Masterminds – Maisteriainesta

Ylemmän ammattikorkeakoulutuksen ytimessä Tilaa RSS-syöte

Onko YAMK -tutkinto kuromassa kiinni maisterin tutkinnon etumatkaa?
21.4.2021
Rea Sahlberg

YAMK- ja maisterin tutkinnolla on paikkansa työelämässä. Molempia tutkintoja arvostetaan hieman eri lähtökohdista. Nuorempana tutkintona YAMK-tutkinto on ollut altavastaajana suhteessa maisterin tutkintoon. Mielipidekeskustelujen pohjalta voidaan todeta, että YAMK-tutkintoa arvostetaan erityisesti sen työelämälähtöisyyden sekä hyvän työllistyvyyden ansiosta. YAMK vastaan maisteri Tarkastelin kasvatustieteiden Pro gradu- tutkielmassani verkkokeskusteluiden mielipidekirjoituksia YAMK- ja maisterin tutkinnon vastakkainasettelusta, arvottamisesta sekä mielipiteistä puolesta ja vastaan. Tulokset osoittavat, että molemmilla tutkinnoilla on paikkansa työelämässä. Hauskinta tässä on se, että olen HR alalla ja näen jatkuvasti, miten yliopistolla rakennetut pilvilinnat romuttuvat kun ”amikset” painavat ohi. Tutkielmani vahvimpina tuloksina nousivat myönteiset asenteet nimenomaan tutkintojen erilaisuuden rikkaudesta sekä ymmärrys tutkintojen saman tasoisuudesta eli rinnastettavuudesta. Mielipiteissä näkyi myös arvostus molempien tutkintojen hyvästä työllistyvyydestä. Tarkasteltaessa tuloksia voidaan todeta, että YAMK-tutkinnon jatkuva kehitystyö on ollut onnistunutta, koska mielipidekeskusteluista paljastui YAMK -tutkintoa arvostavia asenteita. Eihän YAMK-tutkinnon idea ole akateemisuus vaan nimenomaan sen vastakohta? YAMK-tutkintojen arvostus erityisesti käytännönläheisyyden ja työelämälähtöisyyden ansiosta toistui vahvana teemana mielipidekeskusteluissa. Tämä on linjassa Arene:n selvityksen kanssa. Siinä YAMK-opintojen parhaiksi puoliksi mainittiin aito työelämä- ja käytäntölähtöisyys. Mielipidekeskustelujen pohjalta voidaan todeta ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen valmistavan opiskelijoita niin erilaisiin ammatteihin, ettei voida arvioida kumman korkeakoulun tutkinto on parempi. Ammattikorkeakoulu koetaan työn saantia ajatellen usein järkevämmäksi vaihtoehdoksi kuin yliopisto. Tiettyihin ammatteihin yliopistosta ei voi valmistua ollenkaan. Miksi pitää olla hierarkia? Eikö vain voi hyväksyä. että on kaksi korkeakoulutyyppiä? Toinen enemmän tutkiva ja tiedettä tekevä. Toinen taas huomattavasti käytännönläheisempi ja tietoa soveltava. Miksi näiden edes pitäisi kilpailla siitä kumpi on parempi? Tutkielmani perusteella molemmilla tutkinnoilla on erinomainen (95-98%) työllistyvyys ja oma paikkansa työelämässä. Aiempi Ojalan ja Isopahkala-Bouret:n tutkimus on osoittanut YAMK-tutkinnon jäävän maisterin tutkinnon varjoon kilpailukykyisyydessä, mutta tutkinnon suorittaneet ovat olleet tyytyväisiä asiantuntijuutensa ja työllistyvyyteensä. Miksi erilaisuus tekee korkeakouluista keskenään eriarvoisia? Asenne maisterin tutkinnon arvottamisesta paremmaksi kuin YAMK-tutkinto vaikuttaa olevan mielipidekeskusteluissa jonkinlainen perusasetelma. Sitä toistetaan ja toistetaan muistutuksena muille kirjoittajille ja varsinkin YAMK-tutkinnon opiskelleille. Mielipidekeskustelujen perusteella tämä johtuu osin ihmisten tietämättömyydestä. Taustalla on myös väestössä vallitseva yleinen asenne maisterin tutkinnon oletettua paremmuutta kohtaan. Tämä on epäreilu asetelma arvottaa tutkintoja. Eli suomeksi sanottuna tavallinen pulliainen arvostaa yliopistotutkintoa enemmän kuin AMK-tutkintoa. Mielipidekeskusteluissa nousi esiin, että ammattikorkeakoulut ovat joustavampia kuin yliopistot, joissa pääaineen vaihtaminen kandi- ja maisterivaiheen välissä on käytännössä mahdotonta. Ammattikorkeakoulussa puolestaan tieto ei automaattisesti rakennu vanhan tiedon päälle, vaan osaamista voi suunnata ja laajentaa monin tavoin. YAMK-tutkinto voi antaa valmiudet johonkin ihan muuhun työhön. Esimerkiksi Tradenomi AMK voi hakeutua Sosiaali- ja terveysalan palvelujen ja liiketoiminnan johtamisen YAMK-koulutukseen tai Insinööri AMK voi hakeutua Julkisten hankintojen YAMK-koulutukseen. Kehitystyötä tarvitaan edelleen Mielipidekeskusteluiden perusteella aihe on ajankohtainen ja ihmisillä on selvästi tarve puhua siitä. YAMK-tutkinnon ja maisterin tutkinnon eroavaisuuksista johtuen tarvitaan kehitystyötä edelleen ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä. Näkökulmana tulee olla nimenomaan koulutuspoliittisen kokonaisuuden kehittäminen. Toivon, että opinnäytetyöni tulosten ja mielipidekeskusteluiden asenteiden esiin tuominen auttaa tutkintojen kehittämistyötä ja vahvistaa entisestään tutkintojen välistä selkeyttä ja arvostusta Tekstissä olevat sitaatit kuuluvat aineistoon, joka on kerätty vuosien 2014 – 2020 välisenä aikana anonyymisti kirjoitetuista mielipidekeskusteluista eri verkkosivustoilta. Keskustelut sisältävät 18 - 800 kpl kirjoitettua mielipidettä per keskustelu. Itse en ole aloittanut mielipidekeskusteluiden tuotantoa, enkä ole myöskään ollut keskusteluissa missään vaiheessa mukana. Keskustelut ovat edelleen olemassa olevia ja jo päättyneitä. Tekstin sitaatit on poimittu havainnollistamaan verkkosivujen aineistoa. Lähteet: Arene. 2021. Ammattikorkeakoulutus työllistää erinomaisesti. [Verkkosivu] Arene: Ajankohtaista 22.1.2021. Kelo, M. 2020. YAMK – Lisää osaamista, palkkaa ja uramahdollisuuksia [Verkkosivu] Metropolia-blogi 9.3.2020. Koski. J. 2019. Onko korkeakoulutuksen duaalimalli keinotekoinen? [Verkkosivu] Arene-blogi 14.3.2019. Ojala, K. & Isopahkala-Bouret, U. 2015. Ylemmän ammattikorkea-koulututkinnon ja maisterin tutkinnon suorittaneet työmarkkinoilla – tutkintojen statuserot, työkokemus ja työtehtävien eriytyminen kilpailuasetelman määrittäjinä. [PDF] Koulutuksen tutkimuskeskus. Jyväskylän yliopisto. Sahlberg, R. 2021. Tutkimus Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ja maisteri tutkinnon suhteesta mielipidekeskusteluissa. [PDF] Pro Gradu -tutkielma. Kasvatustieteen laitos. Turun yliopisto. Aiheeseen liittyvä tutkimus: Ojala, K. 2017. Ylemmät korkeakoulututkinnot työmarkkinoilla ja korkeakoulujärjestelmässä. [PDF] Väitöskirja. Kasvatustieteiden laitos. Turun yliopisto. Rea Sahlberg, valmistuva kasvatustieteen maisteri, Artenomi AMK sekä Amo, on suorittanut ammattikorkeakoulututkinnon, ammatillisen opettajan pätevyyden ja akateemisen tutkinnon työn ohessa. Opiskeluni ovat olleet vastapainoa työlleni ja ovat näin ollen täydentäneet toisiaan erittäin hyödyllisesti vaativassa työssäni suuren työpajayhteisön lähiesihenkilönä. Olen saanut kaikissa korkeakouluissa erinomaista opetusta.      

Lue lisää

Will commercial drones occupy our urban sky?
14.1.2021
Samuli Kipponen

What are drones? And how can they be used now and in the future. By using drones the border could be monitored automatically, post packages could be delivered to recipients using a straight line distance route, cities and fire departments could pre-install drones in every neighborhood to guide their brigades and monitor the situation. Furthermore, drones will be doing many different jobs soon. From manual processes to new technology It is year 2020, and we are facing a global pandemic. When entering to public spaces, we should wear a face mask and, if only possible, reduce our social contacts to a minimum. Whether we like it or not, we are driven to utilize various technology – do online shopping for groceries; order ready-made meals from local restaurants; exercise in front of a PC screen; book an e-doctor appointment, and constantly monitor our smart phone for COVID exposure alerts. Digitalization is already enabling many things to be consumed without leaving our home. But the back-office processes enabling these B2C services are getting busier all the time. In many cases, these processes still require manual steps – for example, in the form of collect and deliver, or collect and grab yourself. Collectors fill in food baskets in grocery stores, and then couriers drive these packages up to the door of our house where they drop them off, often without visible contacts. What if there would be a way to streamline these manual processes with a new technology even further? With drones, maybe? What are drones? Drone, or an Unmanned Aerial Vehicle, is an aircraft without a human pilot inside. It can be remotely piloted or totally autonomous, and be equipped with various other gadgets needed to perform the mission it is designed for. The most common gadget is still being a high-resolution camera known from those leisure drones available from various electronic stores. But that’s not all. There are also commercial drones which are equipped to complete different kinds of use cases and tasks, from lifting and delivery to very specific scenarios such as possibly acting as a mobile cellular network base station in emergency areas. The technology and regulation are starting to mature for long distance BVLOS (Beyond the Visible Line of Sight) operations, which will enable significantly more use cases for drones. How can drones be used? But the future perspective for using drones could be even wider, if we stretch from the private sector services into the needs of the public sector. There are plenty of actors in governmental and municipality sector which might benefit from using drones. For example customs and border forces could monitor the border automatically or from the operations centers, without sending the troops to patrol on the border zone postal offices could deliver packages to recipients using a straight line distance route, without worrying about traffic jams cities and fire departments could pre-install drones in every neighborhood to guide their brigades and monitor the situation already on their way to the emergency site. There are also multiple other opportunities. Drone software for public sector use My Master’s thesis focused on conducting a market analysis of the drone industry in the European public sector context. It was done to support an initiative to develop a drone software for public sector use. Based on the findings, it seems that the business environment is becoming more favorable for emerging technologies and completing those tasks that previously seemed fantastic and far-away, but recently have become vital for the Western society to keep running during the pandemic times in order to support our everyday lives. This change is helped by European wide drone regulation being developed by EU in order to support these new possibilities, as well as the population ageing, and urbanization driving more people to the cities, which brings more pressure on services and the customers closer to these services to be consumed. At the same time, based on CompTIA research from the US market, drone operators are beginning to purchase the drone management-as-a-service (over building the solution from different components by themselves), which might reduce the time-to-market in Europe. This is what we can see as the firm signs of development in this industry, and these signs are only accelerating. Now and in the future Now after completing my studies, it is nice to realize that are we going to see drones doing different job already soon – delivering our medicine form pharmacies, police monitoring mass events and crowd behavior, and central kitchens delivering food to the elderly or handicapped to their homes? There are lots of possibilities, but this time is right for the emerging technologies. So let’s to look into the sky, unless it is something more hidden from our sight. About the author Samuli Kipponen is a fresh MBA graduate from Master´s Programme in Business Informatics at Metropolia UAS. Samuli completed his Master´s thesis project for the Innovation Hub at Metropolia UAS focusing on Smart Mobility that started an initiative to develop a drone software for public sector use. The outcome of Samuli´s study is the market analysis for applying for funding for the drone software initiative. References Kipponen, S. (2020). Defining the Market Potential of Industry Specific Drone Software. [PDF] Master´s thesis. Metropolia University of Applied Sciences. CompTIA 2019. The Drone Market: Insights from Customers and Providers. [Online] (Accessed 10th of November 2020) European Commission 2020a. Unmanned Aircraft. [Online] (Accessed 7th of October 2020) Ericsson 2020. Ericsson mobile network-on-a-drone PoC could transform emergency response. [Online] (Accessed 13th of January 2021)

Lue lisää

Älykäs liikkuminen – katsaus markkinatilanteeseen FABULOS-projektin näkökulmasta
15.12.2020
Eero Tuuliainen

Tarvitseeko tulevaisuudessa omistaa omaa autoa ollenkaan? Älykkään liikkumisen kehittäminen voi johtaa yksityisautoilusta luopumiseen kaupungeissa. Tällainen kehitys voisi hillitä ilmastonmuutosta. Samalla se toisi kustannussäästöjä ja lisäisi liikkumisen turvallisuutta. Miten älykäs liikkuminen muuttaa elämäämme? Älykäs liikkuminen (eng. Smart Mobility) on mullistamassa tapamme käyttää liikennevälineitä. Tulevaisuudessa on lähes mahdotonta välttyä Älykkään liikkumisen vaikutuksilta elämäämme. Helsinki on tällä hetkellä yksi kuumimmista Älykkään liikkumisen kehittämispaikoista. Helsingissä on muun muassa perustettu ensimmäinen toimiva MaaS (Mobility as a Service) operaattori, MaaS Global. (1) Helsingin kaupunki on linjannut, että vuoteen 2025 mennessä on tarpeetonta omistaa henkilökohtaista ajoneuvoa. Tarkoituksena on, että yksityisautoilun korvaavat vaihtoehdot ovat niin houkuttelevia, että matkustajat käyttävät mieluummin niitä. (2) Älykkään liikkumisen kehittämistä tukee huolestuttava ilmastonmuutoksen suunta sekä voimakas urbanisoituminen (1). Asiantuntijat ovat esittäneet useita arvioita liikenteen määrän kasvusta tulevaisuudessa. Alla on yksi esitetyistä arvioista, joka on konsultointiyritys Oliver Wymanin tuottama analyysi. Kuviosta 1 huomataan, että matkustajamäärät kasvavat tasaisella tahdilla aina analyysin loppuun asti, vuoteen 2040. (3) FABULOS-projektilla älykkäämpää liikkumista Älykkään liikkumisen osalta on käynnistetty useita projekteja, kuten FABULOS. FABULOS (Future Automated Bus Urban Level Operation Systems) -projekti tähtää siihen, että tulevaisuudessa autonomiset bussit toimivat osana julkista liikennettä. Projekti käynnistyi vuonna 2018 ja päättyy vuoden 2020 lopussa. FABULOS saa rahoitusta Euroopan Unionin Horisontti 2020-ohjelmasta. (4) Metropolia Ammattikorkeakoulu valittiin FABULOS-projektin tekniseksi kumppaniksi (5). Yksi projektin osa-alue oli Älykkään liikkumisen markkinan analysointi. Tähän perehdyin opinnäytetyössäni, jossa tutkin FABULOS-projektissa mukana olleita toimijoita. Tavoitteena oli kartoittaa Älykkään Liikkumiseen markkinatilannetta sekä toimijoiden näkemyksiä siitä. Tutkimukseen osallistui toimijoita, niin tarjonta- kuin kysyntäpuolelta. Tarjontapuolella oli yrityksiä suurimmaksi osaksi Euroopasta. Näiden yritysten valikoimissa on autonomisia ajoneuvoja ja/tai niihin liittyviä ohjelmistoja. Kysyntäpuoli koostui eurooppalaisten kaupunkien julkisen liikenteen operaattoreista. Tietoja FABULOS-projektiin osallistuneilta kerättiin kyselylomakkeella. (6) Älykkään liikkumisen markkinatilanne Kysely osoitti, että Älykkään liikkumisen markkina on kypsyydeltään alkuvaiheessa ja tarjontapuolella on paljon start-up yrityksiä. Yritysten liikevaihto sekä julkisen liikenteen operaattoreiden Älykkään liikkumisen projekteihin budjetoimat euromääräiset summat vahvistavat, että markkinan koko on tällä hetkellä pienehkö. Markkinan tulevaisuus näyttää valoisalta – suurin osa toimijoista pitää investointitason samana tai panostaa lisää Älykkään liikkumisen kehitykseen. Markkinoille on tullut uusia yrityksiä. Tämä pitää kilpailutilannetta yllä ja tukee päätelmää markkinoiden kasvusta tulevaisuudessa. (6) Kartoitin myös toimijoiden näkemyksiä Älykkäästä liikkumisesta suhteutettuna toisiinsa ja vallitsevaan markkinatilanteeseen. Toimijat halusivat nähdä yksityisautoista vapaita kaupunkeja, jotka on suunniteltu uudenlaista teknologiaa hyödyntäen. Älykkään liikkumisen kannalta toimijat pitivät tärkeimpinä asioina kustannussäästöjä yhteisöille, älykkäitä liikennejärjestelmiä, saasteiden vähenemistä sekä terveyttä ja turvallisuutta edistävää teknologiaa. Tarjontapuolella oli huoli, että varhaiset omaksujat joutuvat kantamaan taloudellisen riskin. Sama huoli toistui kysyntäpuolelle siten, että heidän tulisi kantaa taloudellista riskiä yritysten puolesta. (6) Opiskelijana osana projektia Tutkimus oli osa konseptia, jossa Metropolia tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden tehdä opinnäytetyö toimeksiantajalle. Samalla opiskelija tuottaa tietoa tilaajaorganisaatiolle. Tutkimusta oli mielenkiintoista tehdä tällä konseptilla. Toivon, että tällä toimintatavalla tullaan jatkossakin tuottamaan tutkimustietoa Metropolian kumppaneille. Kirjoittaja Eero Tuuliainen, Tradenomi (ylempi) AMK 2020, toimii opiskelija-assistenttina Ajoneuvo- ja konetekniikan osaamisalueella Metropoliassa. Lähteet: 1. All roads lead to smart mobility. [Online] (2020). 2. Deloitte. (2015). Reducing congestion and fostering faster, greener, and cheaper transportation options. [Online article] 3. Oliver Wyman. (2018). Mobility 2040 - The quest for Smart Mobility. [PDF] 4. Forum Virium. (2018). https://forumvirium.fi/fabulos-tuo-robottibussit-helsinkiin/. [Online] 5. Metropolia - Älykäs Liikkuminen. [Online] (2020). 6. Tuuliainen, E. (2020). Smart Mobility Market Analysis - Case FABULOS. [PDF] Metropolia University of Applied Sciences, Master of Business Administration, Supply Chain Management. Master’s Thesis.

Lue lisää
Uudemmat postaukset Vanhemmat postaukset