskon vahvasti, että omalle tulevaisuuden asiantuntijuudelleni on tarvetta tässä nopeasti muuttuvassa ja mutkikkaassa maailmassa.   Kirjoittaja  Niikka Lindberg opiskelee Tampereen yliopistossa yhteiskuntatutkimusta, pääaineena sosiologia. Erityisenä mielenkiinnon kohteena on yhteiskunnan rakenteet ja eriarvoisuus. Syksy ammattikorkeakouluympäristössä on myös herättänyt kiinnostuksen kasvatussosiologiaan. Niikka tunnustaa olevansa nautiskelija ja hetkessä eläjä. Vapaa-ajan hän käyttää mieluusti ystävien ja perheen kanssa, milloin salsaten, ulkoillen, ruokaillen tai matkustellen, eikä ole tavatonta löytää häntä puutarhahommista.  Lähteet  Ilmiö. Sosiologinen media kaikille (2019). Minne sosiologit työllistyvät. https://ilmiomedia.fi/sosiologia/sosiologina-tyoelamassa/  Järvensivu, A. (2006). Oppiminen työnä ja työpaikkapelinä. Väitöskirja. Tampereen yliopisto  Martela, F. & Pessi, A. (2018) Significant work is about self-realization and broader purpose: Defining the key dimensions of meaningful work. Fronties of Psychology. Vol 7.  Opetus- ja kulttuuriministeriö (2019). Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden maahantulo ja integroituminen sujuvaksi yhteistyöllä. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja. 2019:31. Helsinki.  Perry, J. & Hondeghem, A. (2008). Motivation in Public Management: The Call of Public Service. Oxford University Press.  Suomen Yhteiskunta-alan Ylioppilaat ry (2019). Korkeakouluharjoittelu. https://www.yhteiskunta-ala.fi/syy/koulutus-ja-tyoelama/korkeakouluharjoittelu/  Taimio, H. (2013). Julkisen palvelun motivaatio. Talous & Yhteiskunta 3/2013. http://www.labour.fi/ty/tylehti/ty/ty32013/pdf/ty32013Taimio.pdf.  

Lue lisää

Työelämä ja korkeakoulutetut osaajat eivät kohtaa – 3AMK:n nopeat toimet apuna
12.6.2019
Anu Moisio ja Mari Purhonen

Merkittävä osa Suomessa asuvista maahanmuuttajista asuu Uudellamaalla. Monilla heistä on kotimaassa suoritettu korkeakoulututkinto. Kielitaidon tai esimerkiksi omien verkostojen puutteen vuoksi he eivät välttämättä työllisty osaamistaan ja koulutustasoaan vastaaviin tehtäviin. Työtä on monilla aloilla paljon tarjolla ja tekijöitä olisi, mutta nämä eivät kohtaa ja näin valtava määrä osaamista valuu hukkaan.   Tämän ongelman ratkaisemiseksi Haaga-Helia, Laurea ja Metropolia (*3AMK) on mukana Osaaminen käyttöön Suomessa -hankkeessa. Kyseessä on uusi avaus, jossa pyritään nopeilla toimilla saamaan työvoimapulasta kärsiville aloille maahanmuuttajia. Koulutuksiksi on valikoitunut Haaga-Heliasta myyntityö, Laureasta ravitsemus- ja matkailualan palveluosaaminen ja Metropoliasta kiinteistö- ja rakennusalan esimies- ja asiantuntijatyö. Näillä aloilla työskentelee jo nyt paljon maahanmuuttajia, mutta korkeakoulutetut eivät ole osaamistaan vastaavassa työssä. Taitoa olisi johtotehtäviin asti.   3AMK:n tarjoamissa koulutuksissa pyritään siihen, että opiskelija saa sellaiset tiedot, taidot ja asenteen, joilla pärjää Suomen työmarkkinoilla nimenomaan korkeakoulutasoisissa asiantuntijatehtävissä. Koulutuksessa keskeisessä roolissa on suomen kielen taito, sillä Suomen työmarkkinoilla on vaikea edetä ilman kielitaitoa.   Koulutuksesta osa suoritetaan alan yrityksessä käytännön työhön aktiivisesti osallistuen. Alan sanasto ja kielitaito karttuvat parhaiten käyttämällä sitä aidossa työympäristössä. Työpaikoilla on myös loistava tilaisuus verkostoitua. Sen lisäksi, että opiskelijat tutustuvat työelämän edustajiin ja toisiinsa, yhteistyötä tehdään myös eri alojen välillä. Hyviä käytänteitä voidaan oppia ja jakaa yli alojen sekä opettajien että opiskelijoiden kesken.   Maahanmuuttajilla on paitsi osaamista myös ymmärrystä erilaista kulttuureista, jota tulisi pystyä hyödyntämään. Yritysmaailmassa vallalla olevan käsitysten, esimerkiksi että vaativaa yritysmyyntiä ei voi tehdä kuin kantasuomalainen, tulisi muuttua. Suomi on rakennemurroksessa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla kärsitään osaajapulasta.   Koulutusten on tarkoitus alkaa syksyllä ja niiden suunnittelu on hyvässä vaiheessa. Suuressa roolissa on yksilöllinen ohjaus. Opiskeluryhmät ovat pieniä, mikä mahdollistaa henkilökohtaisen ohjauksen. Nyt alkavat kolme koulutusta ovat pilotteja, joiden pohjalta toimintaa voidaan myöhemmin laajentaa ja kehittää. Koulutuksia voidaan hyödyntää maahanmuuttajille suunnatun koulutuksen lisäksi jatkuvan oppimisen palveluissa muutenkin, koska jatkuva oppiminen tulee olemaan merkittävässä roolissa ammattikorkeakoulujen uudessa rahoitusmallissa vuodesta 2021 lähtien.   *3AMK on Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian välinen liittouma, joka aloitti toimintansa vuoden 2017 alussa. 3AMK:lla on neljä yhteistyöaluetta; oppimistoiminta, työelämäyhteistyö ja yrittäjyys, vaikuttava TKI-toiminta sekä koulutusvienti, jota toteuttaa EduExcellence Oy. 3AMK mahdollistaa sekä opiskelijoiden, että työntekijöiden liikkuvuuden kolmen korkeakoulun välillä.   Kirjoittajat:   Anu Moisio on 3AMK-liittouman prosessijohtaja. Hän on työskennellyt yli 20 vuotta yrityksissä tietoliikenteen ja konsultoinnin parissa. Haaga-Heliassa hän on toiminut aiemmin sekä myyntityön koulutusohjelman yliopettajana että opettajakouluttajana. Anu on koulutukseltaan tekniikan lisensiaatti.  Mari Purhonen on vastavalmistunut medianomi Haaga-Helian journalismin koulutusohjelmasta. Hän työskenteli 3AMK:n viestintäharjoittelijana kevätlukukauden 2019. Vapaa-ajallaan Mari katsoo elokuvia ja TV-sarjoja.  

Lue lisää

Suositukset hakumenettelystä maahanmuuttajien valmentaviin koulutuksiin valmistuivat
20.5.2019
Heidi Stenberg

Maahanmuuttajille korkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen järjestämiseen on peräänkuulutettu sekä opetus- ja kulttuuriministeriön että Karvin toimesta tarkempaa ohjeistusta (1.,  2.). Vuosi sitten Outi Lemettinen kirjoittikin blogissaan maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen valintaprosessin kehittämisen askelmerkeistä. Nyt on aika katsoa, millaiset askeleet merkkien pohjalta on otettu. Suositukset valmentavan koulutuksen hakumenettelystä ovat valmistuneet. Mistä prosessi aloitettiin? Työ aloitettiin selvittämällä valintamenettelyn keskeisimpiä kehittämistoimenpiteitä. Näitä selvitettiin kysyen yhdeksän Valmentavasta valmiiksi -kehittämishankkeen kumppanikorkeakoulun* aiempia opiskelijahaun ja -valinnan käytänteitä, toimijoita sekä tunnistettuja kehittämiskohteita. Kyselyn tulokset olivat samansuuntaiset kuin Karvin maahanmuuttajille järjestämän korkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen 2010–2017 selvityshankkeen tulokset (3. ). Valintamenettelyn keskeisiksi kehittämistoimenpiteiksi nousivat hakukelpoisuuskriteereiden selkeyttäminen koulutuksen tunnettuisuuden lisääminen muutostarve opettajavetoisuudesta hakijapalveluiden vahvempaan roolii valintakokeen yhdenmukaistaminen Suositukset korkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen hakukelpoisuuskriteereiksi Alkuselvityksen pohjalta kehittämistyö eteni tahdikkaasti. Hakukelpoisuuskriteerit päädyttiin määrittelemään vastaavalla tavalla kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessa (4.), jotta valmentavan koulutuksen suorittaminen olisi opiskelijaksi valitulle tarkoituksenmukaista, ja opiskelijalla olisi tosiasiallinen mahdollisuus pyrkiä tutkintoon johtavaan koulutukseen valmentavan koulutuksen suoritettuaan.  Hakija on hakukelpoinen, jos hänellä on  suomalaisen kansallisen lukion oppimäärä (lukion päättötodistus),  suomalainen ylioppilastutkinto, tai siihen rinnastettavissa oleva kansainvälinen ylioppilastutkinto,  suomalainen ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto, tai erikoisammattitutkinto,  ulkomainen koulutus, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin tai  ulkomainen korkeakoulututkinto   Jos hakija on pakolainen tai pakolaiseen rinnastettavassa asemassa, eikä hän voi todistaa tutkintoaan asiakirjoin, hänen tulee toimittaa pakolaisstatuksestaan kertova viranomaispäätös (turvapaikkapäätös tai oleskelulupa suojelun perusteella) koulutodistustensa sijaan. Viranomaispäätös on toimitettava kaikkien hakukohteiden hakijapalveluihin. Opinnoissa edellytetään suomen kielen vähimmäistaitotasoa B1, miksi näin? Suurin etenemisen este valmentavasta koulutuksesta korkeakouluopintoihin on Karvin selvityksen mukaan ollut kielitaito. Heikommin suomea taitavat karsiutuvat herkästi valintakokeilla pois, vaikka muut valmiudet opintoihin saattaisivatkin olla kunnossa. B2- tai jopa C1-taitotasollakin voi olla vaikea selviytyä pääsykokeesta, jossa on myös suomea äidinkielenään puhuvia. Valmentavan koulutuksen kielitaitotasovaatimuksessa on huomioitu se, että usein valmentavaa koulutusta on edeltänyt kotoutumiskoulutus, jonka tavoitteena on suomen kielen yleiskielen hallinta eli taitotaso B1.1 (5.). Opetus-ja kulttuuriministeriön mukaan ammattikorkeakoulujen valmentavassa koulutuksessa tuleekin varmistaa kielitaidon kehittyminen ainakin tasolle B2.2, jotta opiskelija pystyy valmentavan koulutuksen jälkeen opiskelemaan tutkintotavoitteisessa koulutuksessa (6.).   Koulutuksen haku toteutetaan verkossa Valmentavan koulutuksen tunnettuuden ja löydettävyyden lisäämiseksi haku suositellaan toteutettavaksi kansallisessa Opintopolku-palvelussa. 2018–2019 vuoden vaihteessa pilotoitiin valmentavan verkkokoulutuksen (7.) hakua. Tuloksena todettiin, että haun toteuttaminen Opintopolussa (8.) mahdollisti hakemusten käsittelyn sujuvasti yhteistyössä eri ammattikorkeakoulujen kanssa. Haku- ja opiskelijavalintaprosessi suunniteltiin Metropolia Ammattikorkeakoulun hakijapalveluiden johdolla tiiviissä yhteistyössä muiden hanketoimijoiden kanssa. Yhdeksästä kumppanikorkeakoulusta valittiin neljä ammattikorkeakoulua toteuttamaan opiskelijavalintaa eri alan valmentavissa koulutuksissa: Karelia-ammattikorkeakoulu (tekniikan ala), Metropolia Ammattikorkeakoulu (sosiaali- ja terveysala), Oulun ammattikorkeakoulu (liiketalouden ala) ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (monialainen). Hakulomaketta testattiin ennen haun toteuttamista Metropoliassa syksyn 2018 valmentavassa koulutuksessa opiskelevilla. Lopullinen hakulomake toteutettiin heiltä saadun palautteen pohjalta Hakijapalveluista saadun palautteen perusteella haku- ja opiskelijavalintaprosessi etenivät sujuvasti. Haun toteuttaminen useamman ammattikorkeakoulun yhteistyönä korosti erityisesti yhteisten käytänteiden ja työnjaon merkitystä. Hakukelpoisuuden osoittaminen ja tarkistus toteutettiin vastaavasti kuin korkeakoulujen yhteishaussa (9.) sillä poikkeuksella, että ulkomainen korkeakoulututkinto katsottiin myös osoitukseksi korkeakoulukelpoisuudesta. Lisäksi todistukset tarkistettiin vain opiskelijaksi valituilta, mikä kevensi hakukelpoisuuden arviointiin ja tarkistukseen liittyvää prosessia. Tarkennettujen hakukelpoisuuskriteerien ansiosta yhä useammalla korkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen suorittaneella opiskelijalla on riittävät valmiudet ja mahdollisuudet jatkaa opiskelua tutkinto-opiskelijana. Yhteisillä toimintaperiaatteilla voidaan jo haku- ja valintaprosessin aikana lisätä koulutukseen hakeutuvien maahanmuuttajien yhdenvertaisuutta. *Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Karelia-ammattikorkeakoulu, Lahden ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu, Saimaan ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu Lähteet Lepola, L. 2017. Ammattikorkeakoulujen maahanmuuttajille järjestämä korkeakouluopintoihin valmentava koulutus vuosina 2010–2017. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus [verkkoaineisto]. [viitattu 8.5.2019]. Saatavissa: https://karvi.fi/app/uploads/2017/06/KARVI_1517.pdf Opetus- ja kulttuuriministeriö. 5:2017. Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi. Kipupisteet ja toimenpide-esitykset II. [verkkoaineisto]. [viitattu 8.5. 2019]. Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/79439 Lemettinen, O. 2018. Askelmerkkejä maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen opiskelijavalintaan. Metropolian blogit. Monta muuttujaa. [viitattu 8.5.2019]. Saatavissa: https://blogit.metropolia.fi/montamuuttujaa/2018/04/20/askelmerkkeja-maahanmuuttajien-valmentavan-koulutuksen-opiskelijavalintaan/ Ammattikorkeakoululaki 14.11.2014/932. [viitattu 8.5.2019]. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932. ELY-keskus. 9.4.2018. Selvitys kotoutumiskoulutuksen malleista Turussa ja pääkaupunkiseudulla-Huhtikuu 2018. [verkkoaineisto]. [viitattu 8.5. 2019]. Saatavissa osoitteessa: https://www.ely-keskus.fi/documents/10191/20388605/Kotoselvitys_09_04_18.pdf/341dcdd8-f5e8-4eac-b667-a9043bf4a012 Opetus- ja kulttuuriministeriö. 1:2016. Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi. Kipupisteet ja toimenpide-esitykset I. [verkkoaineisto]. [viitattu 15.5. 2019]. Saatavissa osoitteessa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/64983 https://www.metropolia.fi/koulutukset/maahanmuuttajille/verkkototeutus/ https://opintopolku.fi/wp/ammattikorkeakoulu/miten-opiskelijat-valitaan/ammattikorkeakoulujen-valintaperustesuositukset-2019/  https://opintopolku.fi/wp/ammattikorkeakoulu/miten-opiskelijat-valitaan/ammattikorkeakoulujen-valintaperustesuositukset-2019/        

Lue lisää

Valmentavan koulutuksen opetussuunnitelma tukee maahanmuuttajien etenemistä ammattikorkeakouluun ja yliopistoon
19.6.2018
Tiina Hirard

Maahanmuuttajien korkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen tarve on kasvanut viime vuosina (1). Koulutusta järjestävät ammattikorkeakoulut ovatkin aloittaneet yhteistyön valmentavan koulutuksen kehittämiseksi ja hyvien käytäntöjen yhtenäistämiseksi (2). Kehittämis- ja opetussuunnitelmatyötä viitoittavat kysymykset siitä, millaisiin opintoihin valmentava koulutus valmentaa ja millaisiksi opiskelijoiden koulutuspolut muodostuvat valmentavan koulutuksen jälkeen. Valmentaako koulutus sekä ammattikorkeakouluun että yliopistoon? Ammattikorkeakoululain (10 §) (3) mukaan ammattikorkeakouluissa voidaan järjestää maahanmuuttajille maksutonta koulutusta, jonka tavoitteena on antaa kielelliset ja muut valmiudet ammattikorkeakouluopintoja varten. Valmentavassa koulutuksessa onkin usein perehdytty ammattikorkeakoulututkintoja vastaaviin aloihin sekä valmennettu opiskelijoita ammattikorkeakoulujen valintakokeisiin. Lisäksi opiskelijoille on markkinoitu ensisijaisesti ammattikorkeakoulujen tutkintokoulutuksia, ja suurin osa valmentavan koulutuksen jälkeen tutkinto-oikeuden saaneista onkin aloittanut tutkinto-opinnot nimenomaan ammattikorkeakoulussa (4). Opetus- ja kulttuuriministeriö (5) esittää, että valmentavan koulutuksen tulee toimia väylänä myös yliopisto-opintoihin. Yliopisto-opintoihin valmentaminen on kuitenkin koettu ammattikorkeakouluissa haastavaksi, sillä yliopistoissa on runsaasti erilaisia tutkinto-ohjelmia, joita ammattikorkeakouluissa ei juurikaan tunneta. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tekemän selvityksen mukaan korkeakoulujen olisi tehtävä entistä laajempaa ja tiiviimpää yhteistyötä, jotta valmentava koulutus voisi valmentaa myös yliopisto-opintoihin (4). Yhteistyötä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä Yksi askel tiiviimpään yhteistyöhön on otettu Valmentavasta valmiiksi -hankkeessa (6), jossa ammattikorkeakoulut ovat selvittäneet yliopistojen tarpeita valmentavan koulutuksen osalta. Huhtikuussa 2018 haastateltiin SIMHE-vastuukorkeakoulutoiminnan yhteyshenkilöitä niin Helsingin, Turun kuin Jyväskylänkin yliopistossa. Haastatteluissa yliopistojen edustajilta tiedusteltiin muun muassa, miten valmentava koulutus palvelisi yliopistoja kaikkein parhaiten, mihin yliopiston tutkinto-ohjelmiin suuntautuu eniten maahanmuuttajia sekä millaisia opiskelutaitoihin liittyviä haasteita maahanmuuttajien kohdalla mahdollisesti esiintyy. Tärkeimpiä taitoja ovat suomen ja englannin kielen taito sekä yleiset opiskeluvalmiudet Tärkeimpinä valmentavan koulutuksen tavoitteina ja sisältöinä yliopistoissa nähtiin opiskelijoiden kielitaidon sekä yleisten opiskeluvalmiuksien kehittäminen. Suomen kielen lisäksi nostettiin esiin englannin kielen taito, jonka merkitys korostuu yliopistoissa kenties vielä ammattikorkeakoulujakin enemmän. Yliopistoissa pidettiin sekä englannin että suomen kielen taidon vähimmäisvaatimuksena tutkintokoulutuksessa taitotasoa B2 (ks. tarkemmin Eurooppalainen viitekehys) (7). Suomen kielen taitotasoa B2 pidetään vähimmäisvaatimuksena myös ammattikorkeakoulujen tutkintokoulutuksissa (8). Yleisistä opiskeluvalmiuksista yliopistoissa nostettiin esiin esimerkiksi opiskelijan itseohjautuvuus, ryhmätyöskentelytaidot, tietotekniset taidot, itsearviointitaidot, argumentointitaidot, tiedonhakutaidot, lähteiden käyttö ja lähdekritiikki sekä opitun asian ja oman osaamisen kuvaaminen omin sanoin. Samat taidot korostuvat myös ammattikorkeakouluopiskelussa, ja niitä kehitetäänkin jo valmentavan koulutuksen aikana. Korkeakoulujen tarpeet ohjaavat valmentavan koulutuksen opetussuunnitelmaa Suomen ja englannin kielen sekä yleisten opiskeluvalmiuksien merkitys on huomioitu kevään 2018 aikana laadituissa valmentavan koulutuksen opetussuunnitelmasuosituksissa. Suositusten mukaan koulutukseen sisältyy runsaasti muihin sisältöihin integroituja suomen kielen opintoja, jotta kielitaito voi koulutuksen aikana kehittyä tasolta B1 tasolle B2. Jatkossa valmentavan koulutuksen opetussuunnitelmaan sisältyy myös englannin opintoja. Niin yliopistoissa kuin monessa ammattikorkeakoulussakin osa tutkinto-opiskelusta suoritetaan englanniksi, ja opiskelijan on pystyttävä ymmärtämään ja hyödyntämään englanninkielistä oppimateriaalia. Yleisiä opiskeluvalmiuksia kehitetään koko valmentavan koulutuksen ajan sekä erillisellä opiskeluvalmiuksiin keskittyvällä opintojaksolla. Lisäksi opetussuunnitelmaan sisältyy matematiikan opintoja, joiden tavoitteena on kehittää myös yleisiä loogisia päättely- ja ongelmanratkaisutaitoja. Tarjolla sekä alapainotteisia että yleisiä valmentavan koulutuksen opintoja Opetus- ja kulttuuriministeriön (5) mukaan valmentavan koulutuksen tarjonnan on oltava aloittaisesti kattavaa. Koulutusta järjestetään eniten sosiaali- ja terveysalalla sekä liiketalouden ja tekniikan alalla. Sosiaali- ja terveysalan koulutuksen voidaan nähdä valmentavan myös lääkärin tai vaikkapa sosiaalityöntekijän koulutukseen, mutta muutoin valmentavan koulutuksen alakohtaisissa sisällöissä ei ole aikaisemmin juurikaan huomioitu eri yliopistokoulutuksiin pyrkiviä opiskelijoita. Yliopistoissa maahanmuuttajat suuntautuvat usein esimerkiksi lääke- ja oikeustieteellisiin opintoihin sekä opettajakoulutukseen. Jatkossa valmentavan koulutuksen riittävyyttä ja kattavuutta lisätään ammattikorkeakoulujen yhteisellä verkkototeutuksella, jossa opiskelija voi alapainotteisten opintojen sijaan valita myös monialaiset opinnot. Monialaisissa opinnoissa opiskelijan on mahdollista perehtyä omavalintaiseen tai vaikkapa useampaankin itseään kiinnostavaan alaan. Kirjoittaja: Tiina Hirard (FM) toimii Turun ammattikorkeakoulussa kieltenopettajana sekä Koulutuksen kehittämisen yksikössä, jossa hänen tehtävänään on maahanmuuttajille suunnatun koulutuksen kehittäminen. Lähteet: Saarinen, Taina, Vaarala, Heidi,Haapakangas, Eeva-Leena & Kyckling, Erja 2016. Kotimaisten kielten koulutustarjonta kansainvälisille korkeakouluopiskelijoille. Jyväskylän yliopisto, Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Jyväskylä 2016. https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/49934/978-951-39-6632-4.pdf?sequence=1 (luettu 6.5.2018) Stenberg, Heidi. 2018. Valmentava koulutus edistää maahanmuuttajan korkeakouluopintoihin pääsyä. Monta muuttujaa -blogi. https://blogit.metropolia.fi/montamuuttujaa/2018/03/27/valmentava-koulutus-edistaa-maahanmuuttajan-korkeakouluopintoihin-paasya/ (luettu 6.5.2018) Ammattikorkeakoululaki 932/2014. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140932 (luettu 8.6.2018) Lepola, Laura. 2017. Ammattikorkeakoulujen maahanmuuttajille järjestämä korkeakouluopintoihin valmentava koulutus vuosina 2010–2017. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 2017:15. https://karvi.fi/app/uploads/2017/06/KARVI_1517.pdf (luettu 6.5.2018) Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016. Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi – kipupisteet ja toimenpide-esitykset, Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:1. http://www.cimo.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/cimo/embeds/cimowwwstructure/79521_okm1.pdf (luettu 6.5.2018) Valmentavasta valmiiksi -hanke. http://www.metropolia.fi/tutkimus-kehittaminen-ja-innovaatiot/hankkeet/valmentavasta-valmiiksi/ (luettu 6.5.2018) Eurooppalainen viitekehys. https://europass.cedefop.europa.eu/sites/default/files/cefr-fi.pdf (luettu 8.6.2018) Lemettinen, Outi. 2018 Askelmerkkejä maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen opiskelijavalintaan. https://blogit.metropolia.fi/montamuuttujaa/2018/04/20/askelmerkkeja-maahanmuuttajien-valmentavan-koulutuksen-opiskelijavalintaan/ (luettu 6.5.2018) Artikkelikuva: www.pixabay.com, StockSnap, CC0

Lue lisää