Vuosi: 2020
Työnantajakokemus kielituetusta harjoittelusta
Suomen kieli on keskeisin haaste kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden työllistymisessä Suomeen (1, 2, 3). SIMHE-jatkokehitys-hankkeessa (4) S2-asiantuntijana toiminut Eveliina Korpela lähti ratkomaan haastetta pohtimalla, miten opiskelijan kielenoppimista voidaan tukea harjoittelun aikana. Kehitettyyn malliin kuuluu toimenpiteitä sekä harjoittelun alkaessa, sen kuluessa, että sen päätteeksi. Korpela on valmistellut laajasti materiaaleja harjoittelijan oppimisen ja pohdiskelun tueksi. Vaikka työyhteisöllä ja harjoittelun ohjaajalla on iso rooli, harjoittelija on itse aktiivinen oppija ja reflektoija. (5) Tämä blogikirjoitus kuvaa harjoitteluohjaajana mallia testatessa syntyneitä kokemuksiani ja havaintojani. Mallin testausta asiantuntijaympäristössä Pääsin toimimaan harjoitteluohjaajana, kun Ahmet Binaku suoritti European Business Administration -opintoihinsa kuuluvan harjoittelun Metropolian maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnan (SIMHE) tiimisssä syksyllä 2020. Harjoittelunsa aikana Ahmet pääsi työtehtäviensä ohella reflektoimaan suomen kielen oppimistaan kielituetun harjoittelun mallin testaamisen kautta. Korpelan mallia on kehitetty ja hyödynnetty aiemmin sosiaalialalla. Syksyn pilotin aikana tavoite oli kokeilla ja arvioida mallin soveltuvuutta asiantuntijatyössä ja perinteisemmässä toimistoympäristössä. Asiantuntijatyössä vuorovaikutustilanteet ovat paikoin erilaisia verrattuna sosiaalialaan, missä tyypillisemmät asiakaskohtaamiset, ja viestintä esimerkiksi lasten, vanhempien ja potilaiden kanssa asettavat kielen käytölle tietynlaisia raameja. Asiantuntijaympäristössä taas korostuvat esim. muodollisen ja epämuodollisen kielen erottaminen, sidosryhmäviestintä, viestiminen sähköpostitse ja etenkin tänä syksynä etäpalaverit. Jokaisella työpaikalla ja alalla on tietenkin oma sanastonsa, jonka kenen tahansa uuden tulokkaan tulee omaksua. Vaikka vuorovaikutustilanteet ja tyypillinen sanasto vaihtelevat aloittain ja työpaikoittain, mallin tarjoamat työkalut osoittautuivat soveltuvaksi myös asiantuntijaympäristöön. Mallille keskeistä kielitietoista ohjausta ja oppijan itsereflektoinnin ideaa voi näppärästi hyödyntää alalla kuin alalla — ne eivät ole vain sosiaalialaan sidottuja työkaluja. Oleellista on, että harjoittelija on motivoitunut ja ottaa kielen kehittämisen tavoitteet omakseen. Kielitietoista ohjausta ja huomioita vuorovaikutuksesta Mallin mukaan harjoitteluun sisältyi kaksi yksinomaan kielituettuun harjoitteluun keskittyvää tapaamista ohjaajan ja harjoittelijan kesken (5). Ensimmäinen tapaaminen oli harjoittelun alussa, jolloin pohdimme harjoittelijan kielitaidollisia vahvuuksia sekä kehittämisen ja tuen tarpeita. Lisäksi kävimme läpi harjoittelun aikana mahdollisesti esiintyviä vuorovaikutustilanteita ja tyypillisesti tarvittavaa sanastoa. Kielituetun harjoittelun keskeisenä työkaluna toimii työkirja, johon säännöllisesti kirjataan ylös päivittäisiä vuorovaikutustilanteita ja harjoittelijan kokemuksia niistä (esim. mitä tapahtui, miten onnistuin, miltä tilanteessa tuntui). Myös työyhteisön rooli on tietenkin merkittävä, ja tiimissä sovittiinkin heti harjoittelun alussa kielenkäytön säännöistä ja harjoittelijan tukemisesta kielen oppimisessa. Toinen tapaaminen oli harjoittelun loppupuolella, jolloin reflektoitiin yhdessä harjoittelua nimenomaan kielen käyttämisen ja oppimisen näkökulmasta. Harjoittelija sai nostaa esille harjoittelun aikana kirjaamiaan toistuneita tilanteita. Olennaista on pyrkiä erottamaan, oliko kielitaidolla tai sen puutteella rooli tilanteessa, vai oliko taustalla kenties muita vaikuttavia tekijöitä, kuten kiire, tilanteessa olleiden persoonat tai eroavat toimintatavat. Näiden kahden tapaamisen välissä aiheeseen palattiin muiden tapaamisten yhteydessä, tiedustellen harjoittelijan tuntemuksia ja edistymistä. Kielitietoisen ohjauksen voi yhdistää hyvin muihin ohjaustapaamisiin ja päivittäiseen vuorovaikutukseen ohjaajan ja harjoittelijan välillä, eikä se kokemukseni mukaan vaadi ohjaajalta merkittävästi enempää työpanosta tai työaikaa, kuin tavallinen ohjaus. Kyseessä on ennemminkin muutos ajattelussa ja ohjauksen lähestymistavassa: Kieli on koko ajan läsnä ja sen merkitys pidetään mielessä harjoittelun läpi. Seuraavassa on listattuna joitain esimerkkejä, miten kieli voidaan huomioida eri tilanteissa: Työtehtäviä annettaessa voidaan pyytää harjoittelijaa toistamaan kerrotut ohjeet, ja näin varmistaa, että hän on ymmärtänyt ne. Kun esim. tiimin yhteisessä palaverissa käsitellään kielellisesti haastavampaa aihetta, voidaan jälkeenpäin jutella, kysyä tuntemuksia, ja vaikka huomioida, että aihe on vaikea natiivipuhujallekin, jos aihepiiri ei ole tuttu. Käytettäessä esim. suomalaista sanontaa tai slangia, voidaan pysähtyä varmistamaan, että harjoittelija ymmärtää, ja vaikka avata sanonnan taustoja. Tiimi voi tukea harjoittelijaa pysyttelemällä suomen kielessä, vaikka joissain tilanteissa tuntuisi helpommalta vaihtaa englannin kieleen. Väärinymmärryksen sattuessa ei automaattisesti oleteta sen johtuneen kielestä, vaan keskustellaan tapahtuneesta syvällisemmin. Kielituettu harjoittelu on yhteinen oppimiskokemus Syksyllä 2020 lisämaustetta sekä harjoitteluun että mallin testaamiseen toivat tietenkin korona ja etätyöskentely. Kasvokkain tapahtuva viestintä, monipuolinen vuorovaikutus eri tilanteissa ja esimerkiksi epämuodollisempi kahvipöytäkeskustelu jäivät nyt vähäisiksi. Tiedostimme myös harjoittelijan kanssa, että hän sai hieman erilaisen harjoittelukokemuksen — ehkä vähemmän monipuolisen ja syvällisen kuin normaaleina aikoina, mutta toki myös etätyöskentelyllä ja etänä käydyllä viestinnällä on tarjota omat, tärkeät oppinsa. Kielitietoisuus ja harjoittelijan itsereflektoinnin tukeminen vaativat oppimista myös ohjaajalta etenkin, jos hänellä ei ole taustaa esimerkiksi kielenopettamisen kanssa. Prosessia voikin lähestyä ohjaajan ja harjoittelijan yhteisenä oppimiskokemuksena – he molemmat voivat tehdä havaintoja kielen merkityksestä ja siihen liittyvistä asenteista työympäristössä ja päivittäisessä vuorovaikutuksessa. Osana harjoitteluaan Ahmet kirjoitti kaltaisilleen kansainvälisille opiskelijoille suunnatun blogitekstin, jossa hän avaa matkaansa S2-oppijana ja antaa vinkkejä muille samassa tilanteessa oleville. Hän kertoo myös, että hänen varmuutensa käyttää suomen kieltä kasvoi harjoittelun aikana (6). Kirjoittaja Eeva Lintala työskentelee SIMHE-Metropoliassa projektisuunnittelijana. Hänen työtehtäviinsä ovat vuoden 2020 aikana kuuluneet mm. SIMHEn eri hankkeiden tukeminen, artikkelikokoelman toimitus ja korkeakouluharjoittelijan ohjaaminen. Lähteet KARVI, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 2019. Taustalla on väliä. Ulkomaalaistaustaiset opiskelijat koulutuspolulla. Julkaisut 22:2019 (pdf). Viitattu 11.12.2020. OKM 2019. Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden maahantulo ja integroituminen sujuvaksi yhteistyöllä. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:31. Viitattu 14.12.2020 Suomalainen, A., Sarasjärvi, K., Lahtinen, J., Penttilä, J. 2019. Opiskelijan kaupunki 2019. Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus. Viitattu 14.12. SIMHE-jatkokehitys 2019–2021. Uraohjauksen ja suomen kielen oppimisen mallin kehittämiseen keskittyvä hanke. OKM, Metropolia Ammattikorkeakoulu. Viitattu 11.12.2020. Korpela, E. 2020. Työharjoittelu maahanmuuttajaopiskelijan kielenoppimisen tukena. Hiiltä ja Timanttia –blogisarja. Metropolia blogit. Viitattu. 11.12.2020. Binaku, A. 2020. Courage to Use Finnish – Growing into a Professional. Various Variables –blogisarja. Metropolia blogit. Viitattu 11.12.2020.
SIMHE polulta eväitä työllistymiseen
SIMHE polku -hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin työllistymistä edistäviä koulutuspolkuja. Hankkeen keskeisin tavoite oli tukea korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien työllistymistä omalle alalle osaamisen kartoituksen ja täydentävien opintojen avulla. Hankkeen kolme korkeakoulua (Oamk, Karelia-amk ja Metropolia) esittävät seuraavat suositukset korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaamista täydentävän koulutuksen suunnitteluun, sisältöön ja toteutukseen. Opiskelijalähtöisyys ja yhteistyö koulutussuunnittelussa keskeistä Ammattikorkeakouluilla on sosiaalinen vastuu huolehtia omana erityisryhmänään myös ulkomailla korkeasti koulutettujen täydennyskoulutuksesta (1). Koulutukselta vaaditaan joustavuutta kohderyhmän moninaisten osaamistaustojen vuoksi. Kohderyhmän saavuttamiseen ja tunnistamiseen tulee jatkossa kehittää yhteisiä menetelmiä. Suosituksemme on, että koulutusta suunnitellaan tarvelähtöisesti yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Jatkossa ulkomailla korkeasti koulutettuja on enenevä määrä ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden joukossa (2). Heille voidaan tarjota omaa, erillistä täydennyskoulutusta, mutta alueellisesti nähtynä todennäköisempää on, että hakijat sijoittuvat tutkinnonsuorittajien kanssa suorittamaan samoja kursseja. Tällöin suomea toisena kielenä puhuvien riittävästä ohjauksesta on huolehdittava opintojen onnistumisen takaamiseksi. Erilaisten osaamistaustojensa ja -tarpeidensa vuoksi hakijoille tulee räätälöidä sopiva täydentävä koulutus niin pituudeltaan kuin sisällöltään joustavaksi henkilökohtaisten suunnitelmien mukaan. Tämä tarkoittaa ennakoivaa osaamisen tunnistamisen kartoitustyötä, johon resursseja tulee varata. Lisäksi suomen kielen ja suomalaisen työelämäosaamisen haltuun ottoon tarvitaan tukea, joka voidaan integroida ammattialan opintojen ja työn yhteyteen. Täydennyskoulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa tarvitaan yhteistyötä työvoimaviranomaisten kanssa ja huomioon tulee ottaa säännökset opintojen suorittamisesta työmarkkinatuella. Tällä hetkellä tukimuodot vaativat täsmällistä ja ennakkoon tehtyä toteutussuunnitelmaa. Esimerkkinä opintojen varmistamiseksi kohderyhmälle voitaisiin varata tietty kiintiö avoimen opiskelupaikoista. Vuoden 2021 alusta korkeakouluopintojen suorittaminen työvoimakoulutuksena on mahdollista tietyin edellytyksin myös ulkomailla korkeakoulutuksen saaneille (3). Tähän mahdollisuuteen tulisi ammattikorkeakouluissa tarttua. Tämä tulisi tehokkaasti käyttää hyödyksi, sillä on oletettavaa, että koronaepidemia heikentää jo ennestään tämän työelämässä aliedustetun erityisryhmän työllisyystilannetta (4). Tästä on viitteitä myös SIMHE polun kokemusten pohjalta. Työllistymisen näkökulmasta ensiarvoisen tärkeää on suunnitella täydennyskoulutusta yhteistyössä yritysten kanssa. Koulutukseen tulee sisällyttää työelämäjaksoja, jolloin osaamisen tunnistaminen ja täydentäminen tapahtuvat myös todellisissa työelämän tehtävissä. Kohderyhmä huomioiden, myös ohjauskäytänteitä tulee kehittää aina työelämään asti. Ohjauksen merkitys korostuu korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien koulutuksessa Koulutuksen tulisi sisältää seuraavat asiat: yksilöllisen ohjauksen, osaamisen tunnistamisen, työnhaun valmennuksen, työssäoppimisjakson ja ammattialan opinnot hakijan tarpeen mukaan. Uraohjauksen tulee olla keskeisessä roolissa koulutuksessa. Osaamisen kartoituksen prosessi vahvistaa osallistujan oman osaamisen sanoittamista sekä parantaa työnhakutaitoja. Lisäksi osallistujien olisi hyvä päästä harjoitteluun yrityksessä. Kohderyhmällä on ohjauksen osalta omat erityistarpeet, joiden tunnistamiseen tarvitaan asiantuntijuutta. Koulutuksen yhteyteen olisi hyvä tarjota henkilökohtaista ja pienryhmäohjausta. Ohjausta tulisi tarjota niin ammattialan opiskeluun kuin työnhaun prosessiin jatkumona. Kokeilujen perusteella suosituksena on, että koulutus sisältäisi sekä suomen kielen tukea että uraohjausta (5). Lisäksi vertaismentoroinnista (6) on saatu hyviä kokemuksia osana kohderyhmän täydennyskoulutusta. Yritysyhteistyön ja verkostoitumisen tuki on tärkeää työllistymisen edistämiseksi Hyvä viestintä on edellytys toimivalle yritysyhteistyölle ja verkostojen rakentamiselle. Korkeakoulujen tulee viestiä selkeästi erilaisista yhteistyön mahdollisuuksista sekä niiden tarjoamista hyödyistä. Yritysyhteistyö kannattaakin aloittaa kevyemmistä yhteistyön muodoista, esimerkiksi rekrytointimessut ja webinaarit, joiden jälkeen yhteistyön syventäminen on luontevampaa. Esimerkkinä osallistujien osaamisprofiilien viestiminen yrityksille tuki harjoittelupaikkojen saamista. Korkeasti koulutetut maahanmuuttajat tarvitsevat välittäjiä potentiaalisten yritysten saavuttamiseksi, joten suosittelijoiden merkitys verkostojen rakentamisessa korostuu. Myös korkeakoulujen alumnit voivat toimia hyvänä yritysyhteistyön lähteenä. Yritysyhteistyön menestystarinoita on tärkeää kerätä talteen ja viestiä eteenpäin. Yritysyhteistyöhön liittyykin vahvasti molempia osapuolia hyödyntävä näkyvyys, muun muassa sosiaalisessa mediassa. Korkeakoulun tulee tietää toiminnan kannalta oikeat verkostoitumisen kanavat ja alueen toimijat. Hyvät verkostot ovat toiminnan pohja. Kohderyhmällä on usein kovia odotuksia korkeakoulujen hyvistä yritysverkostoista. Verkostoitumisen tärkeys työllistymisen ja suomalaiseen työelämään integroitumisen kannalta nousi esiin myös kohderyhmälle järjestetyissä mentorointikeskusteluissa (6). Kohderyhmälle on tärkeää viestiä siitä, kuinka Suomessa konkreettisesti verkostoidutaan eri toimijoiden ja yritysten kanssa, sekä kertoa hyvistä verkostoitumisen mahdollisuuksista. COVID-19-epidemia on nostanut entisestään verkossa tapahtuvan verkostoitumisen tärkeyttä, etenkin LinkedInissä. Yritysyhteistyö vaatii korkeakoululta henkilöresursseja ja sen tulee olla koordinoitua. Toimivista yhteistyökuvioista on tärkeää pitää kiinni, eikä kontakteja tulisi menettää yksittäisen hankkeen päättymisen jälkeen. Jatkuvuuden varmistamiseksi ja selkeyden kannalta yritysyhteistyötä on tehtävä korkeakouluna tai useiden saman teeman hankkeiden yhteistyönä, ei niinkään yksittäisen hankkeen näkökulmasta. Lisäksi yritysyhteistyötä voi tehdä korkeakoulujen verkostoissa eri tavoin, esimerkiksi järjestämällä yhteisiä virtuaalisia verkostoitumistapahtumia yritysten kanssa. Tästä saatiin hyvää kokemusta SIMHE polun Get Together -tapahtumassa. SIMHE polun osaamista täydentävästä koulutuksesta voit lukea lisää SIMHE artikkelikokoelmasta: Yhdessä kohti osaajien Suomea - oivalluksia maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnasta (7). Lähteet: 1) Taustalla on väliä: Ulkomaalaistaustaiset opiskelijat korkeakoulupolulla. Luettu 1.12.2020. 2) Taustalla on väliä. Ulkomaalaistaustaiset opiskelijat korkeakoulupolulla. TIIVISTELMÄ. Luettu 1.12.2020. 3) Hallitus esittää väliaikaisia muutoksia työvoimakoulutukseen – TE-toimistot voisivat tarjota myös korkeakoulututkintoon johtavia opintoja. Luettu 1.12.2020. 4) Maahanmuuttaja jää todennäköisemmin työttömäksi korona takia. Luettu 1.12.2020. 5) Joustava suomen kielen ohjaus ja integrointi täydennyskoulutukseen toi hyviä tuloksia. Luettu 8.12.2020. 6) Mentoroinnilla tukea maahanmuuttajan polulle. Luettu 28.11.2020. 7) Yhdessä kohti osaajien Suomea - oivalluksia maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnasta. Luettu 14.12.2020. Kirjoittajat: Sini-Tuuli Saaristo (KTM, HuK) työskentelee projektipäällikkönä Karelia-ammattikorkeakoulun osatoteuttamassa SIMHE polku -hankkeessa sekä yrityskoordinaattorina KOVAT – Kansainvälisen osaajan valmennus työhön -hankkeessa. Pirkko Kukkohovi (FT, italia/soveltava kielitiede) on toiminut SIMHE polku -hankkeen Oamkin projektipäällikkönä sekä suomi toisena kielenä -asiantuntijana maahanmuuttajille suunnatuissa UOMA-, MAIKO-, Opin portailta työelämään ja SIIMA-hankkeissa. Hän on toiminut vieraiden kielten ja suomi toisena kielenä -aikuiskouluttajana eri koulutusasteilla ja vapaan sivistystyön puolella vuodesta 1991. Outi Lemettinen (KTM) työskentelee Metropolia Ammattikorkeakoulun SIMHE-palveluissa. Hän työskentelee maahanmuuttajien koulutusta koskevissa kehittämishankkeissa. Hän toimii projektipäällikkönä Osaaminen käyttöön Suomessa ja SIMHE polku -hankkeissa.
Suomen kielen alkeet haltuun ruudun takaa ja ympäri maailmaa
Tänä keväänä Metropoliassa tarjottiin suomen kielen alkeita kaikkien tutkinto-ohjelmien ja avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoille etäopetuksena osana SIMHE-jatkokehityshanketta (1). Kuinka onnistui kielen alkeiden oppiminen etäyhteyksien avulla? Aiemmat kokemukset verkkopedagogiikasta suomen kielen opetuksessa, kuten ammattikorkeakouluun valmentavissa koulutuksissa (2,3) ja kotoutumiskoulutuksissa (4) ovat olleet rohkaisevia: kieltä voi oppia tehokkaasti ja innostavalla tavalla myös etänä. Keskeiseksi tekijäksi onnistuneessa verkko-opetuksessa ovat osoittautuneet yhteisölliset toimintatavat. Kun kyseessä on alkeiskurssi, jonka osallistujat eivät tunne toisiaan eikä heillä ole välttämättä lainkaan aiempaa kokemusta opittavasta kielestä, mietityttää erityisesti vuorovaikutuksen kapeutuminen ruudun taakse. Kuinka saada opiskelijat ryhmäytymään, kun fyysistä eikä välttämättä edes näköyhteyttä ole? Mitä tapahtuu, kun kasvokkaisen vuorovaikutuksen rikkaus, ilmeet, eleet, huumori ja tunnetilojen vaihtelu eivät välity? Kuinka saada opiskelijoiden motivaatio heräämään ja säilymään, kun oppimistavoitteet ovat korkealla, uusi kieli kovin erilainen kuin opiskelijan aiemmin opiskelemat kielet ja itsenäistä työtä vaaditaan paljon? Kuinka opettaja voi varmistaa, että opiskelijat todella pysyvät mukana? Tässä tapauksessa opettajan työtä helpottivat onneksi opiskelijoiden hyvät opiskelu- ja digitaidot sekä mahdollisuus käyttää englantia yhteisenä kielenä. Vuorovaikutus ja yhteisöllisyys verkkotapaamisissa “The best thing was the interaction and practicing the language in Zoom meetings.” Alkeiskursseilla tavattiin Zoomissa kaksi kertaa viikossa 2-3 oppituntia kerrallaan. Tapaamiset muistuttivat lähiopetuksen oppituntia: kuulumisten vaihdosta ja aiempien aiheiden kertailusta edettiin harjoittelemaan päivän aiheita eri tavoin. Yksinkertaisia kysymyksiä kerrattiin ja toistettiin joka kerta. Sanastoa harjoiteltiin Kahoot-pelien avulla ja kieliopin kiemuroita yhdessä erilaisia lausetehtäviä ratkoen. Joillakin kerroilla tehtiin yhdessä luetun ja kuullun ymmärtämisen harjoituksia. Puhumista harjoiteltiin sekä yhdessä että pienryhmissä apukysymysten avulla. Opetuskielenä oli englanti, mutta suomea käytettiin rinnalla alusta alkaen. Kynnys kielenkäyttämiseen ei nouse korkealle, kun siihen totutaan ensimmäisestä oppitunnista lähtien. Opettajan on tärkeää antaa opiskelijoille mahdollisuus osaltaan vaikuttaa oppitunnin kulkuun, ja he ottivatkin aktiivisen roolin kysymällä, kommentoimalla ja tekemällä ehdotuksia. Tämä antoi tärkeää palautetta myös opettajalle ja auttoi rytmittämään opetusta. Verkkotapaamisten on todettu tukevan opiskelijoiden ryhmäytymistä ja vahvistavan sitoutumista ja motivaatiota opiskeluun, mikä puolestaan edistää oppimistavoitteiden toteutumista (5). Kielen alkeiskurssilla verkkotapaamisten merkitys korostuu entisestään —onhan kielen oppimisen keskiössä juuri vuorovaikutus. Kommunikatiivinen kielitaito kehittyy vain vuorovaikutuksessa muiden kielenkäyttäjien kanssa eri kielenkäyttötilanteissa, jolloin myös muiden kielenkäyttäjien tarjoama tuki on tärkeä (6). Opettajalla on merkittävä tehtävä paitsi avoimen keskusteluilmapiirin luojana, myös opiskelijoiden keskinäisen dialogin tukemisessa ja erilaisten kielenkäyttötilanteiden mahdollistamisessa. Vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden merkitys tuli selvästi ilmi kurssien lopuksi kerätyissä palautteissa: verkkotapaamiset ja mahdollisuus harjoitella kieltä yhdessä muiden kanssa olivat opintojen parasta antia. Vaikka yhteisöllisyyttä koettiin myös etänä, kaipasi moni vielä enemmän mahdollisuutta tutustua muihin opiskelijoihin, oppia ja verkostoitua toisten kanssa. Verkko-oppimisympäristö ja tallenteet itseohjautuvan opiskelijan tukena ”Pidän Moodle-ohjelmasta. Se on erittäin henkilökohtainen ja rohkaiseva.” Suomen kielen opintojaksot koostuivat Zoom-tapaamisten lisäksi itsenäisestä opiskelusta oppimisympäristö Moodlessa. Oppimisympäristö koostui 1-2 viikon mittaisista teemakokonaisuuksista oppimistavoitteineen, materiaaleineen ja tehtävineen. Uudet sivut tehtävineen avautuivat opintojen edetessä. Samalla opiskelijat pystyivät seuraamaan omaa edistymistään Edistymisen seuranta -työkalun avulla. Osa tehtävistä oli laadittu antamaan automaattista palautetta, osa oli oman tuottamisen tehtäviä, joista opiskelija sai erikseen palautetta. Lisäksi opintojaksolla oli käytössä sekä opiskelijoiden keskenään perustama WhatsApp-ryhmä että opettajan laatima WhatsApp-vastaanottajalista, jonka kautta lähetettiin pieniä videointi- ja äänitystehtäviä. Tämä lisäsi henkilökohtaisen kontaktin ja palautteen määrää. Verkko-oppimisympäristön käytön ehdoton etu opetuksessa on mahdollisuus jakaa monenlaista opetusmateriaalia laajasti ja monipuolisesti. Samalla se mahdollistaa opiskelijalle joustavampia, omien tarpeiden mukaisia valinnan mahdollisuuksia opiskelussaan. Kielen alkeiskurssilla, jonka opiskelijoista osalla ei ole aiempaa kokemusta suomen kielestä tai opiskelusta suomalaisessa korkeakoulussa, oppimisympäristön selkeyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota vaiheistuksen ja tehtävänantojen selkeyden näkökulmasta. Kurssilla kokeiltiin myös käänteinen luokkahuone (flipped classroom) -menetelmää (7): opiskelijoita ohjeistettiin perehtymään opittaviin asioihin ennen tapaamista opetusvideoiden avulla. Intensiivisellä, nopeasti etenevällä kielikurssilla menetelmä tehostaa oppimista, kun opiskelijalla on mahdollisuus perehtyä opiskeltavaan asiaan omassa tahdissaan ja tapaamisissa voidaan keskittyä vuorovaikutukseen ja opiskeltavien asioiden käytännön harjoitteluun. Kurssipalautteiden mukaan jopa 80 % opiskelijoista pitikin menetelmää hyvänä. Käänteinen menetelmä voi olla tehokas, mutta sitä on avattava opiskelijoille ja ohjeistettava hyvin. Kevään alkeiskurssilla kaikki opiskelijat pitivät opettajan laatimia opetusvideoita ja myös tapaamisista tehtyjä lyhyitä tallenteita erittäin hyödyllisinä. Opiskelijat kokivat, että videoiden katselu omalla ajalla ja omassa tahdissa tuki merkittävästi oppimista. Kaiken kaikkiaan voi todeta, että tuloksekas alkeiden opiskelu etänä vaatii opiskelijalta itseohjautuvuutta ja hyviä itsenäisen opiskelun taitoja tavallista enemmän. Myös kielenopettajalle siirtymä verkkopedagogiikkaan on haastava, koska laadukkaan oppimisympäristön rakentaminen materiaaleineen on laajamittainen, aikaa vievä työ. Toisaalta se voi myös avata uuden ja innostavan näkymän oman ammattitaidon kehittämiseen. Hyvä apuväline verkkototeutuksen suunnitteluun ja laadun varmistukseen myös kieliopintojen osalta ovat verkko-opetuksen laatukriteerit (8). Verkkopedagogiikan voima - saavutettavuus ja mukavuus ”Distance learning gave me a chance to be at home and work hard by myself.” Kokemus kielen alkeiden etäopetuksesta yllätti myönteisesti. Oppimistulokset olivat hyviä ja osittain jopa erinomaisia. Opiskelijat suhtautuivat suomen kielen etäopiskeluun erittäin positiivisesti. Jopa 60 % kurssille osallistuneista oli kurssin loputtua sitä mieltä, että etäopetus soveltuu kielen oppimiseen myös alkeistasolla erittäin hyvin. 30 % opiskelijoista koki, että etäopetus toimii hyvin, mutta alkeistasolla lähiopetus voisi toimia vielä paremmin ja 10 % opiskelisi mieluummin lähiopetuksessa. Verkko-opintojen erityiseksi voimaksi osoittautui saavutettavuus. Opiskelijat Metropolian eri kampuksilta ja muista oppilaitoksista, Berliinistä, Delhistä, Petroskoista tai Imatralta voivat oppia yhdessä ja aiempaa helpommin muiden opintojen ja töiden ohessa. Vaikka etäopetuksessa ei pystytä luomaan aitoja tapaamisia korvaavaa vuorovaikutusta, ovat sen mahdollisuudet kuitenkin laajat. Saavutettavuuden lisäksi opiskelijapalautteissa korostui etäopiskelun mukavuus: aikaa ja voimia säästyi, ja opiskelija pystyi harjoittelemaan kieltä tehokkaasti ja ohjatusti kotisohvallaan. Tällä ”mukavuudella” voi olla myönteistä vaikutusta oppimiseen, vaikka itse oppiminen, erityisesti etäyhteyksien varassa, vaatiikin opiskelijalta tarkkaavuutta ja kognitiivista ponnistelua. Korkeakouluilta odotetaan tulevaisuudessa valmiutta tarjota entistä joustavampia suomen kielen opiskelumahdollisuuksia (9,10). Tähän tarpeeseen pystytään vastaamaan tarjoamalla erilaisia vaihtoehtoja kielen opiskeluun lähiopetuksen lisäksi myös etä- ja monimuoto-opintoina. Olipa opetusmuoto mikä hyvänsä, opiskelijat kaipaavat hyvin suunniteltuja oppimiskokonaisuuksia, motivointia, sitouttamista ja tukea opintoihinsa (5). Tarpeisiin vastaava kielenopetus voikin olla ratkaiseva kansainvälisen osaajan kotoutumisen ja työllistymisen näkökulmasta. Muutamia vinkkejä kielen alkeiden verkkokurssin laatimiseen Muista yhdessä tekemisen merkitys motivaation ja sitoutumisen kannalta. Fyysisestä etäisyydestä huolimatta opiskelijat ovat ryhmän jäseniä. Anna heille mahdollisuuksia tutustua toisiinsa ja harjoitella kieltä yhdessä myös pienryhmissä. Rohkaise käyttämään kaikkea opittua alusta alkaen ilman onnistumispaineita. Rento ilmapiiri syntyy myös siitä, kun opettajakaan ei osaa kaikkea! Jos mahdollista, kannattaa kokeilla käänteistä opetusta ja tehdä lyhyitä opetusvideoita etukäteen katsottavaksi. Voit myös tallentaa joitakin jaksoja tapaamisista, mikäli opiskelijat haluavat. Monet hyötyvät, kun voivat palata oppitunnin asioihin myös jälkikäteen. Laadi verkko-oppimisympäristöön mahdollisimman selkeät teemakokonaisuudet vaiheistuksineen. Liitä oppimisympäristöön tehtäviä, jotka liittyvät opintojakson osaamistavoitteisiin ja edistävät kaikkien kielitaidon osa-alueiden vahvistumista. Ne myös tuovat näkyväksi sekä opettajalle että opiskelijalle, miten kielitaito on opintojakson aikana kehittynyt. Lähteet 1. SIMHE-jatkokehitys 2019-2021. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Viitattu 9.6.2020. 2. Hirard, T. & Stenberg, H. 2018: Korkeakouluvalmiuksia maahanmuuttajille nyt myös verkossa. AMK-lehti 3/2018. Viitattu 9.6.2020. 3. Jäppinen, T., Korpela, E., Takaeilola, M., Juvonen, K., Valo-Vuorela, M., Rantonen, P., Kosonen, K., Vähäkangas, A. & Svanberg, E. (2019): Integroitu opetus tehostaa suomen kielen oppimista. Teoksessa Stenberg ym. 2019. 4. Miten verkkokoto todella toimii? Julkaistu 7.11.2019, viitattu 8.6.2020. 5. Joshi, M. (2016): Live online meetings bringing interaction and engagement into online teaching. Teoksessa Rännäli, M. & Tanskanen, I. (toim): Spinning e-pedagogical Nets. Pedagogical development and experiments in higher education. Reports from Turku University of Applied Sciences 231 (pdf). s. 180-192. 6. Pietilä, P., Lintunen, P. (2014): Kielen oppiminen ja opettaminen. Teoksessa Pietilä, P., Lintunen, P. (toim.) (2014): Kuinka kieltä opitaan. Opas vieraan kielen opettajalle ja opiskelijalle. Gaudeamus, Helsinki. 2014. 7. Vuopala E. 2013: Onnistuneen yhteisöllisen verkko-oppimisen edellytykset. Näkemyksinä yliopisto-opiskelijoiden kokemukset ja verkkovuorovaikutus. Väitöskirjatutkimus, Oulun yliopisto (pdf). Viitattu 9.6.2020. 8. eAMK verkkototeutusten laatukriteerit. Viitattu 8.6.2020. 9. KARVI, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 2019: Taustalla on väliä. Ulkomaalaistaustaiset opiskelijat koulutuspolulla. Julkaisut 22:2019 (pdf). Viitattu 9.6.2020. 10. OKM, Opetus ja kulttuuriministeriö 2019: Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden maahantulo ja integroituminen sujuvaksi yhteistyöllä. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:31 (pdf). Viitattu 9.6.2020. 11. Stenberg H., Hirard T., Autero M. & Korpela E. (toim.) (2019): Korkeakouluvalmiuksia maahanmuuttajille — hyvät käytänteet ja suositukset valmentavaan koulutukseen (pdf). Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. TAITO-sarja, Metropolia Ammattikorkeakoulu. Viitattu 9.6.2020.
Kansainvälisiä osaajia ICT-alan yritysten määrittämiin osaamistarpeisiin
Keväällä 2020 aloitimme SIMHE-polku -hankkeessa pilotin, jonka osallistujavalinnat toteutimme yhteistyössä ICT-alan yritysten kanssa niin, että yritysten toteamat osaamistarpeet määrittivät jo hakukierroksen vaatimuksia. Tämä lähestymistapa mahdollistaa yritysten kohtauttamisen heidän tarpeisiinsa soveltuvien ICT-alan osaajien kanssa. Pilotti pitää sisällään henkilökohtaisen osaamisen tunnistamisen prosessin, täydentäviä opintoja Metropoliassa räätälöidysti kunkin osallistujan osaamisen täydentämisen tarpeiden mukaisesti, harjoittelun yrityksessä ja uravalmentajan ohjauksellisen tuen prosessin aikana. Haku avautui helmikuussa, ja kriteereinä olivat hyvä englannin kielen taito ja ulkomailla suoritettu ICT-alan korkeakoulututkinto. Pääkaupunkiseudun työmarkkinoilla on kysyntää ICT-alan osaajille, vaikka koronavirustilanne vähentää yleisesti työvoiman kysyntää. Jobs in Finland -sivustolla (1) oli toukokuun puolivälissä 6 avointa ICT-alan työpaikkaa. TE-palveluissa (2) avoimia työpaikkoja erityisasiantuntija- ja asiantuntijatehtäviin ICT-alalla pääkaupunkiseudulla oli yli 40. ICT-alalla työmarkkinatilanne onkin parempi kuin monella muulla alalla (3), ja tulevaisuudessa ala tarvitsee merkittävästi lisää osaajia (4). Yritysten työvoimatarpeet muodostavat pohjan hankkeessa kehitetylle yhteistyömallille. SIMHE-polkuun osallistuvien ICT-alan yritysten ilmoittamat osaamistarpeet jakautuivat seuraaviin kategorioihin: ohjelmistokehitys, verkkoratkaisut ja esineiden internet. Yrityksillä oli halutessaan mahdollisuus avata osaamistarpeitaan jokaisesta kategoriasta tarkemmin, esimerkiksi kertomalla etsivänsä tietyn ohjelmointikielen tai vaikkapa data-analytiikan asiantuntijaa. Toimintamme lähtökohtana on tarjota yrityksille matalan kynnyksen tilaisuus tutustua näitä taitoja omaaviin kansainvälisiin osaajiin. Osaamisen tunnistaminen vaikuttaa urapolun suuntaan Osaamisen tunnistaminen on vakiintunut osaksi SIMHE-Metropolian maahanmuuttajataustaisille suunnattuja ohjaus- ja neuvontapalveluita (5). Metropolian SIMHE-polun osaamisen tunnistamiseen on osallistunut yhteensä 42 kansainvälistä osaajaa. Käytännössä monikulttuurisen osaamisen tunnistamisen isoja haasteita ovat kielimuurit ja kulttuurierot (6), joiden ratkaisemiseen on Metropoliassa osaamisen tunnistamisen käytäntöjen kehittämisessä erityisesti kiinnitetty huomiota. Henkilökohtaisessa asiantuntijakeskustelussa ulkomailla ICT-alan tutkinnon suorittanut henkilö kohdataan oman alansa asiantuntijana, jolla on mahdollisuus hyödyntää toisen asiantuntijan, Metropolian ICT-alan tutkintovastaavan, laaja-alaista tuntemusta alan työmarkkinoista ja osaamistarpeista nimenomaan Suomessa. Osallistujapalautteiden perusteella voi todeta asiantuntijakeskusteluiden selkeyttäneen osallistujiensa urapolkua ja toimineen myös itsetunnon kohottajana monesti rutkasti kärsivällisyyttä vaativassa työnhakuprosessissa. Lisäksi asiantuntijakeskusteluiden anti, henkilön osaamista kuvaava kirjallinen dokumentti, on herättänyt mielenkiintoa yhteistyöyrityksissämme. Työtehtävän vastuualueet määrittelevät vaadittavan kielitaidon Yhteistyöyrityksemme suorahaku- ja rekrytointipalvelu Digipool International Oy:n toimitusjohtaja Hermann Alatalolla on vuosien kokemus kansainvälisten osaajien rekrytoimisesta — sekä asiakkailleen että omaan yritykseensä. Alatalo huomauttaa työelämän olevan yhä kansainvälisempää, ja toteaa diilin etenemisestä päättävän henkilön usein sijoittuvan ulkomaiseen asiakasyritykseen. Tällöin tarvitaan vieraiden kielten ja kulttuurien tuntemuksella varustettuja osaajia. Kansainvälisten osaajien hyödyt kuitenkin tunnistetaan yrityksissä jo laajalti (7), mutta kokemustemme ja esimerkiksi Uudenmaan ELY-keskuksen tuoreen selvityksen (8) mukaan heidän mahdollisesti puutteellinen suomen kielen taitonsa pohdituttaa työnantajia. ”Kotimaan markkinoiden asiakasrajapinnassa edellytetään suomen kielen taitoa, mutta tämä vaatimus ei koske kaikkia tehtäviämme. Vastuualueet on muistettava pitää erillään. Näen jo suomen kielen opiskelun vahvana signaalina motivaatiosta, vaikka kielitaito ei vielä olisikaan vahva”, Alatalo muistuttaa. Kansainvälisen osaajan palkanneelle yritykselle on tarjolla tukea henkilöstön suomen kielen taidon parantamiseen (9). Lisäksi SIMHE-Metropolian asiantuntijat ovat yhteistyöyrityksen tukena koko rekrytointiprosessin ajan, ohjaten tarvittaessa tilanteeseen soveltuviin lisäpalveluihin. Tiivis yhteistyö korkeakoulujen kanssa on hyvä erottautumistekijä yritykselle Yhteistyö korkeakoulun kanssa on oiva tilaisuus laajentaa yrityksen verkostoja sekä korkeakoulun henkilökuntaan ja sidosryhmiin, että tietenkin opiskelijoista ja hankkeiden osallistujista muodostuvaan monipuoliseen osaajapooliin. Rekrytointi- ja verkostoitumistapahtumissa yritys ei pelkästään tehosta näkyvyyttään, vaan pystyy parhaimmillaan edistämään hakijamarkkinointiaan ja erottumaan kilpailijoistaan positiivisesti. ”Sujuva kommunikaatio ja oppilaitoksen yhteyshenkilön hyvä ymmärrys liiketoiminnasta ja rekrytoinnin toimintaperiaatteista edesauttoivat yhteistyöhön ryhtymistä. Hyvä esimerkki konkreettisesta ja mutkattomasta yhteistyöstä oli pyyntömme päästä tutustumaan ICT-alan osaajien profiileihin, jotka SIMHE-polku -hankkeen yhteyshenkilö välitti meille osallistujien suostumuksella. Profiilien pohjalta pystyimme vähällä vaivalla valitsemaan kiinnostavat kandidaatit ja etenemään rekrytoinnissa haluamallamme tavalla”, Alatalo summaa yhteistyön kulkua. Jatkuva kouluttautuminen pitää kiinni työelämässä Verkostoitumisen lisäksi SIMHE-polkulaisilla on mahdollisuus oman osaamisen täydentämisen alan työnantajien tarpeiden ja omien kehittymistoiveidensa pohjalta. Yritykselle yhteistyö korkeakoulun kanssa vastaavasti tuo mahdollisuuden tavoittaa uusia, yrityksen osaamistarpeita vastaavia osaajia, tai täydennyskouluttaa jo olemassa olevaa henkilöstöään. Etenkin ICT-alalla tutkinto on vain lähtöpiste, jonka jälkeen jatkuva kouluttautuminen pitää kiinni työelämässä. Esimerkiksi World Economic Forumin raportin mukaan maailmanlaajuisesti jopa yli puolen ICT-alan osaajista tulee vahvasti päivittää osaamistaan seuraavan kahden vuoden aikana pysyäkseen työmarkkinoiden tahdissa (10). Metropolian asiantuntijat yhdistävät jatkossakin työmarkkinoiden alati muuttuvat työvoimatarpeet ja työvoiman osaamisen kehittämisen, suunnitellen työllistyvyyttä edistävät askeleet yhteistyössä yritysten kanssa. Onko yrityksesi kiinnostunut kansainvälisistä osaajista? Otathan yhteyttä, niin keskustellaan tarkemmin osaamistarpeistanne! Outi Lemettinen, projektipäällikkö Emilia Deseille, uravalmentaja, erityisvastuualueena yritysyhteistyö SIMHE polku -hankkeen tulokset ja kokemukset esitellään tarkemmin hankkeen Get-Together -tilaisuudessa lokakuussa 2020. Hyödyllisiä linkkejä yrityksesi kansainvälistymiseen: Business Finlandin Talent Explorer -rahoitus kansainvälisten osaajien potentiaalista kiinnostuneille yrityksille TE-palvelujen tarjoama tuki kansainvälisen osaajan palkkaavalle työnantajalle henkilöstön suomen kielen taitojen kehittämiseen Helsingin seudun kauppakamarin Talent Boost -mittari ja muut kansainvälistymisen palvelut yrityksille Lähteet: 1) Business Finland: Jobs in Finland -työnhakuportaali. Viitattu 19.5.2020 2) TE-palvelut: Avoimet työpaikat. Viitattu 19.5.2020. 3) MeetFrank-blogi: Work in Finland: Finnish job market report May 6/2020. Viitattu 19.5.2020. 4) Teknologiateollisuus: Selvitys osaamis- ja osaajatarpeista. Viitattu 19.5.2020. 5) Stenberg H., Autero M., Ala-Nikkola E. (Eds.) 2018: Osaamisella ei ole rajoja: Vastuukorkeakoulutoiminta maahanmuuttajien integraation tukena Suomessa (pdf). Metropolia Ammattikorkeakoulu. Viitattu 1.6.2020. 6) OKM, Opetus- ja kulttuuriministeriö 2017: Maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminta-julkaisu (pdf). Viitattu 19.5.2020. 7) Helsingin seudun kauppakamari: Menestyvä monikulttuurinen yritys. Viitattu 19.5.2020. 8) Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: Kotona Suomessa –hanke. Selvitys maahanmuuttajien rekrytoimisesta: Tutkimusraportti (pdf). Viitattu 2.6.2020. 9) TE-palvelut: Henkilöstön kansainvälistymisen tukimuodot. Viitattu 19.5.2020. 10) World Economic Forum: The digital skills gap is widening fast. Here’s how to bridge it. Viitattu 19.5.2020.
Lupauksista palvelutekoihin: valmistuuko meiltä tyytyväisiä kansainvälisiä opiskelijoita?
”Suomessa on maailman paras koulutusjärjestelmä, ammattitaitoiset opettajat, uskomaton asenne koulutukseen ja globaaleihin asioihin ja paljon mahdollisuuksia tulevaisuuden töihin.” Näin vastaa Metropolian ensimmäisen vuosikurssin opiskelija kysyttäessä syitä hakeutua Suomeen. Neljän vuoden päästä tiedämme, onko hän tyytyväinen valintaansa ja motivoituiko hän jäämään maahamme. Nämä ovat meille korkeakouluille tärkeitä kysymyksiä. Haluamme osallistua yhteiskuntamme työllisyyshaasteiden ratkaisemiseen. Haluamme tarjota laadukkaan, mutta myös maksullisilla koulutusmarkkinoilla kilpailukykyisen opiskelukokemuksen. Jokaisen korkeakoulun on tarkasteltava kriittisesti palveluprosessejaan: laatu on juuri nyt tärkeämpää kuin koskaan. Vetovoimaa ja pitovoimaa: kumpaakin tarvitaan Työvoimapulasta kärsivän Suomen on pystyttävä houkuttelemaan entistä enemmän kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita. Tämä pelkästään ei kuitenkaan riitä. Meidän pitää pystyä ratkomaan myös kansainvälisten osaajien integroitumisen ja työllistymisen haasteita. (OKM 2019.) Kaiken taustalla on opiskelijan aito halu jäädä Suomeen. Se syntyy kokonaisvaltaisesti onnistuneesta opiskelukokemuksesta ja viihtymisestä maassamme (mm. Suomalainen, Sarasjärvi & Lahtinen 2019, 32-33). Vain Suomeen juurtunut, tyytyväinen kansainvälinen opiskelija on potentiaalinen osaaja työvoimaamme. Opiskelijatyytyväisyys ja brändi lukuvuosimaksujen aikakaudella Työllistymistalkoiden ohella myös lukuvuosimaksut ovat vaatineet opiskelijatyytyväisyyden kriittistä tarkastelua uudella tavalla. Suomessa laadukas koulutus palveluineen on aina ollut itseisarvo. Kahden kerroksen väen palvelulogiikka ei istu koulutusideologiaamme, eikä siihen ole tarvettakaan. Korkeakoulutuksen kansainvälistymisen linjaukset peräänkuuluttavat kokonaisvaltaisesti laatua koulutuksessa, tutkimuksessa ja palveluissa (OKM 2017, 16-17). Yhdenvertaisuus onkin kaikille meille yhteinen tahtotila (OKM 2018, 35). Lukuvuosimaksujen myötä olemme kuitenkin joutuneet pohtimaan ”maksullisen tuotteen” laatua, sisältöä ja hintaa. Laatu on sidoksissa myös opiskelijamäärien kasvattamiseen ja palveluodotuksiin. Odotukset ovat korkealla ”tilastomenestyjän” kohdalla, ja tähän perustamme myös maabrändimme ja palvelulupauksemme (mm. OKM 2017). Jos lupaukset eivät vastaa todellisuutta ja hintaa, pettymys laatuun kuuluu sosiaalisessa mediassa kauas. Muun muassa Ruotsissa pettymyksiä on puitu korkeimmassa oikeudessa saakka. Ilman oikein kohdennettua tukea moni asia voikin mennä pieleen palveluprosessissa (kts. mm. Khanal & Ghaulee 2019). Enemmän kuin sanoja, brändi on tekoja. Tunnista kohderyhmäsi palvelutarpeet ja -vaiheet Korkeakoulujemme palveluprosesseja on kehitettävä opiskelijalähtöisesti. Kehitystyö alkaa eri asiakasryhmiemme, heidän tarpeidensa ja kehitettävien palveluvaiheiden tunnistamisesta. Kansainvälisistä taustoista tulevien opiskelijoiden joukko on varsin monimuotoinen niin määrittelytapojen, tilastojen, palvelutarpeiden kuin identiteettikysymystenkin valossa (mm. Mathies & Karhunen 2019, 70-72; Airas & al. 2020, 25-27, 83). Heitä ei voi lähestyä yhtenä massana. Sen lisäksi, että maksava opiskelija on ihan tavallinen opiskelija, hän tulee myös toisesta kulttuurista. Hän — ja usein myös hänen vanhempansa — panostavat valittuun oppilaitokseen ja maahan aikaansa ja energiaansa, mutta lisäksi myös konkreettisesti rahaansa. Koko paketin on oltava houkutteleva, toimiva ja juuri hänelle soveltuva myös käytännössä. Uuteen maahan muuttavan lukuvuosimaksuvelvollisen opiskelijan odotukset ja tarpeet ovat erilaiset kuin täällä jo ennestään asuvan (vrt. Airas & al. 2020). Haasteina korostuvat työllistyminen, verkostoituminen ja integroituminen (OKM 2018). Lisäksi apurahajärjestelmä ja agenttitoimijat vaikuttavat markkinointitoimenpiteisiin, tiedonkulkuun ja palveluprosesseihin (OKM 2019, 18-19). Markkina-alueittain kohdennetussa rekrytoinnissa on hyvä myös huomioida, että opiskelijan lähtömaa vaikuttaa koettuihin haasteisiin ja tuen tarpeeseen (mm. Khanal & Ghaulee 2019). Ensimmäisistä mielikuvista työllistymiseen mahtuu monta palveluvaihetta ja monta vuotta. Tämä kattaa paitsi opinnot, myös ”koko elämän”. Aikavälille nivoutuu useita kiinnekohtia, joissa korkeakoulu voi vaikuttaa opiskelijan kokemukseen. Sujuva ja selkeä palvelupolku ja vastuiden roolittaminen tukevat myös korkeakoulun sisäistä toimivuutta (OKM 2018, 37). Hyödynnä saatavilla oleva tieto ja suositukset Palveluprosessin kehitystyössä on hyvä hyödyntää myös yleisesti kansainvälisten opiskelijoiden kokemusta kartoittaneita kyselyitä ja selvityksiä, muun muassa: International Student Barometer (ISB)-kyselyn koosteet kansainvälisten opiskelijoiden tyytyväisyydestä Suomessa Opiskelijan kaupunki 2019 -tutkimus kansainvälisten opiskelijoiden viihtymisestä pääkaupunkiseudulla Mm. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja VALOA-hankkeen selvitykset kehitystoimenpiteistä koko kansainvälisten opiskelijoiden palveluprosessiin Tilastoanalyysit kansainvälisten opiskelijoiden Suomeen jäämisestä. Lähtökohtaisesti kansainväliset opiskelijat ovat tyytyväisiä kokonaiskokemukseen, koulutuksen laatuun, hyvään arkeen ja toimivaan yhteiskuntaan. Kriittisin kipukohta on heikko työllistyminen Suomeen ja siihen saadun tuen puute. Opiskelijat kamppailevat myös taloudellisten kysymysten ja paikallisten ystävien löytymisen sekä kielimuurin, syrjinnän ja ulkopuolisuuden kokemusten kanssa. (Garam 2018; Suomalainen, Sarasjärvi & Lahtinen 2019, 32-39.) Toisaalta kehitystyössä on hyvä pitää mielessä myös kenen tahansa ”tavallisen opiskelijan” avainkysymykset opintojen etenemisessä ja työllistymisessä. Todenmukainen ja kattava opintosisältöjen kuvaus, ensimmäisen vuoden sujuminen, aktiivinen verkostoituminen ja osallistuminen opintojen ulkopuoliseen toimintaan ovat kriittisen tärkeitä kaikille opiskelijoille (Kuurila 2014, 24-29). Nämä saavat kuitenkin erilaisia painotuksia toiselta puolelta maailmaa muuttavan opiskelijan kohdalla. Fasilitoitu työpaja kehitystyön mahdollistajana Metropoliassa ohjaus- ja palveluprosesseja on tarkasteltu kuluneen syksyn ja kevään aikana muun muassa kehitettäessä ohjauspalveluita eri asiakasryhmille ja myös SIMHE-jatkokehityshankkeessa. Lukuvuosimaksuvelvollisten opiskelijoiden palveluprosessi on tunnistettu juurikin erityisesti kehityskohteeksi, koska mukaan on tullut paljon uusia tarpeita, toimijoita ja toimintoja. Haasteita ja kehitystoimenpiteitä purettiin auki Metropolian keskitetyn fasilitointiryhmän Parrun vetämässä työpajassa helmikuussa 2020. Työpajassa tunnistettiin seuraavat palvelupolun vaiheet: Työpajassa pohdimme palvelutarpeita lähi- ja verkko-opetuksessa opiskelevien AMK- ja YAMK-opiskelijoiden näkökulmasta. Tunnistimme akuuteimmat kehitystarpeet, aikataulutimme ne ja sovimme niille vastuuhenkilöt. Läpileikkaavana teemana kulkee yksilöidyn ohjauksen tarve. Luonnollisesti osa tunnistetuista kehitystoimenpiteistä koskee myös laajemmin muita opiskelijaryhmiä. Samoin totesimme iloksemme, että osaa kehitystarpeista työstetään jo eri hankkeissa. Etenkin suuressa korkeakoulussa korostuu vuorovaikutuksen tärkeys eri yksiköiden välillä, joten myös tiedonkulku pitää määrittää osaksi prosesseja. Yhdessä kohti onnistumisen kokemuksia ja viihtymistä Korkeakoulun palveluita ei voi kehittää tyhjiössä. On seurattava koulutuspoliittisia linjauksia, tarkasteltava selvityksiä ja osallistettava eri sidosryhmiä. Ennen kaikkea on tunnistettava kunkin opiskelijaryhmän tarpeet. Paljon tehdään jo hyvin. Meidän on kuitenkin oltava valmiita asettamaan opiskelijalähtöisyyden, viihtymisen, tyytyväisyyden ja osallisuuden kysymykset keskiöön. Yhteiskehittäminen vaatii monen ihmisen työpanosta, mutta maksaa itsensä takaisin laadukkaana palvelukokonaisuutena, onnistumisen kokemuksina ja motivoituneena työvoimana Suomelle. Lähteet: Airas, M., Delahunty, D., Laitinen, M., Saarilammi M.-L., Sarparanta, T., Shemsedini, g., Stenberg, H., Vuori, H. & Väätäinen, H. 2019. Taustalla on väliä. Ulkomaalaistaustaiset opiskelijat korkeakoulupolulla. Julkaisut 22:2019. Julkaistu 21.11.2019. Garam, I. 2018. Mikä toi Suomeen, millaista opiskelu täällä on? Faktaa Express 6A/2018. Opetushallitus. Luettu 20.4.2020. Khanal, J. & Ghaulee, U. 2019. Challenges of International Students from Pre-Departure to Post-Study: A Literature Review. Journal of International Students; Jonesboro Vol. 9, Iss. 2 (2019): 560-581. Kuurila, E. 2014. Uraohjaus ja urasuunnittelu ammattikorkeakoulussa. Turun yliopiston julkaisuja - Annales Universitatis Turkuensis, Sarja - ser. C osa -tom. 384. Scripta Lingua Fennica Edita. Turun yliopisto. Julkaistu 29.8.2014. Mathies, C. & Karhunen, H. 2019. Suomeen valmistumisen jälkeen jääneet tutkinto-opiskelijat tilastojen valossa. Teoksessa Kazi, V., Alitolppa-Niitamo, A. ja Kaihovaara, A. (toim.). Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2019: Tutkimusartikkeleita kotoutumisesta. TEM oppaat ja muut julkaisut 2019:10. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Sivut 69-78. Julkaistu 21.1.2020. OKM 2017. Yhteistyössä maailman parasta: Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden edistämisen linjaukset 2017–2025. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:11. Julkaistu 16.3.2017. OKM 2018. Kokemuksia lukuvuosimaksujen käyttöönotosta lukuvuonna 2017–2018 – seuranta‐ ja arviointityöryhmän väliraportti. Julkaistu 13.11.2018. OKM 2019. Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden maahantulo ja integroituminen sujuvaksi yhteistyöllä. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:31. Julkaistu 16.9.2019. Shumilova, Y., Cai, Y. & Pekkola, E. 2012. Employability of International Graduates Educated in Finnish Higher Education Institutions. VALOA-project, Career Services, University of Helsinki. Published on 1 January 2012. Suomalainen, A., Sarasjärvi K. ja J. Lahtinen. 2019. Opiskelijan kaupunki 2019. Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus. Päivitetty 7.1.2020.
Maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminta edellyttää viestintää ja osallistamista
Maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnan (SIMHE, Supporting Immigrants in Higher Education in Finland) pilottivuoden 2016 jälkeinen strateginen toimintakausi 2017-2020 on lopuillaan. Viestinnän ja osallistamisen arviointi on yksi osa-alue osana vuoden 2020 lopussa julkaistavaa Metropolia Ammattikorkeakoulun tekemää toiminnan kokonaisarviointia. Näiden teemojen ottaminen mukaan arviointiin juontaa alkuvuoteen 2016 maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnan ohjausryhmän kokoukseen. Opetus- ja kulttuuriministeriöstä saatu ohjeistus oli selvä: ”Tästä toiminnasta tulee viestiä laajasti ja toiminnan tulee olla näkyvää”. Viestintää ja osallistamista – kenelle, mitä ja miten? SIMHE-Metropolian viestinnän kärjet ja palvelujen kohderyhmä ovat määrittyneet maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnan tavoitteiden pohjalta: Parantaa turvapaikanhakijoiden ja muiden maahanmuuttajien pääsyä korkeakoulutukseen sekä toimia keskitettynä ohjauspisteenä korkeakoulutukseen liittyvissä kysymyksissä Osallistua korkeakoulutettujen maahantulijoiden osaamisen tunnistamiseen sekä jatkokoulutukseen ja työelämään ohjaamiseen. Löytää valtakunnallisesti toimiva malli, joka olisi sovellettavissa muihinkin korkeakouluihin. (1.) Tavoitteet kohdistuvat palvelua käyttävien maahanmuuttaja-asiakkaiden lisäksi hyvinkin laaja-alaiseen sidosryhmä- ja yhteistyöverkostoon. Monimuotoinen asiakkaiden ja eri sidosryhmien osallistaminen on ollut keskeistä niin palveluiden rakentamisen alkutaipaleella kuin SIMHE-toimintaan kytkeytyvissä ja palveluja kehittävissä TKI (tutkimus- kehittämis- ja innovaatio) -hankkeissa. Olemme päätyneet Metropoliassa rakentamaan ja kehittämään kohderyhmäspesifejä viestinnän ja osallistamisen SIMHE- sisältöjä verkkosivuilla (2.), facebookissa (3.), sidosryhmä (4.)- ja asiakas (5.) blogeissa, videoilla, artikkeleissa, sidosryhmä- ja asiakaskirjeissä sekä työpajoissa, seminaareissa ja konferensseissa. Blogit ovat erityisesti toimineet tekemisestä kertovina foorumeina ja artikkelikokoelmat (6.), (7.), maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnan raportti (1.) ja esim. artikkelit (7.), (8.) erityisesti tuloksista kertomisen viestintäkanavina. Videoita on hyödynnetty runsaasti tekemisen ja tiedon jakamisen kuin myös tuloksista kertomisen välineenä – hyvänä esimerkkinä mm. Opetushallituksen rahoittamassa monitoimijaisessa Osaaminen käyttöön Suomessa -hankkeessa tuotettu video (Youtube). Hyviä käytänteitä, vinkkejä ja suosituksia Hankkeessa on tarkoitus tuottaa uutta tietoa, joka muuttaa maailmaa jotenkin vaikuttavasti. Viestintä on ainoa tapa kertoa tuloksista. Hankkeen viestintäsuunnitelma on tärkeä ja siinä on hyvä huomioida, että relevantit ja pohditut sisällöt kannattavat, että viestintäkanavat tulee arvioida ja valita hyötynäkökulmasta, että kaikki tieto on hyvä olla esillä ja saatavilla, ja ennen kaikkea, että viestintä on suunnittelua ja ennakointia. (10). Sosiaalisessa mediassa SIMHE-asiantuntijat asettavat itsensä esille avoimen keskustelun areenalle, missä pelkkä substanssin asiantuntijuus ei riitä vaan tarvitaan myös viestinnällistä valmiutta ja etenkin halua keskustella kotouttamisen ilmiöistä. #SIMHE-hashtagin käyttö on avannut, SIMHE-yhteistyöverkostoa laajemmalle yleisölle, mahdollisuuden osallistua korkeakouluissa tapahtuvan kotouttamisen ilmiön ympärillä kytkeytyvään toimintaan ja myös seuraamaan kehittämistyön tuloksia. Hankkeen toimintasuunnitelmassa osallistaminen työvälineenä tuleekin huomioida koko hankkeen elinkaaren ajan: hankkeen ideointivaiheesta – tulosten jalkauttamiseen pysyväksi toiminnaksi asti. Metropolian SIMHE-toiminnassa olemme hyödyntäneet viestinnän ja osallistamisen työkaluina systemaattisesti seminaari- ja työpajatyöskentelyä. Hyvänä esimerkkinä näistä ovat jo kahtena vuotena toteutetut SIMHE-seminaarit, jotka toisaalta ovat toimineet päättyneiden hankkeiden tulosten jakamisen areenana ja toisaalta mahdollistaneet myös käynnissä olevien hankkeiden kehitystyöhön osallistumisen. Seminaareista ja työpajoista on viestitty moninaisesti erilaisilla videoilla ja blogikirjoituksilla. Metropolian asiantuntevat ja innostavat fasilitaattorit ovat tuoneet SIMHE-työpajoihin osallistamiseen tarvittavaa ammatillista tukea (11.). Fasilitoijat ovat suunnanneet työskentelyä kohti yhdessä etukäteen määriteltyjä tavoitteita ja antaneet projektipäällikölle mahdollisuuden osallistua tasavertaisena keskusteluun tuoden työskentelyyn myös ulkopuolisin lasein tarvittavan tarkastelun. Fasilitaattoreiden ansiosta työpajatyöskentelystä on tullut myös hauskaa ja hyvin johdettua. Uskallankin väittää sekä Metropolian sisäisten että ulkoisten SIMHE kumppaneiden allekirjoittavan tämän ja tietävän, mitä tarkoittaa, jos sanon nyt nostavani käden pystyyn. Lähteet: Maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminta. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:38 (PDF) Metropolian verkkosivut SIMHE-Metropolia Facebook Monta muuttujaa -blogisarja. Metropolia blogi Various variables -blogisarja. Metropolia blogit. Stenberg, H., Autero,M. & Ala-Nikkola, E. (toim.). 2018. Osaamisella ei ole rajoja. (PDF) Stenberg, H., Hirard, T., Autero, M. & Korpela, E. (toim.) 2019. Korkeakouluvalmiuksia maahanmuuttajille- hyvät käytänteet ja suositukset valmentavaan koulutukseen. (PDF) Autero, M. 2019.SIMHE-palvelut korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien tukena Suomessa. Hirard, T. & Stenberg, H. 2018. Korkeakouluvalmiuksia maahanmuuttajille nyt myös verkossa. (UAS-Journal 3/2018) Poutanen, P. & Laaksonen, S. 2019. Faktat nettiin. Kaihovirta,M., Raivio. A-M. & Polojärvi, H. (toim.) 2019. Osallistaen. Heittäytymistarinoita fasilitoijilta. (PDF)
Asenteet ja palveluiden viidakko maahanmuuttajien työllistymisen haasteena
Osaaminen käyttöön Suomessa -hanke järjesti toisen työpajan edistämään korkeakoulutettujen maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalveluiden ekosysteemiä 22.1.2020. Alustajat, Talent Boost –toimenpideohjelman vastuuvirkamies Ulla Mäkeläinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä ja yrittäjä, itsekin maahan muuttanut Ali Giray, johdattivat meidät päivän teemaan – maahanmuuttajien työllistymisen haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Tuntevatko organisaatiot toisensa? Osaaminen käyttöön Suomessa -hankkeen ohjausryhmässä, työryhmissä ja työpajoissa on tullut ilmi, että eri viranomaisten tai muiden toimijoiden kuten korkeakoulujen keskinäinen ymmärrys toistensa palveluista on puutteellista. Tammikuun työpajassa sama toimeksianto sai osan ryhmistä ratkomaan esimerkkitapausten tilannetta toivetilasta ja toiset nykytilan mukaan. Varsinkin jälkimmäinen paljasti sen, että ammattilaisilla on muiden organisaatioiden palvelulupauksista ja toimivallasta edelleen virheellisiä käsityksiä. Työpajan kaltaisille eri toimijoiden kohtaamisille on jatkossakin tarve. Verkostojen yhteistyön edellytys on, että tunnemme toisemme. Hankkeessa on myös pyritty kokoamaan ne asiat, joita ohjauksellisessa ekosysteemissä halutaan tarjota ja selkeyttämään eri toimijoiden palvelulupauksia niiden ratkaisemiseksi. Hanke on auttanut tunnistamaan palvelujen päällekkäisyyksiä ja toisaalta aukkoja. Palveluverkoston monimuotoisuudessa selviämiseksi maahanmuuttajien omia verkostoja ja mentorointia pidetään tärkeinä. Entä mikä on asenteiden merkitys? Toinen, erityisesti alustuksissa esiin tuotu, mutta edellisen kanssa hyvin erityyppinen haaste on asenteet. Talent Boost -toimenpideohjelmassa pyritään edistämään Suomen houkuttelevuutta kansainvälisten osaajien keskuudessa. Suomi kaipaa entistä enemmän maahanmuuttajia, koska ammattibarometrin mukaan työvoimapula vaivaa yhä useampaa alaa, ja erityisesti palvelualalla on pulaa osaavasta henkilökunnasta. Haasteena on pienten ja keskisuurten yritysten kyky kansainvälisten osaajien hyödyntämiseen - aihe, joka nousi esiin jo ensimmäisessä työpajassa. Muiden muassa Aklaq Ahmad (2019) on laajalla kokeellaan todistanut, että työnhaussa tapahtuva syrjintä hidastaa ja estää merkittävästi “ulkomaalaisennimisten” työllistymistä. Asenteisiin vaikuttaminen onkin yksi tärkeä Talent Boost -toimenpideohjelman osa. Esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan työelämän vastaanottavuus -ohjelmaa. Myös Ali Giray puhui paljon asenteista. Hän näki haasteita niin yritysten, viranomaisten kuin maahanmuuttajienkin asenteissa. Giray kritisoi suomalaista ”tasa-arvoajattelua”, joka ei huomioi yksilön tilannetta, vaan pyrkii tarjoamaan kaikille samaa. Suomalaisessa viranomaistyöskentelyssä tasa-arvoisiksi tarkoitetut menettelyt eivät aina riitä tukemaan maahanmuuttajaa, jonka lähtökohdat eivät ole samat kuin kantasuomalaisella. Onkin tarve muistaa, että takamatkalta ponnistavat ryhmät tarvitsevat erityisiä tukitoimia. Miten pääsemme tästä eteenpäin? Talent Boost- toimenpideohjelma ja jatkuvaan oppimiseen suunnattu rahoitus toivottavasti antavat korkeakouluille mahdollisuuksia korkeakoulutettujen maahanmuuttajien osaamiskeskuksen rakentamiseen. Onko se yhteinen alusta, kuten Aleksi Kopponen ensimmäisessä työpajassa vihjasi, vai jotain muuta? Varmaa on, että se vaatii toimijoiden yhteistyötä ja uudenlaista tapaa ratkoa haasteita ennakkoluulottomasti. Lopuksi haluamme muistuttaa siitä, että koulutus- ja työelämäpolkujen sujuvoittaminen ei näyttäydy vain tietämisen kysymyksenä. Juha Lahden (2019) sanoin: ”Uuden tiedon täytyy olla syvemmällä tasolla ymmärrettävää, jotta se olisi ohjattavalle merkityksellistä, jotta tuon tiedon perusteella osaa, haluaa ja uskaltaa valita seuraavan askeleen kotoutumisen, kouluttautumisen ja työllistymisen polulla” Siksi tiedon omaksumiselle ja sisäistämiselle täytyy antaa aikaa ja pitkäaikaista tukea (eli ohjausta), koska vain ne auttavat asettamaan tiedon kontekstiinsa, jolloin siitä on todellista hyötyä. Kirjoittajat Antti Kanniainen (FM) toimii työ- ja elinkeinoministeriöön sijoitettuna projektiasiantuntijana Pakolaistaustaisten ohjaus –hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on sujuvoittaa erityisesti pakolaisina Suomeen tulleiden koulutus- ja työllistymispolkuja mm. kouluttamalla, TE-toimistojen työtä kehittämällä ja löytämällä digitaalisia ratkaisuja. Antin tehtäviin kuuluu TEM:n ja OKM:n hallinnonalojen kehittämistoimien yhteensovittamista lukutaitokoulutuksista korkeakoulutukseen. Rebekka Nylund (VTM, sosiaalipsykologi), toimii asiantuntijana Helsingin yliopiston opetuksen strategiset palvelut yksikössä. Rebekka on kiinnostunut maahanmuuttajien ja kansainvälisten opiskelijoiden integroitumisesta suomalaiseen korkeakoulumaailmaan ja yhteiskuntaan. Hän toimii Helsingin yliopiston maahanmuuttajien opintopalveluiden verkoston puheenjohtajana ja vastaa Osaaminen käyttöön Suomessa -hankkeessa varhaiskasvatusopettajien koulutuspolusta. Lähteet Ahmad, A. (2019). Kokeellinen tutkimus etniseen alkuperään perustuvasta syrjinnästä suomalaisilla työmarkkinoilla. Teoksessa: Kazi, Villiina & Alitolppa-Niitamo, Anne & Kaihovaara, Antti (toim.). (2019). Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2019: Tutkimusartikkeleita kotoutumisesta. TEM oppaat ja muut julkaisut 2019:10. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Lahti, J. (2019). Tietoa ja neuvontaa tulkitaan aina kokemuksen kautta.
Valmentavasta koulutuksesta vauhtia maahanmuuttajan korkeakoulupolulle
Osaavat ihmiset ovat Suomen tärkein voimavara. Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut tavoitteeksi, että Suomessa vuonna 2030 vähintään puolet nuorista aikuisista suorittaa korkeakoulututkinnon (OKM 2019). Tavoite on kova, eikä meillä ole varaa menettää kenenkään potentiaalia. Yhdeksän ammattikorkeakoulun yhteisessä Valmentavasta valmiiksi -hankkeessa (2017—2019) kehitettiin maahanmuuttajien korkeakouluopintoihin valmentavaa koulutusta. Maahanmuuttajat ovat Suomessa aliedustettuina korkeakoulutuksessa (Eurostat). Ulkomaalaistaustaisten on vaikea päästä opiskelemaan korkeakoulututkintoa (Airas ym. 2019). Syitä on monia, mutta keskeinen ongelma on puutteellinen suomen kielen taito. Edellytykset menestyä korkeakouluopinnoissa ja asiantuntijatyössä saattavat muuten olla hyvät, mutta korkeakoulun ovet eivät aukea, kun maahanmuuttaja kisaa suomenkielisessä valintakokeessa opiskelupaikasta suomea äidinkielenään puhuvien hakijoiden kanssa. Valmentava koulutus koulutuksellisen yhdenvertaisuuden välineenä Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) velvoittaa koulutuksen järjestäjiä edistämään yhdenvertaisuutta, ja huomiota on kiinnitettävä esimerkiksi opiskelijoiden valintaperusteisiin (Yhdenvertaisuusvaltuutettu 2019). Positiivisen erityiskohtelun tarve tulee tunnistaa (Airas ym. 2019). Korkeakouluopintoihin valmentava koulutus on yksi keino lisätä koulutuksellista yhdenvertaisuutta maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä. Valmentava koulutus on ammattikorkeakoululaissa (932/2014) määriteltyä maahanmuuttajille tarkoitettua maksutonta koulutusta, jonka tavoitteena on antaa kielelliset ja muut tarvittavat valmiudet ammattikorkeakouluopintoja varten. Korkeakouluun valmentavaa koulutusta on järjestetty vuodesta 2010 alkaen, ja vuosina 2010—2017 sitä tarjosi 13 ammattikorkeakoulua (Lepola 2017, 4). Valmentavaa koulutusta on toteutettu vaihtelevin tavoin. Koulutuksen tavoitteet, sisällöt ja laajuus sekä hakukriteerit ovat vaihdelleet ammattikorkeakoulusta ja koulutuksesta riippuen (Lepola 2017, 7). Ammattikorkeakoulujen lisäksi myös yliopistot ovat alkaneet tarjota valmentavaa koulutusta, jota pilotoidaan Helsingin yliopiston AKVA-hankkeessa ja Jyväskylän yliopiston Integra-hankkeessa. Kansalliset opetussuunnitelmasuositukset valmentavaan koulutukseen Metropolian luotsaamassa Valmentavasta valmiiksi -kehittämishankkeessa käärittiin hihat ja ryhdyttiin kehittämään korkeakoulutukseen valmentavaa koulutusta yhdeksän ammattikorkeakoulun yhteistyössä. Hankkeen tavoitteeksi asetettiin kansallisten suositusten laatiminen eli sen määritteleminen, mitä valmentava koulutus on, kenelle se on tarkoitettu ja mitä koulutuksella tavoitellaan (Stenberg 2019, 13). Hankkeessa laadittiin opetussuunnitelmasuositukset neljän eri alan valmentaviin opintoihin: liiketalouden alalle, tekniikan alalle, sosiaali- ja terveysalalle sekä monialaisiin opintoihin, jotka antavat valmiuksia korkeakouluopintoihin yleisesti. Kaikki opetussuunnitelmat sisältävät orientoivan opintojakson Valmiudet korkeakouluopintoihin, 15 opintopisteen verran alakohtaisia suomen kielen opintoja, alakohtaista matematiikkaa ja alakohtaista englantia. (Hirard 2019.) Tavoitteena on, että opiskelijoiden suomen kielen taito kehittyy puolen vuoden mittaisen koulutuksen aikana kielitaitotasolta B1 korkeakouluopinnoissa vaadittavalle tasolle B2 (Hirard & Sandberg 2019, 27—28). Opetussuunnitelmasuositukset pilotoitiin vuonna 2019 valmentavan koulutuksen kansallisessa verkkototeutuksessa, jossa oli mukana opettajia yhdeksästä ammattikorkeakoulusta. Verkko-opiskeluun liittyy omat haasteensa, mutta huolellisen opiskelijavalinnan ja tarkoin suunnitellun ohjauksen ansiosta valitut opiskelijat pysyivät mukana ja pärjäsivät opinnoissa. (Stenberg ym. 2019.) Hankkeen antia jaettiin päätösseminaarissa ja artikkelikokoelmassa Valmentavasta valmiiksi -kehittämishanke huipentui 12.12.2019 Metropolian Myllypuron kampuksella järjestettyyn päätösseminaariin, johon osallistui lähes 100 korkeakoulukentällä ja maahanmuuttajien kotoutumisen parissa toimivaa asiantuntijaa. Seminaarin aikana hankkeessa toimineet asiantuntijat esittelivät hanketta ja sen tuloksia, ja niitä kelpasikin esitellä! Kahden vuoden yhteistyöllä on saatu aikaan toimiviksi todetut opetussuunnitelmasuositukset ja hakukelpoisuussuositukset, jotka on julkaistu sivulla www.valmentavakoulutus.fi. Hankkeessa tuotettu julkaisu Korkeakouluvalmiuksia maahanmuuttajille — hyvät käytänteet ja suositukset valmentavaan koulutukseen antaa hyvän kokonaiskuvan valmentavasta koulutuksesta ja toimii mainiona apuna valmentavan koulutuksen järjestämisestä kiinnostuneille korkeakouluille. Valmentavasta valmiiksi -päätösseminaari sai erinomaista palautetta. Etenkin kiiteltiin sitä, että opettajat kertoivat avoimesti omista kokemuksistaan. Valmentavasta koulutuksesta erillishakuväylä? Valmentavan koulutuksen painoarvo noussee lähivuosina, sillä ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston (Arene) koulutusvaliokunta suositteli syksyllä 2019 huomioimaan Valmentavasta valmiiksi -hankkeessa laaditut suositukset kansallisessa ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämishankkeessa (2017–2019), jotta voidaan edistää maahanmuuttajien tarkoituksenmukaista polkua valmentavasta koulutuksesta tutkinto-opiskelijaksi. Se tarkoittaa, että valmentava koulutus voisi jatkossa toimia erillishakuväylänä korkeakouluopintoihin. Valmentavan koulutuksen erillishakuväylän avaaminen on merkittävä askel kohti koulutuksellista yhdenvertaisuutta. Valmentavasta valmiiksi -hanke toivottavasti lisää ymmärrystä valmentavan koulutuksen tärkeydestä ja motivoi korkeakouluja tunnistamaan ja huomioimaan ulkomaalaistaustaisten erityistarpeet. Kirjoittaja: Leena Honkasalo on työskennellyt Valmentavasta valmiiksi -hankkeessa projektisuunnittelijana SIMHE-Metropoliassa. Lähteet: Airas M., Delahunty D., Laitinen M., Saarilammi M., Sarparanta T., Shemsedini G., Stenberg H., Vuori H. & Väätäinen H. (2019): Taustalla on väliä. Ulkomaalaistaustaiset opiskelijat korkeakoulupolulla. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus KARVI. Julkaisut 22:2019. Ammattikorkeakoululaki 932/2014. Viitattu 18.12.2019. Eurostat-tilastopalvelu. https://ec.europa.eu/eurostat. Viitattu 18.12.2019. Hirard T. (2019): Suositukset valmentavan koulutuksen opetus- ja toteutussuunnitteluun. Teoksessa Stenberg ym. 2019. Hirard T. & Sandberg R. (2019): Suomen kielen opinnot valmentavassa koulutuksessa. Teoksessa Stenberg ym. 2019. Lepola L. (2017): Ammattikorkeakoulujen maahanmuuttajille järjestämä korkeakouluopintoihin valmentava koulutus vuosina 2010—2017. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus KARVI. Julkaisut 2017:15. Opetus- ja kulttuuriministeriö (2019): Korkeakoulutus ja tutkimus 2030-luvulle -vision tiekartta. https://minedu.fi/documents/1410845/12021888/Korkeakoulutus+ja+tutkimus+2030-luvulle+VISION+TIEKARTTA_V2.pdf/43792c1e-602a-4776-c3f9-91dd66ba9574/Korkeakoulutus+ja+tutkimus+2030-luvulle+VISION+TIEKARTTA_V2.pdf. Viitattu 19.12.2019. Stenberg H. (2019): Valmentavasta valmiiksi — johdanto yhteiseen kehittämismatkaamme. Teoksessa Stenberg ym. 2019. Stenberg H., Hirard T., Autero M. & Korpela E. (toim.) (2019): Korkeakouluvalmiuksia maahanmuuttajille — hyvät käytänteet ja suositukset valmentavaan koulutukseen. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. TAITO-sarja, Metropolia Ammattikorkeakoulu. Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014). Viitattu 18.12.2019. Yhdenvertaisuusvaltuutettu: Yhdenvertaisuuden edistäminen. https://www.syrjinta.fi/yhdenvertaisuuden-edistaminen. Viitattu 18.12.2019.
Monta muuttujaa -blogi tuo esiin ammattikorkeakoulun toiminnassa syntynyttä tietoa, ajatuksia ja kokemuksia korkeakoulujen palveluista, joilla tuetaan maahanmuuttaneiden ja turvapaikanhakijoiden osaamisen tunnistamista sekä ohjautumista tarkoituksenmukaisille koulutus- ja urapoluille. Blogissa esitellään näistä aiheista tutkittua ja kehitettyä tietoa sekä aiheeseen liittyviä keskeisiä kysymyksiä ja ratkaisumalleja.
SIMHE-Metropolian henkilöstö julkaisee näistä teemoista asiakkaille suunnattuja kirjoituksia englanniksi Various Variables -blogissa
Vuodesta 2022 alkaen suomenkieliset blogikirjoitukset julkaistaan Metropolian muissa blogeissa. Julkaisumme löytyvät Metropolia-fi-sivustolta.
SIMHE Metropolia staff members publish writings about these topics mainly targeted to our clients in Various Variable -blog:
As of 2022 blog texts in Finnish are published in other Metropolia blogs. You can find our publications from Metropolia.fi.
Outi Lemettinen (päätoimittaja), projektipäällikkö
Katso Outi Lemettisen profiili People Finder -palvelussa
Riikka Wallin, asiantuntija
Katso Riikka Wallinin profiili People Finder -palvelussa
Anu Luoma, asiantuntija
Katso Anu Luoman profiili People Finder -palvelussa
Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@metropolia.fi
Monta muuttujaa -blogin tekstit käsitellään toimituskunnassa ennen niiden julkaisua.
ammattikorkeakoulu arviointi ekosysteemi hanke harjoittelu integraatio integroituminen jatkuva oppiminen kansainvälinen opiskelija kansainvälinen osaaja kansainvälisyys kehittäminen kehittämishankkeet kielenoppiminen kielitaito korkeakoulutettu korkeakoulutus korkeasti koulutetut maahanmuuttajat kotouttaminen kotoutuminen maahanmuuton vastuukorkeakoulu maahanmuuttaja maahanmuutto mentorointi ohjaus opetussuunnitelma opiskeluvalmiudet osaaminen osaamisen tunnistaminen palvelu SIMHE SIMHE-palvelu sosiaali-ja terveysala Sosiaalipsykologia talent boost turvapaikanhakija tutkimus työelämä työllistyminen työvoimapula valmentava koulutus verkkototeutus verkosto verkostoituminen yhteistyö
Metropolia käynnisti vuonna 2016 opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman Supporting Immigrants in Higher Education in Finland (SIMHE) -toiminnan. Toiminnan tavoitteena on edistää korkeakoulutettujen ja korkeakoulukelpoisten maahanmuuttaneiden ja turvapaikanhakijoiden osaamisen tunnistamista ja soveltuville koulutus- ja urapoluille ohjaamista.