Masterminds – Maisteriainesta

Ylemmän ammattikorkeakoulutuksen ytimessä

Vuosi: 2017

Why Master’s studies at Metropolia are OK for adult students
28.12.2017
Metropolia Master's bloggers

Adult students are demanding – we have a long work experience behind us, we know quite a lot about many things. The one who teaches us, needs to know a lot more than we, the students, know, and that is challenging! I started my studies at Industrial Management Master’s programme at Metropolia AMK in September 2017. First, I was a bit hesitant if I have enough time and motivation to carry out any Master’s studies. Would it even be possible in less than a year? Will these studies give me enough new knowledge? Are the teachers skilled enough to pour information into us, already experienced students? Pretty soon I found out that the teaching is best-of-breed, and teachers are motivated and skilled, they are not only academically competent, but they indeed have profound work experience on versatile business areas. Also, my fellow students seem to be a real source of inspiration. They represent every possible engineering field and a huge variety of different nationalities. We have a strong commitment at our class room that we are doing this together. This year will definitely give me a lot! Before my studies began, I had imaged myself sitting alone in a dungeon, writing my thesis day in and day out. On the first day, I found out, that Industrial Management has an exceptional process which helps us to write our Master’s thesis in a clear and organized way. It is a 7-gate process that guides the students through the thesis almost collectively, as a group, moving from point to point and sharing the outcomes immediately as they appear, at every stage of the Master’s project.  With the help of motivated supervisors, teaching, personal mentorship and regular presentations. I was relieved when this process was introduced, it seems that I am almost forced to go through it, in a positive sense. Most importantly, the real-life experience of instructors is essential. In addition to own faculty, the program invites external lecturers, who are the icing on the cake. We have enjoyed a number of very interesting, enthusiastic, and skilled lecturers. Some have strong business background, like Kalle Kekkonen, Head of Alliances and Acquisitions at Kone. The acquisition process he introduced shows why Kone has been one of the most successful companies in Finland for years. Kone’s acquisitions seem to be extremely well defined, rooted in Kone’s general strategy, but also strongly taking into account Kone’s local presence. This insightful class was one of the highlights of our autumn studies! Timo Hyvönen, the Vice President for Professional Services and Operations, at Efecte Corp, gave us a down-to-earth insight to ITIL, a worldwide de facto standard for IT service management as part of our ‘Service Design’ course. According to Timo, IT services designed by ITIL standards are fit for the most demanding tasks, which are not manageable by less comprehensive approaches, since ITIL has a sound instrumentarium of processes to handle multiple variables and levels of tasks. ITIL also ensures that the services are easily and efficiently developed, utilizing existing resources to the fullest, without reinventing the wheel. Timo’s philosophy for designing IT services is to focus on three key elements: People, Processes, and Tools. But he strongly emphasizes that the customer should never be forgotten. All in all, adult education is challenging, not only to the teachers but especially to us, students. How can we coordinate work, personal life and studies? Sounds impossible, but with some positive stubbornness, persistence, and flexibility it seems to be fairly possible – at least Metropolia has done a huge work in putting together the schooling that allows us to take our education to the next level.   Kirsi Hoikkala Industrial Management Master’s programme student at Metropolia

Lue lisää

Henkilöstön osaaminen luo menestystä
28.12.2017
Metropolia Master's bloggers

Katsauksella suomalaisten menestyvien yritysten arvoihin ja strategiaan voi todeta, että yrityksen henkilöstö ja heidän osaamisensa ovat keskeisessä roolissa tavoitteiden saavuttamisessa. Tunnetuista ja suurista pörssiyrityksistä, esimerkiksi Nesteen ja Koneen verkkosivuilla mainitaan onnistumisen olevan kiinni työntekijöiden ja sitä kautta koko organisaation osaamisesta. Tähän on helppo yhtyä sillä jokainen meistä tietää, että mitä paremmin osaa jonkun asian, sen parempia tuloksia siitä saa. Oppiminen ja osaamisen kehittäminen ovat kuitenkin haaste, sillä kehittymisen pitää olla jatkuvaa, ja osaamista pitää vaalia yrityksessä samalla tavalla kuin asiakaspalvelun nopeutta tai tuotekehitystä. Osaaminen on koko ajan läsnä ja kaikkialla yrityksessä. Itse ajattelen osaamista abstraktina asiana, jonka merkitystä voi olla vaikea huomata, mutta joka kuitenkin konkretisoituu organisaatiossa joka päivä jokaisessa työtehtävässä. Osaamiseen panostaminen luo organisaatioon työhyvinvointia, lisää henkilökunnan motivaatiota, houkuttelee ammattilaisia organisaation ulkopuolelta, helpottaa muutosta, nopeuttaa prosesseja ja ennen kaikkea voi luoda rahaa parantamalla organisaation tulosta. Tätä listaa voisi jatkaa vielä paljon pidemmäksi. Tekesin tekemässä tutkimuksessa Tietopääoman nykytilasta suomalaisissa yrityksissä (policy brief 8/2013) todistettiin osaamisen olevan merkittävä tekijä menestymisessä, mutta sen merkitystä strategisen johtamisen välineenä ei vielä ole ymmärretty. Mistä siis johtuu, että osaamisen kehittäminen ei ole osa strategista johtamista suomalaisissa yrityksissä, vaikka sen tunnistetaan olevan menestymiselle tärkeää? Kuten strategiaa, myös osaamisen kehittämistä tulisi suunnitella, toteuttaa, seurata ja muuttaa tarvittaessa. Sitä tulisi tehdä yhdessä strategiatyön kanssa, jotta organisaatio ymmärtää minkälaista osaamista sen hetkiset strategiset tavoitteet vaativat. Oman kokemukseni pohjalta osaamisen kehittäminen kuitenkin hyvin usein jää pelkästään erilaisten koulutusten, valmennusten tai henkilön omalle vastuulle. Nämä ovat toki osa tätä osaamisen kehittämistä, mutta eivät vielä mielestäni riitä mahdollistamaan menestymistä. Kokemus on myös osoittanut, että osaamisen kehittäminen on valtava kokonaisuus joka pahimmillaan saa yrityksen vastuuhenkilöt nostamaan kätensä pystyyn. Osaamisen kehittämisen rakentaminen vaatii myös ammattitaitoa. Lisäksi se syö aikaa ja resursseja, jotka tunnetusti ovat tiukalla. Tässä on varmasti syitä siihen, miksi osaamisen systemaattinen ja jatkuva kehittäminen ei ole osa strategista johtamista yrityksissä. Koulutukset ja erilaiset valmennukset toki parantavat yrityksen ja sen henkilökunnan osaamista, mutta aivan kuten strategian luominen, tulisi osaamisen kehittäminenkin aloittaa määrittelystä ja suunnittelusta. Koulutukset ja valmennukset luovat osaamista, mutta ne eivät välttämättä vastaa organisaation sen hetkisiin vaatimuksiin. Osaamisen kehittämistä ei kannata tehdä kuin aasin hännän kiinnitystä silmät sidottuna, vaan pyrkiä harkitusti ja tähtäämällä napakymppiin. Kun organisaatio on valinnut visionsa ja luonut strategiset tavoitteet, tulisi sen kartoittaa strategian toteuttamiseksi vaadittava osaaminen ja henkilökunnan sen hetkiset kompetenssit. Kartoittamisen jälkeen on myös luotava tarvittavat osaamisen kehittämisen menetelmät, ja laadittava tavat seurata ja mitata osaamista. Työtä siis riittää, mutta se kannattaa. Toimintamallin tekeminen osaamisen kehittämisestä auttaa tällaisen kokonaisuuden hallinnassa. Organisaatio voi toimintamallin avulla varmistua siitä, että osaamista tehdään sen valitsemalla tavalla kaikkialla organisaatiossa. Organisaation ydinosaamisten kartoittaminen auttaa paitsi luomaan osaamisen kehittämisen pohjan näille edellä mainituille koulutuksille ynnä muille kehittämisen tavoille, mutta se myös tuo johdon tietoon organisaatiossa olevan osaamisen nykytilan. Ydinosaamisten tunnistaminen auttaa kohdentamaan valitut menetelmät tarpeeseen. Vielä kun kartoittaminen tehdään yhdessä henkilökunnan kanssa ja siitä viestitään avoimesti, voidaan parhaassa tapauksessa luoda hypeä henkilöstön tekemiseen. Henkilöstö ymmärtää, että heidän työtään ja ammattitaitoaan arvostetaan ja halutaan kehittää. Tuskin kukaan on erimieltä siitä, etteikö osaava ja motivoitunut henkilökunta olisi avain voittoon! Voittavat organisaatiot panostavat henkilöstön osaamiseen.   Mikko Kokko Metropolia Ammattikorkeakoulu YAMK Liiketoimintaosaaminen

Lue lisää

Jokainen yrityksen esimies on asiakaskokemuksen johtaja
28.12.2017
Metropolia Master's bloggers

Asiakkaat asettavat yhä lisääntyviä haasteita organisaatioille. Asiakaskokemus on tunnebisnestä, joka muodostuu siitä miten asiakas kokee asiointinsa sujuneen. Asiakkaan kokemukseen voi vaikuttaa monikin asia, eikä yritysten ole täysin mahdollista vaikuttaa sen muodostumiseen. Yritykset voivat kuitenkin valita millaisia asiakokemuksia ne pyrkivät luomaan. Asiakaskokemus ja sen johtaminen ovat Suomessa vielä heikosti tunnettuja yritysmaailmassa, mutta odotettavissa on, että tilanteeseen tulee muutos. Monen yrityksen sosiaalisessa mediassa on alkanut vilahdella sanoja kuten esimerkiksi NPS, asiakasarvo ja suositteluhalukkuus. Ainahan asiakkaita on palveltu, joten mikä nyt on muuttunut? Asiakkaat haluavat erinomaisia asiakaskokemuksia. Perushyvä ei riitä, vaan se on jo itseisarvo. Digitalisaation myötä yrityksillä on kosketuspisteitä asiakkaiden kanssa enemmän kuin koskaan aiemmin. Tiedetäänkö yrityksessä minkälaisia kokemuksia asiakkaat näistä saavat? Sattumanvaraisia vai johdettuja asiakaskokemuksia? Ennen kaikkea asiakaskokemuksen johtaminen on vahvaa muutoksenjohtamista, joka tarvitsee aseman yrityksen strategiasta. Asiakaskokemuksen johtaminen on liiketoiminnan johtamista. Jotta sanoma syvenee tekemiseen asti, tarvitaan asiaan uskovia ihmisiä johtoryhmästä alkaen. Kokemukseni mukaan onnistuneen muutoksen on aina lähdettävä esimiehistä, johon tähtäsin myös omalla toimintatutkimuksellani. Esimiestyön muuttuessa valmentavaan tapaan toimia, tuo se mukanaan luottamuksellista yhteistyötä varsinkin asiakasrajapinnassa toimivien kanssa. Tulevaisuuden esimiehen yksi arvokkaimmista opeista on asiakasymmärrys, sekä tämän tiedon jakaminen ja hyödyntäminen liiketoiminnan kehittämisessä. Toukokuussa 2017 valmistuneessa, ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyössäni tarkoituksena oli luoda asiakaspalvelutoiminnolle asiakaskokemuksen johtamisen toimintamalli, joka määritti sekä esimiehille, että johtajille yhteisen tavan toimia. Samalla kirkastettiin visio, mitä asiakaskokemuksen johtamisella tavoitellaan kyseisessä toiminnossa. Tutkimusjaksoni jälkeen tiedän, että onnistuakseen tällainen muutos vaatii systematiikka, rutiineja ja jatkuvuutta. Toimintamalli luotiin jo lähtötilanteessa tutkimusjaksoa pidemmälle ajalle, koska muutoksen vakiinnuttaminen vaatii vuosien työn. Asiakaspalautteiden perusteella toimintamalli oli onnistunut. Mistä yritys tietää onnistuuko se erinomaisten asiakaskokemusten luomisessa? Väitän, että esimiestyöllä on siinä merkittävä rooli. Tutkimuksellani pystyin näyttämään väittämäni myös toteen. Käytännönläheisistä toimista tärkeimpinä tarvitaan reaaliaikaista asiakaskokemuksen mittaamista, realistisia tavoitteita ja jatkuvaa valmentamista. Mielellään nämä kaikki ovat läsnä jokapäiväisessä työssä ja reaaliaikaisesti käsiteltyinä yhdessä asiakkaan kanssa. Vuoropuhelun pitäisi olla jatkuvaa. Kerta vuodessa tehty asiakaskysely ei riitä asiakasymmärrystä tai liiketoiminnan kehittämistä varten. Yritys valitsee itselleen sopivan tavan seurata kehittymistään, joita ovat esimerkiksi asiakastyytyväisyys tai asiakaslojaliteetti. Onnistuminen näkyy asiakaspalautteissa. Kulttuurinmuutos kohti aitoa asiakaskeskeisyyttä vaatii määrätietoisuutta ja kärsivällisyyttä. Oivalluksia ihan jokaiselta yrityksessä työskentelevältä johtoryhmää myöten. Asiakaskokemuksen johtaminen on jotain, mitä ei voi ulkoistaa tai antaa jollekin ryhmälle tehtäväksi. Se vaatii yhdessä tekemistä ja innostamista. Minkälaisella tunteella ja asenteella olemme töissä? Miten saamme sen välitettyä asiakkaillemme? Mielestäni asiakaskokemuksessa on ongelmana, että moni ymmärtää mistä siinä on kyse, mutta ulkoistaa itsensä tilanteesta pois tai ajattelee ettei asiakaskokemus koske minua. Jokaisen tulisi ymmärtää, että yrityksen tulevaisuus riippuu siitä, miten hän pystyy ylittämään asiakkaan odotukset. Tämä vaatii jokaiselta vastuunottoa omassa työssään. Asiakas on se, joka määrittää työsi sisällön ja miten siinä onnistut. Ja maksaa palkkasi.       Sanna Mecklin, tradenomi (ylempi AMK) Liiketoiminnan kehittämisen tutkinto-ohjelma, Metropolia Ammattikorkeakoulu Sanna toimii tiimiesimiehenä ja vastaa asiakaskokemuksen johtamisen kehittämisestä työnantajien ja yrittäjien asiakaspalvelutoiminnossa Työeläkeyhtiö Varmassa. Sydämen palo asiakaskokemukseen löytyi jo vuonna 2014, jonka tueksi maisteriopinnot sopivat erinomaisesti.

Lue lisää

Hyvät mittarit luovat pohjaa hankintatoimen suorituskyvylle
28.12.2017
Metropolia Master's bloggers

Hankintatoimen toimintaympäristö on elänyt voimakasta muutoksen aikaa 2000-luvulla ja samalla sen merkitys yrityksille on noussut suureen arvoon. Yritysten omien toimintojen ulkoistaminen on viime vuosina ollut varsin yleistä ja kehittyneet tietojärjestelmät ovat tukeneet tätä trendiä. Ulkoisten kanavien yhteistyön pyörittäminen on siirtynyt yhä enemmän osto- ja hankintatoimen johdettavaksi. Samalla suuri määrä riskienhallinnasta, yrityksen liikevaihdosta ja tuloksentekokyvystä on siirtynyt hankinnan harteille. Osana yrityksen liiketoimintaa ja strategiaa, hankintatoimen pitää tukea ja mahdollistaa koko organisaation parempi suorituskyky. Yrityksellä pitää siksi olla strateginen ote myös hankintoihin. Se merkitsee ennen kaikkea sitä, että yritys pyrkii aktiivisesti hyödyntämään toimittajamarkkinoiden mahdollisuudet asiakastarpeiden tyydyttämiseksi, lisäarvon luomiseksi asiakkaille ja kokonaisedun saavuttamiseksi. Mutta mitä tämä sitten vaatii? Työkaluja, vakiintuneita tapoja, prosesseja vai jotain muuta? Miltä kuulostaisi hankintatoimen mittaaminen ja sen mittarit? Yleisesti voidaan todeta, että mittaamalla oikeita asioita voidaan vaikuttaa yrityksen kykyyn toimia. Mittaamalla saadaan faktapohjaista tietoa yrityksen suoriutumisesta ennalta määritellyiltä osa-aluilta. Saadaan faktatietoa päätöksen teon pohjaksi, ja mahdollisuus ohjata ja uudelleen määritellä prosesseja ja käytäntöjä. Takaisinkytkentä mittaamisesta tekoihin on välttämätön. Mittaamalla oikeita asioita saadaan myös läpinäkyvyyttä toimintaan ja parempaa viestintää. Mittaamisen yhtenä tavoitteena voidaankin pitää työntekijöiden motivoimista ja ohjaamista liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi. Mitä sitten pitäisi mitata ja miten asettaa hyvät sekä toimivat mittarit? Tähän kysymykseen etsin itse vastauksia Metropolian Hankintatoimen insinööritutkinnon (ylempi AMK) opinnäytetyössäni. Kehitystyön aikana päädyin eri teorioiden ja käytännön kokeilun kautta siihen, että valittavien ja seurattavien mittareiden valinta tulee suorittaa tarkoituksenmukaisuuden ja käytettävyyden perusteella. Mittareiden pitää olla myös niin yksiselitteisiä, ettei eri osapuolilla ole mahdollista tulkita niitä eritavoin. Mittaamiselle ja käytettäville työkaluille on siksi asetettava selkeät ohjeet sekä katsottava, että mittarit ovat helposti raportoitavissa esimerkiksi tuotannonohjausjärjestelmän (ERP) kautta. Oleellista on panostaa alkuun muutamaan hyväksi koettuun mittariin. Analysointien jälkeen kannattaa miettiä ovatko mittarit oikeita, pitääkö niitä muuttaa, tai kenties ottaa jotain uutta mukaan. Kaiken ytimessä on ajatus siitä, että mittarit ja niiden perusteella tehtävät päätökset tukevat tavoitteita ja siten myös suorituskyvyn parantamista. Voidaan siis sanoa, ettei ole valmiita hyviä mittareita, vaan ne ovat sidoksissa yritykseen ja hankittaviin tuotteisiin, toimittajaketjuun ja asiakkaiden asettamiin odotuksiin. Kehitystyössäni päädyin siihen, että hankitun materiaalin ja palvelun saaminen oikea-aikaisesti ja oikean laatuisina ovat edustamani yrityksen suorituskyvyn kannalta oleellisimpia. Muita yleisesti tunnettuja mittaamisen kohteita ja pääryhmiä ovat muun muassa yksikkö-hinnat ja kustannukset, varasto, saatavuus, henkilöstö ja prosessien läpimenotehokkuus. Hyvien ja oikein kohdennettujen mittareiden varaan on helppo rakentaa perusta hankintatoimen kasvavalle suorituskyvylle.     Teppo Välisaari Insinööri YAMK -opiskelija   Lähteet: Aminoff, Anna & Hyppönen, Risto & Pajunen-Muhonen Hanna 2002. Hankintatoiminnan seuranta ja mittaaminen -tutkimusraportti. VTT. Nieminen, Sanna 2016. Hyvä hankinta - parempi bisnes. Talentum Media Oy. Liettua.

Lue lisää

Kansainvälistä keskustelua maailmankansalaisuudesta ja kasvatuksesta
14.8.2017
Metropolia Master's bloggers

Sosiaalialan ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa koulutetaan sosiaalialan ja hyvinvoinnin laaja-alaisia asiantuntijoita, jotka osaavat uudistaa ja johtaa asiakastyötä sekä kehittää sosiaalialan toimintakäytäntöjä ja palveluja yhteistyössä asiakkaiden, monialaisten verkostojen ja yhteisöjen kanssa. Kesäkuussa 2017 sosiaalialan opiskelijoita ja opettajia osallistui Artevelde University Collegen järjestämälle varhaiskasvatuksen kansainväliselle viikolle Gentissä Belgiassa. Viikon teemana tänä vuonna oli ”Education for Global Citizenship.” Vierailu sisälsi muun muassa workshop -työskentelyä (mukaan lukien opiskelijoiden oma workshop) ja tutustumiskäyntejä paikallisiin päiväkoteihin ja kouluihin. Kansainväliselle viikolle osallistuivat lastentarhanopettajat ja sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijat Tiina Lallukka, Saara Salo, Päivi Benjaminsson ja Outi Kakkonen, sekä lehtorit Saila Nevanen, Anna-Riitta Mäkitalo ja Sylvia Tast. Viikon keskeinen yhteinen kysymys oli, miten varhaiskasvatuksessa voidaan sisäistää sellaisia maailmankansalaisuuteen liittyviä teemoja kuten ilmastonmuutos, muuttoliikkeet, kansalaisuus, kestävyys, solidaarisuus tai rauha. Tapahtumaan osallistui varhaiskasvatuksen asiantuntijoita ja korkeakouluopettajia Belgian lisäksi Tanskasta, Saksasta, Hollannista, Sveitsistä, Englannista, Kreikasta, Ecuadorista ja Yhdysvalloista. Luennoilla ja workshopeissa käsiteltiin muun muassa varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa, kulttuurien välisiä kompetensseja, lasten oikeuksia, lapsiperheiden köyhyyttä sekä kestävää kehitystä varhaiskasvatuksessa. Katse kohti sosiaalisesti kestävää kehitystä varhaiskasvatuksessa Metropolian sosiaalialan opiskelijoiden workshopissa ”Building Social Sustainability in Finnish ECEC” opiskelijat esittelivät suomalaista koulutusjärjestelmää sekä varhaiskasvatusta ja sen tavoitteita varhaiskasvatuslain ja uusien varhaiskasvatussuunnitelmien (otettiin käyttöön 1.8.2017) näkökulmista. Kestävän sosiaalisen kehityksen osalta on oleellista painottaa kasvatuksessa ja opetuksessa sitä, että yhä useammilla ihmisillä – taustastaan riippumatta - olisi mahdollisuus osallisuuteen ja omaan ainutlaatuiseen elämään. Ihmisoikeudet ovat siinä keskeisessä asemassa. Workshopissa opiskelijat keskusteluttivatkin osallistujia lasten oikeuksien toteutumisesta arjessa. Lisäksi pohdittiin, minkälaista tietoa, taitoa ja asenteita opettajalta edellytetään sosiaalisesti kestävän kehityksen opetuksessa, ja miten lapsia voi konkreettisesti ohjata ja opettaa osallisuuteen ja aktiiviseen kansalaisuuteen. Esimerkkeinä kestävän kehityksen huomioimisesta suomalaisessa varhaiskasvatuksessa opiskelijat tarkastelivat Vihreä lippu -ohjelmaa sekä Aikamatkalla -projektia. Vihreä Lippu -ohjelma on päiväkotien, koulujen, oppilaitosten sekä lasten ja nuorten vapaa-ajan toimijoiden kestävän kehityksen ohjelma, ja se on osa kansainvälistä Eco-Schools -ohjelmaa. Aikamatkalla -projektin tavoitteena on lisätä lapsen ja perheen sosiaalista hyvinvointia omia juuria ja identiteettiä vahvistavan työskentelyn avulla. Projekti on osa Lastensuojelun Keskusliiton koordinoimaa Emma & Elias – ohjelmaa, ja sitä toteutetaan päiväkotien kanssa. Workshopin kansainvälistä yleisöä kiinnostikin sukupolvien välisen vuorovaikutuksen huomioiminen varhaiskasvatuksessa. Yhteisiä kysymyksiä, erilaisia lähtökohtia Kansainvälisellä viikolla vieraat pääsivät tutustumaan myös kolmeen belgialaiseen päiväkotiin/kouluun, joissa oli 1-7 -vuotiaita lapsia. Vierailujen aikana oli mahdollista perehtyä belgialaiseen päivähoitoon ja käydä keskustelua sen pedagogiikasta ja toiminnasta. ”Opintomatka oli erittäin antoisa, ja workshopin pitäminen vahvisti luottoa omaan osaamiseen. Ohjelma oli mielenkiintoinen ja kansainvälinen. Matkan parasta antia olivat myös keskustelut opiskelukavereiden/kollegoiden kanssa, kokemusten jakaminen ja reflektointi. Keskusteluista sai paljon ajattelemisen aihetta, esimerkiksi miten eri tavoin globaalissa maailmassa lapsuuden käsitys ja arvostus näyttäytyvät”, pohtivat opiskelijat opintomatkan antia. Opiskelijoista oli mielenkiintoista havaita, että eri puolella maailmaa olemme samojen asioiden äärellä, mutta hyvin erilaisista lähtökohdista. Kasvatuksessa ja opetuksessa on tärkeää huomioida, että päätökset joita teemme, vaikuttavat globaalisti. Miten opetamme lapsiamme huomioimaan toiset ja elämään sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävästi, jotta maapallo säilyy myös tuleville sukupolville.   Katriina Rantala-Nenonen Sosiaalialan lehtori, tutkintovastaava (sosiaalialan ylempi AMK-tutkinto)

Lue lisää

New perspectives from a study trip
4.7.2017
Metropolia Master's bloggers

The possibility to participate in a study trip is included in several Metropolia Master’s programmes. Study trips and international study modules as well as exchange programs strengthen the international competencies of Master's students. Business Informatics student Laura Invenius wrote about a study trip to Berlin. Innovation and Renewal course is a mandatory module for Business Informatics Master's students. Luckily it included a two-day study trip to Berlin at the end of April 2017. The instructions stated that we needed to arrive to Berlin either on Wednesday evening or very early on Thursday and so we did! We had a WhatsApp group and people reported on regular intervals once they were arriving and so the excitement kept growing. On Thursday, we had a visit to a local university and with Hochschule für Technik und Wirtschaft Berlin's MBA students we did a group assignment together, in which we needed to innovate new business models for various companies. The discussion was vivid, both about the task, but also about the student life in Finland and Germany. After the group presentations, a company named Futurice, introduced themselves. Originally from Finland, they are now located in various locations in Europe, and have changed their business model several times. They have an interesting concept and employee policy, trying to find different capabilities and skills and forming teams based on these. On Friday, we visited Innovation Labs Berlin. It brings together startups in different phases and helps them through different challenges they might be facing. CEO Klaus Kammermeier told us about the startup scene in Berlin and why there are so many of them; living costs and quality of life in Berlin are good, the location in the center of Europe is excellent, those being the most important factors. After a quick currywurst lunch and a visit to Brandenburg Tor, we headed to Finnchat. Finnchat is a Finnish company that provides chat services on company websites. They are well known in Finland already, and are now trying to get footstep in Germany. We made a group work around their sales and marketing funnel. Quick visit to Kurfuerstendamm and then we had a fairwell dinner together at a very nice Italian restaurant in Mitte area. There was a lot of laughter and joy after an exciting program. Many of us stayed over the weekend and visited sights enjoying a sunny and warm spring weather. Laura Invenius Business Informatics student See also: Finnchat. com: Metropolian opiskelijat vierailulla Berliinissä Student Evgenia Molchina's blog: MBA Study Trip to Berlin  

Lue lisää

Poimintoja Metropolia Master’sin keväästä
19.6.2017
Metropolia Master's bloggers

Metropolian ylempien ammattikorkeakoulututkintojen tarjonta ja koulutusvienti laajenee. Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulututkinto on saanut tunnustusta erinomaisesta laatutyöstä. Näin se voi toimia hyvien käytäntöjen jakajana kansallisesti ja kansainvälisesti. Alunmi-tapahtuma kokoaa yhteen Metropoliassa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnan suorittaneita.  Metropolia Master's-tutkinnoista Kesän kynnyksellä pysähdyn tarkastelemaan Metropolian ylempien ammattikorkeakoulututkintojen ja Master’s -kehittämisverkoston kevättä. Monialaiseen ylempien ammattikorkeakoulututkintojen joukkoon on tullut kolme uutta tutkinto-ohjelmaa Ajoneuvotekniikka, Muotoilu ja Vanhustyö. Lisäksi Informaatioteknologia - Information Technology -tutkinto-ohjelmaan on tullut uutena syventymiskohteena terveysteknologia. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opintojen tavoitteena on tuottaa työelämän kehittäjiä vaativiin asiantuntija- ja johtamistehtäviin. Kevään 2017 aikana Metropoliasta on valmistunut yli 200 maisteritason tutkinnon osaajaa. Onnea tutkinnon suorittaneille! Uutena avauksena on Master's-tason Health Business Management -tutkinnon vieminen Sri Lankaan. Alussa Metropolian osuus koulutuksen toteuttamisesta on laajempi, mutta vähitellen vetovastuu siirtyy Sri Lankan kouluttajalle. Opetus toteutetaan sekä lähiopetuksena että verkko-opetuksena. Tunnustusta Kuntoutuksen YAMK:lle Alkuvuodesta 2017 Metropolia sai Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen toteuttamassa auditoinnissa laatuleiman, joka osoittaa Metropolian laatujärjestelmän sisältävän eurooppalaisten korkeakoulujen laadunhallinnan periaatteet ja suositukset. Auditointikohteista Kuntoutuksen YAMK-tutkinto-ohjelma sai kansainväliseltä auditointiryhmältä parhaan mahdollisen arvosanan. Tutkinnossa on erinomaisesti kehitetty opetussuunnitelmaa yhteistyössä työelämän toimijoiden, tutkinto-ohjelman opiskelijoiden ja heidän työyhteisöidensä sekä TKI-toiminnan kanssa. Opetuksessa hyödynnetään moninaisia menetelmiä ja oppimisympäristöjä. Yhteiskehittely on pedagoginen ratkaisu, jossa opiskelijoiden osallisuus on vahvasti mukana. Laajemmin auditoinnin tuloksia on kuvattu raportissa KARVI_0517. Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulututkinto nostettiin esiin myös Kevan Podcast-keskustelussa, joka käsitteli kompleksisuutta oppimisessa ja työn muutoksessa. Kuntoutuksen YAMK:ssa oppimisen ja koulutuksen keskiössä on yhteiskunnallinen haaste: kuntoutuja toimijana. Oppiminen rakentuu tämän haasteen ympärillä olevista erilaisista tekijöistä, joilla opiskelija ja saa välineitä työelämän uudistamiseen ja kehittämiseen. Katse tulevaan syksyyn Vuonna 2015 järjestettiin ensimmäinen Metropolia Master’s -alumnitapahtuma. Nyt Suomi 100 -juhlavuonna juhlistamme työelämäläheistä maisteritasoista korkeakoulutusta ja sen alumneja järjestämällä 2.10.2017 seuraavan Masterminds - Metropolia Master's Alumni -tapahtuman. Lue tapahtumasta lisää Tapahtumat-sivuiltamme tai Facebookista.   Marjatta Kelo kehityspäällikkö, Metropolia Master’s Kirjoittaja on toiminut tammikuusta 2017 alkaen Metropolian ylempien AMK-tutkintojen kehityspäällikkönä ja Metropolia Master’s-kehittämisverkoston vetäjänä.

Lue lisää

Kohtaamisia kulttuurituotannon kehittämistöiden äärellä
7.6.2017
Metropolia Master's bloggers

Huhtikuussa 2017 Helsingissä pidettiin seminaari, jossa Metropolian ja Humanistisen ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat esittelivät valmistuneita opinnäytetöitään. Seminaarin nimenä oli ”Kulttuurikohtaamisia”. Nimeen sisältyvä ajatus kulttuurin tekijöiden ja kokijoiden, yleisön vuorovaikutuksesta kuvastaa hyvin esitelmiin ja kyseisiin töihin sisältyvää tavoitetta ja arvolatausta. Onhan kulttuurituottajan tehtävänä huolehtia kulttuurin ja taiteen asemasta yhteiskunnassa ja vahvistaa sekä kehittää niitä toimenpiteitä, joiden avulla kulttuurisia kohtaamisia rikastutetaan, syvennetään ja laajennetaan. Kulttuurituotannon ylemmän tutkinnon opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa uutta osaamista sekä kehittää työelämää ja alaa innovatiivisella tavalla. Tavoitteet ovat haastavia, mutta onnistuessaan työ palkitsee niin tekijänsä kuin tilaajansa. Tutkimuksellisen kehittämisen työotetta soveltaessaan opiskelija hyödyntää ammatillista osaamistaan vaativassa asiantuntijatyössä. Kulttuurituotannon opinnäytetöissä näkyy se, mitä kulttuuri ja taide merkitsevät tänään ja miltä pohjalta se muotoutuu tulevaisuudessa. Huhtikuun kaksipäiväisessä seminaarissa kuultiin asiantuntijaesityksiä monista keskeisistä nykytilaa määrittävistä haasteista. Yritys- ja verkostoyhteistyötä, uusien yleisöjen osallistamista ja kokeilukulttuuria lähestyttiin niin teattereiden, museoiden, festivaalien kuin varhaiskasvatuksenkin tarpeista. Kehittämistöiden aiheet käsittelivät erityisryhmille, maahanmuuttajille, lapsille ja aikuisillekin suunnattuja kulttuuripalveluita. Kehittämiskohteina olivat myös yksityisellä, kolmannella tai julkisella sektorilla toimivat erikokoiset organisaatiot ja säätiöt. Työn kärki ulottui rahoituslähteiden, markkinoinnin, yhteistyömallien ja -verkostojen kehittämisestä tulevaisuusorientoituneeseen organisaation strategiseen työhön. ”Kehittämistyö oli YAMK-opintojen isoin ponnistus, jonka toteuttaminen antoi mahdollisuuden (ja toisaalta velvollisuuden) tarkastella syvästi, laajasti ja analyyttisesti oman työni aiheita. Kulttuurikohtaamisia-tilaisuudessa oli hienoa kuulla YAMK-opiskelijoiden tekemiä loistavia kehittämistöitä ja nähdä kaikkien opiskelijoiden puolentoista vuoden aikana tekemä työ. Alun hämäristä aihioista oli tässä ajassa syntynyt kirkkaita ja teräviä kokonaisuuksia. Jokainen sai osaltaan kehitettyä opinnäytetyöprosessissaan jotain uutta ja kiinnostavaa oman työkenttänsä puitteissa”, kuvailee Metropoliasta keväällä 2017 valmistunut kulttuurituottaja (YAMK) Ia Pellinen. Seminaarissa kuullut puheenvuorot ja niiden taustalta löytyvät tutkimukselliset kehittämistyöt osoittavat sen, miten keskeisesti ja laaja-alaisesti kulttuurituotannon ammattilaiset ovat osaltaan vaikuttamassa yhteiskuntaan sen taloudellisia, sosiaalisia ja poliittisia rakenteita myöten. Kulttuurituottaja on yhä useammin se taho, jonka välittämänä moni ilmiö konkretisoituu ja ihmiset löytävät toisensa. Seminaarin nimen sisältämä näkemys vuorovaikutuksen tärkeydestä peilautuu kulttuurituottajan ammattikuvaan ja sen myötä meitä ympäröivään ja muotoutumassa olevaan todellisuuteen. Kohtaamisen tematiikkaa jatkaa myös Metropolian ja Humakin tuore yhteisjulkaisu Kulttuurituotannosta kirjoitettua 2017, jossa on sekä laajempia tutkimuksellisia näkökulmia valottavia, opinnäytetöihin pohjautuvia artikkeleita että lyhempiä ja tiiviitä katsauksia kirjoittajien omiin aiheisiin. Pia Strandman, kulttuurituotannon lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu Pekka Vartiainen, kulttuurituotannon yliopettaja, Humanistinen ammattikorkeakoulu Kulttuurituottaja (YAMK) opinnot ovat haussa syksyn 2017 yhteishaussa 5.9.-20.9.2017

Lue lisää

Esimiesosaaminen karttuu monialaisessa ryhmässä
31.5.2017
Metropolia Master's bloggers

Uralla eteneminen ja esimiesasemaan siirtyminen motivoivat useaa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa opiskelevaa opiskelijaa. Esimiehenä kehittymisen opintojaksolla osallistujat pääsevät syventämään sekä tiedollista että taidollista osaamistaan esimiestyöstä. Keväällä 2017 opintojakso oli tarjolla Metropoliassa Hankintatoimen, Liiketoiminnan kehittämisen sekä Sähkö- ja automaatiotekniikan ylemmän AMK:n opiskelijoille. Opetuskertojen mainioita keskusteluja siivittivät eri tutkintojen opiskelijoita sekoittamalla muodostetut ryhmät. Kurssia opettivat tutkintovastaava Liisa Koski-Lukkari ja kehityspäällikkö Minna Kaihovirta-Rapo. Fasilitoimalla kaikkien osaaminen käyttöön Osallistaminen ja fasilitointi ovat yhä useamman esimiehen ja organisaation työkaluja. Fasilitoinnilla tarkoitetaan yhteistoiminnan ja ryhmäprosessien suunnittelua ja toteuttamista. Sanan alkuperä on latinan sanassa 'facil', joka tarkoittaa helppoa. Fasilitoinnin perusperiaatteita ja työkaluja käsiteltiin opintojaksolla sekä teoriatasolla, mutta myös itse kokeillen. Uudentyyppinen työskentelytapa kiinnosti ja innosti, mutta myös haastoi. Ylemmän tutkinnon opiskelijat ovat opintojensa ohella kokopäivätyössä. Oman lisäkierteensä opintojaksolle toi tehtävä fasilitoida jotain tilannetta omalla työpaikalla. Ennen fasilitaattorin rooliin heittäytymistä sai kukin opiskelija käydä läpi suunnitelmaa sparrausparin kanssa. Kuinkas sitten kävikään? Tätä kirjoittaessani 38 opiskelijaa on fasilitoinut tilaisuuden omalla työpaikallaan. Tilaisuudet vaihtelevat pienten asiantuntijatiimien tapaamisista suuriin, yrityksen ulkoisille sidosryhmille suunnattuihin tilaisuuksiin. Kaikki opiskelijat suunnittelivat fasilitoinnin, sparrasivat suunnitelmiaan parin kanssa ja tilaisuuden jälkeen reflektoivat omaa oppimistaan. Eräs kurssin opiskelija, Maarit Holma, fasilitoi omalla työpaikallaan 11 henkilön tilaisuutta. Kohdeyrityksen henkilöstö on muuttamassa syksyllä uusiin toimitiloihin ja fasilitoidussa tilaisuudessa koottiin osallistujien ideoita ja toiveita uusista neuvottelutiloista. ”Fasilitointi meni hyvin, tai siis itse asiassa loistavasti. Paljon paremmin kuin olin osannut odottaa. Olen hyvä valmistautumaan ja halusin onnistua, joten tein työpajaa ennen paljon hommia, jotta työpaja sujuisi hyvin. Isoin oppiminen minulle kenties tuli minäpystyvyydestä. Minua jännitti etukäteen, että miten onnistun fasilitaattorina, mutta sehän meni niin hyvin kuin mahdollista – eli minulla ei olisi ollut syytä olla niin epäileväinen omia kykyjäni kohtaan”, reflektoi Holma oppimistaan. Toinen kurssin opiskelija, Annikki Hyvönen, toteutti fasilitoiden oman organisaationsa rekrytointitilaisuuden. Osallistujat pääsivät pohtimaan tulevan työnantajansa yrityskulttuurin tukemista. Palaute niin kollegoilta kuin päivään osallistuneiltakin oli kiittävää ja LinkedIn -palvelussa tapahtumasta postatut kuvat saivat poikkeuksellisen paljon tykkäyksiä. Nyt samalla konseptilla halutaan järjestää myös tulossa oleva trainee-ohjelma. ”Minulle jäi valtavan hyvä fiilis heittäytymisestä täysin uudenlaiseen tehtävään. Erityisen tyytyväinen olen kritiikistä, jonka sain esitellessäni idean. Se oli ehkä suurin henkilökohtainen oppini, että täytyy olla korvat auki kritiikille, kun pystyin välttämään kritiikissä esitetyt seikat – se oli avain myös onnistumiselle”, reflektoi Hyvönen omaa oppimistaan. Yhdessä olemme enemmän Kurssin vetäjänä ilahduin opiskelijoiden rohkeudesta heittäytyä uuteen. Erityisen sykähdyttävää oli huomata, miten usean opiskelijan käsitys omasta osaamisesta ja tavoitteista täsmentyi ja kirkastui kurssin aikana. Kahden opettajan yhteisopettajuus avaa aihepiiriin monta näkökulmaa ja tarjoaa oppeja ja oivalluksia myös meille opettajille. Vaikka opetusilta oli pitkä, lähdin sieltä joka kerta voimaantuneena kotiin.   Minna Kaihovirta-Rapo Kirjoittaja on Metropolian toimintakulttuuria uudistava kehityspäällikkö, jonka sydän sykkii uuden oppimiselle.

Lue lisää

Kestävän rakentamisen koulutusta konttorilla, kotona ja kampuksella
18.5.2017
Metropolia Master's bloggers

Sisäilmaongelmien ja kosteusvaurioiden aiheuttamien terveyshaittojen rahallisen arvon arvioidaan olevan vuosittain jopa 950 miljoonaa euroa. Myös inhimillinen kärsimys on haitta. Sisäilmaongelmiin liittyvien korjausten vuotuinen kustannus on 1500 miljoonaa euroa. Reilu lisäpanostus sisäilman ja kosteusvaurioiden korjaamisosaamiseen maksaisi itsensä takaisin kolmessa vuodessa. Sitä on yritetty mm. pääkaupunkiseudun kuntien Terveet tilat -projektin ja Ympäristöministeriön Kosteus- ja hometalkoiden innoittamina koulutusinterventioina. Talkoiden ansiosta lainsäädäntöön otetiin kolme ”pakollista” pätevyyttä, Kosteusvaurioiden kuntotutkija KVKT, Sisäilma-asiantuntija SISA ja Rakennusterveysasiantuntija RTA. Lainsäädäntöön otettujen pätevyyksien kouluttaminen ja niiden hakeminen kuitenkin käynnistyy hitaasti, ja osaajien tarjonta erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella on vähäistä. Koulutukseen osallistuminen koetaan kalliiksi ja työnantajat eivät helposti innostu lähettämään asiantuntijoitaan esimerkiksi viiteen kahden päivän pituiseen koulutukseen. Matkustamiseen kuluu aikaa ja majoituskin maksaa. Ongelmana on koulutukseen kuluva työaika ja kustannukset. Olisiko verkko-oppiminen ratkaisu? Metropolian talotekniikan insinööri (ylempi AMK) -tutkinnon opinnäytetyössäni raportoin sisäilman ja kosteusvaurioiden korjaamisen verkko-oppimiskokeilusta. Kokeilu liittyi Opetushallituksen osin rahoittamaan ”KIRA - opintopolkujen ja pätevyyksien avulla parempaan sisäilmaan” -hankkeeseen, jonka toteuttivat AEL, Kiinteistöalan Koulutussäätiö ja Rateko. Kokeilussa tutkittiin mahdollisuutta lisätä sisäilman ja kosteusvaurioiden korjaamisen osaamista työn ohessa, itselle parhaiten sopivaan aikaan pk-seudun ulkopuolella, ilman matkakustannuksia ja pelkästään verkossa oppien. Verkko-oppimiskokeilu järjestettiin samaan aikaan tavanomaisen lähioppimisen yhteydessä, ja sitä tutkittiin toimintatutkimuksen menetelmin. Tutkimuksessa todettiin, että verkkokoulutus keskeytyi useimmilta. Keskeyttämistä arvioitiin ja päädyttiin kolmeen pääsyyhyn: heikoksi jäänyt opiskelija-ohjaajasuhde, pelkän verkossa oppimisen vuorovaikutuksen vähyys ja yhteisen oppimisen areenan puuttuminen. Verkko-oppimisen toimintamallia on kuitenkin mahdollista kehittää yhteisöllisen oppimisen suuntaan, esimerkiksi seuraavin keinoin. Pääkouluttaja tapaa verkko-oppijan ennen koulutuksen alkua. Ohjauskeskustelussa selvitetään oppijan oppimismahdollisuudet ja esteet. Esteenä voi olla kenties vain tekniikka: etäopiskelusovellusta ei voi asentaa työpaikan tietokoneeseen tietoturvasyistä. Verkkoistunnot on pystyttävä rytmittämään normaaliin työarkeen siten, että istuntojen ei aikana ei hoideta muita työasioita eikä tulla keskeytetyksi. Myös oppimiseen kuuluvien itsenäisten ja ryhmätehtävien tekemiselle on varattava aika aivan kuin mille tahansa työtehtävälle. Kukin oppija jakaa tehtäväpalautuksensa kahden muun oppijan kanssa, keskustelee etänä tai kasvokkain, antaa palautetta ja tekee yhteenvetoja ja johtopäätöksiä verkkoon kirjaten. Oppijoiden kirjautumista istuntoihin on seurattava, jotta keskeyttämistä voidaan ennakoida ja yrittää auttaa poistamaan oppimisen esteitä. Verkko-opetuksen toteutusta ehkä pidetään helppona ja edullisena. Usein kuitenkin havaitaan lukuisia henkilöresursseja vaativia tehtäviä, joiden kustannuksiakaan ei välttämättä ole ymmärretty ottaa huomioon. Harjoittelemalla helppous lisääntyy ja kustannuksetkin pysyvät hallinnassa. Pertti Huhtanen, insinööri YAMK -opiskelija,  rakentaminen, talotekniikka. Pertillä on liike-elämätausta ja hän siirtyi 25 vuoden sivutoimisesta luennoitsijasta Amiedun päätoimiseksi kouluttajaksi 2005. Koulutustaustaltaan hän on tekniikan lisensiaatti (kiinteistöjohtaminen; työpsykologia ja johtaminen), diplomi-insinööri (teknillinen fysiikka: ydintekniikka, energiateknologiat, energiatalous, voimalaitokset), kasvatustieteen maisteri (työn kehittäminen), eMBA (Int’l Business and Marketing), ammatillinen opettaja ja opintoneuvoja. Pertti hakee talotekniikan YAMK-opinnoista kestävän rakentamisen tuoretta tietoa ja yhteiskehittelymahdollisuuksia.

Lue lisää
Vanhemmat postaukset