Combine24: experiencing and making art

20.9.2024
Marja Konttinen
http://Vanha%20öljymuotokuva%20naisesta%20tuotu%20digiraalisen%20pikselimössön%20keskelle.%20Kuvan%20päällä%20lukee%20Fatal%20error.%20Restarting

Kuva: Perseverance, variaatio #33 (2024), generatiivinen NFT-taideteos, tekijänä Blas.v.

Traditionally, art has been based on physical materials and the skill with which they are handled. The role of the artist has been to create, illustrate and tell stories using paint, clay, stone or other concrete media. With digitalization, the form of art making has expanded, and the inclusion of artificial intelligence in the creative process raises the question (Salonen 2023): is a human an artistic actor, even though artificial intelligence is part of creative work?

Art can even be produced by algorithms and technology, changing not only the way art is created but also the way it is experienced. The Combine24 competition organized by the National Gallery embodies this shift, where traditional and digital art meet in a new kind of creative process, an interaction between man and machine.

The process of generative art

English art critic and teacher Harold Osborne (1988) defines generative art as geometric abstraction in which a basic element, such as an artificial intelligence-based algorithm, creates new variations by changing the original initial parameter based on set rules. Unlike traditional art, where the work is static, generative art is constantly changing and real-time.

Theorist Matt Pearson (2011) describes generative art as a process that combines logical and cold programming with creative, emotional expression. In this form of art, collaboration between humans and machines, or co-creation (Lundman, Nordström, 2023), opens up new possibilities for creation. At the heart of co-creation is the idea that creativity is not exclusively human-centered, but that machines can be part of the creative process, and this collaboration can expand the boundaries of human imagination.

The National Gallery of Finland’s Combine24 competition exploits this concept of co-creation, where algorithms created by artists and artists together create new works, offering viewers the opportunity to participate in the creation, modification and ownership of the work. The competition focuses on generative art, which is more than a single work. The competition instructed artists to use the National Gallery’s historical art collections as raw material and create new art from them based on an algorithm, whereby the final result is generated randomly within the framework of programmed rules. Each result is a unique variant – just like each viewer experience.

You may touch!

One of the most interesting features of the Combine24 competition is the active role of the viewer. This involvement transforms the traditional passive art experience into an interactive and creative process in which the viewer is a participant. THL also sees the idea of participation expanding from mere presence, participation, to a way of active influence, participation, where people influence and are involved in decision-making (2024). This participatory model represents a broader trend in the cultural sector, where the audience is encouraged to be active actors, whereby creativity is no longer limited to art actors and professionals (Halonen, 2019).

The Remix the Archive exhibition, which features the works of Combine24 finalists, is a physical space in Helsinki where visitors can modify the works displayed on screens with their own touch by pressing the Remix button. Viewers are no longer just passive observers, but co-creators of the work. This interactivity makes experiencing art a personal and participatory process, where the viewer can feel part of the creative process. The public also has the opportunity to influence and vote for one of the three winners, which adds more meaning and personality to the participation.

Dialogue between art and technology

Combine24 combines the National Gallery’s historical collections with modern technology in a way that raises questions about authorship. The works are not simply based on the creations of past masters, but generative artworks create a whole new reality, where historical elements serve as the basis for modern algorithms. Here, traditional craftsmanship and technological innovation meet.

The use of technology also changes the authorship of a work of art. Previously, the artist was solely responsible for the final work, but now the creative process is shared and interactive. The question that arises is: who is the true creator of the work? The programmer of the algorithm, the creator of the original work of art, or the viewer, who actively influences the final result, and without whom a certain variation would not even exist? By combining elements of past art and modern technology, Combine24 provokes reflection on how art is interpreted and who is responsible for the final result.

NFTs and new revenue models for art

The encounter between art and technology continues even after the art is created. The Combine24 works were built and published on the Highlight.xyz platform, which serves as the technological backbone of the competition in the creation, presentation and commercialization of art. With the platform’s tools, artists can combine different data feeds, materials and libraries, such as the National Gallery’s CC0-licensed collection data, and create unique works from them.

Art lovers can create variations of works in real time and also purchase them as NFTs (Non-Fungible Tokens), offering a new way to own and monetize digital artworks. Traditionally, owning a work of art is associated with a physical object, but NFTs enable ownership of digital works using blockchain technology.

The artist can decide their own revenue logic, for example by pricing each work separately, publishing a limited edition of works, or giving the works away for free to collect, in which case the artist can take advantage of Highlight’s protocol fees. NFT technology also enables artists to earn royalties from subsequent resales. This gives artists a continuous connection to their works and their commercial value, even after the work has already been sold.

As part of the future of art

Combine24 is a great way to start a conversation about how art from the past and technology from today can meet, create something new, and challenge old ways of thinking about human-machine collaboration. Algorithmic art and NFT technology open up new possibilities for both the creation and ownership of art, while giving the viewer an active role in the life cycle of an artwork.

The entries in the competition demonstrate that art is not a passive experience, but an interactive and constantly changing process in which the viewer, artist and technology work together. Combine24 is a window into the art of the future – a world where algorithms and archives of the past merge to create a new kind of interactive, participatory art.

More info on COMBINE24

https://combine24.alusta.art

Combine24-kilpailun työt Highlight-alustalla

Remix the Archive -näyttely

The Remix the Archive exhibition will be held in Helsinki from 20 September to 26 October 2024 at Teollisuuskatu 9D in Vallila, opening hours Tuesday-Saturday 12-18. This exhibition offers the opportunity to experience and edit the works from the Combine24 competition and see how the past and the future can meet through art.

https://www.hs.fi/menokone/events/140218

Sources

Halonen, K. (2019). Nuorten osallistaminen on tunnetta ja toimintaa. Osuma-hanke blogi 9.1.2019. Metropolia Ammattikorkeakoulu.

Lundman, R. & Nordström, P. (2023). Creative geographies in the age of AI. Transactions of the Institute of British Geographers: Volume 48, Issue 3.

Osborne, H. (1988). The Oxford Companion to Twentieth-Century Art. Oxford University Press.

Pearson, M. (2011). Generative Art: A Practical Guide Using Processing. Manning Publications Co.

Salonen, P. (2023). Tekoäly rynnii taiteeseen. Taidelehti 3/23

THL. (2023). Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Marja Konttinen works as an expert in the LUME project, co-funded by the European Union, which focuses on the latest earning models in the creative industry.

ansaintalogiikka lohkoketju luovat alat NFT Web3.0

Comments

No comments

Comment

You might also be interested in these

The Crypto Society and the creative industries. What does the Finnish parliamentary report say about the future of the cultural sector?
27.11.2025 LUME
The creative industries are going through a period of transition. Old revenue models are crumbling, the platform economy has changed distribution, and artificial intelligence is challenging the traditions of authorship and creative work. As cultural services increasingly move into the digital world, is it worth considering on whose terms this future will be built? The Crypto Society report by the Parliamentary Committee on the Future, published in November 2025, examines the effects of blockchains, digital money and decentralized systems on the economy, infrastructure and the functioning of society. Although the report does not focus on the creative industries, the changes it describes also directly affect the cultural field: ownership, revenue and on whose terms the digital future will be built. When the report is reflected in the perspective of our LUME project (Creatives in Web3), an overall picture emerges of how these major developments are visible on a practical level for creators and producers in the cultural sector. Here are five takeaways from what these publications tell us about the future of the creative industry. 1. Disruption is part of natural renewal The Crypto Society reminds us that disruptive innovations arise from market inefficiencies and can simultaneously create new value and destroy old. In the creative industry, this cycle is already commonplace: streaming collapsed the record trade but created global digital distribution, while social media took power away from the gatekeepers of traditional media but gave it to algorithms controlled by tech giants. The message of the report is clear: the destruction of the old is often a prerequisite for the new. What matters is what the creative industry wants to build in its place. 2. Digital infrastructure is vulnerable and the cultural sector depends on it The report describes situations where a single tech company’s mistake brought banks, airlines and hospitals to a standstill. This illustrates how dependent we are on digital infrastructure. When Spotify changes the pricing logic of audiobooks or TikTok’s algorithm changes, the impact on an artist’s distribution and livelihood is immediate. When Bandcamp was sold to a new owner, the indie music industry became nervous. The parliamentary report highlights how dependent we are on a few major tech companies. The cultural sector lives on systems that it does not own or control. Web3 and decentralized technologies aim to respond to this vulnerability by reducing the power of centralized actors. 3. The transformation of revenue models: from the platform economy to the creator economy The report talks about “the transformation of value creation” and sees blockchain as “the code behind a new networked economy.” This hits right at the heart of the creative industry’s pain points, as the current internet is focused on a monopoly of a few giants, creatives are left in the shadow of middlemen, and money flows to platforms, not content creators. The ethos of Web3 offers a counterforce: The ideal of decentralization: power is decentralized closer to creators and communities. This can be seen, for example, in clearer ownership: the creator is not just a content creator on the platform, but also the owner of their own data and works Smart contracts: code automatically ensures that rules are implemented and automates trust, also speeding up financial transactions DAOs (Decentralized Autonomous Organizations): digital age cooperatives that enable communal decision-making and asset management Tokenization: Enables micro-ownership and new revenue streams where fans can be investors or share in the success. Any asset, whether it's a painting, a song, or an event, can be broken down into micro-ownerships, opening up new revenue streams. For the creative industry, this can mean, in concrete terms, automation of aftermarket royalties, fan engagement and community funding, and greater direct revenue for the creator. For the creative industry, this can mean, in concrete terms, automation of aftermarket royalties, fan engagement and community funding, and greater direct revenue for the creator. 4. Technology is not value-free and a critical voice is important The report reminds us that technological development is driven by the value choices we make as a society. This also applies to the cultural sector. The crypto society highlights in particular the energy consumption of Bitcoin. In the LUME project, we have noticed how students and artists in the creative sector are concerned about the ecological footprint of the blockchain and how this affects their willingness to use new technology. In addition, uncertain revenue streams and fluctuations in the crypto market are risks that cannot be ignored. New technology creates new risks, and managing them requires regulation, infrastructure stability and shared values. Web3 is not a magic wand, and it will not solve old problems on its own, but it offers alternatives. And above all, a good reason to consider what kind of models we want to build for culture and art in the coming decades. 5. Can we benefit from the cycle of “destruction and renewal”? The publication The Crypto Society helps us understand why the cycle of destruction and renewal is accelerating: technologies, geopolitical climate and cultural change are all happening at the same time. In the creative sector, this can also be an opportunity to map out new models, break away from the monopoly of technology companies, build fairer revenue models and strengthen the sovereignty of Finnish culture in the digital world. This requires national regulation, tax clarity, brave experimenters and new web3 literacy for the cultural sector. Producers, managers and artists need expertise so that we can implement the tools that really benefit creators. Finally The Crypto Society report shows that the digital age and change is not just about technology, but about power, ownership and values. That is why the cultural sector has a special role: the ability to imagine, test and question existing models. Web3 and decentralized technologies are not a ready-made solution. They alone will not fix old structures, and they do not fit all needs. But they open up space for alternatives such as fairer distribution methods, new revenue models and community ownership, which traditional platforms never made possible. Change is inevitable, but its direction can be influenced. If we know how to combine the possibilities of technology with the cultural sector's own values ​​and expertise, the Finnish creative sector can move from an adaptor to an active trendsetter in the next phase of a digitalizing society. Marja Konttinen works as an expert at Metropolia in the LUME project, co-funded by the European Union, which focuses on researching new technologies and revenue models in the creative sector. References Eriksson, Taina et al.: Krypton yhteiskunta. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 3/2025. https://www.eduskunta.fi/FI/valiokunnat/tulevaisuusvaliokunta/julkaisut/Sivut/krypton-yhteiskunta.aspx Halonen, Katri & Hero, Laura-Maija (toim.): Luovat web3-ajassa – Unelmia, haasteita ja ansaintamahdollisuuksia (2023). https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/804590/2023%20Taito%20116%20Luovat%20web3-ajassa.pdf

Are you ready for the Web3 world? Meeting of the digital generations in the cultural sector

 http://Iäkäs%20nainen%20ja%20teini-ikäinen%20nuori%20mies%20tietokoneen%20äärellä
22.5.2025 LUME
Some of us will remember the time when theater tickets were bought at the box office with cash and movies were rented on VHS tapes. For others, TikTok videos and Netflix marathons have been part of everyday life since they were young. The digital divide between generations is visible in many everyday situations: one colleague still prints out emails to read, while a younger team member wonders why information isn’t retrieved from the cloud on a mobile device here and now. In the same workshop, there may be both a digitally savvy young person and a more experienced veteran who remembers a world without the internet. So it’s no wonder that views on the possibilities of new technology can differ. In this blog post, I reflect on how different generations think digitally – and how you could update your own thinking by recognizing these differences Digital worlds of different generations – from analog childhood to the Web3 era Generations have surprisingly different attitudes towards technology. In her book Ihminen 2030: Ihmislähtöisyyden uusi aika (Human 2030: The New Age of Human Orientation), Titta Vaulos (2024) examines different development trends and also considers the digital divides of generations. The technological generational divide – that is, which digital generation you belong to – can have a significant impact on how we relate to the new internet, Web3, and, for example, data sharing or digital ownership. Finnish generations have been defined slightly differently in different publications, so I will continue along the same lines, from a technology perspective: Baby boomers (1945-1960) are known as the large age group that began their working lives without a computer and still remember the widespread use of color television in Finland. They enjoy watching TV, also read printed newspapers, and many can best be found on social media on Facebook. Generation X (1961-1980) prefers to shop in brick-and-mortar stores, but also enjoys the ease of online shopping. They are like bridge builders in the digital world between the analog and digital worlds. Millennials, or Generation Y (1981-1997), have been introduced to the digital world early on: many millennials remember a crackling modem and their first cell phone from their childhood. Now they are creating on social media like a fish in water and are among the first to test innovations. Generation Z (1998-2010), also called the swipe generation, is a completely digital generation. Generation Z youth have grown up surrounded by technology and do not know the world before smartphones and the internet. For the global Generation Z, the internet is part of everyday reality: if a product is not available online, it does not exist. Alpha Generation Alpha (2010–2025) is growing up amidst smart devices, voice control and algorithm-driven content. Their digital world is increasingly built on artificial intelligence and personalized data. Alphas don’t just use technology – they converse with it. Although these generational definitions are inevitably generalizations, they help us to understand phenomena. Still, an individual's attitude, curiosity and experience are more decisive than the year of birth. There are seniors who master the secrets of 3D modeling, and young people who struggle with sending an attachment. Sitra's (2022) digital profile test offers an excellent tool for introspection. It measures information, attitudes and ways of acting in a digital environment – and as a result, you get a digital user profile from among nine types. Web3 challenges all generations – perhaps the alphas least of them all Common to all current adult generations is growing up in Web1 and Web2 environments. Web3, a new kind of internet, challenges our previous ways of thinking about digital. It is based on decentralized technologies such as blockchains, cryptocurrencies and NFTs. While these terms may sound foreign to younger generations, their attitude is often more curious and fearless. They have already used virtual currencies in games and built their identities as avatars. Even if they don't understand everything technically, their mindset is flexible. This doesn't mean that every veteran in the cultural sector should start their own crypto project - but it does mean that it's worth updating your thinking. The younger generation doesn't make such a sharp distinction between the online and the real world. For them, Web3 is a natural continuation. What does Web3 look like in the cultural sector? In the cultural arena, Web3 may mean that audiences expect more participatory experiences: for example, the ability to influence the course of a performance or own a digital collectible that has value in the community. Young people may consider NFTs as valuable as physical fan merchandise. Three ways to bridge the digital generation gap: Talk across generations. Ask your younger colleague, for example, “What do you think about this NFT thing?” and listen with an open mind. Maybe you’ll end up comparing ideas over a cup of tea – and you’ll both learn something new. Try something new. When you come across a new tool, don’t first think “I can’t do this”. Click, try it and be amazed. Create an account on a Web3 service or follow a discussion on the topic. Curiosity is the best digital literacy. Use everyday metaphors. If NFT seems difficult to understand, think of it like a print from a fine art print: a limited, unique piece, but digital. Analogies help you visualize new technology through familiar things. In the midst of all this technology, the human being is still at the center – regardless of age (Vaulos 2024). Generational differences in digital thinking are not obstacles, but opportunities to build bridges. This ability to empathize is already strong in the cultural sector – now it is also needed in understanding technology. So, dare to update your thinking, try something new, and jump in to build bridges between generations. The next creative breakthrough may be waiting right where tradition and new technology meet. And best of all, no one is left alone in this development: together we can ensure that the new internet is equally our internet. Sources DNA (2024). Digitaalinen elämä 2024 tutkimus. https://corporate.dna.fi/documents/94506/11594975/DNA%20Digitaalinen%20elämä%202024_open_päivitetty.pdf/ Kanervo, R. & Soikkeli, E. (2923). Digitaidot – uhka vai mahdollisuus? Laurea Journal 1.3.2023. https://journal.laurea.fi/digitaidot-uhka-vai-mahdollisuus/ Kurio Social media agency (2023). Gen.ALPHA. Meet the Lardest & Wealthiest Generation in History. Simy Alliance. https://samy.com/en/insights/en-landing-page-gen-alpha/ Sitra (2022).  Digiprofiilitesti – digiprofiilit ja vinkkejä. Sitra. https://digiprofiilitesti.sitra.fi/ Suomen Tiedeakatemia. (2022). Digitaalisen median vaikutukset lapsiin, nuoriin ja ikäihmisiin. https://acadsci.fi/tiedeakatemian-julkaisut/sofi-hankkeen-julkaisut/digitaalisen-median-vaikutukset-lapsiin-nuoriin-ja-ikaihmisiin/ Vaulos , T. (2024). Ihminen 2030: Ihmislähtöisyyden aika.  Alma Insights.

Fan 3.0 – From passive consumer to active owner
17.4.2025 LUME
Web3 technologies offer fans new ways to participate in the careers of their favorite artists, not only as consumers but also as active actors and investors. In this blog, I will examine how fans can leverage the opportunities offered by Web3 to become involved in artists' decision-making, participate in the financing of works, and receive a share of the artist's earnings in return for their input. Active time of micropayments Traditional music streaming services like Spotify act as intermediaries between artists and listeners, often meaning that artists only receive a fraction of the revenue. Web3 technologies offer the opportunity to bypass these intermediaries and allow fans to pay artists directly in micropayments for each listen using smart contracts. For example, Snoop Dogg has taken his production to the TuneFM streaming service, where fans pay directly to the artist for listening. The fee is 10-100 times higher than Spotify's fees (Dalugdug 2024). In addition, the range of services is significantly wider than on a traditional streaming platform. For example, TuneFM offers fans unique benefits and experiences, such as backstage access, meetings with artists, VIP packages, merchandise products, video calls, and limited access to fan clubs and group chats with the artist, where news and behind-the-scenes content are shared. (Dalugdug 2024.) Digital ownership opens access to the artist's world Virtual communities of the new internet DAOs: (Decentralized Autonomous Organizations) are decentralized communities where members can collectively make decisions and manage shared resources. They could be compared to a group of friends who make decisions together without a designated leader, using rules that everyone has agreed on in advance. In the context of this blog, the common interest of that group is the creator of creative content. As a shared DAO for fans, they can, for example, manage a shared fan fund to raise funds for joint projects or financially support creators of creative content. Such activities can be found, for example, in The Sphere DAO, which brings together theorists, artists, and those interested in technology. The Sphere community publishes original works that have been edited into digital entities and placed in the Metagallery for further development by other artists. Fans can financially support the creators of these original works, and when a certain level of funding is reached, rewards are offered for creating new versions. Through this, many artists have found a new life with the support of the community. (https://www.thesphere.as/ ) ​Audius offers fans the opportunity to invest directly in their favorite artists by acquiring and staking tokens on the platform. This not only supports the artists’ work, but also gives fans a say in the development of the platform. The platform features major electronic music names such as Skrillex and deadmau5, who distribute their music directly to fans without traditional intermediaries. (Audius.) The right of fans to participate in decisions changes the dynamic between the fan and the content creator. For example, fans can plan and implement marketing activities to increase the artist's visibility or influence, for example, where the artist performs, what kind of fan products are released, or in which direction the content creator's style develops. By owning these tokens, fans are no longer just consumers, but become part of the artist's decision-making process (Pools 2023). Becoming a partner For example, Snoop Dogg has released an NFT-formatted mixtape that encourages fans to remix his songs. This allows fans to participate in the creative process and potentially earn revenue from their own versions while sharing a portion of the revenue with Snoop Dogg. (Gottsegen, 2023). Another example is Canadian singer Grimes, who found her singing voice widely exploited by deepfakes. Feeling powerless to combat the phenomenon, she decided to instead release a better version of the deepfake and take a share of the revenue. Grimes launched a platform called Elf.Tech, which allows fans to use her voice in their own songs. Grimes shares the revenue with the creator of the new song in half. (Ross, 2023.)​ These examples demonstrate how Web3 technology enables fans to participate in artists' creative work and financial success, shifting traditional fan culture towards a more active and inclusive direction. Investing with love, but with consideration ​Web3 technology opens up new opportunities for fans to participate in and even invest in the projects of their favorite artists. However, it is important to approach these opportunities thoughtfully and with an awareness of the potential risks.​ One significant risk is emotional investing. Fans may make investments primarily for emotional reasons without thorough consideration, which can lead to financial losses. It is important to remember that while the emotional connection to an artist is strong, investment decisions should be based on careful analysis and an understanding of the potential risks. It is also important to carefully research the background, team, and goals of each project before making an investment decision. For example, clearly defined goals, open communication, and an active community are hallmarks of a trustworthy project. It is also good to keep in mind that the NFT and cryptocurrency markets can be very volatile, and the value of investments can fluctuate greatly in a short period of time. This can significantly affect the returns and value of investments. Therefore, it is recommended to invest only in assets that you are prepared to bear the potential loss of, and to keep a long-term perspective in mind when investing (see fiksukuluttaja.fi; sijoittajablogi.fi). Taking these factors into account will help fans make more informed decisions and reduce potential risks in their Web3 investments. In any case, the new internet seems to usher in an era where fans, in addition to their role as content consumers, have the opportunity to be active members of the community, influencing, supporting, and directly connecting with their favorite artists. This shift creates new opportunities for deeper and more meaningful interactions.​ Towards a new kind of fan investor culture While Web3 brings new challenges, it also offers the opportunity for a deeper, more inclusive, and more meaningful relationship between artists and fans. With technology, fans can be more than listeners or viewers – they can be influencers, supporters, community builders, and even participants in the creative process. New times require new thinking, but also the courage to experiment. By keeping in mind the principles of openness, consideration, and community, we can build a fan culture where the love of art is not just a private experience but a shared force. Fans 3.0 don’t just follow – they also create. And therein lies the power of the new generation of fan relationships. Sources Amplify (2024). AmplifyWorld Partners with Open Format to Successfully Reward Fans and Create Meaningful Artist-fan Communities. AmplifyWorld 10.12.2024. https://amplifyyou.amplify.link/category/fan-engagement/  Audius. https://audius.co/ Luettu 10.4.2025. Dalugdug, M. (2024). Web3 and ‘superfan’ platform Tune.FM raises $20m from LDA Capital.    Music Business Worldwide 15.1.2024.  https://www.musicbusinessworldwide.com/tune-fm-raises-20m-from-lda-capital/?utm_source=chatgpt.com Fiksukuluttaja.fi (2025). Sijoittamisen riskit ja riskienhallinta: Kattava infopaketti 2025. https://fiksukuluttaja.fi/sijoittaminen/riskit/?utm_source=chatgpt.com Gottsegen, W. (2023). Snoop Dogg's NFT Mixtape Invites Remixes. Does It Authorize Them? Coin Desk 11.3.2023. https://www.coindesk.com/layer2/2022/03/02/snoop-doggs-nft-mixtape-invites-remixes-does-it-authorize-them?utm_source=chatgpt.com Pools (2023). Crafting Immersive Fan Experiences: NFTs and Fan Tokens in Practice. Medium 7.8.2023. https://medium.com/@P00LS/crafting-immersive-fan-experiences-nfts-and-fan-tokens-in-practice-8222a8aecd47 Ross, G. (2023). ​Grimes launches new software to mimic her voice, offers 50% royalties. Mixmag international news 5.5.2023. https://mixmag.net/read/grimes-software-elftech-mimic-voice-percent-royalties-news?utm_source=chatgpt.com Sijoittaja blogi . https://sijoitusblogi.fi/sanasto/kryptovaluutta-selitetty-sijoittamisen-hyodyt-ja-haitat/?utm_source=chatgpt.com The Sphere. https://www.thesphere.as/ Luettu 10.4.2025.  

Posts from other blogs that might interest you

Mentorointi oman toiminnan kehittämisen ja resilienssin työkaluksi luovilla aloilla

 Lähes valkoisen vaaleassa huoneessa kaksi naista istuu työpöydän äärellä neuvottelemassa, pöydällä heidän edessään on avoinna oleva kannettava tietokone ja kahvikuppeja.
14.4.2022 Tikissä
Luovien alojen ammattilaiset ovat olleet koronapandemian seurauksena kovan paineen alla jo reilut kaksi vuotta. Pandemia heitti luovien alojen ylle synkän varjon. Yhteiskunta on juuri avattu, mutta luovilla aloilla mikään ei ole enää entisensä. Luovat alat ovat kärsineet pandemiasta erityisesti siksi, että taito ja keinot suojautua taloudellisilta iskuilta ja resilienssi ovat olleet riittämättömiä. Tämän blogimerkinnän tavoitteena on tarkastella käytännön kokemuksia mentoroinnista luovien alojen ammattilaisten parissa. Mentorointi on tavoitteellista toimintaa Mentorointi on luottamuksellinen yhteistyösuhde, jonka tavoitteena on aktorin (mentoroitavan) oivalluttaminen: hänen ammatillisen kasvunsa tukeminen ja toimijuuden edistäminen. Mentorointi on aitoa kohtaamista, jossa aktorin tavoitteet ja voimavarat tehdään näkyviksi samalla kun näkökulmia laajennetaan. Mentoroinnin avartavassa dialogissa on mahdollisuus löytää uusia tapoja ajatella, tuntea ja toimia. Mentorointi edellyttää niin aktorilta kuin mentorilta sitoutumista, kehittymislähtöisyyttä ja tulevaisuussuuntautuneisuutta. Mentorointi perustuu aktorin tavoitteisiin ja tarpeisiin. Mentorilta edellytetään kuuntelemisen taitoa. Mentori toimii aktorin tukijana ja opastajana neuvoen ja jakaen omaa ymmärrystään ja kokemuksia. Mentori toimii aktorin peilinä oivalluttaen ja tukien aktorin omaa oppimis- ja ratkaisuprosessia, itseohjautuvuutta ja oman työn johtamista. Mentoroinnin tavoitteena on antaa aktorille, eli tässä tapauksessa luovan alan ammatinharjoittajalle, työkaluja: uudenlaiseen ajatteluun ja jopa näkökulman vaihtamiseen, oman energian säätelyyn ja voimavaraistumiseen, resilienssin vahvistamiseen ja piilevän potentiaalin löytymiseen, sekä itsensä johtamiseen ja itseohjautuvuuteen. Mentoroinnin keskiössä on tarjota aktorille kokemus kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisesta. Mentorointi on kuitenkin aina erityislaatuinen, tavoitteellinen ja tietyissä rajoissa toteutuva vuorovaikutus- ja yhteistyösuhde. Hyvä yhteistyösuhde ennustaa mentoroinnin tuloksellisuutta. Vuorovaikutteisuus tarkoittaa, että myös mentorin itsehavainnoinnin ja mentoroinnin menetelmien laadun on mahdollisuus ja tarkoitus kehittyä koko ajan. Tässä nyt toistoa siihen mitä yllä lisäsin mentorista ja aktorista. Koronakurimus luovilla aloilla Opetus- ja kulttuuriministeriön tammikuussa 2021 toteuttaman kyselyn mukaan luovilla aloilla toimivista henkilövastaajista: 93 % kertoi työtilaisuuksien ja toimeksiantojen vähentyneen tai peruuntuneen, 88 % arvioi toimeentulonsa heikentyneen, 44 % vastaajista kertoi myös uusista työtilaisuuksista, 63 % kertoi myynnin vähenemisestä vuonna 2020. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskuksen Cuporen huhtikuussa 2021 julkaisemasta taiteen ja kulttuurin barometristä koskien vuotta 2020 ilmeni, että reilu kymmenesosa (13 %) kyselyyn vastanneista taiteilijoista harkitsi ammatinvaihtoa tai on vaihtanut ammattia koronasta johtuen, freelancereista viidennes (21 %) oli harkinnut ammatinvaihtoa tai vaihtanut ammattia. Barometri osoitti taiteilijoiden uskon tulevaisuuteen olevan koetuksella: ala koetaan kriisiherkäksi ja toimeentulon sekä rahoituksen rakenteet huteriksi. Barometrin mukaan yhteistyökumppaneiden, kollegoiden ja taiteen ostajien tapaaminen, oman taiteen promoaminen ja residenssitoiminta on vaikeutunut. Liikkumis- ja kokoontumisrajoitukset ovat ensiksikin vaikeuttaneet yleisön kohtaamista ja toiseksi vähentäneet yleisömääriä järjestetyissä tilaisuuksissa. Barometrin mukaan jonkin verran tuotiin esiin korona-ajan vuoksi luotuja uusia toiminnan muotoja, uusien näkökulmien löytämistä ja oman tilanteen yleistä pohtimista. Joillekin korona-aika on myös avannut mahdollisuuden keskittyä taiteelliseen työskentelyyn ja oman taiteen tekemiseen. Toipuminen pandemiasta ja elinvoiman vilkastuttaminen kriisirahoituksella Tavoitteellinen luovien alojen ammattilaisten ja yrittäjien mentorointi Uudellamaalla pääsi toden teolla vauhtiin syksyllä 2021 Eevi -hankkeen toiminnan puitteissa, johon haki mukaan lähes 70 luovilla aloilla toimivaa ammattilaista tai yrittäjää. Hakijoista lähes kaikki toimivat kevytyrittäjinä tai toiminimellä. He edustavat laajasti luovia aloja kuten musiikki, muotoilu, valokuvaus ja audiovisuaaliset alat, kuvitus ja grafiikka, kuvataide. Hankkeen osallistujien suurimmat toiveet olivat hakemusvaiheessa tehdyn kyselyn mukaan: uudet verkostot ja yhteistyökumppanit, palveluiden ja tuotteiden yhteiskehittäminen. apua asiakkaiden tavoittamiseen ja markkinointiin, apua oman osaamisen, brändin ja myynnin kehittämiseen. Osallistujien tarpeisiin vastaamiseksi ja tavoitteiden toteuttamiseksi hankkeessa on tuotettu mentorointia: ohjausta, valmennusta ja neuvontaa. Mentoroinnin lisäksi hankkeessa on tuotettu webinaareja ja pienryhmäohjausta. Mentorointiprosessi ja sen ohjaaminen Mentorointi päätettiin toteuttaa Eevin Ohjaamo-toimintalinjassa. Ohjaamossa painotus on henkilökohtaisessa mentoroinnissa. Mentoroinnin tavoitteena edistetään osallistujien toiminnan elpymistä, liiketoimintaosaamista ja annetaan tukea ja apua osallistujan tarvitsemiin ja hänen itsensä sanoittamiin haasteisiin omalla ammatillisella uralla. Minulla oli mentoroitavana yhdeksän Eevi-hankkeeseen osallistunutta ammattilaista musiikin, muotoilun, valokuvauksen, kuvataiteen ja grafiikan aloilta. Heitä yhdisti pandemian aiheuttama oman ammatin harjoittamisen mahdollisuuksien kariutuminen. Seurauksena on ollut eristäytymistä ja taloudellisia vaikeuksia. Tämä on osaltaan johtanut oman ammatti-identiteetin murtumiseen ja kyseenalaistamiseen sekä näköalattomuuteen. Katkelmia osallistujien tilannekuvauksista ennen mentorointia: Itsensä ja oman työn johtaminen on ollut vaikeampaa, kun on nähnyt vähemmän ihmisiä. Korona-aika on vienyt voiman ja jaksamisen. On ollut hankala uskoa tulevaisuuteen. Monet projektit tuntuvat kaatuvan kerta toisensa jälkeen koronan aiheuttamiin peruutuksiin. Kaipaan uusia ideoita urani kehittämiseen jatkuvan epävarmuuden keskellä. Olen kompensoinut koronan vuoksi heikkoa työtilannetta opetustöillä. Toivon osaamiseni ja tulevaisuuteni kirkastamista. Mitä mentoroinneissa tapahtui? Mentorointikeskustelut perustuivat luottamuksellisuuteen, sitoutumiseen, turvallisuuteen ja avoimuuteen. Mentorointikertoja oli varattu kullekin aktorille kolme 90 minuutin tapaamista. Tapaamiset toteutuivat henkilökohtaisesti läsnä Metropolia Ammattikorkeakoulun luovalla Arabian kampuksella. Yhden aktorin osalta kaikki tapaamiset toteutettiin Zoom-sovelluksen välityksellä. Mentorointi toteutettiin yksilömentorointina: näin luottamuksen ja turvallisuuden tunteiden herättäminen, rehellinen vuorovaikutus ja yhteinen hyväntahtoisuus onnistui suotuisammin. Mentoroinnissa oli läsnä vankka kehittymisnäkökulma, sillä tavoitteena oli tarjota aktorille eri menetelmin toteutettu oivaltamisen tila, jonka avulla ja kautta aktori säilyttäisi uskon omaan osaamiseensa, itsensä johtamiseen ja tulevaisuuteen. Mentoroinnissa etsimme yhdessä aktorin kanssa hänen vahvuuksiaan, onnistumisen kokemuksia, osaamista ja voimavaroja. Seuraavassa pelkistetty kuvaus mentoroinnin kulusta. Sisältö ja eteneminen vaihtelivat aktorin tarpeiden, tavoitteiden ja toiveiden mukaisesti. Ensimmäinen tapaaminen Ensimmäisen mentorointikerran tavoitteena oli oivalluttaa ja auttaa aktoria järjestelemään päänsisäistä koronapandemian aiheuttamaa sekamelskaa. Aktori kuvasi sanallistamalla, piirtämällä tai maalaamalla rehellisesti tunteita ja iloja sekä huolia ja murheita, jotka ovat tällä hetkellä läsnä hänen elämässään. Hän arvioi, miten ajankäyttö jakautuu ja mille pitäisi antaa enemmän aikaa. Aktori pohti myös niitä asioita, jotka eivät tällä hetkellä ole läsnä hänen elämässään, mutta joiden hän toivoisi olevan osa elämäänsä. Toisaalta hän pohti asioita, joihin halusi muutosta sekä mitkä asiat ovat sellaisia, joiden haluaa jatkuvan. Ensimmäisen tapaamisen vaiheet: Esittelyt ja vapaa keskustelu: ovatko asiat muuttuneet aktorin lähtötilanteesta? Miten aktori on selviytynyt tähän asti? Aktorin toiveet: mitä sellaista mentoroinnissa pitäisi tapahtua, joka inspiroisi aktoria oman henkilökohtaisen ja ammatillisen potentiaalin osuvampaan hyödyntämiseen, kehittymiseen ja resilienssin vahvistumiseen nyt ja tulevaisuudessa. Tavoiteasteikon asettaminen: mietimme yhdessä niitä askelmia, vaikka vain ihan pienen pieniä, joita lähteä ottamaan kohti omaa tavoitetta ja hyvinvointia. Aktorin kotitehtävä: omien vahvuuksien ja arvojen tarkastelu sekä oman alan esikuvien benchmarkkaaminen. Tehtävän sai halutessaan esitellä seuraavalla kerralla. Tarkoituksena oli tehtävien avulla vastuuttaa ja kannustaa aktori konkreettiseen toimintaan. Toinen tapaaminen Aluksi vaihdettiin kuulumiset siitä miten aktorin yksilöllinen tavoite on edennyt mikä toimii tällä hetkellä hyvin mitä aktori itse toivoo tältä tapaamiselta. Tavoitteena oli tämän jälkeen auttaa aktoria laajentamaan tietoisuuttaan ja näkökulmaansa. Aktori sai tapaamiskerran aikana pohtia ja tehdä näkyväksi päänsisäistä kaaostaan ja ääniään, kuten kriitikko ja syyllistäjä innostuja ja vetäytyjä Tuntemuksia sai tuoda esiin sanallisesti, piirtäen tai maalaten. Yhdessä pohdimme, olisiko jonkun ääni syytä vaientaa ja jonkun saada lisää ääntä sekä miten eri äänet toimisivat parhaiten keskenään. Tutkimme myös aktorin omaa unelmatilaa. Onko se mahdollisesti joskus ollut olemassa? Miten aktori oli onnistunut sen saavuttamisessa? Kotitehtäväksi aktori sai toimintasuunnitelman laatimisen. Avuksi annettiin runko, jota sai soveltaa mieleisekseen. Kolmas tapaaminen Viimeinen tapaamiskerta alkoi jälleen kuulumisten vaihtamisella ja keskustelulla siitä, mikä on sujunnut paremmin. Tämän jälkeen keskustelussa keskityttiin aktorin edistyminen omissa tavoitteissaan tulevaisuuden näkymät mahdollinen näkökulman vaihdos ja sen merkitys hänen ammatti-identiteetilleen ja hyvinvoinnilleen. Koska yksilölliset tavoitteet ja tarpeet vaihtelivat aktoreittain, jokainen sai myös yksilöllisiä tehtäviä. Kokemuksia ja palautetta Mentoroinnin laatu on sen tuloksellisuuteen ja onnistumiseen vaikuttava tekijä. Pyysin aktoreita antamaan palautetta niin suullisesti kuin kirjallisesti. Eräs aktoreista totesi mentorointiprosessin olleen hänelle kuin henkinen suihku. Kaikki aktorit kertoivat itsetuntemuksensa ja itsensä johtamisen lisääntyneen. Lisäksi he kokivat saaneensa uusia näkökulmia ammatinharjoittamiseen ja itselleen tärkeisiin asioihin. Aktorit kokivat mentoroinnin kohtalaisen merkityksellisenä. Oman henkilökohtaisen hyvinvoinnin kannalta kaikki aktorit pitivät mentorointia kuitenkin hyvin tärkeänä. Kaikki aktorit olivat löytäneet mentorointiprosessin aikana uusia kiinnostavia näkökulmia ja kehittämisideoita omaan työhönsä. Toimin itse luovilla aloilla ja mentorointi sekä coaching, taide- ja kirjallisuusterapeuttiset menetelmät kuuluvat osaamisalueisiini. Silti itselle vähemmän tutulta alueelta tulevien mentorointi edellytti oman mielen avoimmuutta ja joustavuutta. Mentorina tarvitsin hyvää kuuntelukykyä, aitoa välittämisestä viestimistä ja oman mentalisaatiokyvyn aktivointia. Kirjoittaja Tiina Nevanperä toimii asiantuntijana Metropolian Kulttuuripalvelut ja musiikkiin osaamisalueella. Hän on toiminut hankkeessa asiantuntijana ja mentorina keväästä 2021. Lähteet Koronapandemian vaikutukset kulttuurialalla, Valtioneuvoston julkaisuja 2020:14. Koronapandemian vaikutuksia kulttuurialalla 2020-2021: Raportti kyselyn vastauksista, Valtioneuvoston julkaisuja 2021:26 (PDF) Nevanperä Tiina, 2o21. Eevi käynnistyi luovien alojen tilannekuvalla - Uutta voimaa luoville aloille (luovatverkostot.fi) Ruutu Sirkku, 2020. Coachin työkalupakki, Alma Talent, Liettua. Taitelijat ja taiteen tekeminen kunnissa, Taiteen ja kulttuurin barometri 2020 (PDF), Cupore kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus, Cuporen verkkojulkaisuja 67, 2021. EEVI - elpyminen, elinvoima ja verkostot luovilla aloilla -hankkeessa on tuotu yhteen luovan alan korkeakoulutus, ammatinharjoittajat ja etujärjestöt: Muusikkojen liitto, Agma ry (Luovan talouden agentit ja managerit ry), Taku ry (taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö) sekä Kulttuuriosuuskunta Lilith. Hankkeen toimenpiteet tuottavat päätoteuttaja Metropolia Ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajat Raitala Music Oy ja muotoilualan asiantuntijajärjestö Ornamo. Hankkeen rahoittajana toimii Uudenmaan liitto, Uudenmaan kriisirahaston rahoituksella. https://www.luovatverkostot.fi/

Tuottajat ekologisen Web3:n toimijoina
15.3.2023 Tulevaisuuden tuottajat
Toteutin artikkelin Web3:n ekologisista haasteista VIHTA-hankkeelle (ESR). Artikkelissa pyrin tarkastelemaan kestävän kehityksen vaihtoehtoja, joihin luovan alan toimija saattaa kohdata operoidessaan Web3:n innovaatioiden parissa. Web3:lla viitataan hajautettuun online-ekosysteemiin, jonka lohkoketjupohjainen toimintaympäristö pyrkii rakentamaan tulevaisuuden internettiä ajatuksella, jossa alustojen ja palvelujen käyttäjillä olisi suurin äänioikeus niiden toiminta- ja käyttömalleista. Web3:a voidaan tarkastella ikään kuin päivitettynä versiona Web2:sta. Web2:lla viitataan tämänhetkiseen käsitykseemme internetistä ja siihen kuuluu muun muassa eri sosiaaliset mediat, kuten Facebook ja TikTok. Web3:n alle voidaan sijoittaa Web2:n tavoin tuhansittain eri käsitteitä. Artikkelissani rajasin kuitenkin aihealueen koskettamaan kolmea eri Web3:n innovaatiota, jotka ovat ajankohtaisia luovan alan toimijoille. Nämä ovat lohkoketjut, NFT:it ja metaversumit. Kulttuurituottaja voi napata haltuunsa vihreät tärpit työskennellessään näiden digitaalisten ratkaisujen parissa. Lohkoketjut ja niiden konsensusmekanismit Kulttuurituottajan kannattaa lohkoketjua valitessaan kiinnittää huomiota sen konsensusmekanismiin. Kaksi yleisintä vaihtoehtoa ovat Proof of Work (PoW) ja Proof of Stake (PoS). Ensimmäisessä vaihtoehdossa sähkönkulutus on huomattavasti suurempaa, sillä lohkoketjun validoijina toimii louhijat. Niin kutsuttuun louhimiseen vaaditaan valtavasti laskentatehoa, joka johtaa automaattisesti korkeaan energiankulutukseen louhijoiden välisen kilpailun ollessa kovaa. PoW-lohkoketjuista tunnetuin on Bitcoin. [caption id="attachment_5383" align="alignnone" width="465"] Vuotuinen energiankulutus terawattitunteina eri toimialoilla. Kuva: ethereum.org.[/caption] Proof of Stakessa, lohkoketjun validoijina ovat steikkaajat. Steikkaajilta ei vaadita laskentatehoa validoimiseen, jolloin lohkoketjun toiminta perustuu hallussa pidetyn lukitun kryptovaluutan määrään. PoS-lohkoketjuista tunnetuin on tällä hetkellä Ethereum, joka teki siirtymänsä PoW:ista PoS:en syksyllä 2022. Ethereumin suosion johdosta se on myös hyvä vaihtoehto kulttuurituottajalle, sillä energiatehokkuutensa lisäksi se tarjoaa monia käyttötarkoituksia ja -palveluita luovan alan toimijoille. Muita Proof of Stake -konsensusmekanismilla toimivia lohkoketjuja ovat muun muassa Tezos ja Cardano. NFT:it NFT, eli Non-Fungible Token on digitaalista dataa, joka elää lohkoketjun sisällä tokenina. NFT voi olla käytännössä mitä vain digitaalisessa muodossa ja sellaisen voi luoda koskettamaan omistajuutta esimerkiksi taideteoksesta, musiikista tai pääsylipusta.   NFT:eiden kohdalla ekologisen kestävyyden edistämistä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla: - Korvaako NFT jonkin fyysisen maailman esineen tai palvelun? - Kuka on NFT:in takana? - Miksi NFT on olemassa? - Missä lohkoketjussa/kauppapaikassa NFT on mintattu, eli julkaistu? Pikamuotia karttavan tuottajan tuskin kannattaa olla tekemisissä esimerkiksi tähän assosioitujen yritysten NFT:eiden kanssa, sillä raha saattaa päätyä suoraan alun perin kartettavan asian edistämiseen ja ylläpitoon. Metaversumit Kulttuurituottajat eivät ole pelkästään metaversumien käyttäjiä, vaan myös niiden toteuttajia. Virtuaalimaailmojen voidaan nähdä NFT:eiden tapaan korvaavan fyysisen maailman asioita, mutta sen toteutumiseksi jo pelkällä metaversumin rakentamisella on hintansa. Hiilidioksidipäästöjä syntyy jo muun muassa suunnittelusta, hyödynnettävästä teknologiasta ja sähkönkulutuksesta. Tuottajan olisikin osattava suosia ympäristön kannalta vähiten kuormittavia vaihtoehtoja, operoidessaan metaversumien parissa.   Ristiriitaisuuksilta ei siis vältytä, sillä onnistunut metaversumi voi parhaimillaan korvata osan esimerkiksi turhista matkusteluista tai fyysisistä tiloista, täten laskien ympäristökuormitusta. Toisaalta samaan aikaan näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, on lähes mahdotonta työskennellä täysin hiilineutraalisti nykyisessä metaversumi-kontekstissa. Suositeltavaa olisikin hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja tarkastella kehitystä pidemmällä aikatähtäimellä: Kuinka nykyistä toimimista voidaan enenevissä määrin suunnata ympäristöystävällisemmäksi ja kuinka tekemämme päätökset edesauttavat kestävämmän tulevaisuuden toteutumista? Lopuksi Kulttuurituottajan työskennellessä Web3:ssa, edellä mainittujen kohtien lisäksi on syytä kiinnittää huomiota ajankohtaiseen toimintaympäristöön. Teknologian jatkuva kehitys luo koko ajan uusia haasteita, joita tulisi pitää aktiivisesti silmällä. Ratkaisukeskeisyys ja uudenoppiminen onkin olennainen osa ekologisempaa toimimista Web3:ssa.