Metaverse inspires new ways of meeting in Web 3.0

3.2.2023
Katri Halonen

The creative industry is buzzing. In recent years, blockchains such as NFT, DAO, VR and XR have been increasingly mentioned in conversations. These are related to the web 3.0 development process, which is currently in its growth phase. This blog outlines what decentralized web 3.0 is. At the core of the blog, I am looking for an answer to what the metaverse is and how it relates to the future of creative industry players.

Metaverse – a new operating environment for the creative industry

The development of the Internet can be summarized in a simplified way, for example, as follows:

  • Web 1.0 was an environment built into a network through hyperlinks, where we could see the content that was uploaded.
  • Web 2.0 brought interactivity, which allowed users to also produce content for the internet, for example through social media.
  • Web 3.0, which is still in development in many ways, brings with it a new kind of immersion, where the user works through an avatar in the artificial reality of the internet. There, physical and virtual reality blend more closely than before. Another dimension is created: the Metaverse, which is built from the words meta (including border-crossing) and universe.

Diving into the metaverse is not only about the user experience, but also, to a large extent, about the ownership of one’s own information and the underlying blockchain-based approach. In current technology, the mask used in diving is devices or sensors that are attached to people and have virtual reality programs installed on them. User interfaces are developing rapidly, and increasingly agile solutions are expected in the future.

For the creative industry, the metaverse offers new global audiences and a platform to experience and offer new types of interactive and immersive experiences. The revenue logic is also different, as verification of ownership and trade of a work can be done without intermediaries, or at least with fewer intermediaries.

At the core, communities instead of corporations

Instead of platforms owned by large corporations or media companies, the new Web3.0 economy seems to be built, at least in part, on user activity and engagement. The user is an active part of the network, not a reader of advertisements. This bodes well for the creative industry. When the future of content production is decentralized, rather than controlled by large corporations, it is also shared and accessible to everyone. We no longer have to rely on large corporations or media companies to create content for us. Instead, we can create our own content and share it with everyone else in the world.

Decentralized governance is implemented through the rapidly evolving blockchain technology. In a blockchain, non-participating actors can jointly produce and maintain databases in a decentralized manner. The artist, like anyone else who makes transactions on the blockchain, has access to view the contents of the blockchain. When each transaction is recorded provably and securely distributed across multiple machines in the community, the database is difficult to forge.

A work sold on the blockchain also carries the original artist’s information. If the work were to be resold, the original creator would have the opportunity to receive a portion of the purchase price. With success comes fame and glory, but the blockchain also enables continuous money production from resales of the work and, through it, potentially significant value development.

New ways to engage with the audience

One dimension of Web 3.0 is the metaverse, which forms a new digital meeting place – also between artist and audience. Avatars create a new digital meeting place that is not limited by national borders. The meeting can be about artistic content, but at its core it can also be, for example, a meeting with the artist and a moment of shared discussion. That is an opportunity that we in the Nordic region are not often given, at least not with top international artists.

There is also a more ideological basis present in the public encounter. The art user can control their own data through smart contracts, receive additional digital services as part of their purchase, and follow the path of their purchase back to the original sale to ensure its authenticity.

Platforms and new operating models offer an exciting new arena for creative expression. They offer, among other things, new ways to present artistic work and reach a wide audience around the world, new opportunities to monetize artistic products and services, and create immersive experiences. They also potentially bring new (younger) audiences to cultural content.

Web 3.0 is evolving through various pilot projects: countless players are testing and agilely developing new platforms and services. An old Chinese proverb states that the best time to plant a tree was 20 years ago, the second best is now. Web 3.0 offers creative players a space of opportunity, the methods of which are currently being created. The best time to jump on board may well be now.

Sources

Frankenfield, J. (2022). What are smart contracts on the Blockchain and How They Work. Investopedia.com 24.3.2022

Kannan, S. (2022). Web3. Technopedia.com 18.5.2022.

Malik, N., Wei, Y., Appel, G, & Luo, L. (2022). Blockchain technology for creative industries: Current state and research opportunities. International Journal of Research in Marketing 4.7.2022. 

Rennie, E., Holcombe-James, I., Kushnir, A., Webster, T. & Morgan B.A. (2022). Developments in Web3 for the Creative Industries. A Research Report for the Australia Council for the Arts. RMIT University  Blockchain Innovation Hub.

Whitaker, A. & Kräussl, R. (2020). Fractional Equity, Blockchain, and the Future of Creative Work. Management Science 23.7.2020.

luovat alat Metaversumi Web3.0

Comments

No comments

Comment

You might also be interested in these

The Crypto Society and the creative industries. What does the Finnish parliamentary report say about the future of the cultural sector?
27.11.2025 LUME
The creative industries are going through a period of transition. Old revenue models are crumbling, the platform economy has changed distribution, and artificial intelligence is challenging the traditions of authorship and creative work. As cultural services increasingly move into the digital world, is it worth considering on whose terms this future will be built? The Crypto Society report by the Parliamentary Committee on the Future, published in November 2025, examines the effects of blockchains, digital money and decentralized systems on the economy, infrastructure and the functioning of society. Although the report does not focus on the creative industries, the changes it describes also directly affect the cultural field: ownership, revenue and on whose terms the digital future will be built. When the report is reflected in the perspective of our LUME project (Creatives in Web3), an overall picture emerges of how these major developments are visible on a practical level for creators and producers in the cultural sector. Here are five takeaways from what these publications tell us about the future of the creative industry. 1. Disruption is part of natural renewal The Crypto Society reminds us that disruptive innovations arise from market inefficiencies and can simultaneously create new value and destroy old. In the creative industry, this cycle is already commonplace: streaming collapsed the record trade but created global digital distribution, while social media took power away from the gatekeepers of traditional media but gave it to algorithms controlled by tech giants. The message of the report is clear: the destruction of the old is often a prerequisite for the new. What matters is what the creative industry wants to build in its place. 2. Digital infrastructure is vulnerable and the cultural sector depends on it The report describes situations where a single tech company’s mistake brought banks, airlines and hospitals to a standstill. This illustrates how dependent we are on digital infrastructure. When Spotify changes the pricing logic of audiobooks or TikTok’s algorithm changes, the impact on an artist’s distribution and livelihood is immediate. When Bandcamp was sold to a new owner, the indie music industry became nervous. The parliamentary report highlights how dependent we are on a few major tech companies. The cultural sector lives on systems that it does not own or control. Web3 and decentralized technologies aim to respond to this vulnerability by reducing the power of centralized actors. 3. The transformation of revenue models: from the platform economy to the creator economy The report talks about “the transformation of value creation” and sees blockchain as “the code behind a new networked economy.” This hits right at the heart of the creative industry’s pain points, as the current internet is focused on a monopoly of a few giants, creatives are left in the shadow of middlemen, and money flows to platforms, not content creators. The ethos of Web3 offers a counterforce: The ideal of decentralization: power is decentralized closer to creators and communities. This can be seen, for example, in clearer ownership: the creator is not just a content creator on the platform, but also the owner of their own data and works Smart contracts: code automatically ensures that rules are implemented and automates trust, also speeding up financial transactions DAOs (Decentralized Autonomous Organizations): digital age cooperatives that enable communal decision-making and asset management Tokenization: Enables micro-ownership and new revenue streams where fans can be investors or share in the success. Any asset, whether it's a painting, a song, or an event, can be broken down into micro-ownerships, opening up new revenue streams. For the creative industry, this can mean, in concrete terms, automation of aftermarket royalties, fan engagement and community funding, and greater direct revenue for the creator. For the creative industry, this can mean, in concrete terms, automation of aftermarket royalties, fan engagement and community funding, and greater direct revenue for the creator. 4. Technology is not value-free and a critical voice is important The report reminds us that technological development is driven by the value choices we make as a society. This also applies to the cultural sector. The crypto society highlights in particular the energy consumption of Bitcoin. In the LUME project, we have noticed how students and artists in the creative sector are concerned about the ecological footprint of the blockchain and how this affects their willingness to use new technology. In addition, uncertain revenue streams and fluctuations in the crypto market are risks that cannot be ignored. New technology creates new risks, and managing them requires regulation, infrastructure stability and shared values. Web3 is not a magic wand, and it will not solve old problems on its own, but it offers alternatives. And above all, a good reason to consider what kind of models we want to build for culture and art in the coming decades. 5. Can we benefit from the cycle of “destruction and renewal”? The publication The Crypto Society helps us understand why the cycle of destruction and renewal is accelerating: technologies, geopolitical climate and cultural change are all happening at the same time. In the creative sector, this can also be an opportunity to map out new models, break away from the monopoly of technology companies, build fairer revenue models and strengthen the sovereignty of Finnish culture in the digital world. This requires national regulation, tax clarity, brave experimenters and new web3 literacy for the cultural sector. Producers, managers and artists need expertise so that we can implement the tools that really benefit creators. Finally The Crypto Society report shows that the digital age and change is not just about technology, but about power, ownership and values. That is why the cultural sector has a special role: the ability to imagine, test and question existing models. Web3 and decentralized technologies are not a ready-made solution. They alone will not fix old structures, and they do not fit all needs. But they open up space for alternatives such as fairer distribution methods, new revenue models and community ownership, which traditional platforms never made possible. Change is inevitable, but its direction can be influenced. If we know how to combine the possibilities of technology with the cultural sector's own values ​​and expertise, the Finnish creative sector can move from an adaptor to an active trendsetter in the next phase of a digitalizing society. Marja Konttinen works as an expert at Metropolia in the LUME project, co-funded by the European Union, which focuses on researching new technologies and revenue models in the creative sector. References Eriksson, Taina et al.: Krypton yhteiskunta. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 3/2025. https://www.eduskunta.fi/FI/valiokunnat/tulevaisuusvaliokunta/julkaisut/Sivut/krypton-yhteiskunta.aspx Halonen, Katri & Hero, Laura-Maija (toim.): Luovat web3-ajassa – Unelmia, haasteita ja ansaintamahdollisuuksia (2023). https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/804590/2023%20Taito%20116%20Luovat%20web3-ajassa.pdf

Are you ready for the Web3 world? Meeting of the digital generations in the cultural sector

 http://Iäkäs%20nainen%20ja%20teini-ikäinen%20nuori%20mies%20tietokoneen%20äärellä
22.5.2025 LUME
Some of us will remember the time when theater tickets were bought at the box office with cash and movies were rented on VHS tapes. For others, TikTok videos and Netflix marathons have been part of everyday life since they were young. The digital divide between generations is visible in many everyday situations: one colleague still prints out emails to read, while a younger team member wonders why information isn’t retrieved from the cloud on a mobile device here and now. In the same workshop, there may be both a digitally savvy young person and a more experienced veteran who remembers a world without the internet. So it’s no wonder that views on the possibilities of new technology can differ. In this blog post, I reflect on how different generations think digitally – and how you could update your own thinking by recognizing these differences Digital worlds of different generations – from analog childhood to the Web3 era Generations have surprisingly different attitudes towards technology. In her book Ihminen 2030: Ihmislähtöisyyden uusi aika (Human 2030: The New Age of Human Orientation), Titta Vaulos (2024) examines different development trends and also considers the digital divides of generations. The technological generational divide – that is, which digital generation you belong to – can have a significant impact on how we relate to the new internet, Web3, and, for example, data sharing or digital ownership. Finnish generations have been defined slightly differently in different publications, so I will continue along the same lines, from a technology perspective: Baby boomers (1945-1960) are known as the large age group that began their working lives without a computer and still remember the widespread use of color television in Finland. They enjoy watching TV, also read printed newspapers, and many can best be found on social media on Facebook. Generation X (1961-1980) prefers to shop in brick-and-mortar stores, but also enjoys the ease of online shopping. They are like bridge builders in the digital world between the analog and digital worlds. Millennials, or Generation Y (1981-1997), have been introduced to the digital world early on: many millennials remember a crackling modem and their first cell phone from their childhood. Now they are creating on social media like a fish in water and are among the first to test innovations. Generation Z (1998-2010), also called the swipe generation, is a completely digital generation. Generation Z youth have grown up surrounded by technology and do not know the world before smartphones and the internet. For the global Generation Z, the internet is part of everyday reality: if a product is not available online, it does not exist. Alpha Generation Alpha (2010–2025) is growing up amidst smart devices, voice control and algorithm-driven content. Their digital world is increasingly built on artificial intelligence and personalized data. Alphas don’t just use technology – they converse with it. Although these generational definitions are inevitably generalizations, they help us to understand phenomena. Still, an individual's attitude, curiosity and experience are more decisive than the year of birth. There are seniors who master the secrets of 3D modeling, and young people who struggle with sending an attachment. Sitra's (2022) digital profile test offers an excellent tool for introspection. It measures information, attitudes and ways of acting in a digital environment – and as a result, you get a digital user profile from among nine types. Web3 challenges all generations – perhaps the alphas least of them all Common to all current adult generations is growing up in Web1 and Web2 environments. Web3, a new kind of internet, challenges our previous ways of thinking about digital. It is based on decentralized technologies such as blockchains, cryptocurrencies and NFTs. While these terms may sound foreign to younger generations, their attitude is often more curious and fearless. They have already used virtual currencies in games and built their identities as avatars. Even if they don't understand everything technically, their mindset is flexible. This doesn't mean that every veteran in the cultural sector should start their own crypto project - but it does mean that it's worth updating your thinking. The younger generation doesn't make such a sharp distinction between the online and the real world. For them, Web3 is a natural continuation. What does Web3 look like in the cultural sector? In the cultural arena, Web3 may mean that audiences expect more participatory experiences: for example, the ability to influence the course of a performance or own a digital collectible that has value in the community. Young people may consider NFTs as valuable as physical fan merchandise. Three ways to bridge the digital generation gap: Talk across generations. Ask your younger colleague, for example, “What do you think about this NFT thing?” and listen with an open mind. Maybe you’ll end up comparing ideas over a cup of tea – and you’ll both learn something new. Try something new. When you come across a new tool, don’t first think “I can’t do this”. Click, try it and be amazed. Create an account on a Web3 service or follow a discussion on the topic. Curiosity is the best digital literacy. Use everyday metaphors. If NFT seems difficult to understand, think of it like a print from a fine art print: a limited, unique piece, but digital. Analogies help you visualize new technology through familiar things. In the midst of all this technology, the human being is still at the center – regardless of age (Vaulos 2024). Generational differences in digital thinking are not obstacles, but opportunities to build bridges. This ability to empathize is already strong in the cultural sector – now it is also needed in understanding technology. So, dare to update your thinking, try something new, and jump in to build bridges between generations. The next creative breakthrough may be waiting right where tradition and new technology meet. And best of all, no one is left alone in this development: together we can ensure that the new internet is equally our internet. Sources DNA (2024). Digitaalinen elämä 2024 tutkimus. https://corporate.dna.fi/documents/94506/11594975/DNA%20Digitaalinen%20elämä%202024_open_päivitetty.pdf/ Kanervo, R. & Soikkeli, E. (2923). Digitaidot – uhka vai mahdollisuus? Laurea Journal 1.3.2023. https://journal.laurea.fi/digitaidot-uhka-vai-mahdollisuus/ Kurio Social media agency (2023). Gen.ALPHA. Meet the Lardest & Wealthiest Generation in History. Simy Alliance. https://samy.com/en/insights/en-landing-page-gen-alpha/ Sitra (2022).  Digiprofiilitesti – digiprofiilit ja vinkkejä. Sitra. https://digiprofiilitesti.sitra.fi/ Suomen Tiedeakatemia. (2022). Digitaalisen median vaikutukset lapsiin, nuoriin ja ikäihmisiin. https://acadsci.fi/tiedeakatemian-julkaisut/sofi-hankkeen-julkaisut/digitaalisen-median-vaikutukset-lapsiin-nuoriin-ja-ikaihmisiin/ Vaulos , T. (2024). Ihminen 2030: Ihmislähtöisyyden aika.  Alma Insights.

Fan 3.0 – From passive consumer to active owner
17.4.2025 LUME
Web3 technologies offer fans new ways to participate in the careers of their favorite artists, not only as consumers but also as active actors and investors. In this blog, I will examine how fans can leverage the opportunities offered by Web3 to become involved in artists' decision-making, participate in the financing of works, and receive a share of the artist's earnings in return for their input. Active time of micropayments Traditional music streaming services like Spotify act as intermediaries between artists and listeners, often meaning that artists only receive a fraction of the revenue. Web3 technologies offer the opportunity to bypass these intermediaries and allow fans to pay artists directly in micropayments for each listen using smart contracts. For example, Snoop Dogg has taken his production to the TuneFM streaming service, where fans pay directly to the artist for listening. The fee is 10-100 times higher than Spotify's fees (Dalugdug 2024). In addition, the range of services is significantly wider than on a traditional streaming platform. For example, TuneFM offers fans unique benefits and experiences, such as backstage access, meetings with artists, VIP packages, merchandise products, video calls, and limited access to fan clubs and group chats with the artist, where news and behind-the-scenes content are shared. (Dalugdug 2024.) Digital ownership opens access to the artist's world Virtual communities of the new internet DAOs: (Decentralized Autonomous Organizations) are decentralized communities where members can collectively make decisions and manage shared resources. They could be compared to a group of friends who make decisions together without a designated leader, using rules that everyone has agreed on in advance. In the context of this blog, the common interest of that group is the creator of creative content. As a shared DAO for fans, they can, for example, manage a shared fan fund to raise funds for joint projects or financially support creators of creative content. Such activities can be found, for example, in The Sphere DAO, which brings together theorists, artists, and those interested in technology. The Sphere community publishes original works that have been edited into digital entities and placed in the Metagallery for further development by other artists. Fans can financially support the creators of these original works, and when a certain level of funding is reached, rewards are offered for creating new versions. Through this, many artists have found a new life with the support of the community. (https://www.thesphere.as/ ) ​Audius offers fans the opportunity to invest directly in their favorite artists by acquiring and staking tokens on the platform. This not only supports the artists’ work, but also gives fans a say in the development of the platform. The platform features major electronic music names such as Skrillex and deadmau5, who distribute their music directly to fans without traditional intermediaries. (Audius.) The right of fans to participate in decisions changes the dynamic between the fan and the content creator. For example, fans can plan and implement marketing activities to increase the artist's visibility or influence, for example, where the artist performs, what kind of fan products are released, or in which direction the content creator's style develops. By owning these tokens, fans are no longer just consumers, but become part of the artist's decision-making process (Pools 2023). Becoming a partner For example, Snoop Dogg has released an NFT-formatted mixtape that encourages fans to remix his songs. This allows fans to participate in the creative process and potentially earn revenue from their own versions while sharing a portion of the revenue with Snoop Dogg. (Gottsegen, 2023). Another example is Canadian singer Grimes, who found her singing voice widely exploited by deepfakes. Feeling powerless to combat the phenomenon, she decided to instead release a better version of the deepfake and take a share of the revenue. Grimes launched a platform called Elf.Tech, which allows fans to use her voice in their own songs. Grimes shares the revenue with the creator of the new song in half. (Ross, 2023.)​ These examples demonstrate how Web3 technology enables fans to participate in artists' creative work and financial success, shifting traditional fan culture towards a more active and inclusive direction. Investing with love, but with consideration ​Web3 technology opens up new opportunities for fans to participate in and even invest in the projects of their favorite artists. However, it is important to approach these opportunities thoughtfully and with an awareness of the potential risks.​ One significant risk is emotional investing. Fans may make investments primarily for emotional reasons without thorough consideration, which can lead to financial losses. It is important to remember that while the emotional connection to an artist is strong, investment decisions should be based on careful analysis and an understanding of the potential risks. It is also important to carefully research the background, team, and goals of each project before making an investment decision. For example, clearly defined goals, open communication, and an active community are hallmarks of a trustworthy project. It is also good to keep in mind that the NFT and cryptocurrency markets can be very volatile, and the value of investments can fluctuate greatly in a short period of time. This can significantly affect the returns and value of investments. Therefore, it is recommended to invest only in assets that you are prepared to bear the potential loss of, and to keep a long-term perspective in mind when investing (see fiksukuluttaja.fi; sijoittajablogi.fi). Taking these factors into account will help fans make more informed decisions and reduce potential risks in their Web3 investments. In any case, the new internet seems to usher in an era where fans, in addition to their role as content consumers, have the opportunity to be active members of the community, influencing, supporting, and directly connecting with their favorite artists. This shift creates new opportunities for deeper and more meaningful interactions.​ Towards a new kind of fan investor culture While Web3 brings new challenges, it also offers the opportunity for a deeper, more inclusive, and more meaningful relationship between artists and fans. With technology, fans can be more than listeners or viewers – they can be influencers, supporters, community builders, and even participants in the creative process. New times require new thinking, but also the courage to experiment. By keeping in mind the principles of openness, consideration, and community, we can build a fan culture where the love of art is not just a private experience but a shared force. Fans 3.0 don’t just follow – they also create. And therein lies the power of the new generation of fan relationships. Sources Amplify (2024). AmplifyWorld Partners with Open Format to Successfully Reward Fans and Create Meaningful Artist-fan Communities. AmplifyWorld 10.12.2024. https://amplifyyou.amplify.link/category/fan-engagement/  Audius. https://audius.co/ Luettu 10.4.2025. Dalugdug, M. (2024). Web3 and ‘superfan’ platform Tune.FM raises $20m from LDA Capital.    Music Business Worldwide 15.1.2024.  https://www.musicbusinessworldwide.com/tune-fm-raises-20m-from-lda-capital/?utm_source=chatgpt.com Fiksukuluttaja.fi (2025). Sijoittamisen riskit ja riskienhallinta: Kattava infopaketti 2025. https://fiksukuluttaja.fi/sijoittaminen/riskit/?utm_source=chatgpt.com Gottsegen, W. (2023). Snoop Dogg's NFT Mixtape Invites Remixes. Does It Authorize Them? Coin Desk 11.3.2023. https://www.coindesk.com/layer2/2022/03/02/snoop-doggs-nft-mixtape-invites-remixes-does-it-authorize-them?utm_source=chatgpt.com Pools (2023). Crafting Immersive Fan Experiences: NFTs and Fan Tokens in Practice. Medium 7.8.2023. https://medium.com/@P00LS/crafting-immersive-fan-experiences-nfts-and-fan-tokens-in-practice-8222a8aecd47 Ross, G. (2023). ​Grimes launches new software to mimic her voice, offers 50% royalties. Mixmag international news 5.5.2023. https://mixmag.net/read/grimes-software-elftech-mimic-voice-percent-royalties-news?utm_source=chatgpt.com Sijoittaja blogi . https://sijoitusblogi.fi/sanasto/kryptovaluutta-selitetty-sijoittamisen-hyodyt-ja-haitat/?utm_source=chatgpt.com The Sphere. https://www.thesphere.as/ Luettu 10.4.2025.  

Posts from other blogs that might interest you

Tieteisfiktiivisiä pohdintoja terveydenhuollosta – osa 1/2
11.10.2023 Sotemuotoilijat
Tulevaisuutta kuvaavat tieteisfiktiot ovat kuuluneet arkeemme kautta aikojen. On vähintäänkin herkullista pohtia tulevaisuutta ja kuvitella sen rajatonta potentiaalia. Terveydenhuollon tilannetta taaksepäin tarkastellessa vaikuttaa siltä, että moni aiemmin mahdottomalta tuntunut idea on tänä päivänä käytössä, kuten robottiavusteiset toimenpiteet, potilaan kotiin vietävät etäpalvelut tai esimerkiksi kipupotilaille kohdennetut virtuaaliset todellisuudet. Huomionarvoista tieteisfiktiivisissä pohdinnoissa on se, että ne heijastelevat tieteellistä ja teknologista ymmärrystä ja ovat näin ollen oman aikansa spekulatiivisia tulkintoja. Tämän kaksiosaisen tekstikokonaisuuden ensimmäisessä osassa tarkastelen terveydenhuollon nykytilannetta tieteisfiktioihin ja tieteelliseen tutkimukseen perustuen. Seuraavassa osassa visioin tulevaa futuristisessa hengessä. Toteutuneita tieteisfiktioita Tieteiskirjallisuus on varsinaisesti alkanut kehittyä 1800-luvulla, ja tulevaisuuden terveydenhuolto on ollut yksi sen monista aiheista. Näissä fiktioissa on kuviteltu esimerkiksi seuraavien asioiden toteutuvan kaukaisessa tulevaisuudessa: eliniän merkittävä piteneminen suhteessa sen ajan odotteeseen, joka oli noin 40–50 vuotta lääketieteellisten laitteiden ja koneiden kehittyminen diagnostiikan ja hoidon tueksi, esimerkkinä sädehoito, joka on kehitetty 1900-luvun alkupuolella uudenlaiset lääkkeet, joista esimerkiksi ensimmäiset antibiootit on otettu käyttöön 1940-luvulla. Näiden kuvitelmien toteutumisen jälkeen terveydenhuollossa on nähty kiihtyvää teknologista kehitystä, jonka ansioista potilaiden hoito ja hoiva ovat nykypäivänä huipputasoa. Tähän omalta osaltaan ovat vaikuttaneet ainakin seuraavat teknologiset innovaatiot. Virtuaaliset konsultaatiot ja etäohjattavat yhteysrobotit Historia on kuvannut tilanteita lääketieteestä, joissa potilaan sairauksia diagnostisoidaan ja hoidetaan etäratkaisujen avulla. Nykyään etälääketiede1, virtuaaliset terveyskonsultaatiot2 ja etäohjattavat (telepresence) yhteysrobotit3,4 ovat laajasti terveydenhuollon toimijoiden käytössä. Hoidon ja hoivan monipuoliset mahdollisuudet vievät lääketieteelliset palvelut potilaiden kotiin ja mahdollistavat toimimisen esimerkiksi pitkien välimatkojen päästä tai haastavien terveystilanteiden, kuten pandemioiden aikana. Etäohjattavien yhteysrobottien (kuva 1) avulla ikäihmisiin voidaan olla yhteydessä tuttujen henkilöiden toimesta ympäröivistä olosuhteista huolimatta5. Kuva 1. Etäohjattava yhteysrobotti, Webot2. Sensorit, puettavat teknologiat ja erilaiset älykkäät seurantalaitteet Laitteet, jotka seuraavat ihmisen toimintaa ja elintoimintoja, ovat laajasti arkipäivää. Kuluttajakäyttöön tarkoitettuja sensoreita, mittareita ja älykkäitä kelloja on markkinoilla sadoittain. Niiden avulla monet ovat tottuneet seuraamaan esimerkiksi päivän aikaista aktiivisuutta, askeleita, unta tai palautumiseen liitettyjä arvoja. Myös työ-, hoiva- ja arkikäytössä puettavilla teknologioilla on suuri rooli ja erilaisten sensoreiden avulla voidaankin seurata esimerkiksi kaatumista, lämpökuormitusta, ilmanlaadun muutoksia, lämpötilaa tai liikettä.6 Lisäksi erilaisilla lääkinnällisillä laitteilla voidaan reaaliajassa etäseuranta esimerkiksi sydäntauti-7 tai Parkinson potilaiden tilaa8. Robottiavusteiset toimenpiteet Ajatus leikkaussaleissa toimenpiteitä suorittavista roboteista on edelleen osin tieteisfiktiivistä, joskin robottiavusteiset toimenpiteet ovat yleisiä monilla kirurgian eri osa-alueilla, kuten urologiassa, gynekologiassa ja yleiskirurgiassa9.  Ensimmäiset robottiavusteiset toimenpiteet on tehty 1980-luvulla10, mistä lähtien välineistön teknologinen kehitys on ollut nopeaa. Tällä hetkellä teknologia mahdollistaa esimerkiksi ihmiskäsien liikelaajuuden ylittämisen, josta on hyötyä erityisesti ahtaissa paikoissa tapahtuvissa toimenpiteissä.  Robottiavusteisen kirurgian etuina ovat esimerkiksi pienemmät leikkaushaavat, potilaiden nopeampi toipuminen, lyhyempi sairaalassaoloaika, vähäisemmät haittavaikutukset11 ja vähäisempi uusintaleikkausten tarve12. Bioniset raajaproteesit Kuvaukset menetettyjen raajojen korvaamisesta edistyneillä mekaanisilla tai robottimaisilla varaosilla on toistunut tieteiskirjallisuudessa kautta aikojen. Bioniset proteesit ovat elektroniikkaa ja tietotekniikkaa sisältäviä keinotekoisia raajoja, joita nykyään voidaan perinteisten valmistustapojen lisäksi myös 3D-tulostaa13. Bionisia proteeseja (kuva 2) voidaan ohjata esimerkiksi lihasten supistusvoimaa ja erilaisia sensoreita hyödyntämällä, tavallisista mekaanisesti liikkuvista proteeseista poiketen. Kuva 2. Bioninen käsiproteesi. Laajennetut todellisuudet ja metaversumit Tuoreinta osuutta toteutuneista tieteisfiktioista näyttelevät laajennetut ja yhdistetyt todellisuudet ja metaversumit, joissa todellisuus ja virtuaalinen maailma yhdistyvät. Teknisesti tähän kokonaisuuteen kuuluvat lisätty todellisuus (augmented reality, AR), virtuaalitodellisuus (virtual reality, VR) ja yhdistetty todellisuus (mixed reality, MR). Esimerkiksi virtuaalitodellisuuden avulla on helpotettu syöpäpotilaiden kipuja14 ja hoidettu ahdistuneisuushäiriöistä kärsiviä potilaita15. Jo käytössä olevien yhdistettyjen todellisuuksien lisäksi kiinnostusta herättävät 3D-virtuaalimaailmat ja metaversumit, joilla tarkoitetaan “maailmoja maailmassa”. Näissä digitaalisissa ympäristöissä terveydenhuollon henkilöstö ja potilaat voivat toimia avattarien eli virtuaalisten hahmojen tai hologrammien eli lasersäteen avulla luotujen 3D-kuvien välityksellä (kuva 3). Tällä hetkellä metaversumeja hyödynnetään esimerkiksi, ikääntyvien16, mielenterveyspotilaiden17 ja autistien hoidossa18.   Kuva 3. Erilaisia toimijoita metaversumissa: ihminen, 2 virtuaalista hahmoa ja hologrammi. Näiden esimerkkien avulla voidaan ajatella tieteisfiktioiden toimineen inspiraationa monille terveydenhuollon innovaatioille. Esimerkkeihin liitetyn tutkimustiedon perusteella nähdään, että moni alun perin utopistiseltakin vaikuttanut idea on kehittynyt todellisuudessa toimivaksi ratkaisuiksi. Vain aika näyttää, mihin terveydenhuoltomme voikaan teknisesti kehittyä. Erityisesti sitä pohdin seuraavassa tekstissä, "Futuristisia tulevaisuuskuvia terveydenhuollosta- osa 2/2". Vuonna 2050 terveydenhuolto ei ole enää pelkästään sairauksien hoitoa, vaan se on muuttunut ennakoivaksi ja yksilölliseksi kokemukseksi. Älykkäät implantit seuraavat jatkuvasti terveytemme tilaa ja ennakoivat mahdolliset ongelmat ennen kuin ne edes ilmaantuvat. Genomitiedon avulla luodaan räätälöityjä hoitosuunnitelmia, jotka perustuvat jokaisen yksilön ainutlaatuiseen perimään.  Tulevaisuuden terveydenhuolto on saavutettavissa kaikille, ja sen tavoitteena on pitkä ja terve elämä jokaiselle planeetan asukkaalle. 19   Kirjoittaja Mari Virtanen on terveystieteilijä, yliopettaja (TtT) ja tutkintovastaava tutkinto-ohjelmassa Digitaalisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kliininen asiantuntija (YAMK). Hän on kiinnostunut sotepalvelujen innovatiivisesta kehittämisestä, hyvinvointialueiden digitalisaatiosta, uusien palveluratkaisujen muotoilusta ja digitaalisen potilasohjauksen rajattomista mahdollisuuksista. Näiden teemojen parissa hän opettaa ja tekee laajasti tutkimusta ja kehittämistyötä.       Lähteet 1 Jang-Jaccard, J., Nepal, S., Celler, B. & Yan, B. (2016). WebRTC-based video conferencing service for telehealth. Computing, 98:169–193. 2 Ghatak, S., Chakraborty, S., Goswami, RD. & Paul, H. (2022). Metaverse and its Impact in Healthcare. Proceedings of the 4th Virtual International Conference Path to a Knowledge Society- Managing Risks and Innovation. PaKSoM. ﷟ 3 Naseer, F., Khan, MN. & Altalbe, A. (2023). Telepresence Robot with DRL Assisted Delay Compensation in IoT-Enabled Sustainable Healthcare Environment. Sustainability, 15:4. 4 Altalbe, A., Khan, M.N., Tahir, M. & Shahzad, A. (2023). Orientation Control Design of a Telepresence Robot: An Experimental Verification in Healthcare System. Applied Sciences, 13, 6827. 5 Koceski, S. & Koceska, N. (2016). Evaluation of an Assistive Telepresence Robot for Elderly Healthcare. Journal of Medical Systems, 40, 121. 6 Lyly, J. (2018). Nyt tulevat älyvaatteet. Motiivilehti 20.11.2018 7 Kwun, J.-S., Lee, J. H., Park, B. E., et al. (2023). Diagnostic Value of a Wearable Continuous Electrocardiogram Monitoring Device (AT-Patch) for New-Onset Atrial Fibrillation in High-Risk Patients: Prospective Cohort Study. J Med Internet Res, 25: e45760. 8 Tam, W., Alajlani, M. & Abd-alrazaq, A. (2023.) An Exploration of Wearable Device Features Used in UK Hospital Parkinson Disease Care: Scoping Review. J Med Internet Res, 25:e42950. 9 Park, S. J., Lee, E. J., Kim, S. I., et al. (2020). Clinical Desire for an Artificial Intelligence–Based Surgical Assistant System: Electronic Survey–Based Study. JMIR Med Inform, 8(5): e17647. 10 Pugin, F., Bucher, P. & Morel, P. (2011.) History of robotic surgery: From AESOP® and ZEUS® to da Vinci®. Journal of Visceral Surgery, 148(5): e3-e8. 11 Terveyskylä. fi. Tietoa robottiavusteisesta leikkauksesta. 1.12.2021. 12 Niiranen, P. (2022.) KYS aloitti robottiavusteiset tekonivelleikkaukset – robotti herättää kirurgien keskuudessa myös ristiriitoja. Yle 15.9.2022. 13 Koprnický, J., Najman, P. & Šafka, J. (2017.) 3D printed bionic prosthetic hands. IEEE International Workshop of Electronics, Control, Measurement, Signals and their Application to Mechatronics (ECMSM), Donostia, Spain. 14 Violanti, D., Mete, M., Morris, A. & Groninger, H. (2023.) Virtual Reality for Pain Management in Inpatients with Cancer: A Randomized Controlled Trial. Journal of Pain and Symptom Management, 65(5): e672. 15 Carl, E., Stein, AT., Levihn-Coon, A. et al. (2019.) Virtual reality exposure therapy for anxiety and related disorders: A meta-analysis of randomized controlled trials. Journal of Anxiety Disorders, 61: 27-36. 16 Shu, S. & Woo, B. (2023.) Pioneering the Metaverse: The Role of the Metaverse in an Aging Population. JMIR Aging, 6:e40582. 17 Ezawa, I., Hollon, S. & Robinson, N. (2023.) Examining Predictors of Depression and Anxiety Symptom Change in Cognitive Behavioral Immersion: Observational Study. JMIR Mental Health, 10:e42377. 18  Lee, JH., Lee, TS., Kee SW. et al. (2022.) Development and Application of a Metaverse-Based Social Skills Training Program for Children With Autism Spectrum Disorder to Improve Social Interaction: Protocol for a Randomized Controlled Trial. JMIR Research Protocols, 11(6):e35960 19 Open AI. (2023.) ChatGPT-3.5, suuri kielimalli. Viitattu 2.10.2023. https://chat.openai.com/

Mentorointi oman toiminnan kehittämisen ja resilienssin työkaluksi luovilla aloilla

 Lähes valkoisen vaaleassa huoneessa kaksi naista istuu työpöydän äärellä neuvottelemassa, pöydällä heidän edessään on avoinna oleva kannettava tietokone ja kahvikuppeja.
14.4.2022 Tikissä
Luovien alojen ammattilaiset ovat olleet koronapandemian seurauksena kovan paineen alla jo reilut kaksi vuotta. Pandemia heitti luovien alojen ylle synkän varjon. Yhteiskunta on juuri avattu, mutta luovilla aloilla mikään ei ole enää entisensä. Luovat alat ovat kärsineet pandemiasta erityisesti siksi, että taito ja keinot suojautua taloudellisilta iskuilta ja resilienssi ovat olleet riittämättömiä. Tämän blogimerkinnän tavoitteena on tarkastella käytännön kokemuksia mentoroinnista luovien alojen ammattilaisten parissa. Mentorointi on tavoitteellista toimintaa Mentorointi on luottamuksellinen yhteistyösuhde, jonka tavoitteena on aktorin (mentoroitavan) oivalluttaminen: hänen ammatillisen kasvunsa tukeminen ja toimijuuden edistäminen. Mentorointi on aitoa kohtaamista, jossa aktorin tavoitteet ja voimavarat tehdään näkyviksi samalla kun näkökulmia laajennetaan. Mentoroinnin avartavassa dialogissa on mahdollisuus löytää uusia tapoja ajatella, tuntea ja toimia. Mentorointi edellyttää niin aktorilta kuin mentorilta sitoutumista, kehittymislähtöisyyttä ja tulevaisuussuuntautuneisuutta. Mentorointi perustuu aktorin tavoitteisiin ja tarpeisiin. Mentorilta edellytetään kuuntelemisen taitoa. Mentori toimii aktorin tukijana ja opastajana neuvoen ja jakaen omaa ymmärrystään ja kokemuksia. Mentori toimii aktorin peilinä oivalluttaen ja tukien aktorin omaa oppimis- ja ratkaisuprosessia, itseohjautuvuutta ja oman työn johtamista. Mentoroinnin tavoitteena on antaa aktorille, eli tässä tapauksessa luovan alan ammatinharjoittajalle, työkaluja: uudenlaiseen ajatteluun ja jopa näkökulman vaihtamiseen, oman energian säätelyyn ja voimavaraistumiseen, resilienssin vahvistamiseen ja piilevän potentiaalin löytymiseen, sekä itsensä johtamiseen ja itseohjautuvuuteen. Mentoroinnin keskiössä on tarjota aktorille kokemus kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisesta. Mentorointi on kuitenkin aina erityislaatuinen, tavoitteellinen ja tietyissä rajoissa toteutuva vuorovaikutus- ja yhteistyösuhde. Hyvä yhteistyösuhde ennustaa mentoroinnin tuloksellisuutta. Vuorovaikutteisuus tarkoittaa, että myös mentorin itsehavainnoinnin ja mentoroinnin menetelmien laadun on mahdollisuus ja tarkoitus kehittyä koko ajan. Tässä nyt toistoa siihen mitä yllä lisäsin mentorista ja aktorista. Koronakurimus luovilla aloilla Opetus- ja kulttuuriministeriön tammikuussa 2021 toteuttaman kyselyn mukaan luovilla aloilla toimivista henkilövastaajista: 93 % kertoi työtilaisuuksien ja toimeksiantojen vähentyneen tai peruuntuneen, 88 % arvioi toimeentulonsa heikentyneen, 44 % vastaajista kertoi myös uusista työtilaisuuksista, 63 % kertoi myynnin vähenemisestä vuonna 2020. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskuksen Cuporen huhtikuussa 2021 julkaisemasta taiteen ja kulttuurin barometristä koskien vuotta 2020 ilmeni, että reilu kymmenesosa (13 %) kyselyyn vastanneista taiteilijoista harkitsi ammatinvaihtoa tai on vaihtanut ammattia koronasta johtuen, freelancereista viidennes (21 %) oli harkinnut ammatinvaihtoa tai vaihtanut ammattia. Barometri osoitti taiteilijoiden uskon tulevaisuuteen olevan koetuksella: ala koetaan kriisiherkäksi ja toimeentulon sekä rahoituksen rakenteet huteriksi. Barometrin mukaan yhteistyökumppaneiden, kollegoiden ja taiteen ostajien tapaaminen, oman taiteen promoaminen ja residenssitoiminta on vaikeutunut. Liikkumis- ja kokoontumisrajoitukset ovat ensiksikin vaikeuttaneet yleisön kohtaamista ja toiseksi vähentäneet yleisömääriä järjestetyissä tilaisuuksissa. Barometrin mukaan jonkin verran tuotiin esiin korona-ajan vuoksi luotuja uusia toiminnan muotoja, uusien näkökulmien löytämistä ja oman tilanteen yleistä pohtimista. Joillekin korona-aika on myös avannut mahdollisuuden keskittyä taiteelliseen työskentelyyn ja oman taiteen tekemiseen. Toipuminen pandemiasta ja elinvoiman vilkastuttaminen kriisirahoituksella Tavoitteellinen luovien alojen ammattilaisten ja yrittäjien mentorointi Uudellamaalla pääsi toden teolla vauhtiin syksyllä 2021 Eevi -hankkeen toiminnan puitteissa, johon haki mukaan lähes 70 luovilla aloilla toimivaa ammattilaista tai yrittäjää. Hakijoista lähes kaikki toimivat kevytyrittäjinä tai toiminimellä. He edustavat laajasti luovia aloja kuten musiikki, muotoilu, valokuvaus ja audiovisuaaliset alat, kuvitus ja grafiikka, kuvataide. Hankkeen osallistujien suurimmat toiveet olivat hakemusvaiheessa tehdyn kyselyn mukaan: uudet verkostot ja yhteistyökumppanit, palveluiden ja tuotteiden yhteiskehittäminen. apua asiakkaiden tavoittamiseen ja markkinointiin, apua oman osaamisen, brändin ja myynnin kehittämiseen. Osallistujien tarpeisiin vastaamiseksi ja tavoitteiden toteuttamiseksi hankkeessa on tuotettu mentorointia: ohjausta, valmennusta ja neuvontaa. Mentoroinnin lisäksi hankkeessa on tuotettu webinaareja ja pienryhmäohjausta. Mentorointiprosessi ja sen ohjaaminen Mentorointi päätettiin toteuttaa Eevin Ohjaamo-toimintalinjassa. Ohjaamossa painotus on henkilökohtaisessa mentoroinnissa. Mentoroinnin tavoitteena edistetään osallistujien toiminnan elpymistä, liiketoimintaosaamista ja annetaan tukea ja apua osallistujan tarvitsemiin ja hänen itsensä sanoittamiin haasteisiin omalla ammatillisella uralla. Minulla oli mentoroitavana yhdeksän Eevi-hankkeeseen osallistunutta ammattilaista musiikin, muotoilun, valokuvauksen, kuvataiteen ja grafiikan aloilta. Heitä yhdisti pandemian aiheuttama oman ammatin harjoittamisen mahdollisuuksien kariutuminen. Seurauksena on ollut eristäytymistä ja taloudellisia vaikeuksia. Tämä on osaltaan johtanut oman ammatti-identiteetin murtumiseen ja kyseenalaistamiseen sekä näköalattomuuteen. Katkelmia osallistujien tilannekuvauksista ennen mentorointia: Itsensä ja oman työn johtaminen on ollut vaikeampaa, kun on nähnyt vähemmän ihmisiä. Korona-aika on vienyt voiman ja jaksamisen. On ollut hankala uskoa tulevaisuuteen. Monet projektit tuntuvat kaatuvan kerta toisensa jälkeen koronan aiheuttamiin peruutuksiin. Kaipaan uusia ideoita urani kehittämiseen jatkuvan epävarmuuden keskellä. Olen kompensoinut koronan vuoksi heikkoa työtilannetta opetustöillä. Toivon osaamiseni ja tulevaisuuteni kirkastamista. Mitä mentoroinneissa tapahtui? Mentorointikeskustelut perustuivat luottamuksellisuuteen, sitoutumiseen, turvallisuuteen ja avoimuuteen. Mentorointikertoja oli varattu kullekin aktorille kolme 90 minuutin tapaamista. Tapaamiset toteutuivat henkilökohtaisesti läsnä Metropolia Ammattikorkeakoulun luovalla Arabian kampuksella. Yhden aktorin osalta kaikki tapaamiset toteutettiin Zoom-sovelluksen välityksellä. Mentorointi toteutettiin yksilömentorointina: näin luottamuksen ja turvallisuuden tunteiden herättäminen, rehellinen vuorovaikutus ja yhteinen hyväntahtoisuus onnistui suotuisammin. Mentoroinnissa oli läsnä vankka kehittymisnäkökulma, sillä tavoitteena oli tarjota aktorille eri menetelmin toteutettu oivaltamisen tila, jonka avulla ja kautta aktori säilyttäisi uskon omaan osaamiseensa, itsensä johtamiseen ja tulevaisuuteen. Mentoroinnissa etsimme yhdessä aktorin kanssa hänen vahvuuksiaan, onnistumisen kokemuksia, osaamista ja voimavaroja. Seuraavassa pelkistetty kuvaus mentoroinnin kulusta. Sisältö ja eteneminen vaihtelivat aktorin tarpeiden, tavoitteiden ja toiveiden mukaisesti. Ensimmäinen tapaaminen Ensimmäisen mentorointikerran tavoitteena oli oivalluttaa ja auttaa aktoria järjestelemään päänsisäistä koronapandemian aiheuttamaa sekamelskaa. Aktori kuvasi sanallistamalla, piirtämällä tai maalaamalla rehellisesti tunteita ja iloja sekä huolia ja murheita, jotka ovat tällä hetkellä läsnä hänen elämässään. Hän arvioi, miten ajankäyttö jakautuu ja mille pitäisi antaa enemmän aikaa. Aktori pohti myös niitä asioita, jotka eivät tällä hetkellä ole läsnä hänen elämässään, mutta joiden hän toivoisi olevan osa elämäänsä. Toisaalta hän pohti asioita, joihin halusi muutosta sekä mitkä asiat ovat sellaisia, joiden haluaa jatkuvan. Ensimmäisen tapaamisen vaiheet: Esittelyt ja vapaa keskustelu: ovatko asiat muuttuneet aktorin lähtötilanteesta? Miten aktori on selviytynyt tähän asti? Aktorin toiveet: mitä sellaista mentoroinnissa pitäisi tapahtua, joka inspiroisi aktoria oman henkilökohtaisen ja ammatillisen potentiaalin osuvampaan hyödyntämiseen, kehittymiseen ja resilienssin vahvistumiseen nyt ja tulevaisuudessa. Tavoiteasteikon asettaminen: mietimme yhdessä niitä askelmia, vaikka vain ihan pienen pieniä, joita lähteä ottamaan kohti omaa tavoitetta ja hyvinvointia. Aktorin kotitehtävä: omien vahvuuksien ja arvojen tarkastelu sekä oman alan esikuvien benchmarkkaaminen. Tehtävän sai halutessaan esitellä seuraavalla kerralla. Tarkoituksena oli tehtävien avulla vastuuttaa ja kannustaa aktori konkreettiseen toimintaan. Toinen tapaaminen Aluksi vaihdettiin kuulumiset siitä miten aktorin yksilöllinen tavoite on edennyt mikä toimii tällä hetkellä hyvin mitä aktori itse toivoo tältä tapaamiselta. Tavoitteena oli tämän jälkeen auttaa aktoria laajentamaan tietoisuuttaan ja näkökulmaansa. Aktori sai tapaamiskerran aikana pohtia ja tehdä näkyväksi päänsisäistä kaaostaan ja ääniään, kuten kriitikko ja syyllistäjä innostuja ja vetäytyjä Tuntemuksia sai tuoda esiin sanallisesti, piirtäen tai maalaten. Yhdessä pohdimme, olisiko jonkun ääni syytä vaientaa ja jonkun saada lisää ääntä sekä miten eri äänet toimisivat parhaiten keskenään. Tutkimme myös aktorin omaa unelmatilaa. Onko se mahdollisesti joskus ollut olemassa? Miten aktori oli onnistunut sen saavuttamisessa? Kotitehtäväksi aktori sai toimintasuunnitelman laatimisen. Avuksi annettiin runko, jota sai soveltaa mieleisekseen. Kolmas tapaaminen Viimeinen tapaamiskerta alkoi jälleen kuulumisten vaihtamisella ja keskustelulla siitä, mikä on sujunnut paremmin. Tämän jälkeen keskustelussa keskityttiin aktorin edistyminen omissa tavoitteissaan tulevaisuuden näkymät mahdollinen näkökulman vaihdos ja sen merkitys hänen ammatti-identiteetilleen ja hyvinvoinnilleen. Koska yksilölliset tavoitteet ja tarpeet vaihtelivat aktoreittain, jokainen sai myös yksilöllisiä tehtäviä. Kokemuksia ja palautetta Mentoroinnin laatu on sen tuloksellisuuteen ja onnistumiseen vaikuttava tekijä. Pyysin aktoreita antamaan palautetta niin suullisesti kuin kirjallisesti. Eräs aktoreista totesi mentorointiprosessin olleen hänelle kuin henkinen suihku. Kaikki aktorit kertoivat itsetuntemuksensa ja itsensä johtamisen lisääntyneen. Lisäksi he kokivat saaneensa uusia näkökulmia ammatinharjoittamiseen ja itselleen tärkeisiin asioihin. Aktorit kokivat mentoroinnin kohtalaisen merkityksellisenä. Oman henkilökohtaisen hyvinvoinnin kannalta kaikki aktorit pitivät mentorointia kuitenkin hyvin tärkeänä. Kaikki aktorit olivat löytäneet mentorointiprosessin aikana uusia kiinnostavia näkökulmia ja kehittämisideoita omaan työhönsä. Toimin itse luovilla aloilla ja mentorointi sekä coaching, taide- ja kirjallisuusterapeuttiset menetelmät kuuluvat osaamisalueisiini. Silti itselle vähemmän tutulta alueelta tulevien mentorointi edellytti oman mielen avoimmuutta ja joustavuutta. Mentorina tarvitsin hyvää kuuntelukykyä, aitoa välittämisestä viestimistä ja oman mentalisaatiokyvyn aktivointia. Kirjoittaja Tiina Nevanperä toimii asiantuntijana Metropolian Kulttuuripalvelut ja musiikkiin osaamisalueella. Hän on toiminut hankkeessa asiantuntijana ja mentorina keväästä 2021. Lähteet Koronapandemian vaikutukset kulttuurialalla, Valtioneuvoston julkaisuja 2020:14. Koronapandemian vaikutuksia kulttuurialalla 2020-2021: Raportti kyselyn vastauksista, Valtioneuvoston julkaisuja 2021:26 (PDF) Nevanperä Tiina, 2o21. Eevi käynnistyi luovien alojen tilannekuvalla - Uutta voimaa luoville aloille (luovatverkostot.fi) Ruutu Sirkku, 2020. Coachin työkalupakki, Alma Talent, Liettua. Taitelijat ja taiteen tekeminen kunnissa, Taiteen ja kulttuurin barometri 2020 (PDF), Cupore kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus, Cuporen verkkojulkaisuja 67, 2021. EEVI - elpyminen, elinvoima ja verkostot luovilla aloilla -hankkeessa on tuotu yhteen luovan alan korkeakoulutus, ammatinharjoittajat ja etujärjestöt: Muusikkojen liitto, Agma ry (Luovan talouden agentit ja managerit ry), Taku ry (taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö) sekä Kulttuuriosuuskunta Lilith. Hankkeen toimenpiteet tuottavat päätoteuttaja Metropolia Ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajat Raitala Music Oy ja muotoilualan asiantuntijajärjestö Ornamo. Hankkeen rahoittajana toimii Uudenmaan liitto, Uudenmaan kriisirahaston rahoituksella. https://www.luovatverkostot.fi/

Tuottajat ekologisen Web3:n toimijoina
15.3.2023 Tulevaisuuden tuottajat
Toteutin artikkelin Web3:n ekologisista haasteista VIHTA-hankkeelle (ESR). Artikkelissa pyrin tarkastelemaan kestävän kehityksen vaihtoehtoja, joihin luovan alan toimija saattaa kohdata operoidessaan Web3:n innovaatioiden parissa. Web3:lla viitataan hajautettuun online-ekosysteemiin, jonka lohkoketjupohjainen toimintaympäristö pyrkii rakentamaan tulevaisuuden internettiä ajatuksella, jossa alustojen ja palvelujen käyttäjillä olisi suurin äänioikeus niiden toiminta- ja käyttömalleista. Web3:a voidaan tarkastella ikään kuin päivitettynä versiona Web2:sta. Web2:lla viitataan tämänhetkiseen käsitykseemme internetistä ja siihen kuuluu muun muassa eri sosiaaliset mediat, kuten Facebook ja TikTok. Web3:n alle voidaan sijoittaa Web2:n tavoin tuhansittain eri käsitteitä. Artikkelissani rajasin kuitenkin aihealueen koskettamaan kolmea eri Web3:n innovaatiota, jotka ovat ajankohtaisia luovan alan toimijoille. Nämä ovat lohkoketjut, NFT:it ja metaversumit. Kulttuurituottaja voi napata haltuunsa vihreät tärpit työskennellessään näiden digitaalisten ratkaisujen parissa. Lohkoketjut ja niiden konsensusmekanismit Kulttuurituottajan kannattaa lohkoketjua valitessaan kiinnittää huomiota sen konsensusmekanismiin. Kaksi yleisintä vaihtoehtoa ovat Proof of Work (PoW) ja Proof of Stake (PoS). Ensimmäisessä vaihtoehdossa sähkönkulutus on huomattavasti suurempaa, sillä lohkoketjun validoijina toimii louhijat. Niin kutsuttuun louhimiseen vaaditaan valtavasti laskentatehoa, joka johtaa automaattisesti korkeaan energiankulutukseen louhijoiden välisen kilpailun ollessa kovaa. PoW-lohkoketjuista tunnetuin on Bitcoin. [caption id="attachment_5383" align="alignnone" width="465"] Vuotuinen energiankulutus terawattitunteina eri toimialoilla. Kuva: ethereum.org.[/caption] Proof of Stakessa, lohkoketjun validoijina ovat steikkaajat. Steikkaajilta ei vaadita laskentatehoa validoimiseen, jolloin lohkoketjun toiminta perustuu hallussa pidetyn lukitun kryptovaluutan määrään. PoS-lohkoketjuista tunnetuin on tällä hetkellä Ethereum, joka teki siirtymänsä PoW:ista PoS:en syksyllä 2022. Ethereumin suosion johdosta se on myös hyvä vaihtoehto kulttuurituottajalle, sillä energiatehokkuutensa lisäksi se tarjoaa monia käyttötarkoituksia ja -palveluita luovan alan toimijoille. Muita Proof of Stake -konsensusmekanismilla toimivia lohkoketjuja ovat muun muassa Tezos ja Cardano. NFT:it NFT, eli Non-Fungible Token on digitaalista dataa, joka elää lohkoketjun sisällä tokenina. NFT voi olla käytännössä mitä vain digitaalisessa muodossa ja sellaisen voi luoda koskettamaan omistajuutta esimerkiksi taideteoksesta, musiikista tai pääsylipusta.   NFT:eiden kohdalla ekologisen kestävyyden edistämistä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla: - Korvaako NFT jonkin fyysisen maailman esineen tai palvelun? - Kuka on NFT:in takana? - Miksi NFT on olemassa? - Missä lohkoketjussa/kauppapaikassa NFT on mintattu, eli julkaistu? Pikamuotia karttavan tuottajan tuskin kannattaa olla tekemisissä esimerkiksi tähän assosioitujen yritysten NFT:eiden kanssa, sillä raha saattaa päätyä suoraan alun perin kartettavan asian edistämiseen ja ylläpitoon. Metaversumit Kulttuurituottajat eivät ole pelkästään metaversumien käyttäjiä, vaan myös niiden toteuttajia. Virtuaalimaailmojen voidaan nähdä NFT:eiden tapaan korvaavan fyysisen maailman asioita, mutta sen toteutumiseksi jo pelkällä metaversumin rakentamisella on hintansa. Hiilidioksidipäästöjä syntyy jo muun muassa suunnittelusta, hyödynnettävästä teknologiasta ja sähkönkulutuksesta. Tuottajan olisikin osattava suosia ympäristön kannalta vähiten kuormittavia vaihtoehtoja, operoidessaan metaversumien parissa.   Ristiriitaisuuksilta ei siis vältytä, sillä onnistunut metaversumi voi parhaimillaan korvata osan esimerkiksi turhista matkusteluista tai fyysisistä tiloista, täten laskien ympäristökuormitusta. Toisaalta samaan aikaan näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, on lähes mahdotonta työskennellä täysin hiilineutraalisti nykyisessä metaversumi-kontekstissa. Suositeltavaa olisikin hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja tarkastella kehitystä pidemmällä aikatähtäimellä: Kuinka nykyistä toimimista voidaan enenevissä määrin suunnata ympäristöystävällisemmäksi ja kuinka tekemämme päätökset edesauttavat kestävämmän tulevaisuuden toteutumista? Lopuksi Kulttuurituottajan työskennellessä Web3:ssa, edellä mainittujen kohtien lisäksi on syytä kiinnittää huomiota ajankohtaiseen toimintaympäristöön. Teknologian jatkuva kehitys luo koko ajan uusia haasteita, joita tulisi pitää aktiivisesti silmällä. Ratkaisukeskeisyys ja uudenoppiminen onkin olennainen osa ekologisempaa toimimista Web3:ssa.