Vuosi: 2017
Hyvän mielen joululahja tai uudenvuodenlupaus
"Kiitos Niina, nyt olen kuin uusi ihminen.” Tämän palautteen kuulin asikkaaltani SIMHE-Metropoliassa vain koska tein työtäni ja keskustelin hänen kanssaan tunnin ohjauskeskustelussa. Asiakkaamme ovat kaikenikäisiä aikuisia, jotka ovat muuttaneet Suomeen mistä vain maailmalta, suurin osa EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta (ks. OKM 2017, 25). Ohjaajan työni on todella palkitsevaa, koska asiakkaani ovat äärettömän kiitollisia ajastani. Olemmekin SIMHE-Metropolialla tunnistaneet kuinka ”tärkeää on auttaa maahanmuuttajataustaisia ymmärtämään aiemman koulutuksen ja työkokemuksen yhteensopivuus nimenomaan suomalaisessa kontekstissa ja näkemään omat mahdollisuutensa Suomessa” (Autero & Helander 2017). Yksi suurimmista haasteista maahanmuuttajille on kontaktien puute, vaikka monet kertovat haluavansa tutustua suomalaisiin. Sinäkin voit saada antoisia kohtaamisia Suomessa asuvien maahanmuuttajien kanssa. Voit valita elämäntilanteesi mukaan, haluatko antaa aikaasi, tukea toimintaa rahallisesti vai huomioida arjen kohtaamiset esimerkiksi harrastuksissa tai joukkoliikennevälineissä. Jos haluat olla yksi niistä, jotka ojentavat kätensä ja haluavat auttaa integraatiossa, vaihtoehtoja on monia. Tässä muutamia esimerkkejä: Mentorointiohjelmat Useat tahot järjestävät mentorointiohjelmia, joissa maahanmuuttaja mentorin avulla kuulee suomalaisesta työelämästä ja oppii ymmärtämään, miten voisi edistää työllistymistä omalle alalleen. Jos haluaisit maahanmuuttajan mentoriksi, löydät täältä listattuna vaihtoehtoja. Muutamiin ohjelmiin on parhaillaan haku käynnissä — ilmoittaudu vaikkapa joulun pyhinä mukaan ja anna hyvän mielen joululahja! Ystävätoiminta Jos koet tärkeimmäksi olla läsnä maahanmuuttajan arjessa ja päästä kertomaan vinkkejä ja vaihtamaan kokemuksia, niin ystävätoiminta voisi olla sinua varten. Ystävätoimintaa maahanmuuttajille järjestää ainakin SPR sekä maahanmuuttajaäideille MLL. Jos sinun tai jonkun läheisesi aika ei juuri nyt riitä vapaaehtoistoimintaan, molempien järjestöjen sivuilta löytyy ohjeet toiminnan tukemiseen jäsenyydellä tai lahjoituksella. Sosiaaliset tapahtumat Esitin Euroguidancen järjestämän tilaisuuden puheeni lopuksi haasteen, jonka voit ottaa vastaan vaikka uudenvuodenlupauksena. Voisitko kysyä maahanmuuttajakontaktejasi mukaan seuraavaan mielenkiintoiseen ja hyödylliseen tapahtumaan? Se voi olla konferenssi, rekrytointimessu, verkostoitumistilaisuus tai sosiaalinen tapaaminen. Haasteena on saada maahanmuuttajia mukaan erityisesti tapahtumiin, joissa he ovat vähemmistönä enemmän kuin ympäröivässä yhteisössä. Suomi siirtyi tässä kuussa toiselle vuosisadalleen. Lähdetkö mukaan edistämään uutta vuosisataa antamalla jonkin näistä hyvän mielen lahjoista tai uudenvuodenlupauksista? Lähteet: Autero, Marianne & Helander, Jaakko (2017) Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen tukevat integroitumista. HAMK Unlimited Professional 9.10.2017. Haettu 9.12.2017 osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/maahanmuuttajien-ohjaus OKM (2017) Maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminta. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:38. Luettavissa myös sähköisesti osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-502-0 Kuvan lähde: Monisha.pushparaj https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Multiculturalism.jpg Picture is licensed under the Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0 Unported (CC-BY-SA) license.
Onnellisuuden tavoittelustako on kyse?
Maahanmuutto, siirtolaisuus ei ole uusi ilmiö. Lähes jokaisen suomalaisenkin suvusta löytyy tarinoita Amerikan serkusta tai Ruotsin tädistä. Siirtolaisuus historiallisena ilmiönä herättää monenlaisia tunteita ja tuo mieleen niin menestystarinoita kuin kansallisia tragedioita. Näistä tunteista ja tarinoista käynnistyi elokuinen Migration conference 2017 Ateenassa, johon minulla oli mahdollisuus osallistua. Onnellisuuden tavoittelu siirtolaisuuden perimmäinen syy? Saskia Sassen, hollantilais-amerikkalainen sosiologian professori Columbian yliopistosta on tutkinut laajasti globalisaatiota ilmiönä ja hänen johdollaan konferenssiyleisölle viimeistään syntyi ymmärrys kuinka moniulotteinen asia siirtolaisuus ja siihen vaikuttavat tekijät ovat. Hänen tutkimuskohteenaan ovat siirtolaisuuden tavanomaisten syiden, sotien ja uskonnollisten ristiriitojen, takana olevat valtioiden sisäiset ilmiöt. Perimmäisenä syynä ihmisen lähtöön kotimaastaan näyttäisikin edelleen olevan halu suunnata kohti parempaa elämää kuin mitä koti-/lähtömaa pystyy syystä tai toisesta tarjoamaan. Ateenassa oli helppo palauttaa mieleen myös antiikin ajan filosofien ajatuksia. Jo Aristoteleshan totesi hyvän elämän toteutuvan silloin, kun ihminen saa käyttää kykyjään ja taitojaan sen yhteisön hyväksi, johon tuntee kuulevansa ja kokea olevansa sen merkityksellinen jäsen. Valitettavasti Ateenan kaduilla kulkiessa joutui kuitenkin kohtaamaan konkreettisesti v. 2015 Eurooppaan suuntautuneen ja edelleen jatkuvan pakolaistulvan tragedian. Hyvä elämä ja onnellisuuden saavuttaminen tuntui olevan monen kadun asukin mahdoton haave. Paradoksaalista oli, että päivällä, kun tutustuimme erilaisiin tutkimustuloksiin, mitkä tekijät lisäävät väkivallan riskiä siirtolaisten toiminnassa, niin hotelliin palatessani konkretia iski kohdatessani kadulla asuvien pakolaisten silmissä juuri näitä tutkimustulosten valossa väkivaltaa nostavia tekijöitä: epävarmuutta, turvattomuutta ja toivottomuutta. Miten eri maissa suhtaudutaan siirtolaisuuteen? Nelli Esipovan, Gallup World Pollista, esitys siirtolaisuuden hyväksynnästä eri maissa, keskittyi esittelemään tutkimusasetelmaa, jonka lopputuloksena oli saatu aikaan maailman siirtolaisuuden hyväksyntä indexiksi 5,29. Hyväksyntäindeksi oli syntynyt 164 maan yli 1,7 miljoonan aikuisen haastattelusta. Tutkimus oli tehty Usassa vuonna 2017 ja muissa maissa 2016. Kymmenen siirtolaisuutta vähiten hyväksyvän maan joukossa olivat mm. Eesti (2,37) ja Unkari (1,69), kun taas kymmenen eniten siirtolaisuutta hyväksyvän maan joukosta löytyivät pohjoismaista Ruotsi (7,92) ja Islanti (8,26). Suomen hyväksyntä indeksi 6,58 oli maailman keskiarvon ja myös EU-maiden keskiarvoindeksin 5,92 yläpuolella. Tutkimustulosten mukaan siirtolaisten hyväksyntä oli yksilötasolla korkeampi niillä, jotka tunsivat henkilökohtaisesti siirtolaisia ja lisäksi hyväksyntää lisäsivät haastateltavan korkeampi koulutustaso, urbaanissa ympäristössä eläminen, varallisuus ja nuoruus, Z-sukupolveen kuuluminen. EU-maiden osalta erityistä merkitystä todettiin olevan edellisten lisäksi myös haastateltavien omien positiivisten tunteiden kokemuksella ja sosiaalisuudella. Jos hyvä kotoutuminen pohjautuu onnellisuuteen, kokemukseen hyvästä elämästä, kuinka voimme edistää tätä tunnetta siirtolaisten osalta? Siirtolaisuus näyttäytyy mediassa Euroopassa enemmän tragedioiden kautta menestystarinoiden jäädessä varjoon. Medialla on merkittävä rooli asenteenmuokkauksessa ja kansalliseen yhteisöön vaikuttajana. Maahanmuuttostrategiana ”rajojen sulkeminen”/ ”eristäminen” ei minkään tutkimuksen eikä historiankaan valossa ole kestävä eikä myöskään järkevä ratkaisu. Siirtolaisuudessahan on osoitettu olevan myös paljon sosio-ekonomisia positiivisia mahdollisuuksia. Osallisuuden kokeminen, yhteisöön kuuluvuuden tunne, oman elämän merkitykselliseksi kokeminen ovat tutkitusti eri ympäristöissä onnellisuutta ja hyvinvointia lisääviä tekijöitä. Näitä tekijöitä pyrimme tuottamaan omalta osaltamme myös SIMHE-Metropolian palveluissa. Palveluita kehittäessämme tausta-ajatuksena on, asiakkaiden palvelun kehittämiseen osallistamisen lisäksi ollut myös se, että tuotamme palvelua, jota haluaisimme myös itse käyttää ollessamme siirtolaisina toisessa maassa.
Yli Esteiden
Oletko ollut seuraamassa esteratsastuskilpailuja? Esteratsastuskilpailuthan rakentuvat luokista, joissa ratsukot ovat ilmoittautuneet oman tasonsa mukaiseen luokkaan, ja eri luokissa esteiden koko voi vaihdella maassa olevista puomeista aina 160 cm:n korkuisiin esteisiin. Oleellista on se, että suorituksen johtajan, ratsastajan tulee kyetä arvioimaan oma ja hevosen suoritustaso ja tehdä valinta luokasta tämän pohjalta. Kuten elämässä yleensä, myös esteratsastuksessa radan vaiheet sisältävät paljon jännitystä, iloa, vauhtia ja jopa vaarallisia ja pelottavia tilanteita. Se, kuka voittaa ja suoriutuu radasta kunnialla, ei todellakaan ole itsestään selvää. Esteen menestyksekkään ylityksen mahdollistavat hyvä ennakointi, valmistelu, herkkyys, motivaatio ja kyky tehdä yhteistyötä. Esteen päällä ollessaan ratsastajan tulee jo heti suunnata katseensa seuraavalle esteelle ja keskittää kaikki energia siihen, miten seuraava este ylitettäisiin. Esteratsastus kuvaa mielestäni hyvin myös meidän SIMHE-verkoston toimijoiden ja asiakkaiden ympäristöä. Esteitä on riittämiin, mutta ylityksissäkin onnistutaan. Esteiden tunnistamista tarvitaan ratkaisujen löytämiseksi Vuoden aikana olemme SIMHE (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland) -työssä tehneet näkyväksi useita esteitä korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien tarkoituksenmukaisten koulutus-ja urapolkujen varrelta. Näihin ratkaisuja ja toimenpiteitä on pohdittu laajalla rintamalla, joista keskeisiä on kirjattu mm. maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi. Kipupisteet ja toimenpide-esitykset -raporttiin. Esteet on tehty ylitettäviksi, ja näitä esteitä ovat ylittäneet myös monet maahanmuuttaja-asiakkaamme. Karvin selvityshankkeen mukaan 33 % maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen suorittaneista on päässyt tutkinto-opiskelijaksi korkeakouluun. Tulos on hyvä, sillä selvityksen mukaan kaikki eivät edes tavoittele tutkintokoulutuspaikkaa, vaan haluavat ainoastaan kehittää ammatillista suomen kielen osaamistaan. Seuraava haku maahanmuuttajien valmentaviin koulutuksiin on 14.8.–1.9.2017. Kevään aikana olemme kohdanneet henkilökohtaisissa ohjauskeskusteluissa yli 100 korkeakoulukelpoista maahanmuuttajaa. Ryhmäohjauksiin ja muihin tilaisuuksiin on osallistunut lähes 500 maahanmuuttajaa. Tämän lisäksi olemme kartoittaneet yhdessä Metropolian asiantuntijoiden kanssa kevään aikana 33 tekniikan ja liiketalouden korkeakoulututkinnon ulkomailla suorittaneen maahanmuuttajan osaamista. Joukossa oli yksi tohtoritutkinnon suorittanut, loput jakautuivat kandidaatin ja maisteritutkinnon suorittaneisiin. Muutamalla oli sekä liiketalouden että tekniikan alan korkeakoulututkinto. Kevään lopuksi keräsimme asiakkaidemme kokemukset ja ajatukset palvelusta. Ilahduttavaa oli se, että jokainen heistä suosittelisi palvelua ystävälleen ja koki myös osaamisen kartoituksen hyödyttävän itseään työnhaussa. Saimme myös paljon hyviä ideoita, millaisia palveluita asiakkaamme toivoisivat lisää. Keinot ovat monet tavoitteisiin pääsemiseksi SIMHE-palveluiden asiakkaita ohjaamme kohti tarkoituksenmukaisia koulutus-ja urapolkuja moninaisin keinoin. Hyväksi keinoksi osoittautui mm. kevään tekniikan- ja rakennus alan rekrytointi & matching tapahtuma, johon kutsuimme sekä kansainväliset tutkinto-opiskelijamme että jo tutkinnon suorittaneet SIMHE-asiakkaamme rekrytoivia yrityksiä tapaamaan. Seuraava tapahtuma 21. 9. Metropolian Leppävaaran kampuksella on suunnattu ICT-alan kansainvälisille osaajille yhteistyössä Helsingin Seudun Kauppakamarin, Aalto yliopiston ja Helsingin yliopiston kanssa. Tässä tuore video asiakkaidemme kokemuksista! Hyvää ja rentouttavaa kesälomaa- jatketaan esteiden ylitystä taas elokuussa!
Mitä kansainvälisyys merkitsee?
Onko se kokemus asua toisessa maassa? Tarkoittaako se monessa maassa matkailua ja eri kulttuurien tuntemista? Merkitseekö se ulkomaalaisten ihmisten tuntemista? Vai onko se kenties monen kielen osaamista? Tähän luultavasti ei ole yhtä selkeää vastausta, ja omasta mielestäni kansainvälisyys voi olla sekoitus kaikista yllämainituista asioista, sekä paljon muuta. Voinko kutsua itseäni kansainväliseksi? Jos mietin muutamaa vuotta taaksepäin, en olisi kuvaillut itseäni kovin kansainväliseksi ihmiseksi, vaikka minua kiinnostikin eri maiden kulttuurit ja ihmiset. Puhuin sujuvaa ruotsia, suomea ja englantia, ja olin opiskellut ranskaa pari vuotta yläasteella. En voinut kuvitella lähteväni maailmalle yksin, puhumattakaan maahan, jossa kaikki eivät puhu sujuvaa englantia. Palataanpa sitten eteenpäin tähän päivään. Vuosien varrella olen matkustellut jonkin verran seurassa, ja viime vuonna lähdin puoleksi vuodeksi opiskelijavaihtoon Kroatian Zagrebiin. Siellä suurin osa ihmisistä ainakin ymmärsi englantia, mutta silloin tällöin oli selvittävä kehonkielellä. Sen jälkeen lähdin yksin matkustamaan kuukaudeksi Itä-Eurooppaan. Joissakin maissa oli vielä vähemmän englanninkielen puhujia, mutta onnekseni olin opiskellut Kroatian perusteita vaihtoni aikana, joten selvisin kielimuureista ilman sen suurempia ongelmia. Sekä vaihto-opiskelu, että yksin matkustaminen maissa, joissa en ole varma selviänkö kielellisesti, olivat minulle haaste, mutta mieluinen sellainen. Olen enemmän kuin tyytyväinen, että lähdin. Työmarkkinatkin ovat usein kansainvälisiä Yllä mainittu ei tietenkään merkitse, että ihmisen on asuttava toisessa maassa voidakseen olla kansainvälinen. Kansainvälistyvät työmarkkinat-tapahtumassa, johon SIMHE-Metropoliakin osallistui, mainittiin, että kansainvälinen osaaja Suomessa voi hyvinkin olla suomalainen, joka ei ole elänyt ulkomailla. Riittää, että hän esimerkiksi osaa monta kieltä, pystyy käymään keskusteluja ulkomaalaisten kanssa, ymmärtää ulkomaalaista markkinaa, omaa avoimen ja uteliaan elämänasenteen. Tapahtumassa keskusteltiin muun muassa myös suomalaisten yritysten rekrytointiprosessista. Monet käyttävät Suomessa ilmaisua “hyvä tyyppi”, kuvaillessaan haluttuja työnhakijoita. Siinä itsessään ei ole mitään väärää, mutta usein suosimme samankaltaisia henkilöitä kuin itse olemme, miettiessämme “hyvää tyyppiä”. Samalla kuitenkin esimerkiksi ulkomaalainen henkilö voi yhtä hyvin olla "hyvä tyyppi" kuin suomalainen, ehkä jopa parempi. Tämä on hyvä muistaa ja tiedostaa, ettei hyvät tyypit vahingossa mene sivu suun. Osaamisen tunnistaminen etnisen syrjinnän vähentämiseksi Etnistä syrjintää tapahtuu yllättävän usein rekrytoinnissa, jopa kolme kertaa useammin kuin syrjintää sukupuolen perusteella. Tästä on myös tehty tutkimuksia, joista yhdessä lähetettiin kaksi erilaista työhakemusta työpaikoille, jossa taustatiedot olivat samanlaisia, mutta toisessa hakemuksessa oli suomalainen nimi, ja toisessa venäläinen. Useimmiten hakemus, jossa oli suomalainen nimi pääsi haastatteluun, kun taas hakemus, jossa oli ulkomaalainen nimi ei. Venäläisen henkilön tuli lähettää kaksinkertainen määrä hakemuksia päästäkseen haastatteluun. Tutkimuksen mukaan maahanmuuttajien työttömyyttä selittävät syrjinnän lisäksi pätevyyden tunnustamiseen ja tutkintojen rinnastamiseen liittyvät tekijät, kielitaito ja verkostojen puute. SIMHE-Metropolian osaamisen tunnistamisessa yksi tavoitteista on antaa ulkomaalaiselle osaajalle mahdollisuus saada suomalainen referenssi, jota hyödyntää työmarkkinoilla. Asiakas pääsee keskustelemaan suomalaisen asiantuntijan kanssa osaamisestaan, kartoittaakseen mitä osaamista on kertynyt, ja saa myös mahdollisuuden osallistua työelämälähtöiseen projektiin. Tätä kautta hän saa sekä ymmärryksen omasta osaamisesta, että mahdollisuuden verkostoitua suomalaisessa ympäristössä. Hakiessaan töitä suomalaisilla työmarkkinoilla, voi suomalaisen asiantuntijan nimi referenssinä mahdollisesti helpottaa maahanmuuttajan työnsaantia. Jos joskus itse muutan ulkomaille työskentelemään, toivon saavani samanlaisen mahdollisuuden kohdemaassa! Ellen Avellan Sosiaalipsykologian opiskelija, Svenska social- och kommunalhögskolan SIMHE- Metropolia korkeakouluharjoittelija
Matematiikka ja monta muuttujaa
SIMHE- (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland) palveluilla edistetään korkeasti koulutettujen osaamisen tunnistamisen kautta heidän ohjautumistaan tarkoituksenmukaisille koulutus-ja urapoluille. Blogin pääotsikko Monta muuttujaa kuvannee aiheen monisyisyyttä ja monipuolisuutta. Kenties tämän voisi ajatella myös sanaleikkinä: viime aikoinahan meille on saapunut monta muuttajaa. Sanaparin ”monta muuttujaa” etymologinen perusta on mahdollista jäljittää matematiikkaan, jossa puhutaan mm. monen muuttujan funktioista. Blogin artikkeleissa matematiikka ei ole kuitenkaan vielä ollut juurikaan esillä, mutta nyt asiaa hiukan korjataan. Matematiikka on maailmankieli Yksi osa SIMHE-palveluita on aiemmista opinnoista ja työelämästä hankitun osaamisen tunnistaminen, joka auttaa ohjaamaan opiskelijaa eteenpäin hänelle sopivaan täydentävään koulutukseen. Eri maista tulleiden ihmisten monenlaiset koulutus- ja ammattitaustat, unohtamatta kielimuureja ja kulttuurieroja, tuovat luonnollisesti mukanaan monenlaisia haasteita. Osaamista tunnistettaessa on helpointa keskittyä ainakin aluksi niihin asioihin, jotka ovat kaikkialla maailmassa samanlaisia ja joita tarvitaan hyvin monilla eri koulutusaloilla. Parhaita esimerkkejä tällaisista universaaleista aloista on matematiikka, joka on keskeinen osa tekniikan alan korkeakoulutusta kaikkialla maailmassa, ja jossa käytetty symbolikieli pysyy pääosin samana, vaikka puhuttu kieli muuttuu eri maahan tai eri alueelle siirryttäessä. Matematiikka valittiinkin osaksi ensimmäistä SIMHEssä toteutettua osaamisen tunnistamisen pilottia. Kielimuurien ja raskaan käännöstyön välttämiseksi päätettiin tässä vaiheessa välttää monimutkaista sanallista kuvausta vaativia soveltavia tehtäviä ja pysytellä pääosin sentyyppisissä tehtävissä, joiden kuvaamiseen riittää matematiikan symbolikieli ja lyhyet luonnollisen kielen ilmaisut kuten ”sievennä lauseke” tai ”ratkaise yhtälö”. Insinöörin työn kannalta oleellisinta soveltavaa osaamista tämä lähestymistapa ei valitettavasti paljonkaan mittaa, mutta tätä puolta selvitettiin testin muissa osissa. Valmentavia opintoja Jo vuosien ajan ennen SIMHEn perustamista Metropoliassa on järjestetty maahanmuuttajataustaisille ammattikorkeakouluopintoihin valmentavia opintoja, joissa kehitetään mm. kielellisiä ja matemaattisia valmiuksia sekä digitaalista osaamista vastaamaan korkeakouluopintojen vaatimuksia. Matemaattisten aineiden opinnoissa tavoitteeksi on asetettu ammattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen valintakokeeseen valmentautuminen. Syksyllä 2016 SIMHEn puitteissa laadittuja tehtäväsarjoja alettiin käyttää myös valmentavassa koulutuksessa. Tehtävien aihepiirejä kuitenkin laajennettiin myös soveltaviin tehtäviin ja lisäksi opiskelijat ohjattiin tekemään niitä digitaalisella oppimisalustalla, kun SIMHEn ensimmäinen testi päätettiin teknisten ongelmien välttämiseksi tehdä vanhanaikaisella tavalla paperilla. Valmentavaan koulutukseen tänä lukuvuonna osallistunut parikymmeninen opiskelijajoukko on taustakoulutukseltaan melko homogeeninen. Korkeakoulututkinto on vain muutamalla, useimmilla korkein suoritettu tutkinto on toisen asteen tutkinto. Ikäjakaumasta mainittakoon, että keskimäärin opiskelijat ovat noin 30-vuotiaita, mutta joukossa on niin kaksikymppisiä kuin lähes nelikymppisiäkin. Muistin virkistäminen on joskus tarpeen Vaikka matematiikkaa olisi joskus osannutkin, niin pitkä aika ilman peruslaskutoimituksia hankalamman matematiikan pohtimista saa asiat helposti unohtumaan. Tämä on todettu myös aiemmin hankitun osaamisen arvioinnissa ja valmentavissa opinnoissa. Ensimmäisessä osaamista mittaavassa testissä useimpien testimenestys oli matematiikan osalta melko heikkoa, mutta testin yhteydessä kerätyssä palautteessa tuli useaan kertaan esille ajatus, että lyhyen kertauksen jälkeen he varmasti menestyisivät testissä paljon paremmin, sillä he ovat osanneet asiat joskus, mutta eivät enää muista yksityiskohtia. Tätä tukevat myös muutamat testin aikana osallistujilta saadut suulliset kommentit. Lohdullista tässä tilanteessa on se, että hyvin lyhyt kertaus ja muistin virkistäminen riittää usein palauttamaan aiemmin opitut asiat mieleen. Tämä varmasti pätee muuhunkin kuin matematiikkaan, mikä on syytä huomioida pohdittaessa menetelmiä aiemmin hankitun osaamisen mittaamiseen. Tämän jutun toisena kirjoittajana toimi valmentavia opintoja vetävä matematiikan lehtori Birgitta Nenonen-Andersson.
Monta muuttujaa -blogi tuo esiin ammattikorkeakoulun toiminnassa syntynyttä tietoa, ajatuksia ja kokemuksia korkeakoulujen palveluista, joilla tuetaan maahanmuuttaneiden ja turvapaikanhakijoiden osaamisen tunnistamista sekä ohjautumista tarkoituksenmukaisille koulutus- ja urapoluille. Blogissa esitellään näistä aiheista tutkittua ja kehitettyä tietoa sekä aiheeseen liittyviä keskeisiä kysymyksiä ja ratkaisumalleja.
SIMHE-Metropolian henkilöstö julkaisee näistä teemoista asiakkaille suunnattuja kirjoituksia englanniksi Various Variables -blogissa
Vuodesta 2022 alkaen suomenkieliset blogikirjoitukset julkaistaan Metropolian muissa blogeissa. Julkaisumme löytyvät Metropolia-fi-sivustolta.
SIMHE Metropolia staff members publish writings about these topics mainly targeted to our clients in Various Variable -blog:
As of 2022 blog texts in Finnish are published in other Metropolia blogs. You can find our publications from Metropolia.fi.
Outi Lemettinen (päätoimittaja), projektipäällikkö
Katso Outi Lemettisen profiili People Finder -palvelussa
Riikka Wallin, asiantuntija
Katso Riikka Wallinin profiili People Finder -palvelussa
Anu Luoma, asiantuntija
Katso Anu Luoman profiili People Finder -palvelussa
Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@metropolia.fi
Monta muuttujaa -blogin tekstit käsitellään toimituskunnassa ennen niiden julkaisua.
ammattikorkeakoulu arviointi ekosysteemi hanke harjoittelu integraatio integroituminen jatkuva oppiminen kansainvälinen opiskelija kansainvälinen osaaja kansainvälisyys kehittäminen kehittämishankkeet kielenoppiminen kielitaito korkeakoulutettu korkeakoulutus korkeasti koulutetut maahanmuuttajat kotouttaminen kotoutuminen maahanmuuton vastuukorkeakoulu maahanmuuttaja maahanmuutto mentorointi ohjaus opetussuunnitelma opiskeluvalmiudet osaaminen osaamisen tunnistaminen palvelu SIMHE SIMHE-palvelu sosiaali-ja terveysala Sosiaalipsykologia talent boost turvapaikanhakija tutkimus työelämä työllistyminen työvoimapula valmentava koulutus verkkototeutus verkosto verkostoituminen yhteistyö
Metropolia käynnisti vuonna 2016 opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman Supporting Immigrants in Higher Education in Finland (SIMHE) -toiminnan. Toiminnan tavoitteena on edistää korkeakoulutettujen ja korkeakoulukelpoisten maahanmuuttaneiden ja turvapaikanhakijoiden osaamisen tunnistamista ja soveltuville koulutus- ja urapoluille ohjaamista.