Masterminds – Maisteriainesta

Ylemmän ammattikorkeakoulutuksen ytimessä

Vuosi: 2018

From Top-Down to Bottom-Up Management for IT Industry – What does it Mean?
15.6.2018
Metropolia Master's bloggers

Many small and mediums-sized IT companies are packed with young and innovative millennials. These IT nerds, in addition to developing state-of-the-art solutions, want to have a wider influence in their companies. My study of IT companies discovered that millennials do not want to be managed by someone telling them what to do or to be measured how the instructions are followed. Instead, it is important to them to actively participate in the running of the daily operations. Therefore, it is important for a modern IT company to find out how to successfully run a company, in the demanding competitive environment, with modern management methods. The millennials know that a modern SME (small and medium-sized enterprise) IT company cannot rely on the management methods developed almost a hundred years ago. In their view, it is time to challenge the traditional approach and methods of strategy, which are often developed for large enterprises, not to SMEs. The millennial era gives power to employees and widens accountability not only to employees but also to leaders of the company. The stiff, conventional top-down management is turned upside-down into the bottom-up management, where decisions are made fast and by the real-life experts, and where cooperation is of utmost value. As the way people work is changing, the modern leadership turns managers into stewards whose main responsibility is to assist their employees to shine. This also leads to considerable changes in the companies’ culture. The key assets of an SME IT company are the competent and empowered employees. Those who innovate on a daily bases. As the resources of skilled, creative and passionate employees are scarce, leaders are faced with a challenge to win their brains and souls. In this situation, companies have to turn themselves into attractive modern employers and differentiate them from masses by up-to-date ways of leading their business. In nerds’ eyes, it can be done – first and foremost – by empowering those who are the real experts, and by turning error-free operations into error-allowed operations. With the help of new era millennials, highly engaged and committed companies are able to move fast, be agile in operations, and ready to turn the ship whenever needed. Even though there are thousands of strategy books available, still, studies reveal that nine out of ten employees do not understand their company’s strategy. Having worked for many years in IT industry, in leadership and management positions, I have always missed a handy and practical strategy implementation tool. My Master’s studies at Metropolia gave me this opportunity to explore and eventually develop such a tool and put it into a ‘Strategy implementation handbook’. In my study, I was helped and inspired by innovative and enthusiastic C- and O-level employees (i.e. from C-‘executive’ and O-‘operational’ levels) who shared their insights and helped to develop this handbook, specifically fit for use by IT SMEs. The Handbook consists of six concrete and easy-to-follow chapters how to implement a strategy in an IT company. I especially relied on some brilliant ideas of modern leadership from Red Hat Inc., one of the leading IT developing companies, and from the Open Organization community. I am grateful for their input. This Master’s Thesis is available in theseus.fi. Topic: A Generic Strategy Implementation Handbook for Small to Medium Sized IT companies. Researcher Kirsi Hoikkala (LinkedIn), Master of Engineering in Industrial Management Master’s project discovery: Conventional Management Methods are Challenged Master’s thesis often brings unexpected insights to both the thesis worker and their community of co-workers, and to the interested public. This year, Master of Engineering Kirsi Hoikkala, who has completed her Master’s degree in Industrial Management, came up with a discovery challenging the renowned management gurus. In her Master’s project, Kirsi explored how strategy is implemented in small and medium-sized innovative IT companies. And her study revealed some unexpected results. Master’s process instructor Zinaida Grabovskaia, PhL

Lue lisää

A Master´s Thesis Study Found How Construction Business Sales Will Improve Significantly
4.6.2018
Metropolia Master's bloggers

My Master’s thesis was done for my home company, Pylon Rakennus Oy, a private repair construction company operating in Helsinki area. Construction industry is one of the last frontiers for sales and new customer acquisition development. Construction business, including repair construction, has traditionally based on competitive bidding. Therefore, pro-active sales has not played a significant role. Recently, increased competition and price erosion has driven repair construction companies to search for business potential in developing pro-active sales and by acquiring new customers, for example, among private property owners. Starting from this perspective, the study focused on exploring how sales actions prior the bidding stage and a new customer acquisition process can help to get beyond the painful competitive bidding. The study suggested that through improved visibility and relationship management, as well as through a better service offering, the company could get better access to new customers and a better gateway to joint property development projects. The study suggested considering sales as a strategic function, which originates from sales strategy. In order to convert strategy into sales performance, the study recommends allocating the sales resources based on customer prioritization. In addition, customer segmentation and offerings should be also considered as strategic decisions. In regard to the sales process, the study recommended the company to broaden its relationship network outside its buying network. The study found that relationships should be independent of any projects to increase visibility on the market. A customer reference marketing was found to be as the main tool to build company's image. Additionally, a good service offering is needed to ensure high quality and cost effective services. These actions will increase the touchpoints, thus enabling better access to customers, and providing better possibilities for alliance and negotiation contracts. In addition, the proposal presented a model for a three-step risk assessment to support the company’s project risk management during sales strategy, customer acquisition and bidding stage. This proposal was successfully accepted by the home company and now it works as a backbone for the case company’s sales development. The improved sales process will allow the company to become more customer-oriented and forward-looking. Better anticipation will improve the risk management, resource efficiency and, in the long run, will have a positive impact on both sales performance and profitability.   Researcher Päivi Stordell, Master of Engineering in Industrial Management   This Master’s thesis has gained a high praise from both the school and the home company, and is available in the AMK common database (https://www.theseus.fi/handle/10024/145863). Topic: ‘Developing the Sales Process in a Repair Construction Company’

Lue lisää

Ryhmäohjauksella vertaistukea terveydenhuoltoon?
3.5.2018
Metropolia Master's bloggers

Terveydenhuollossa ohjaus on osa potilaan tai asiakkaan asianmukaista ja hyvää hoitoa. Ryhmäohjaus on toimiva ja taloudellinen tapa toteuttaa ohjausta. Se antaa myös mahdollisuuden vertaistuen antamiseen ja saamiseen. Selvitimme Metropolia Ammattikorkeakoulussa ryhmäohjauksen merkitystä ja mahdollisuuksia. Tulokset osoittivat, että potilaat pitivät erittäin merkityksellisenä tiedon saantia ja ohjaajien asiantuntijuutta. Ohjaus lievitti jännitystä, pelkoa ja ahdistusta ennen toimenpidettä. Kuitenkin vain noin neljäsosa potilaista koki saaneensa vertaistukea ryhmäohjauksessa. Tulevaisuudessa vertaistuen mahdollisuutta tulisikin kehittää esimerkiksi hyödyntämällä kokemuasiantuntijuutta osana ohjausta. Tässä postauksessa avaamme tarkemmin sitä, mitä selvitys meille kertoi. Ryhmäohjauksen hyödyt potilasohjauksessa Potilaan oikeuksiin kuuluu tiedonsaanti- ja itsemääräämisoikeus. Potilasohjaus antaa potilaalle mahdollisuuden tiedonsaantiin. Samalla se lisää potilaan mahdollisuuksia osallistua hoitoaan koskevaan päätöksentekoon. Laadukas potilasohjaus lähtee potilaan tarpeista. Vuorovaikutteisessa ohjaussuhteessa on tärkeää tukea potilasta aktiivisuuteen ja tavoitteellisuuteen sekä ottamaan vastuuta omasta hoidostaan (Lipponen 2014). Ryhmäohjaus on toimiva ja taloudellinen tapa toteuttaa ohjaustehtävää. Ryhmässä jaetaan tietoa ja tukea usealle henkilölle yhtä aikaa. Ryhmässä yksi ohjaaja voi samanaikaisesti ohjata itsehoitoon liittyviä taitoja koko ryhmälle ja ryhmän jäsenet voivat rohkaista ja kannustaa toisiaan näiden taitojen oppimisessa. Toimivassa ryhmässä vuorovaikutus on avointa (Kataja ym. 2011). Ryhmäohjauksen hyötyjä ovatkin ryhmän jäsenten keskinäisen vertaistuen saaminen, kokemusten jakaminen ja yhteenkuuluvaisuuden tunne (Vänskä ym. 2011). Potilaiden kokemuksia ryhmäohjauksesta Terveydenhuollon toimintatapojen kehittäminen ja uudistaminen edellyttävät potilaiden aktiivista osallistamista. Potilaiden näkemysten huomioon ottaminen edistää asiakaslähtöisiä palveluja. Selvitimme ryhmäohjaukseen osallistuneiden kokemuksia heidän saamastaan ohjauksesta ennen sydämen rytmihäiriön hoitotoimenpidettä. Selvitys liittyy ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opintoihin ‘Kliininen asiantuntija sosiaali- ja terveysalalla’. Ohjaus sisälsi tietoa toimenpiteestä, siihen liittyvistä riskeistä sekä jälkihoidosta. Ohjaajina olivat rytmihäiriöiden hoitoon perehtynyt lääkäri ja sairaanhoitaja. Ohjauksessa oli tilaa myös potilaiden kysymyksille ja keskustelulle. Ryhmäohjaukseen osallistuneet kokivat, että he olivat saaneet riittävästi tietoa toimenpiteeseen valmistautumisesta. Noin puolet osallistujista oli saanut riittävät tiedot toimenpiteen jälkihoidosta ja kotiutumisesta. Tiedon saaminen oli ohjauksessa keskeistä, mikä korosti myös ohjaajien asiantuntijuuden arvostusta. Potilaat kokivat, että ohjaus lievitti toimenpiteeseen liittyvää jännitystä, pelkoa ja ahdistusta. Ohjauksen merkitys toimenpiteeseen liittyvään kipuun ei kuitenkaan ollut selkeä: Kolmannes potilaista koki ryhmäohjauksen lievittäneen kipua, mutta vajaa kolmannes oli asiasta eri mieltä. Reilu kolmannes potilaista ei osannut sanoa, lievittikö ohjaus toimenpiteeseen liittyvää kipua. Virtuaalista ohjausta parempana vaihtoehtona osallistujat pitivät kasvokkain tapahtuvaa ryhmäohjausta, jossa oli mahdollisuus esittää kysymyksiä. Tosin potilaat toivoivat saavansa tietoa monin eri tavoin: henkilökohtaisesti, kirjallisesti, videoin ja Internetin kautta. Toteutuuko vertaistuki ryhmäohjauksessa? Ryhmäohjauksen keskeisenä hyötynä on pidetty vertaistukea. Se toteutui kuitenkin tässä selvityksessä heikosti. Potilaista alle neljännes koki saaneensa vertaistukea muilta ryhmäläisiltä. Ryhmäohjausta kehitettäessä toteuttajien onkin tärkeää huomioida vertaistuen merkitys. Aiemmin toimenpiteen läpikäynyt henkilö voisi jakaa ohjauksessa kokemustietoa. Asiantuntijavetoisen esityksen sijaan osallistujien aktivointi lisäisi yhdessä jakamista ja osallisuutta. Kannustammekin alan ammattilaisia ja potilaita yhdessä pohtimaan, miten vertaistuki potilaiden ryhmäohjauksessa voisi toteutua paremmin. Selvitys ryhmänohjauksen merkityksestä on tehty osana ylempää ammattikorkeakoulututkintoa ‘Kliininen asiantuntija sosiaali- ja terveysalalla’ ja se on kokonaisuudessaan luettavissa täältä. Kirjoittajat: Katja Känkänen, sairaanhoitaja (YAMK), HUS, Meilahden sydänasema Marjatta Kelo, THM, FT, kehityspäällikkö, YAMK-tutkinnot, Metropolia Lähteet: Kataja Jukka, Jaakkola Timo & Liukkonen Jarmo (2011). Ryhmä liikkeelle. Toiminnallisia harjoituksia ryhmän kehittämiseksi. Bookwell Oy. Juva. Känkänen Katja (2017). Katetriablaatioon tulevien potilaiden kokemukset ryhmäohjauksesta. Opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Lipponen Kaija (2014). Potilasohjauksen toimintaedellytykset. Väitöskirja. Oulun Yliopisto. Vänskä Kirsti, Laitinen-Väänänen Sirpa, Kettunen Tarja & Mäkelä Juha (2011). Onnistuuko ohjaus? Sosiaali- ja terveysalan ohjaustyössä kehittyminen. Edita. Helsinki.

Lue lisää

Master’s projects are implemented and contribute to open innovation
27.4.2018
Metropolia Master's bloggers

Master's Thesis as Part of Master's Programme In order to graduate from a Master’s Degree programme a final thesis project has to be completed. In University of Applied Sciences, a Master’s Thesis should be research-based practical development project that offers applicable solutions to the industry´s needs. Hence, the Master’s thesis projects are ordinarily completed in the context of companies and organizations. With 10 years of running Master’s level programs, Metropolia students have benefited a multitude of organizations and companies. Still, it is always a joy to see a successful Master’s thesis getting its implementation at the home company of the student. One such example is the project by Joska Taipale, whose Master’s thesis in fire protection training took 1,5 years to find its way to the customers. Joska Taipale's Thesis: An example of Real-Life Project I graduated in May 2016 and did my Master’s project on a real-life business issue at work. My project focused on developing training as a service for my company, Marioff. The company manufactures and delivers excellent firefighting equipment to ships, especially cruise ships, where safety is an ultimate priority. I used my opportunity as a Master’s student and developed a full service concept as my Master’s thesis. It took 1,5 years to turn my thesis into the actual service ‘productized’ for training the ship crews in the use of the firefighting equipment. I was in charge of the first pilot delivery in 2017 based on my Master’s thesis. My company supported me and allowed to publish the results. Seafarers have always recognized the value of such training services, but its urgency and need for implementation was fully recognized after an accidental fire on one of the ships, which incurred multi-million dollar losses and could have been prevented easily. At the time of the fire, if only the crew had known how to act, the damages would have been much smaller, or that fire would not have happened at all. After that, the safety authorities, as well as the ship operators, recognized the benefits of the new practical, well-organized, hands-on training service. At that time, my Master’s thesis was completed and the new service was ready for use. The core idea was to focus only on relevant trainings for each target group. The training module was super short, approximately 2-hour sessions for the bridge officers conducted right on the bridge, and for the engine officers inside the engine control room, etc. And, yes, the Galley (kitchen people) made the biggest group. In that environment, it is not a question if the deep fat fryers will catch fire, but rather when it will happen. The training was supported by easy visual materials similar to airplane safety cards – you get the idea immediately when you see it. We launched the new service in Miami, in December 2017, and trained 300 people in 5 days during a cruise in the Caribbean. We received extremely positive feedback. Everything worked well – the schedule, the content and the outcomes. In addition, the high level of engagement of the ship crews marked the new service as special success. Now, this training is steadily becoming a certified requirement for every ship. In this sense, I am happy with the results and due to the fact that my thesis project found implementation. Master's Thesis - An Open Access Material Thesis projects in Universities of Applied Sciences make a good example of contribution to both the industry and the well-being of society. Importantly, all UAS final thesis - both Master’s and Bachelor’s - are open to the public in a common online database. High quality thesis projects, such as Joska’s, also benefit the next generations of students who can learn and build on the existing foundation, and create even more excellent projects. Being in open access and offering practical solutions to industry needs, developed by industry professionals with experience and passion, such projects contribute to open innovation and create knowledge for the future. Joska Taipale, Master of Engineering (2016) in Industrial Management, Metropolia, Zinaida Grabovskaia, Master’s process instructor

Lue lisää

A Master’s degree by any other name is still a Master’s degree
13.4.2018
Metropolia Master's bloggers

My academic path has been a quite logical one, but also a non-standard one. I did my first level education in the US, then moved to Finland. After an over twenty year pause, the time was right to start studying again. Many factors came together. In 2013, I was accepted to Metropolia UAS. In a little over a year, I had a Master’s degree in Healthcare Business Management. This degree complimented my past education and also my work, and I was able to write my thesis about clinical decision support systems. I have benefitted in my work as a researcher in R&D at a large medical device manufacturer with the strong and interconnected foundations from Metropolia. I have been continually surprised by the discussions in Finland about the “value” of one Master’s degree type of the other. I came to Finland in the very early 1990’s from the US, and was already then surprised by the amount of bureaucracy and “it cannot be done this way” mentality that was present in many places. Many things have become easier over time, or else I have gotten used to them, but the changing of attitudes is one thing which appears to always take time. Throughout the time at Metropolia, I had nothing but good experiences both academically as well as collegially. I was greatly assured when I found out that the ECTS accreditation system is universal in Europe, and the points awarded are standardized for meaning. Due to this accreditation system, no one should be able to say that their ECTS are better than someone else’s. How you accumulate the points in terms of course choice and overall grade is another story, but that is a personal issue. If two Master’s students have 100 ECTS, the GPA should be the determining factor, not the institution they are in. (For more information) During the last half of my studies, I discussed with my thesis supervisor Kaija Matinheikki-Kokko, a PhD herself, that I was interested to continue my studies; I wanted to go onwards and continue. I had overachieved grade-wise, so it was clear that the work was doable. The learning bug had bitten me and I did not want it to end when I received my papers in December. I understood that it was not a common path to study for a PhD, it was more common to accumulate Master’s Degrees. I did not want another Master’s Degree. I wanted to work towards a PhD and this became my goal. Since the system has been (artificially) built in Finland so that a PhD at UAS level is not possible, I had to look at other options. The path from UAS Master to PhD student was not easy, but it was possible. It demanded persistence, hard work and boldness from me. To find out the rest of the story, follow this link to my new blog: https://kristinawordstoread.wordpress.com/2017/06/09/roses-are-red/ Kristina Leppälä, UEF PhD student and Metropolia UAS graduate

Lue lisää

Vuorovaikutteinen johtaminen onnistuneen ikäjohtamisen edellytyksenä
19.3.2018
Metropolia Master's bloggers

Oletko joskus kuullut lauseen: "Nuorilla ei ole samanlaista työn tuomaa kokemusta ja osaamista kuin jo pitkän uran tehneillä"? Valitettavasti moni nuori on. Varsinkin vastavalmistuneet nuoret, jotka pääsevät ensimmäistä kertaa työelämään. Miten voisimme taata nuorille mielekkään alun työelämään ja miten nuoret tuntisivat itsensä tervetulleiksi työyhteisöihin? Hyvällä ikäjohtamisella kenties? Ikäjohtamisessa on kyse eri-ikäisten johtamisesta työyhteisössä. Ikäjohtaminen saatetaan kuitenkin nähdä ongelmaksi siinä mielessä, että työntekijät voivat joskus kokea olevansa ikänsä puolesta eriarvoisessa asemassa (kts. mm. Halme 2011, 27). Kyse tulisikin olla työyhteisöjen vuorovaikutuksellisesta johtamisesta ja siitä, kuinka eri-ikäiset voisivat hyötyä toistensa osaamisesta. Avoin vuorovaikutus luo merkitystä ja hyvinvointia Vuorovaikutteinen johtaminen haastaa johtajat toimimaan esimerkillisesti avoimen työilmapiirin luomiseksi. Johtajat voivat omalla toiminnallaan kannustaa työntekijöitä avoimeen, säännölliseen keskusteluun sekä tiedon jakamiseen. Avoimen keskustelun myötä työkavereiden auttaminen nähdään työyhteisöissä merkityksellisenä ja yhteisöllisyyden tunne lisääntyy. (Nuutinen ym. 2013, 60.) Avoimella keskustelulla on myös työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Avoin keskustelu mahdollistaa sen, että vaikutusmahdollisuudet oman työn tekemiseen lisääntyvät. Työntekijät löytävät keskustelun myötä itsestään vahvuuksia, joita voivat hyödyntää oman työn kehittämisessä. (Nuutinen ym. 2013, 61.)    Luottamuksen merkityksestä vuorovaikutteisessa johtamisessa Vuorovaikutteinen johtaminen vaatii luottamuksellisen suhteen työntekijän ja johtajan välillä. Luottamukseen vaikuttaa omalta osaltaan johtajan oikeudenmukaisuus. Käytännössä siis kaikki epäoikeudenmukainen toiminta johtajan osalta rajoittaa luottamuksellisen suhteen syntymistä työntekijän ja johtajan välille. Asioita on vaikea ottaa puheeksi ja avointa dialogia on haastavaa käydä luottamuksen puuttuessa. (Nuutinen ym. 2013, 98.) Luottamuksesta keskusteltaessa voidaan nostaa esille LMX-teoria (leader-member exchange), jossa johtajan ja työntekijän välillä vallitsee molemminpuolinen luottamus, ammatillinen kunnioitus, vastavuoroisuus sekä työhön panostaminen (Nuutinen ym. 2013, 20). Käytännössä siis vuorovaikutteista johtamista on haastavaa toteuttaa ilman luottamuksellista suhdetta työntekijän ja johtajan välillä. Vuorovaikutteisella johtamisella kohti työhyvinvointia Avoimen vuorovaikutuksen merkitys on noussut esille myös työhyvinvoinnista puhuttaessa. Avoin vuorovaikutus ja yhteisten arvojen noudattaminen työntekijöiden kesken sekä johtajan kannustava ja osallistuva johtaminen ovat edellytyksiä työhyvinvoinnin syntymiselle. (Nuutinen ym. 2013, 17.) Tärkeään rooliin nousevat myös työntekijöiden vaikuttamismahdollisuudet sekä toisilta oppiminen (Nuutinen ym. 2013, 20). Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että vuorovaikutteinen johtaminen on onnistuneen ikäjohtamisen edellytys. Teoriasta käytäntöön eli vuorovaikutteisen johtamisen onnistuminen Käytännössä eri-ikäisten johtaminen edellyttää johtajalta:    Arvostavaa kuuntelua ja läsnäoloa    Yhteisiä tavoitteita ja merkityksiä työnteossa    Työntekijöiden tukemista tavoitteiden saavuttamisessa    Huomioimista, kannustamista ja palautteen antoa Yhteisten tavoitteiden pohjalta voidaan käydä keskustelua siitä, millaista tukea työntekijät tarvitsevat ja luoda keinoja niiden saavuttamiseksi (Nuutinen ym. 2013, 104.) Työyhteisön hyvinvointi kasvaa vuorovaikutteisesta johtamisesta. Kerro, mitkä sinusta ovat parhaat käytänteet työyhteisön vuorovaikutteiseen johtamiseen? ____________________ Askelmerkkejä moninaiseen johtamiseen Metropolian hankkeessa Metropolia Ammattikorkeakoulun Tuottavasti moninainen -hankkeessa (2017–2019) kehitetään tuottavuutta ja työhyvinvointia moninaisissa kohderyhmissä - erityisesti kohderyhmänä ovat ikääntyneet yli 54-vuotiaat työntekijät sekä etnistä taustaa olevat työntekijät.  Tule mukaan hankkeen seminaariin Leppävaaraan 27.3.2018! Metropolian vanhustyön ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijat tuovat hankkeeseen omaa osaamistaan. Osana opintojaan he opiskelevat muun muassa johtamista ja viestivät työelämän kehittämisestä moninaisesta näkökulmasta. ____________________ Kirjoittajat:        Marjatta Komulainen, Terveysalan tutkimuspalvelut ja palvelujohtaminen, Metropolia Masters´ tutkinnot, johtamisen asiantuntija-lehtori, VTM, MBA, väitöstutkija Elisa Pitkänen, Omaishoidon koordinaattori, Sipoon kunta ikääntyneiden palvelut, Geronomi AMK, muistihoitaja, Metropolian vanhustyön yamk-tutkinnon opiskelija Lähteet:         Halme Pinja 2011. Iästä johtamiseen - Ikäjohtaminen ja eri-ikäisyys johtajuuden tutkimuskohteena. Jyväskylän yliopisto: Jyväskylä studies in business and economics 105. Verkkodokumentti. Saatavilla: <https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/36737/9789513944230.pdf?sequence=1> Luettu 13.3.2018 Nuutinen Sanna, Heikkilä-Tammi Kirsi, Manka Marja-Liisa & Bordi Laura 2013. Vuorovaikutteinen johtajuus työssä jatkamisen keinona, toimintatutkimus eri-ikäisten johtamisesta kolmessa organisaatiossa. Tampereen yliopisto: Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos. Verkkodokumentti. Saatavilla: <http://www.uta.fi/jkk/synergos/tyohyvinvointi/TSRloppuraportti.pdf> Luettu 13.3.2018

Lue lisää

Osaamaton hankintatoimi on julkisen sektorin vitsaus
12.3.2018
Metropolia Master's bloggers

Julkisen sektorin hankintojen toteuttamisessa on osaamisvaje, totean juuri ilmestyneessä väitöskirjassani. Asia on yhteiskunnallisesti merkittävä, sillä julkisten hankintojen potti on valtakunnantasolla jopa 30 miljardia euroa ja kuntasektorillakin 12 - 15 miljardia euroa. Hankintaosaamisen kehittämisellä on kiire, sillä esimerkiksi sote-suunnitelmat ja kiristyvä kansainvälinen kilpailu pakottavat sekä ostavan että myyvän puolen tarkastelemaan kriittisesti omia prosessejaan. Mallia yksityissektorilta julkisiin hankintoihin? Väitöskirjani lähtökohtana oli, voisiko julkisten hankintojen kehittämisessä hyödyntää yksityis-sektorilta nousevia parhaita käytänteitä hankintatoimesta. Yksityissektorilla yritysten hankintojen kustannukset ovat nousseet jopa 60 - 80 prosenttiin liikevaihdosta, joten menestyvät yritykset ovatkin jo todenneet hankintatoimen* merkityksen organisaation strategisena toimintona. Yksityissektorin parhaat hankintakäytänteet liittyvät selvitykseni mukaan hankintastrategiaan, portfolioanalyysiin, kokonaiskustannusajatteluun, poikkiorganisatorisiin tiimeihin, yritysyhteistyöhön ja kestävään kehitykseen. Lisäksi parhaisiin käytänteisiin kuuluu myös markkinatuntemus, erityisesti toimittajamarkkinan tuntemus. Monitapaustutkimuksella selvitin, hyödynnetäänkö näitä käytänteitä julkisissa hankinnoissa**. Kuntien haasteet hankintatoimessa Tutkimuksessani totesin, että tutkituilla kunnilla ei ollut selkeää hankintastrategiaa. Toimittajamarkkinaa ei myöskään ollut erityisesti tutkittu, yhtä kuntaa lukuun ottamatta. Kokonaiskustannusajattelu ei ollut käytössä, vaan yleensä hinta oli ratkaiseva tekijä. Poikkiorganisatorisia tiimejä sen sijaan hyödynnettiin, mutta yritysyhteistyötä ei laajemmin uskallettu eikä osattu harjoittaa. Kestävän kehityksen osalta lähinnä keskityttiin poistamaan harmaata taloutta. Kaiken kaikkiaan kuntien hankintaa vaivasi kiire, joka esti kilpailutusten riittävän valmistelun. Lisäksi hankintaa kunnissa haittasi hankintaosaamisen puute, joka näkyi muun muassa siinä, että erityistä innovatiivisuutta ei hankintatoiminnosta löytynyt. Markkinaoikeuteen joutumisen pelko oli kuntien hankinnoissa pinnalla, samoin kuin lakimiesten vaikutusvalta. Julkisten hankintojen ja yksityissektorin hankintojen keskeisin ero liittyykin julkisten hankintojen säätelyyn. Julkisyhteisöjen ja muiden hankintayksiköksi määriteltyjen yksiköiden hankintoja ohjaa hankintadirektiivi, jonka keskeisiä periaatteita ovat läpinäkyvyys, tavaroiden, palveluiden, pääoman ja ihmisten vapaa liikkuvuus jäsenmaiden välillä, yleinen standardointi sekä syrjimättömyys. Julkisia hankintoja Suomessa säätelevää hankintalakia on noudatettu esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon hankinnoissa käytännössä vuodessa 2004 alkaen ja sitä on uudistettu viimeksi vuonna 2016. Hankintaosaamisen nosto välttämätöntä Hankintalain noudattamiseen liittyy valitusoikeus, jota kilpailutusten tuloksiin tyytymättömät toimittajat usein käyttävät. Markkinaoikeuteen päädytään usein juuri hankintoihin liittyvän osaamisvajeen vuoksi. Siten hankintaosaamisen tason nosto sekä ostavalla että myyvällä puolella on aivan välttämätöntä. Sote-uudistuksen myötä julkisen hankinnan osaamistarve näyttää lisääntyvän merkittävästi. On aika nostaa hankintaosaaminen myös julkisen sektorin johtamisen ytimeen. Metropolia Ammattikorkeakoulun Hankintatoimen ylempi tutkinto-ohjelma tarjoaa mahdollisuuden tradenomien ja insinöörien hankintaosaamisen lisäämiseen. Se on ainoa hankintaan keskittyvä ylempi ammattikorkeakoulututkinto-ohjelma Suomessa. Tutkinnon opiskelijoista noin kolmannes on julkisten organisaatioiden palveluksessa. Opinnoissaan opiskelijat selvittävät hankinnan parhaita käytänteitä sekä teorian että käytännön kautta. Opiskelijat tekevät opinnäytetyöt omiin työorganisaatioihinsa. Nämä kehittämishankkeet parantavat kyseisten organisaatioiden hankintaprosessien toimivuutta.   Esa Väänänen   Esa Väänänen on kauppatieteiden tohtori. Hän työskentelee Metropolia Ammattikorkeakoulussa Hankintatoimen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon vastaavana opettajana. Hänen väitöskirjansa on luettavissa täältä.   *Hankintatoimella tarkoitetaan yrityksen ulkoisten resurssien hallintaa, jossa tavoitteena on varmistaa tavaroiden, palveluiden ja osaamisten hankinta mahdollisimman tehokkaasti. ** Tutkimuksessani kartoitin ensin kirjallisuuskatsauksen avulla yksityissektorin parhaat hankintakäytänteet. Sen jälkeen haastattelin Helsingin, Espoon, Vantaan ja Lohjan sekä Kuntayhtymä Karviaisen vanhusten asumispalveluiden kilpailutuksiin vuosina 2007 - 2012 osallistuneita henkilöitä. Näillä kaikilla kunnilla on ollut hieman erilainen tapa toimia vanhuspalveluiden tuotannossa, ja ulkopuolisilta ostettujen palveluiden määrä on sen vuoksi vaihdellut 30-90%:n välillä kokonaistarpeesta.

Lue lisää

Strateginen hankintatoimi vaatii kehittämistä, ymmärrystä ja muutosrohkeutta
15.2.2018
Metropolia Master's bloggers

Hankintojen strateginen merkitys yrityksissä on muuttunut paljon viimeisten vuosikymmenten aikana ja hankintatoimesta on tullut tärkeä osa yritysten liiketoimintaa. Hankintojen kehittämishalun käynnistää yleensä yrityksen halu saada aikaan merkittäviä säästöjä sen jälkeen, kun se on huomannut kuinka suuren siivun hankintakulut muodostavat sen kaikista kustannuksista tai kuinka monta prosenttia ne ovat liikevaihdosta. Yritykset haluavat hankintakustannusten nipistämisen avulla parantaa tulostaan sekä luoda myös kilpailuetua kilpailijoihinsa nähden. Nämä tavoitteet vaativat kuitenkin oikeanlaista kehittämistyötä, johdon tukea sekä vanhojen toiminta- ja ajatusmallien muutosta. Viime vuosikymmenet ovat tuoneet uutta tietoutta hankintojen kehittämisestä ja sen vaikutuksista. Tämä tietous onkin saanut monet eri yritykset heräämään hankintojen strategiselle merkitykselle liiketoiminnassaan. Monissa yrityksissä on hankintatoimen kehittäminen osattu ottaa ihan pysyväksi osaksi koko liiketoimintaa, mutta ihan kaikissa yrityksissä näin ei kuitenkaan ole. Ei edes tänä päivänä, vaikka nykyajan yritysjohdon luulisi olevan tietoinen hankintakustannusten merkityksestä yrityksen tulokselle. Monissa yrityksissä kyllä pohditaan miten saada säästöjä aikaiseksi ja kuinka parantaa tulosta, mutta ei kuitenkaan osata nähdä niin sanotusti pintaa syvemmälle ja sitä kokonaisuutta, jossa lepää suurin säästöpotentiaali: yrityksen hankinnat. Olen ihmetellyt, kuinka helposti tulosparannusta ja kilpailuetua lähdetään ensisijaisesti hakemaan panostamalla entistä enemmän vain myyntiin huomioimatta ollenkaan itse hankintoja, jotka kuitenkin ovat suuri osa yrityksen liikevaihtoa. Hankintoja ei nähdä ollenkaan strategisena liiketoimintana ja hankintatoimi perustuu pelkästään tarvelähtöiseen toimintatapaan. Todistetusti, pienikin säästö, jonka yritys voi omissa hankintahinnoissaan saavuttaa, vaikuttaa suoraan yrityksen tulokseen. Myyntiä on yleensä tehtävä tuplasti enemmän, jotta päästään samaan tulokseen, kuin mitä pelkästään muutaman prosentin hankintakustannusten pienentämisellä saadaan. Tästä syystä tuntuukin hyvin absurdilta, että yritykset panostavat yleensä ensisijaisesti myynnin kehittämiseen jättäen hankinnat täysin toissijaiselle arvolle. Hankintojen strategisuuden ja kehittämisen punainen lanka kulkee ymmärryksessä. Tällä tarkoitan ymmärrystä siitä, että yrityksen hankinnat koostuvat hyvin erilaisista tuotteista ja palveluista, joiden taloudellinen merkitys, sisäiset tarpeet ja toimittajamarkkinat ovat yritykselle hyvin erilaisia ja toisistaan poikkeavia. Näin ollen niitä ei voida myöskään käsitellä samalla tavalla. On aivan eri asia hankkia yksittäisiä siivous- tai toimistotarvikkeita, kuin kalliita IT-tarvikkeita ja ohjelmistolisenssejä koko konsernin käyttöön, sillä niiden hankintaprosessitkin ovat erilaisia. Kun tämän ymmärtää, on punainen lanka löytynyt ja matka kohti nykyaikaista strategista hankintatoimea voi alkaa. Kuten edellä viittasin, tulisi erilaisia hankintoja käsitellä siis eri tavoin. Tähän antaa ratkaisun nykyaikaisen hankintatoimen johtamismalli: hankintojen kategoriajohtaminen. Kategoriajohtamisen avulla parhaimmat käsittelytavat erilaisille hankinnoille voidaan löytää jaottelemalla hankinnat pienemmin hallittaviin kokonaisuuksiin: ryhmiin ja kategorioihin. Hankintakategoriat ovat siis ryhmä samankaltaisia tuotteita tai palveluita, joita voidaan käsitellä yhtenä kokonaisuutena ja hallita samalla hankintastrategialla. Kun kategorioita tarkastellaan erikseen, voidaan jokaisen osalta löytää ne parhaimmat säästöpotentiaalit ja kehittämisen kohteet. Hankintojen kehittämisessä, kuin myös kehittämisessä yleensäkin, on hyvin tärkeää yrityksen johdon tuki ja ymmärrys siitä, mitä kehittämisellä voidaan saavuttaa. Ilman johdon tukea on vaikea viedä kehitystä eteenpäin ja uutta toimintatapaa pysyväksi osaksi yrityksen toimintakulttuuria. Joskus voi kuitenkin olla myös niin, ettei itse johto ymmärrä kehittämisen tarvetta ja merkityksellisyyttä. Tällöin korostuu oikeanlaisen informoimisen ja perehdytyksen merkityksellisyys. Mitä perusteellisemmin kehittämisen tarpeet ja tavoitteet kyetään havainnollistamaan, sitä vahvempi tuki asialle johdolta ja yrityksen kaikilta työntekijöiltä saadaan. On tärkeää ymmärtää, ettei mikään mahdollistu pelkästään jossittelemalla tai sormia pyörittelemällä. Jos muutosta halutaan, on myös toimintatapoja uskallettava muuttaa. Suurin syy, miksi tavoitteet jäävät saavuttamatta, on mielestäni muutoksen pelko. Asiat halutaan tehdä samalla tavalla, koska ”näin on tehty aina”. Jos nykyisillä toimintatavoilla ei saavuteta haluttuja tuloksia, on toimintatapoja ehdottomasti muutettava. Hankintojen kehittämisessä onkin kyse juuri tästä: jotta yrityksen hankintatoimi voi saavuttaa strategisen aseman yrityksessä, on koko ajatusmaailma hankintojen osalta uudistettava. Jos asioita halutaan muuttaa, se täytyy uskaltaa myös tehdä.   Saila Rönkkö Kirjoittaja aloitti opiskelut Hankintatoimen YAMK -linjalla Metropoliassa syksyllä 2016.

Lue lisää
Uudemmat postaukset