Mielenterveyshoitotyön osaamistarpeet ensihoidossa

4.11.2024
Mika Käpynen ja Jukka Kesänen
http://Ambulanssin%20kylki,%20jossa%20näkyy%20puhelinnumero%20112.

Kuva: Erik Lydén

Mielenterveysongelmat lisääntyvät maailmanlaajuisesti. Ensihoidossa kohdataan yhä useammin mielenterveysongelmia (1). Mielenterveysongelmien lisääntyminen ensihoidossa näkyy tehtävämäärän kasvuna (2). Ensihoitajat ovat usein psyykkisesti sairastuneen ensimmäinen kontakti. Ensihoitajilla ei kuitenkaan välttämättä ole riittävästi tietoa eikä taitoja hoitaa psyykkisesti sairaita potilaita (3).

Tarvittua tietoa aiheesta tuo esille Metropoliassa laadittu YAMK-opinnäytetyö, jossa kartoitettiin kirjallisuuskatsauksen avulla mielenterveyshoitotyön osaamistarpeita ensihoidossa.

Psykiatrisen ensihoitoyksikön pilotti Pirkanmaalla

Psykiatrisen ensihoitoyksikön pilotti alkoi Pirkanmaalla ympärivuorokautisena 1.10.2023. Ympärivuorokautinen pilotti kesti puoli vuotta (4). Puolen vuoden pilotin aikana yksikkö ajoi 1300 tehtävää, näistä oli 1020 mielenterveystehtävää. Yksikköä hälytettiin myös kiireellisille tehtäville lähimpänä yksikkönä (5). Ensimmäisen kerran psykiatrista ensihoitoyksikköä pilotoitiin keväällä 2022. Silloin pilotti toimi 12 tuntia vuorokaudessa kuukauden ajan. Pirkanmaalla on vuosittain n. 4500 mielenterveystehtävää, joista noin puolet jätetään kuljettamatta (4). Pilotin aikana potilasryhminä olivat ahdistuneisuus, itsetuhoisuus, lapset ja nuoret, muistisairauksien aiheuttamat ongelmat, sosiaaliset hätätilanteet, päihteiden aiheuttamat ongelmat ja kärjistyneet mielenterveyden haasteet (6). Potilaiden kanssa voitiin viettää enemmän aikaa psykiatrisessa ensihoitoyksikössä, kun normaalissa ensihoitoyksikössä (4). Kuljettamatta jätetyt potilaat saivat hoitoon ohjausta tai ohjausta omien hoitokontaktiensa piiriin (5). Pirkanmaalla toimineen psykiatrisen ensihoitoyksikön pilottia varten tarvittiin tietoa ensihoitajan mielenterveyshoitotyön osaamistarpeista. Pirkanmaan hyvinvointialueen ensihoitopalvelut tilasi YAMK-opinnäytetyön aiheesta. Opinnäytetyön työn toteutti Mika Käpynen ja työn ohjaajana toimi Jukka Kesänen.

Ensihoitajien mielenterveyshoitotyön osaamistarpeet ensihoidossa

Lisätäkseen ymmärrystä mielenterveyshoitotyön osaamistarpeista Käpynen toteutti opinnäytetyössään (2024) kirjallisuuskatsauksen. Käpynen löysi scoping-katsauksena toteutettussa kirjallisuuskatsauksessa tietokantahaulla ja manuaalisella haulla 20 englanninkielistä tutkimusartikkelia, jotka hän analysoi sisällönanalyysilla. Suomalaisia tutkimuksia aiheesta ei löytynyt. Kansainväliset tutkimukset käsittelivät ensihoitajien asenteita ja kokemuksia mielenterveyspotilaan hoidosta ensihoidossa. Lisäksi tutkimusartikkeleissa kuvattiin potilaiden kokemuksia saamastaan hoidosta ensihoidossa.

Mielenterveyshoitotyön osaamistarpeet muodostettiin tutkimusartikkeleissa tiedonantajina toimineiden ensihoitajien, psykiatrisessa ensihoitoyksikössä työskentelevien psykiatristen sairaanhoitajien ja kolmen psykiatrisessa päivystyksessä työskentelevän sairaanhoitajan työssään kohtaamien haasteiden ja kokemuksien perusteelta. Lisäksi osaamistarpeita muodostettiin myös tutkimusartikkeleissa ilmi tulleiden potilaiden, sekä yhden läheisen kokemuksista saamastaan hoidosta ensihoidossa.

Tiedot, taidot ja asenteet

Käpysen opinnäytetyön (2024) perusteella ensihoitajien osaamistarpeet kohdistuivat tietoihin, taitoihin ja asenteisin.

Ensihoitaja tarvitsee tietoa psyykkisistä sairauksista ja mielenterveysongelmista, sekä psykiatrisen potilaan hoitamisesta. Psykiatrisen potilaan hoitamisesta tulisi tietää mm. hoitovaihtoehdoista ja hoitopaikoista sekä ikäihmisten psykiatrisesta ja psykososiaalisesta hoitamisesta. Lisäksi tarvitaan tietoa psykiatrisen potilaan arvioinnista ja mielenterveyslainsäädännöstä. Arvioinnissa tulee huomioida psykiatrisen potilaan hoidon protokolla.

Ensihoidossa tarvittavat ensihoitajien taidot olivat erittäin moninaiset, sillä kirjallisuudesta tunnistettiin lähes viisikymmentä yksittäistä taitoa. Taidoista tarpeellisia ovat vuorovaikutustaidot, hoidon tarpeen arviointitaidot, turvallisuustaidot, yhteistyötaidot, ohjaustaidot, tunteidenhallintataidot, ensihoidon interventiot, kirjaamis- ja raportointitaidot, päätöksentekotaidot sekä osaamisen kehittämisen ja työkyvystä huolehtimisentaidot.

Vuorovaikutustaitoihin kuuluu mm. luottamuksen luominen, kommunikointi ja vahvat ihmissuhdetaidot. Kommunikointiin liittyy esimerkiksi ajan käyttäminen potilaan kohtaamiseen, empaattinen suhtautuminen, kuunteleminen sekä keskustelutaidot. Yleiskuvan muodostaminen potilaan tilanteesta ja arviointityökalun käyttäminen potilaan tilan arvioinnissa ovat esimerkkejä hoidon tarpeen arviointitaidoista. Mielenterveyspotilaan ensihoidossa tulee varautua esimerkiksi potilaan odottamattomiin reaktioihin ja estää tilanteiden kärjistyminen sekä huomioida henkilökohtainen turvallisuus. Ensihoidossa tehdään yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa, potilaan ja hänen läheistensä sekä työparin kanssa. Mielenterveystehtävillä potilaalle annetaan kuljettamatta jättämisen yhteydessä hoito-ohjeita ja hoitoon ohjausta. Ensihoitajien tunteidenhallintataitoihin liittyy muutoksiin sopeutuminen stressaavissa tilanteissa ja turhautumisen välttäminen mielenterveyspotilaita kohtaan sekä tunteiden hallinta selviytymismekanismien avulla, joita ovat esimerkiksi huumori.

Ensihoidon interventioita ovat mm. selkeiden rajojen asettaminen ja omaisten osallistaminen sekä mielenterveyspotilaan oloa helpottavien asioiden ehdottaminen. Mielenterveyspotilaan kohdalla kirjaamis- ja raportointitaitoja ovat esimerkiksi selkeä viestintä päivystyksen henkilökunnalle potilasta hoitoon luovutettaessa ja itsemurha-ajatusten dokumentointi. Potilaan päätöksentekoon osallistumisen mahdollistaminen ja itsetuhoisten potilaiden hoitoa koskeva päätöksenteko sekä lääkärin arvion käyttäminen itsetuhoisen potilaan kuljetuspäätöksen teossa kuuluvat päätöksentekotaitoihin. Osaamista tulee kehittää kouluttautumalla ja työkyvystä huolehtia pyytämällä jälkipuintia tarvittaessa.

Asennetasolla ensihoidossa olennaisia ovat ensihoitajien ennakkokäsitykset, mielenterveysongelmiin ja psyykkisiin sairauksiin suhtautuminen, sekä mielenterveys- ja päihdepotilaisiin suhtautuminen. Ensihoitajien ennakkokäsitykset saattavat vaikuttaa negatiivisesti potilaskohtaamisiin, joten ne on tärkeää tiedostaa ja varmistaa, että ne eivät vaikuta hoitotyössä. Mielenterveystehtävät ovat osa ensihoitoa ja mielenterveyspotilaita kuuluu pitää tasavertaisina muihin potilaisiin nähden. Kunnioittava suhtautuminen psyykkisesti sairaita potilaita kohtaan on ensiarvoisen tärkeää.

Mielenterveyshoitotyön lisäkoulutus ja jatkotutkimus on tarpeen ensihoidossa

Mielenterveyshoitotyön osaamistarpeet ensihoidossa sisältävät useita laaja-alaisia tietoihin, taitoihin sekä asenteisiin liittyviä tarpeita. Ensihoidon johtamisessa on tarpeen kiinnittää huomiota mielenterveyshoitotyön koulutuksen lisäämiseen. Tämä edellyttää myös, että ensihoitoon kohdennetaan riittävästi resursseja. Ensihoidossa mielenterveyshoitotyön lisäkoulutus on tärkeää, jolloin potilaiden hoitokin on laadukkaampaa. Näin mielenterveysongelmaisia voidaan ohjata tarkoituksen mukaisiin hoitopaikkoihin ja myös päivystyksen työkuorma vähenee (7). Psykiatrisen ensihoitoyksikön toiminnan avulla olisi mahdollista kehittää osaamista ja varmistaa potilaan laadukas hoito.

Tärkeitä jatkotutkimusaiheita olisi selvittää, kyselytutkimuksella ja haastattelemalla millaista mielenterveyshoitotyön osaamista Suomessa toimivilla ensihoitajilla on tietojen, taitojen ja asenteiden osalta. Kannattaisi myös tutkia, miten mielenterveyshoitotyön tietoja, taitoja ja asenteita voidaan parantaa ensihoidossa.

Kirjoittajat

Mika Käpynen ensihoitaja ylempi AMK työskentelee Pirkanmaan hyvinvointialueen ensihoitopalveluissa hoitotason ensihoitajana. Kiinnostuksen kohteena hänellä on mielenterveyshoitotyö ensihoidossa, joten opinnäytetyön aihe on hänelle merkityksellinen. Hän toimi ensihoitajana psykiatrisen ensihoitoyksikön pilotissa ja tunnisti siinä toimiessaan mielenterveyshoitotyön osaamistarpeiden laajuuden, toteaa opinnäytetyössään mielenterveyshoitotyön osaamistarpeita ensihoidossa tutkinut Käpynen. Opinnäytetyö Ensihoitajan mielenterveyshoitotyön osaamistarpeet ensihoidossa on luettavissa Theseus tietokannassa osoitteessa https://www.theseus.fi/handle/10024/865800

Jukka Kesänen toimii lehtorina Terveyden osaamisalueella ja ohjaa YAMK-opinnäytetöitä. Hän on toiminut Mikan opinnäytetyön ohjaajana.

Lähteet

  1. Rolfe, Ursula & Pope, Catherine & Crouch, Robert 2020. Paramedic performance when managing patients experiencing mental health issues – Exploring paramedics’ Presentation of Self. International Emergency Nursing 49 (3).
  2. Hankaniemi, Anu Leena 2022. Mielenterveysongelmaa hoitamaan voidaan nyt lähettää erikoisambulanssi. Saatavana osoitteessa: https://yle.fi/a/74-20001058. Viitattu 12.6.2024.
  3. Berry, Martin 2014. College of Paramedics evidence into mental health care and policing. Journal of Paramedic Practice 6 (10). 539–540.
  4. Partanen, Marko 2023. Oma yksikkö 785-tehtäville Pirkanmaalla. Saatavana osoitteessa: https://pelastustieto.fi/systole/kenttatyo/oma-yksikko-785-tehtaville-pirkanmaalla/#ad3550e0. Viitattu 27.8.2023.
  5. Partanen, Marko 2023. Pirkanmaan psykiatrisen ensihoitoyksikön vaikuttavuutta selvitetään. Saatavana osoitteessa: https://pelastustieto.fi/pelastustoiminta/ensihoito/pirkanmaan-psykiatrisen-ensihoitoyksikon-vaikuttavuutta-selvitetaan/#ad3550e0. Viitattu 27.8.2024.
  6. Backman, Henri 2023. Psykiatriset potilaat ensihoidossa. Saatavana osoitteessa: https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&opi=89978449&url=https://rednet.punainenristi.fi/system/files/page/Psykiatrinen%2520ensihoitoyksikko%25CC%2588%252027.2.pdf&ved=2ahUKEwihi7DQ-JSIAxXRPhAIHRSPDnsQFnoECCIQAQ&usg=AOvVaw0XZ4FVn0zv9UEo9zZmW8yz. Viitattu 27.8.2024.
  7. Sarka, Eemeli 2023. Mielenterveysambulanssi vähentää päivystysten kuormitusta ja tuo potilaille kohdennettua apua. Saatavana osoitteessa: https://pelastusalan.ammattilainen.fi/pirkanmaan-mielenterveysambulanssi/. Viitattu 20.7.2024.
ensihoito Master's Thesis mielenterveys opinnäytetyö ylempi AMK

Kommentit

Ei kommentteja

Kommentoi

Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä

Theory and Practice Go Hand in Hand in UAS Studies
30.1.2025 Masterminds - Maisteriainesta
Bridging Worlds & A Journey of Growth Only imagine being uprooted from one's life, leaving behind everything that was familiar, and stepping into an entirely new culture for higher education. It was not only the academic ambition per se, but also a leap of faith. This was where I stood at the crossroads of being an accomplished banking professional and yet a fresh student from Sri Lanka, when entering Finland with a resolution to grow, evolve, and thrive. This was the reason, when choosing to study at Metropolia University of Applied Sciences, why it was so critical for me that this university would have a different approach to learning. I wanted a blend of theory and practical application to prepare my for the real world. It was a promise of not only academic insights but also of a holistic face-lift to my professional trajectory and personal journey. Why Finland? Why Metropolia? These were some of my many questions. I did my choice for reasons including Finland being ranked high in education and Metropolia for connecting the gap between theoretical and practical learning. I chose to risk and go ahead with the application. With more than 18 years of work experience in the banking arena, I grew deeply interested in data analytics and operations efficiency. The Master's programme in Business Informatics at Metropolia was appealing not just for its industry relevance, but also for its practical application and problem-solving approach. Challenges and Triumphs: The First Steps Moving to Finland with my family was not an easy decision, as it would mean leaving behind a well-settled life and starting afresh. But this challenge was simultaneously an opportunity: the possibility of exposing ourselves to a new culture, new ideas, and new opportunities. It all started with a journey of unexpected hurdles. Due to visa delays, I had to begin my studies remotely from Sri Lanka. What could have been an intimidating experience was relatively easy, thanks to the support from Metropolia. Online classes were well structured, keeping everyone engaged and moving forward in a fruitful direction, which the university itself clearly showing the ways how to stay connected and take part in the activities online. Meanwhile, during this period, I also tried on my own initiative to complement my learning with additional activities and completed some optional courses in AI. Such a proactive approach allowed me not only to be on schedule but also enhanced my knowledge of emerging technologies, which proved so valuable later on when I was working on the thesis. Settling in Finland When my family and I finally arrived in Finland, the culture was warm in Reception and welcoming. Finland's emphasis on education and community integration were visible into every aspect of our new life, be it the language classes designed for migrants or the academic environment which felt very welcoming. What really caught my attention when it came to Metropolia was how much they focused on collaborative and work-related learning. The classes are set up to ensure interaction, critical thinking, and practical application to concepts. This is not just education; it is preparation for the future. The Metropolia Advantage: Theory Meets Practice The education at Metropolia is different because it is not just about attending lectures and then doing an exam; it is about understanding how to use your knowledge in a real-life scenario. It was a nice discovery for me that Metropolia also provided learning opportunities beyond just the classroom. It offered opportunities for professional certifications (in Project Management and in Power BI), study tours, and company visits, which made it into a more diverse learning experience and enhanced both my knowledge and skills. This unique blend of academic theory and hands-on application, hallmarks of UAS studies, prepared me for real-world challenges, bridging the gap between classroom learning and workplace demands. The Thesis Experience The culmination of my studies was the completion of my thesis and the project was a real test of everything I had learned at Metropolia. The autumn semester was particularly demanding, as personal challenges tested my resolve. Although I began my thesis work early, the last two months became a race against time. With all credits except my thesis completed, I faced a pivotal decision: to graduate in December or postpone it for one more semester, until next June. The unwavering support of my thesis supervisor and the staff of the Master’s degree programme in Business Informatics, was the turning point. Their professional guidance, empathetic approach, and steadfast encouragement were instrumental in helping me overcome the odds. They exemplified how Metropolia’s faculty truly invests in the success of their students, ensuring no one is left behind. Their belief in my potential and their determination to see me succeed pushed me toward the finish line. It is their guidance, combined with the practical learning approach of Metropolia, that allowed me to complete not only my thesis but also to deliver meaningful results. Reflections & Lessons Learned Looking back, my time at Metropolia has been a journey of growth, resilience, and discovery. Here are some of the key lessons I have taken away: Adaptability is Key: Whether it is starting your studies remotely or integrating into a new culture, flexibility and willingness to adapt are essential. Proactive Engagement Leads to Success: Taking initiative whether it is exploring additional learning opportunities or seeking help when needed can make all the difference. Support Systems Matter: From family and friends to university faculty and peers, having a strong support network is invaluable. Practical Learning is Empowering: Metropolia’s focus on applying knowledge to real-world problems prepares students not just to understand concepts but to use them effectively. Advice for Future International Students To those considering studies at Metropolia, my advice is simple: embrace the journey. Plan Ahead: Whether it is organizing your study schedule or preparing for life in a new country, planning can ease the transition. Stay Open to New Experiences: Finland has a lot to offer, from its education system to its culture. Be open to learning and growing both inside and outside the classroom. Leverage Available Resources: Metropolia offers a wealth of resources, from language classes to career services. Make the most of them! Stay Resilient: Challenges are inevitable, but they are also opportunities to grow. Stay focused on your goals and don’t hesitate to seek help when needed. A Final Word Metropolia is more than just a university, it is a community. It is a place where students from diverse backgrounds come together to learn, grow, and make a difference. My journey here has been one of the most rewarding experiences in my life, and I am so grateful for all the opportunities provided by it. I carry with me, as I move on, not just the knowledge and skills I have learned but also the memories and lessons that have shaped me into what I am today. For everyone considering Metropolia, I´d say: take a leap. It is one decision that will challenge you, inspire you, and prepare you for a better future. About the author Jayampathini Kumarasinghe is a Master of Business Administration in Business Informatics (2024), a Metropolia´s alumnus, and an experienced banking professional from Sri Lanka who refreshed her professional skills in her Master´s studies at Metropolia and continues her professional career in Finland.

From Time Management to Focus Management

 http://A%20hand%20holding%20a%20lense%20over%20a%20landscape.
8.11.2024 Masterminds - Maisteriainesta
It is common knowledge that effective time management is the skill of following a well-structured plan. It is typically done by breaking your day down into hours and minutes, setting priorities, and using to-do lists and schedules to keep track of everything. Still, many people find themselves overwhelmed, distracted, and unable to produce significant outcomes even if they allocate hours and minutes painstakingly. In reality, the problem may be not with our time management but with our attention and concentration. Here is when focus management becomes useful. While time management sees the clock, focus management considers the mind and shifts the emphasis from hours to cognitive resource management. In this blog Metropolia's MBI alumnus Usman Khanzada's provides viewpoints for enhancing focus management both in business and in personal life. Get ready for some valuable tips ahead! Business Perspective The business world clearly shows the need to change from time management to focus management. Focus increases strategic alignment: Leaders and companies realize that success depends on matching activities with strategic objectives (13). In other words, focus management is about accomplishing the right things, not just checking tasks off your list (14). If we take this perspective, concentration management becomes a potent leadership technique rather than only a personal productivity tool. Focus management ensures that individuals and teams are engaged in activities that match with organization´s priorities and goals. Focus helps value-based productivity: Focus management separates high-value and low-value activities, unlike time management, which either sees all chores as equally relevant, or even leads to people doing low-impact tasks, just to check tasks off the list. On the contrary, those who embrace focus management foster a culture of purpose-driven productivity whereby every chore fits a more general goal. It stresses highly impactful activities that promote value creation and success. If only we can articulate this difference clearly, it can help people devote their time to activities that provide significant results, including strategic planning, problem-solving, and value creation. After all, along-term success in any company depends on the quality of work done, rather than the mere volume of activities completed. KPIs Perspective & Quantifiable Results Focus management has concrete advantages measured in numerous spheres. Businesses that have embraced focus management claim higher quality of work, more output, and better innovation results (11,12). Studies have demonstrated that employees who manage their attention instead of merely their time show better key performance indicators (KPIs). According to HBR (9), employees who used concentration management tactics, including deep work and distraction reduction, were 40% more productive than those who depended just on time management approaches. As focus management lets people participate in deep, continuous thought, it has been connected to better problem-solving capacity. In a society where creative problem-solving and invention are ever more valuable, the capacity for concentration is turning into a competitive advantage. (13). Furthermore, these employees who practice focus management also demonstrate higher job satisfaction and reduced stress, which further points to the notion that good concentration management increases output and improves well-being (8). Which Tools Can Help in Focus Management? Several techniques and frameworks can be applied to support focus management so that to enable practical, effective work and better production: EisenhowerMatrix: This tool ranks chores according to priority and urgency, but from the perspective of focus management, it stresses spending time on activities that are important but not urgent, therefore promoting long-term value generation. (8) The Pomodoro Technique: Originally used for time management, this method can be modified for focus management via serious work free from distractions using each Pomodoro (25-minute block) (3,8). OKRs (Objectives and Key Results): Setting well-defined, focused OKRs helps people and teams match their efforts with organizational objectives, ensuring that their focus is on high-impact work. (10) Cognitive Load Theory: Cognitive Load Theory by educational psychologist John Sweller suggests that people have limited capacity for information processing. Learning and task performance degrade when cognitive overload increases. Controlling cognitive load involves screening distractions and concentrating on a few high-priority tasks. However, as with any other tool, the use of these tools and approaches will require personalization. Unlike strict time management strategies, focus management can be tailored to match positions, personalities, and working styles. For instance, while extroverts would like shorter, more active focus sessions, introverts might gain from longer stretches of intense work. Organizations can build a more inclusive and efficient productivity culture by promoting customization of focus management to fit particular demands. How Can Focus Management Help Me? Focus management helps us to direct our cognitive resources toward significant, high-impact activities instead of spreading them around several less important chores. Optimizing our focus helps to regulate cognitive load, improve problem-solving, give space to creativity, and improve task completion. Focus management can help us immediately in at least two situations: In Remote Work and Hybrid Models: Remote and hybrid work has made concentration management more important than ever. Employees must learn self-management outside the conventional office environment and its structures. Without the conventional office structure, staff members are more prone to distractions and thus more responsible for controlling their priorities and attention. Performance can be readily disrupted by distractions including phones, social media, and household interruptions. By fostering disciplined attention, focus management helps people to overcome these challenges and keep engaged even in the absence of outside control. Telecommuters can keep on target and reduce distractions by means of strategies such as establishing limits for phone use, arranging social media breaks, and designating a specific workstation. In maintaining well-being and mental health: Focus management can be a tool for improving well-being as much as increasing work production. It is common knowledge that constant effort to optimize time in high-stress situations could cause burnout and tension. By encouraging deeper involvement with fewer chores, focus management helps to regulate cognitive load and promote a more sustainable production method. Even in difficult jobs, people can find balance and fulfilment by focusing on what counts. Ultimately, focus management can signify a fundamental change in our approach to production, giving meaningful, high impact work top priority above only time management. As companies change, leaders must embrace this attitude to inspire innovation, improve well-being, and align tasks with strategic goals. Those who welcome this change will increase performance and foster a more involved, purpose-driven staff, orienting their companies for long-term expansion in the modern, vibrant workplace. About the author: Usman Khanzada is an alumnus of Business Informatics Master´s programme (2020). He is a seasoned professional in project management with a strong interest in sustainability. Usman writes blogs, participates in events, and often contributes as a guest lecturer to Metropolia´s student community. Reference list: Steinhorst, C. (2024) The Fallacy of Time Management: Why It's Time to Rethink Productivity. Forbes. Available at: https://www.forbes.com/sites/curtsteinhorst/2024/01/23/the-fallacy-of-time-management-why-its-time-to-rethink-productivity/ [Accessed 1 September 2024]. De Silva, S. (2023) The Secret to Productivity: Focus on Energy Management, Not Time Management. Medium. Available at: https://medium.com/@sandun04silva98/the-secret-to-productivity-focus-on-energy-management-not-time-management-54ec6f54f29a [Accessed 1 September 2024]. Cope, S. (2023) Time Management Strategies. Upwork. Available at: https://www.upwork.com/resources/time-management-strategies [Accessed 1 September 2024]. ICG, Innovative Construction Group (2023) Time Management Strategies for Success. ICG Builds. Available at: https://www.icgbuilds.com/time-management-strategies-for-success/ [Accessed 4 September 2024]. Vanessa M. (2023) The Shift from Time Management to Energy Management. LinkedIn. Available at: https://www.linkedin.com/pulse/shift-from-time-management-energy-vanessa-murphy-fcphr-fcipd/ [Accessed 4 September 2024]. Jarret, C. (2020) Cognitive Load Theory: Explaining Our Fight for Focus. BBC. Available at: https://www.bbc.com/worklife/article/20201103-cognitive-load-theory-explaining-our-fight-for-focus [Accessed 5 September 2024]. Martins, J. (2023) Time Management Tips. Asana. Available at: https://asana.com/resources/time-management-tips [Accessed 9 September 2024]. Goldstein, T. (2023) Mastering the Clock: A Rich Perspective on Time Management. LinkedIn. Available at: https://www.linkedin.com/pulse/mastering-clock-rich-perspective-time-management-tom-goldstein-yczze/ [Accessed 9 September 2024]. Dierdorff, E.C. (2020) Time management is about more than life hacks. (Harvard Business Review. Available at: https://hbr.org/2020/01/time-management-is-about-more-than-life-hacks [Accessed 1 September 2024]. Martins, J. (2024) What are OKRs? Meaning and benefits of objectives and key results. Available at: https://asana.com/resources/okr-meaning [Accessed 3 September 2024]. Investopedia (n.d.) Key performance indicator (KPI). Available at: https://www.investopedia.com/terms/k/kpi.asp [Accessed 3 September 2024]. LinkedIn (n.d.) How can you use KPIs to improve time management? Available at: https://www.linkedin.com/advice/1/how-can-you-use-kpis-improve-time-management-154ne#:~:text=KPIs%20are%20measurable%20values%20that,quality%2C%20efficiency%2C%20or%20profitability [Accessed 3 September 2024]. (2014). Connecting strategy, goals, and meaningful purpose. Available at: https://www.mckinsey.com/capabilities/operations/our-insights/connecting-strategy-goals-and-meaningful-purpose [Accessed 22 Oct. 2024]. Evanish, J. (2023) 8 Ways Priority Management Trumps Time Management. Get Lighthouse, Inc. Available at: https://getlighthouse.com/blog/priority-management-trumps-time-management/ (Accessed: 22 October 2024).

Sinua kiinnostavia artikkeleita muista blogeista

Panostamalla omaishoitajan mielen hyvinvointiin saadaan tuplahyöty
18.8.2022 Rehablogi
Mielen hyvinvointi on oleellinen osa terveyttä ja auttaa selviytymään arjen perushaasteista. Sitä tarvitaan varsinkin jaksamista koettelevissa elämäntilanteissa. Mielen hyvinvointia ovat laajemmilla väestöryhmillä koetelleet globaalisti pandemia, sodat sekä ilmastokriisi (WHO 2022). Omaishoitajat ovat psyykkisesti erityisen haavoittuva ihmisryhmä. Uusia säveliä etsimässä -hankkeessa (2021–2023) kokeillaan ja tutkitaan kehittäjäkumppaneiden kanssa tapoja edistää sekä kuntouttaa omaishoitajien psyykkistä toimintakykyä. Helsinkiin ja Vantaalle muodostettuihin musiikkitoimintaan painottuviin omaishoitoperheryhmiin (Tawast 2022) omaishoitajat pääsevät helpommin kuin vain itselleen suunnattuun toimintaan. Omaishoitajiin panostamisesta tuplahyöty Psyykkisesti erityisen haavoittuvien elämänlaatu kärsi ja yksinäisyyden kokemus lisääntyi eniten pandemian aikana (Siltanen 2021). Moni omaishoitaja sinnittelee arjessaan muutenkin jaksamisensa rajoilla ja pandemiarajoitusten vuoksi omaishoitajien lomapäiviä ja vertaisryhmätoimintoja peruuntui. Omaishoitajan hyvinvoinnin vahvistaminen heijastuu myös omaishoidettavan hyvinvointiin – panostuksella saadaan tuplahyöty. Tämä on sekä inhimillisistä että taloudellisista näkökulmista yhä merkityksellisempää, kun omaishoidettavien määrä on kasvanut yli 10 000:lla eli jopa 20 % kymmenessä vuodessa (Omaishoitajaliitto 2022) ja tavoitellaan sitä, että edelleen yhä harvempi päätyisi laitoshoitoon. Näistä lähtökohdista on oltu yhtä mieltä omaishoitoperheille suunnatun toiminnan kehittämisessä mukana olevien omaishoitojärjestöjen ja kaupunkien kanssa. Omaishoitajat osaavat arvostaa mielen hyvinvointia. He ymmärtävät kokemuksen kautta, kuinka sitä tarvitaan elämänkriiseissä ja päivittäin haastavassa arjessa. Esimerkiksi autististen henkilöiden omaiset pitävät mielenterveyden häiriöiden hoitoa ja ongelmien ennaltaehkäisyä tärkeimpänä tutkimuksen rahoituskohteena (Cusack 2018). Mielen hyvinvointia arvostaa enemmän, kun on kokenut omaa tai läheisen sairastamista sekä omaishoidettavan etenevää pitkäaikaista toimintakyvyn heikkenemistä ja siihen usein kytkeytyvää psyykkistä pahoinvointia. [caption id="attachment_3160" align="alignnone" width="620"] Kuva: Pixabay[/caption]   Omaishoitajan mielen hyvinvointi Mielen hyvinvointia kuvaillaan yleisesti (WHO 2022) sanoilla ”onnellisuus”, ”tasapainoinen elämä”, ”elämänhallinta” ja ”psyykkinen hyvinvointi”. Omaishoitoperheiden toiminnan kehittämisessä on noussut esiin myös omaishoitajan arjesta kieliviä oivalluksia mielen hyvinvoinnista. Kun omaishoitaja kuvaa mielen hyvinvointiaan sanoilla ”paremmat kaudet”, ”oma aika” sekä ”lepo ja palautuminen”, välittyy syvällisempi ymmärrys siitä, kuinka psyykkinen hyvinvointi voi kulua ja toisaalta elpyessä uusiutua suojatekijöiden ja voimavarojen avulla. Omaishoitajan hahmottaessa mielen hyvinvoinnin ”henkisenä kasvuna”, kuuluu ilmauksesta omakohtainen kokemus haasteista selviytymisestä sekä sen myötä vahvistuvasta resilienssistä eli selviytymiskyvystä ja ongelmat selättävästä sinnikkyydestä. Uusiutuvan resurssin, suojatekijöiden, voimavarojen ja resilienssin näkökulmat vastaavat modernia ja positiivista mielenterveyskäsitystä (Mieli ry 2022a): mielen hyvinvointi on paljon enemmän kuin psyykkisen häiriön puuttuminen. Omaishoitajille suunnatut julkaisut, kuten Oma ja Lähellä, ovat täynnä henkisen kasvun tarinoita sopeutumisesta erityislapsen, muistisairaan, vakavasti vammautuneen tai pitkäaikaissairaan omaishoitajuuteen. Mieli ry:n (2022b) selvityksessä joka toinen suomalainen raportoi omassa elämässään tai lähipiirissään psyykkistä kuormitusta ja oireilua viimeisimmän vuoden aikana. Omaishoitajilla on keskimääräistä enemmän psyykkisten häiriöiden riskitekijöitä, kuten stressiä, univajetta ja eristyneisyyden kokemusta. Mielenterveyden edistämisen sekä varhaisen häiriöihin puuttumisen tulisi olla kansanterveystyön keskiössä. Sillä voitaisiin vähentää mielenterveystyön kustannuksia viisinkertaisesti nykyiseen nähden. (Wahlbeck 2017.) Tutkitusti tehokkaita käytäntöjä mielen hyvinvoinnin edistämiseen tunnetaan paljon (Laajasalo & Pirkola 2012). Arjen stressiä lievittävät oivallukset, kuten liikunnan lisääminen, voivat vahvistaa mielen hyvinvointia riskitekijöistä huolimatta (Leppämäki 2017). Mielen hyvinvointi vahvistuu vertaistuella ja ammattiavulla Omaishoitoperheiden ryhmäkeskusteluissa on huomattu, että omaishoitajan mielen hyvinvointiin voi vaikuttaa monilla omaishoitajan jaksamista tukevilla ja psyykkistä kuormaa lievittävillä tavoilla. Omaishoitaja ottaa matalammalla kynnyksellä käyttöön idean vaikkapa musiikin hyödyntämisestä aamu- tai liikuntatoimien tahdittamiseen toiselta samassa tilanteessa olevalta kuin asiantuntijalta. On innostavaa kuulla vertaiselta, kuinka hän voi itse paremmin omaishoitoarjen sujuvoituessa. Ryhmätoiminta on vaikuttavaa tarjotessaan paitsi vertaistukea, myös mieltä virkistäviä kokemuksia: kun muistisairas omaishoitajineen kokeilee ”ullakkojumppaa” Rautavaaran Isoisän olkihatun tahtiin tai kun vammainen lapsi omaishoitajineen aktivoituu ottamaan kontaktia toisiin ryhmäläisiin ja syntyy yhteinen kikatushetki. Monialaista asiantuntijatiimiä kuitenkin tarvitaan kuntouttavan omaishoitoperheiden toiminnan suunnitteluun, ohjaamiseen ja toiminnan vaikuttavuuden arviointiin. Tarpeen mukaan ammattilaiset myös tunnistavat yksilöllisen lisätuen tarpeen ja ottavat sen huomioon: aistierityispiirteiselle lapselle tarjotaan asentotuntoaistia stimuloiva, keskittymistä tukeva istuintyyny, alakuloinen omaishoitaja saa tietoa matalan kynnyksen mielenterveyspalveluista (Mieppi 2022) ja rytmeillä motivoituvan osallistujan omaiselle vinkataan rytmipelillisestä etämusiikkitoiminnasta. [caption id="attachment_3161" align="alignnone" width="620"] Kuva: Pixabay[/caption]  Mielen hyvinvointia positiivisen kautta Omaishoitoperheiden toiminnassa lähestytään mielenterveyden teemoja salutogeenisesti eli mielen hyvinvoinnin tekijöitä tarkastellen (Billins & Hashem 2010), ei ongelmiin keskittyen. Aikaa käytetään esimerkiksi sen jakamiseen, mikä omaishoitajan arjessa toimii ja mistä myös omaishoidettava saa voimavaroja sekä mielen hyvinvointia. Kun muistellaan viikon parhaita hetkiä kertoen tai piirtäen, irrottaudutaan murehtimisesta. Parhaimmillaan saadaan muilta vertaistukea ja vinkkejä siihen, kuinka yksinkertaisin keinoin hyviä hetkiä voikaan luoda. Tasapainon saavuttaminen vaikeassa tilanteessa vaatii mielen hyvinvoinnin taitoja. Näitä on vahvistettu pohtimalla omaishoitoperheiden kanssa, mikä musiikki palauttaa parhaiten stressistä, miten voi motivoida itseään uuden oppimiseen, miten omaishoitajat ovat kääntäneet mokiaan huumoriksi ja miten he rauhoittuvat ollessaan ylikierroksilla. Omaishoitajat – ja usein myös omaishoidettavat – ovat tehneet omaishoitoperheiden toiminnassa mielen hyvinvointia aktivoivia kotitehtäviä ryhmäkertojen väleillä, mikä on omiaan vahvistamaan toiminnan kuntoutuksellista vaikuttavuutta. Vaikuttavuuteen liittyvässä tutkimuksessa yhtenä menetelmänä hyödynnetään positiivisen mielenterveyden SWEMWBS-mittaria (Pasanen ym. 2021), jonka suomalainen normiaineisto on vastikään julkaistu. Kirjoittaja Eeva Tawast on psykologi ja psykologian lehtori. Uusia säveliä etsimässä -hankkeen (2021–2023) asiantuntijana hän keskittyy omaishoitajien mielen hyvinvoinnin tukemiseen ja omaishoitoperheiden voimavarojen vahvistamiseen. Lähteet Billings, Jenny & Hashem, Ferhana 2010. Salutogenesis and the promotion of positive mental health in older people. Kirjallisuuskatsaus EU:n teemakongressiin Mental Health and Well-being in Older People – Making it Happen. Cusack, James 2018. Your Questions: shaping future autism research. Esitys AutVave -tapahtumassa 5.10.2018. (Lue lisää tutkimuksesta: https://www.autistica.org.uk) Laajasalo, Taina & Pirkola, Sami 2012. Ennen kuin on liian myöhäistä. Ehkäisevän mielenterveystyön toimivia käytäntöjä palvelujärjestelmän kehittäjille. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Leppämäki, Sami 2017. Liikunta ja masennus. Teoksessa Kampman, Olli ym. (toim.) 2017. Masennus. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. Mieli ry 2022a. Mitä mielenterveys on? Mieli ry 2022b. Suomalaisten hyvinvointia uhkaava kuormitus kasvoi. Uutinen 1.4.2022. Mieppi 2022. Omaishoitajaliitto 2022. Pasanen, Tytti, Tamminen, Nina, Martelin, Tuija & Solin, Pia 2021. Positive mental health of Finnish people living alone: The Role of circumstantial factors and leisure-time activities. International Journal of Environmental Research and Public Health 2021; 18. Siltanen, Sini 2021. Korona ja elämänlaatu. Esitys alustavista tutkimustuloksista Terveyspsykologien päivillä 5.11.2021. Tawast, Eeva 2022. Musiikki hoitaa omaishoitajan mieltä ja aivoja. Artikkeli Oma-lehdessä 1/2022. Wahlbeck, Kristian, Hannukkala, Marjo, Parkkonen, Johannes, Valkonen, Jukka & Solantaus, Tytti 2017. Mielenterveyden edistäminen kansanterveystyön ytimessä. Duodecim 2017;133: 985–92. WHO 2022. Mental health.        

Näin onnistut tekniikan alan opinnäytetyön tiedonhaussa
25.2.2025 Tiedon janoa
Teetkö tekniikan alan opinnäytetyötä? Luotettavat tiedonlähteet ovat hyvän opinnäytetyön perusta. Kirjasto tarjoaa monipuolisia palveluita, joiden avulla kehität tiedonhakutaitojasi. Tehokkaan tiedonhaun taitoja tarvitset sekä opinnäytetyössä että työelämässä. Tutustu alla oleviin vinkkeihin ja valitse sinulle sopivin tapa vahvistaa tiedonhakutaitojasi!  Osallistu tiedonhankinnan infoon  Tule mukaan avoimeen tiedonhankinnan infoon! Se on tarkoitettu tekniikan alan opinnäytetyön tekijöille ja henkilökunnalle Metropoliassa. Tilaisuutta ei tallenneta eikä siihen tarvitse ilmoittautua.    Info pidetään torstaina 6.3.2025 klo 16-17 > Liity tästä tiedonhankinnan infoon Zoomissa   Opi tiedonhausta Moodle-kurssilla! Tekniikan alan Moodle-kurssi sisältää itseopiskelumateriaalia ja tehtäviä. Aiheita ovat esimerkiksi haun suunnittelu, alan tiedonlähteet, hakutekniikka ja tekoäly tiedonhaussa. > Siirry opinnäytetyövaiheen tiedonhaun Moodle-kurssille tekniikan opiskelijoille Metropolian opiskelijat ja henkilökunta pääsevät kurssille. Kurssiavainta ei ole. Varaa henkilökohtainen ohjaus  Kaipaatko apua juuri oman aiheen tiedonhakuun? Varaa aika tietoasiantuntijan kanssa etänä tai kampuksella.  > Varaa aika tiedonhaun ohjaukseen teklniikan alalla  Käytä kirjaston tiedonlähteitä  Hae tiedonlähteitä itsenäisesti kirjaston verkkopalveluista. Tiedonhaku tekniikan alalla -oppaasta löydät linkit standardeihin, Rakennustietoon, Sähköinfo Severiin ja muihin tärkeisiin palveluihin. Tiedonhaun ABC -oppaasta taas löytyy ohjeita hakutekniikkaan. MetCat Finnasta löytyy fyysisiä kirjoja, e-kirjoja, opinnäytteitä sekä paljon muuta.   > Tiedonhaku tekniikan alalla -LibGuides opas  > MetCat Finna - kirjaston verkkopalvelu  > MetCat Finnan Kansainvälisten e-aineistojen haku  > Tiedonhaun ABC -LibGuides opas  Jäikö viime tippaan? Jos tuli kiire ja lähteitä vielä puuttuu, käytä tekoälyä hyödyntävää Keenious-palvelua. > Mene Keenioukseen MetCat Finnan kautta Kun työ on valmis Kun työ on hyväksytty, voit tallentaa sen Theseukseen. Onnittelut! > Lue kirjaston ohjeet opinnäytetyön tallentamisesta Theseukseen

Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnin haasteet näkyvät tutkimuksissa

 Kolme värikästä, piirrettyä ihmishahmoa seisomassa vaaleanlilan taustan ja piirretyn kasvillisuuden keskellä.
17.11.2023 Tikissä
Laaja tutkimusnäyttö osoittaa, että opiskelijoiden hyvinvointi on viime vuosina ollut kovilla koetuksilla, ja se on entisestään heikentynyt erityisen huolestuttavalle tasolle. Selviä syitä tähän hyvinvoinnin vajeeseen ovat muun muassa pandemia ja yleinen maailmantilanne. Opiskelijoiden hyvinvointi, opinnoissa viihtyminen ja niistä suunnitelmien mukainen selviytyminen ovat kiistatta kaikille korkeakouluissa toimiville yksi tärkeimmistä työn tuloksellisista saavutuksista. Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen mukaan jopa 40 % opiskelijoista arvioi terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi (1,2). Suomen opiskelijakuntien liiton (SAMOK) kyselyn mukaan 62% opiskelijoista koki pandemian aiheuttaneen motivaation laskua ja lähes yhtä monella oli opiskelukykyyn vaikuttavia jaksamisen ja mielenterveyden haasteita. (3) Vuonna 2021 toteutetun toisen kyselyn mukaan yli puolet opiskelijoista oli huolissaan omasta mielenterveydestään ja jaksamisestaan (4). Myös Metropolian opiskelijakunta METKA on selvittänyt opiskelijoiden hyvinvointia Metropoliassa, jonka tulosten mukaan opiskelumotivaatioon vaikuttavat opiskeluyhteisö, hyvä ilmapiiri ja yhteisö, motivoituneet opiskelutoverit sekä opettajat. (5) Miten korkeakoulu voi tehokkaammin tukea opiskelijoiden hyvinvointia? Korkeakouluilla on lukuisia omia tukimuotoja opiskelijoille, joita täydennetään kolmannen sektorin palveluilla. Opiskelijahyvinvointipalveluiden kysynnän kasvaessa on tarpeen pilotoida uudenlaisia palvelumuotoja ja panostaa entistä enemmän ennaltaehkäisevään ja hyvinvointia vahvistavaan toimintaa. Metropoliassa on pilotoitu uusia opiskelijan tuki- ja ohjausmuotoja muun muassa Ohjauksella hyvinvointia (OHJY) -hankkeessa. Sen on tarkoituksena edistää korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointia opiskelukyvyn, jaksamisen sekä elämänhallinnan paraneminen yhteistoiminnallisesti kehitettyjen tuki- ja ohjausmenetelmien avulla. Lisäksi toimenpiteillä vahvistetaan henkilöstön hyvinvointiosaamista sekä opiskelijoiden yhteisöllisyyden kokemuksia. Hankkeen aikana on pilotoitu kahdenlaisia ohjausmalleja: Opintoihin kiinni -tapaamiset kohdistetaan ensimmäisen lukukauden opiskelijoille, joilla on opinnoista alle 20 op:n verran suorituksia. Otetta opintoihin –tapaamiset kohdistetaan opiskelijoille, joilla opinnot ovat jääneet syystä, tai toisesta tauolle, tai opiskelijoilla, joille on kertynyt paljon rästejä. Opintojen etenemisen haasteista kuormittuneiden opiskelijoiden tukitoimintaa jatketaan, koska tällä tiedetään olevan suora vaikutus opintojen edistymiseen ja opiskelijoiden hyvinvointiin sekä toimintakykyyn. Edellä mainitut pilotteina testatut ohjausmallit jäävät pysyväksi osaksi Metropolian tuki- ja ohjaustoimintaa. Verkko-opintojakso opiskelijahyvinvoinnin tukena OHJY-hankkeessa on kehitetty verkko-opintojakso, jonka tavoitteena on edistää korkeakouluopiskelijan hyvinvointia ja terveyttä sekä kiinnittymistä korkeakouluyhteisöön ja -opintoihin. Nämä tavoitteet näkyvät sekä opintojakson sisällöissä että sen pedagogisessa suunnittelussa. Verkko-opintojakson suunnittelua ja sisällön laadun varmistusta ovat ohjanneet “eAMK-kriteerit” (6). Kriteeristö korostaa opiskelijan näkökulmaa siten, että jo verkko-opintojen suunnitteluvaiheessa tulee arvioida opiskelijoiden laatukokemuksia (6). Opintojakson aikana opiskelijoiden motivaatiota ylläpidetään opintojen loppuunsaattamiseen, muun muassa edistymisen seurannan, vuorovaikutuksen mahdollisuudella sekä palautteen saamisen keinoin. Oppimiskokemuksen ja motivaation parantamiseksi on suunnittelussa painotettu myös virikkeellisyyttä ja monimuotoisia suoritustapoja. Vaihtoehtoiset tavat suorittaa tehtävä tukevat kognitiivista saavutettavuutta, ja siten ne mahdollistavat erilaisille oppijoille opintojaksolla etenemisen. “Miten sulla menee? Avaimia kestävään hyvinvointiisi” on itsenäinen verkko-opintojakso, joka tukee tiedon, esimerkkien ja harjoitteiden avulla opiskelijan henkisestä kapasiteettia, kykyä selviytyä toimintakykyisenä sekä hyvinvoivana läpi elämän kriisien ja kuormittavien tilanteiden. Verkko-opintojakso (5 op) koostuu kuudesta valinnaisesta 1 op:n laajuisesta osa-alueesta: Arjen peruspalikat Tietoisuus- ja tunnetaidot Oma kestävän hyvinvoinnin kehittäminen Sosiaaliset voimavarat Kuormitus ja palautuminen Opiskelun tuki Verkko-opintojakso on CampusOnlinen tarjonnassa ensimmäistä kertaa syyslukukaudella 2023 kaikille Suomen ammattikorkeakoululaisille. Näin ollen sillä tavoitetaan maanlaajuisesti merkittävä määrä opiskelijoita, joiden hyvinvointia ja toimintakykyä voidaan edistää. Englanninkielinen versiokin on tulossa tarjontaan. Junaratamalli opiskelijaohjauksen tukena Opiskelun eri vaiheissa voidaan siis tarjota tukea monipuolisilla ohjaus- ja tukimenetelmillä tarpeiden mukaisesti. On tarve ohjata entistä paremmin opiskelijoiden opintoihin sitoutumista, opiskelumotivaatiota sekä asiantuntijaksi kasvamista. Erilaiset hankkeen aikana tunnistetut opiskelupolun uhka- ja vaarakohdat on kuvattu yhteiseen malliin, Varhaisen tuen tunnistaminen ja tuki -oppaaseen. Malli jakautuu 12 eri teemaan ja kuvattu junaratana. Oppaan junaratamalli kuvastaa opiskelijan opiskelupolkua, jonka varrella on pysäkkejä, joilla voi olla vaara opintojen hidastumiseen, keskeytymiseen, tai opiskeluhyvinvoinnin heikkenemiseen. Jokaista tunnistettua tuen tarvetta on käsitelty teemaan liittyvien tyypillisten pulmien ja varhaisen puuttumisen käytänteiden näkökulmista. Opas toimii käsikirjana opiskelijoiden ohjaajille. Opiskelijat aktiivisina toimijoina hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämisessä Aidosti käyttäjälähtöisiä ratkaisuja voidaan saada aikaan yhteistoiminnallisen kehittämisen keinoilla. Opiskelijahyvinvointia korkeakouluissa ei voi kehittää ilman opiskelijoita, ja opiskelijat ovat olleetkin vahvasti mukana OHJY-hankkeessa alusta saakka kehittämässä ja muotoilemassa uudenlaisia ratkaisuja oman hyvinvointinsa edistämiseksi. Opiskelijat ovat toimineet erilaisissa rooleissa, kuten harjoittelijoina, testaajina, kehittäjinä, opinnäytetöiden tekijöinä ja monialaisten innovaatioprojektien innovaattoreina. Opiskelijat ovat hyödyntäneet kehittämistöissään tutkittua tietoa ja omia kokemuksiaan. Hankkeen aikana on valmistunut useita opinnäytetöitä ja monialaisia innovaatioprojekteja – kaikki opiskelijoilta opiskelijoille. Mainittavia tuloksia opiskelijoiden hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämiseen saatiin: Positive Psychology’s PERMA Model as a Supporting Method for Student’s Wellbeing Performance (PDF) sosionomitutkinnon toiminnallisessa opinnäytetyössä. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia positiiviseen psykologiaan perustuvan PERMA-mallin hyödyllisyyttä opiskelijoiden hyvinvointia tukevana tekijänä. PERMA-malliin perustuvien työpajojen huomattiin soveltuvan vaihtoehtoisina menetelminä opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiselle. Lisäksi sen käyttötarkoitus on laaja, koska sitä voidaan soveltaa yksilö-, sekä ryhmätasolla ja myös eri-ikäisten ihmisten kanssa. Tämän erinomaisen opinnäytetyön tuloksia tulisi hyödyntää, kun ammattikorkeakouluissa kehitetään opiskelijoiden lisääntyneisiin hyvinvointivajeisiin kohderyhmälähtöisiä, matalan kynnyksen helppokäyttöisiä hyvinvointia tukevia menetelmiä. Terveydenhoitajaopiskelijoiden näyttöönperustuvan kehittämistyön “Lupa löysätä, kun opiskelu-uupumus yllättää”, tuloksena tunnistettiin viisi opiskelijalähtöistä keinoa ja suositusta opiskelu-uupumuksen ehkäisyyn: Itsensä johtaminen ja itsensä tuntemisen taidot. Opiskelijoita voisi enemmän kannustaa ajattelemaan kursseja, tehtäviä, kouluasioita ja omaa hyvinvointia edistäviä toimenpiteitä projekteina. Huomioidaan erilainen oppijuus ja erilaiset tavat opiskella ja kannustetaan opiskelijoita tuomaan esiin itsensä ja omat tarpeet. Nuorten arvomaailma tulee kohdata. Yhteisöllisyyden merkitys. Kaiken keskiössä ovat hyvinvoivat opiskelijat, joita on koko kehittämisprosessin ajan kuunneltu. OHJY-hankkeen tulokset ovat vahvasti myös opiskelijoiden itse itselleen ja toisilleen muotoilemia. Kirjoittajat Teija Rautiola toimii lehtorina Metropolian Terveys OA:lla ja OHJY-hankkeessa projektipäällikkönä. Hanna Repo Jamal toimii Metropoliassa lehtorina ja OHJY-hankkeessa asiantuntijana. Hanna Gröndahl toimii Metropoliassa hankkeissa projektityöntekijänä muuntokoulutusten ja verkko-oppimisen kehittämisessä. Lähteet KOTT. 2021a. Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus. KOTT 2021 –tutkimuksen tuloksia (terveytemme.fi). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 20.9.2023 KOTT. 2021b. Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus. Etäopinnot ja yksinäisyys ovat koetelleen korkeakouluopiskelijoita (thl.fi). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 20.9.2023 SAMOK 2021. Suomen opiskelijakuntien liitto. AMK- opiskelijoiden etäopiskelukyselyn tulokset (PDF) Erkkilä M. & Hämäläinen I. 2022. Korkeakouluopiskelijoiden tuen tarpeet ja korkeakoulujen rooli opiskelijahyvinvoinnin edistäjänä: “Kahdenkeskisissä keskusteluissa hyväksyvällä läsnäololla on suuri merkitys, siinäkin voi välittyä viesti: nyt ei tarvitse suorittaa”. Pro gradu -tutkielma, Tampereen yliopisto. Opiskelijakunta METKA “Metropolia on the Move”& “ MMKK” (Metkasti Metropoliassa Kohti Kukoistusta). Hyvinvointitutkimus. Metropolia AMK, 2023. Hohenthal, T. & Varonen, M. 2017. eAMK verkkototeutusten laatukriteerit (eamk.fi). Luettu 3.10.2023. -- Ohjauksella hyvinvointia – OHJY (korkeakoulutukee.fi) on Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) rahoittama hanke, jonka toimintakausi on 6.4.2021–31.12.2023 ja päätoteuttaja Diakonia-ammattikorkeakoulu.