Avainsana: viestintä
Nykyaikaista oppilaitosviestintää: viestinnän sähköiset työkalut taiteen perusopetuksessa
Tässä blogikirjoituksessa käsitellään erilaisia sähköisiä menetelmiä, joilla oppilaitoksen viestintää voidaan virtaviivaistaa ja kehittää. Teknologia on edennyt valtavia harppauksia eteenpäin 2000-luvun alusta ja se näkyy myös taiteen perusopetuksen oppilaitoksen viestinnän kehittämisen piirissä. Taiteen perusopetuksen oppilaitoksia on Suomessa useita kymmeniä, ja taiteenlajit vaihtelevat esimerkiksi arkkitehtuurista ja sirkuksesta musiikkiin. Kaikille oppilaitoksille on kuitenkin yhteistä se, että jokaisessa on tarve viestinnälle ja sen kehittämiselle. Pelkästään sosiaalisesta mediasta on tullut oppilaitokselle päivittäinen työkalu, jonka avulla tavoitetaan oppilaat ja vanhemmat. Se ei kuitenkaan itsessään välttämättä ole riittävä viestinnän toimenpide, mikäli sen ominaisuuksia ei hyödynnetä. Lisäksi sisällön luomiseen voidaan hyödyntää lukuisia muita työkaluja. Onnistunut viestintä vaatii suunnitelmallisuutta Viestinnän seuranta ja arviointi ovat avainasemassa viestinnän rakentamisessa. Jokainen julkaisu Facebookissa, TikTokissa, Googlessa tai Instagramissa voidaan analysoida jälkikäteen. Tuolloin käydään läpi esimerkiksi julkaisun tavoittavuus jaminkälaista kohderyhmää tavoitetut ihmiset ovat. Lisäksi voidaan tarkistaa, miten eri avainsanat ovat lisänneet julkaisun suosiota. Kun tämä analyysi on tehty, tuloksia voidaan hyödyntää seuraavissa julkaisussa ja samalla tehdä mahdollisia korjausliikkeitä. Jokainen taiteen perusopetuksen oppilaitos on oma yksilönsä, joten menestyksen mittarit ja kohderyhmät on analysoitava itse. Ilman kohderyhmien määrittelyä ja onnistumisen seurantaa viestintä on pitkälti hakuammuntaa. Visuaalinen ilme ei aina vaadi kalliita työkaluja Viestinnän visuaaliseen rakentamiseen voidaan hyödyntää lukuisia eri työkaluja, eikäkaikkeen tarvita erillisiä graafisia palveluita, kalliita kuvankäsittelyohjelmia tai edeserillistä tiedottajaa. Sähköisiä graafisen suunnittelun apuvälineitä löytyy lisäksipelkästään selainversioina, eikä siihen vaadita kuin perusmuotoinen tietokone. Tästä yhtenä esimerkkinä on Canva-kuvankäsittelyohjelma, joka on lisäksi saatavilla oppilaitoslisenssillä veloituksetta. Sieltä voidaan löytää tuhansia valmispohjia, joistavoidaan muokata oman brändin näköisiä napin painalluksella. Tiesitkö että käytät jo tekoälyä arjen toimintojesi tukena? Tekoäly herättää monissa erilaisia tunteita innostuneisuudesta aina pelkoon asti.Tekoäly on kuitenkin jo monilla päivittäisessä käytössä heidän tietämättään. Kunkäännät esimerkiksi tiedotetta selaimen kääntäjällä eri kielelle, hyödynnättodennäköisesti tekoälyä. Pienissä taiteen perusopetuksen oppilaitoksissa tekoälyolisi hyödynnettävissä oleva ketterä uusi kollega esimerkiksi somepostaustentekoon, vieraskielisten viestinnän tueksi sekä selkokielisyyden määrittelyyn. Yhtenäesimerkkinä tällaisesta ohjelmasta on ChatGPT. Oppilashallinnon ohjelmistot tukemassa kohdennettua viestintää Useammassa oppilaitoksessa on nykyään käytössään myös erillinenoppilashallinnon ohjelma, johon kerätään ilmoittautumiset. Tämän tyyppinenohjelmisto mahdollistaa kohderyhmien analyysin ennen viestinnän rakentamista.Oma asiakasrekisteri onkin monella tapaa organisaation tärkein viestinnän kohde.Tämän tyyppisiä palveluita tarjoaa esimerkiksi Eepos ja Hobiver. Saavutettavuus - Monipuolisia työkaluja tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa Yhteiskunnan rakenne muuttuu jatkuvasti ja esimerkiksi vieraskielisten määräkasvaa. Tämän mukana kasvaa myös tarve selkokieliselle viestinnälle. Viestintäätulisi lisäksi tehdä muillakin kielillä kuin sillä tutulla kotimaisella. Samalla voidaanmyös ajatella, ettei pelkkä perinteinen viestintä ole riittävää. Tätä varten jokaisen oppilaitoksen tulisi ottaa käyttöönsä mahdollisimman laaja kirjo erilaisia työkaluja,jotta tavoittavuus pysyy yhdenvertaisena eri vastaanottajille. Asiaa tulisi myös ajatella siltä kantilta, että kehityksessä on pysyttävä mukana. Kim Kronman on Metropoliasta vuonna 2024 valmistunut kulttuurituottaja (YAMK). Hän on aiemmin valmistunut Noviasta kulttuurituottajaksi (AMK). Työurallaan hän on työskennellyt taiteen perusopetuksen hallinto- ja viestintätehtävissä erityisesti tanssin ja musiikin parissa. Tällä hetkellä hän työskentelee Estrada Musiikki- ja Tanssikoulussa Espoossa sekä Vuosaaren Musiikkiopistossa. Lisäksi hän toimii freelance-muusikkona. Lue lisää opinnäytetyöstä: Kronman, Kim (2024). Taiteen perusopetuksen oppilaitoksen viestinnän toimintamalli : avaimet tehokkaampaan kouluviestintään. Metropolia ammattikorkeakoulu, kulttuurituottaja (YAMK) opinnäytetyö.
Kansainvälistä kuvataidetta Vilnassa
Lokakuussa 2024 yli neljäkymmentä kuvataiteen ammattilaista eri puolilta Eurooppaa kokoontui Liettuan Taiteilijaseuran galleriaan keskustelemaan ajankohtaisista aiheista kuvataiteen kentällä. Työskentelin International Association of Art (IAA) Europen viestintäassistenttina Suomen Taiteilijaseuran kautta, joka toimii tällä kaudella puheenjohtajamaana. Myös minä pakkasin laukkuni ja pääsin elämäni ensimmäiselle ulkomaan työmatkalle. Ennen tätä kaikkea lähetin lukuisia sähköposteja, julkaisin some-postauksia, istuin zoom palavereissa ja valmistelin matkaa. IAA Europe on eurooppalaisten kuvataidekattojärjestöjen yhteenliittymä. Sen tarkoituksena on edistää kuvataiteilijoiden asemaa poliittisessa vaikuttamistyössään sekä ylläpitää kansainvälisiä suhteita kuvataiteen kentällä. Vuosittainen yleiskokous järjestettiin tänä vuonna aurinkoisessa ja ruskan koristamassa Vilnassa. Yleiskokouksen jälkeiselle päivälle olimme yhdessä Liettuan ja Iso-Britannian Taiteilijaseurojen kanssa tuottaneet ”Art and War” Symposiumin, jossa kuultiin kuusi kiinnostavaa puheenvuoroa mm. Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtaja Teemu Mäeltä sekä ukrainalaiselta korutaiteilija Tetyana Chornalta. Kokemukseni IAA Europessa oli merkityksellinen pian valmistuvana kulttuurituottajana. Kansainvälisyys on aina vetänyt puoleensa ja tällä kertaa pääsin syventymään siihen perin pohjin. Oli inspiroivaa tavata ihmiset kasvotusten Vilnassa ja viettää tiiviisti aikaa kuvataidealan ammattilaisten kanssa. Koen kehittyneeni monipuoliseksi viestijäksi ja löysin itsestäni uudenlaista itsevarmuutta työskentelyyn myös epämukavuusalueella. Antoisinta koko kokemuksessa oli tutustuminen uusiin ihmisiin ja heidän kanssaan työskentely. Kokeneilta kuvataidealan ammattilaisilta pääsin oppimaan kansainvälisestä työstä ja löysin sitä kautta myös rohkeutta tarttua uusiin haasteisiin. Kansainvälinen työ voi aluksi tuntua haastavalta ja jännittävältä, mutta tässäkin projektissa sain muistutuksen siitä, että lopulta kaikki ovat ihan tavallisia ihmisiä, jotka haluavat toisilleen vain hyvää. Liisa Mustakallio, kulttuurituotannon opiskelija 2020–2024
Voiko tuottajasta tulla sittenkin viestijä?
Olin kesällä 2023 Helsingin tapahtumasäätiöllä viestinnän harjoittelijana. Se, miten päädyin nimenomaan viestinnän harjoitteluun, oli monen asian summa. Ennen kulttuurituotantoa olen opiskellut kotimaista kirjallisuutta, ja harjaantunut kirjoittamaan myös erilaisia tekstejä. Viime keväänä sain vinkin siitä, että Tapahtumasäätiö hakee kesälle viestinnän harjoittelijaa. Niinpä hain paikkaa ja sain sen! Kiinnostava identiteettikokeilu En ollut osannut kuvitella itseäni markkinoinnissa ja viestinnässä ennen tätä työmahdollisuutta. Oikeastaan en ollut edes tullut ajatelleeksi, että kulttuurialalla voisi tehdä töitä nimenomaan viestintään keskittyen. Mahdollisuus työskennellä tämän tapahtuma-alan osa-alueen parissa tuntui kiinnostavalta identiteettikokeilulta: voisiko viestintä sittenkin olla minun juttuni tuottamisen sijaan? Viestinnässä yhdistyy itseasiassa moni asia, josta pidän. Monipuolisten kulttuuritapahtumien lisäksi siinä ollaan tekemisissä jatkuvasti myös tekstien ja kirjoittamisen kanssa. Viestinnässä ei myöskään tarvitse huolehtia joistakin sellaisista itselleni vieraammilta tuntuvista tuottamisen alueista, kuten esimerkiksi tekniikasta ja siihen liittyvistä laskelmista. Satoja tapahtumakuvauksia ja luovia somesisältöjä Tehtäväni liittyivät suurimmaksi osaksi Helsinki-päivään ja Taiteiden yöhön, joissa vastasin kaupunkitapahtumien tapahtumakuvausten koordinoinnista sekä Taiteiden yön sosiaalisesta mediasta. Lisäksi olin apuna Helsingin juhlaviikkojen somessa ja kirjoitin nettisivuille artikkeleita. Tehtäväni tapahtumakuvausten parissa vaativat järjestelmällisten työtapojen luomista, mutta työtapojen vakiinnuttua ne tuntuivat melko rutiininomaisilta. Kävin läpi yhteensä lähes 500 tapahtumakuvausta, joista jokainen vaati lisäksi useita uusia käsittelykertoja esim. käännösten ja muokkausten myötä. Olin myös aktiivisesti yhteydessä tapahtumajärjestäjiin ja käännöstoimistoon. Opin prosessissa erityisesti järjestelmällisyyttä ja tehokkuutta, sekä kommunikoimaan sähköpostitse ammattimaisesti ison organisaation edustajana. Taiteiden yön somen tekeminen puolestaan oli ensisijaisesti luovaa tekemistä, jossa kehityin kesän aikana paljon. Opin tapahtumien somemarkkinoinnin suunnittelusta ja aikatauluttamisesta sekä siitä, minkä tyyppiset sisällöt yleensä toimivat parhaiten. Somen tekeminen oli hauskaa erityisesti tapahtumien lähestyessä ja tapahtumapäivänä, jolloin sain olla jatkuvasti mukana tapahtumien kulussa. Kesän mieleenpainuvin hetki oli Taiteiden yönä, kun Kansalaistorilla esitettiin valtavalta screeniltä taiteilijakaksikko Tellervo Kalleisen ja Oliver Kochta-Kalleisen ohjaamia Katastrofielokuvien loppukohtauksia. Ennen esitysten alkua olin ollut Oodin kirjastossa työskentelemässä tehden Taiteiden yön somea. Kun astuin ulos Oodin ovista Kansalaistorille juuri ennen tapahtuman alkua, häkellyin ihmispaljoudesta edessäni. Tuntui äärettömän siistiltä, että niin moni ihminen oli kiinnostunut meidän tekemästä tapahtumasta ja löytänyt paikalle! Tässä hetkessä tunsin, että kaikilla tapahtumakuvausten parissa viettämilläni välillä puuduttavillakin tunneilla oli merkitystä. Eiväthän ihmiset olisi löytänyt paikalle ilman toimivaa viestintää. Entä miten sitten kävi? En kuitenkaan vielä tiedä vastausta kysymykseen siitä, voisiko minusta tulla sittenkin tuottajan sijaan viestijä. Sain kesän perusteella sellaisen vaikutelman, että markkinoinnin ja viestinnän tiimin työ tapahtuu lähes kokonaan tietokoneen välityksellä erilaisia tekstejä ja markkinointimateriaaleja suunnitellen ja luoden. Koin ajoittain jatkuvan toimistolla tai kotona etätoimistolla tietokoneen ääressä istumisen raskaaksi. Huomasin, että jaksoin työpäivät aina paremmin, jos ne sisälsivät myös jonkinlaista liikkumista toimiston ulkopuolella. Tapahtumasäätiön tuottajien työ vaikutti vierestä seurattuna sisältävän enemmän esimerkiksi asioiden hoitamista käytännössä tapahtumapaikoilla. He olivat myös viestintää enemmän suoraan yhteydessä esiintyjiin ja muihin yhteistyötahoihin. Tapahtumasäätiö oli kokonaisuudessaan todella antoisa ja opettavainen kesätyöpaikka, koska viestinnän ja markkinoinnin tehtävien lisäksi opin samalla myös muiden organisaation työntekijöiden tekemistä seuraamalla. Koin viestinnän tehtävät kiinnostaviksi ja merkityksellisiksi, mutta minuun jäi silti myös tuottajuuden kipinä. Haluaisin siksi vielä myöhemmin opintojeni aikana tehdä harjoittelun myös tuotannon puolella.
Ulkoinen viestintä kolmannen sektorin tuotannossa: Höntsä – Silta Eteenpäin
Tein ensimmäisen projektityön Höntsä – Silta eteenpäin –hankkeelle. Hanke on luotu tukemaan 16-25 vuotiaiden nuorten osallisuutta ja hyvinvointia nuorten lähtökohdista toteutettavalla, avoimella matalan kynnyksen toiminnalla. Hankkeen keskeisimmät toimintamuodot ovat Höntsäklubit, Höntsä coach -koulutukset sekä tutkija-kehittäjäkollektiivi. Projekti alkoi kivisesti jo muutama vuosi sitten. Alun perin oli tarkoitus järjestää vuotuinen Höntsä Fest –festivaali, mutta tapahtuma kaatui resursointiongelmiin. Seuraavavia suunnitelmamme olivat mm. Graffitityöpajat, erilaiset videotuotannot ja kouluissa järjestettävät infotilaisuudet. Näillä kaikilla olisi markkinoitu hankkeen toimintaa ja pyritty lisäämään kohderyhmän tietoisuutta hankkeen olemassaolosta ja sen toiminnasta. Nämä ideat kaatuivat alkaneen pandemian asettamiin rajoituksiin ja edellä mainittuihin resurssiongelmiin. Vallitsevien rajoitusten takia päädyimme toteuttamaan matalan kynnyksen videotuotannon. Tuotannossa teimme hankkeelle promootiovideon, jota voitaisiin käyttää markkinointitarkoituksiin ja edellä mainittuun tunnettuuden lisäämiseen. Videotuotanto oli minulle täysin uusi tuottamisen osa-alue, mutta sen toteutuksessa pääsin käyttämään jokaiselle tuottajalle tuttuja työskentelytapoja. Budjetointi, suunnittelu, vastuualueiden jakaminen ja aikataulutus olivat tuttuja hommia, vaikka ne toteutettiinkin minulle ennestään tuntemattomalla tuotannon osa-alueella. Videotuotannossa vastuualueeni keskittyi lähinnä teknisen tuotannon toteuttamiseen, vastuualueiden delegointiin ja yleisesti tuotannon läpivientiin. Lisäksi pääsin opiskelemaan videoeditointia, kun videoitu raakamateriaali piti saattaa kokonaisen videon muotoon. Syvennyin projektissa ulkoiseen viestintään kolmannen sektorin hankkeessa. Videotuotanto oli tapa tuoda kolmannen sektorin markkinointiin modernia kulmaa ja lähestyttävää sisältöä, josta järjestötasolla toimivat hankkeet ja järjestöt voivat hyötyä paljon. Varasuunnitelmat ja lennosta mukautuminen ovat olennainen osa tuotantokenttää. Tämä projekti oli hyvä käytännön esimerkki, siitä kuinka pitkäjänteisyydellä ja luovuudella voidaan saattaa vaikeistakin lähtökohdista ja töyssyistä ponnistava projekti loppuun hyvällä lopputuloksella.
Hyvä viestintä takaa onnistuneen materiaalituotannon markkinointikampanjassa
Alkuperäissarjan lanseeraus ja materiaalituotannon ohjaaminen Toimin Elisa Viihde Viaplayn markkinointitiimissä materiaalituotantojen vastuuhenkilönä. Tunnen Elisa Viihde Viaplayn brändiohjeistukset, joiden mukaisesti ohjaan graafikoiden työtä materiaalituotannossa. Tämän lisäksi huolehdin, että materiaalituotannot pysyvät aikataulussa, jotta esimerkiksi markkinointikampanjat voidaan julkaista suunniteltuina ajankohtina. Teen tiiviisti yhteistyötä niin sisäisten tiimien kuin myös ulkoisten sidosryhmien kanssa, jolloin myös viestintä on merkittävässä roolissa. Materiaalituotannossa valvon, että kampanjan materiaalit ovat annettujen ohjeiden mukaisia sekä varmistan, että jokainen materiaali sisältää tarvitut brändiohjeistuksen mukaiset elementit. Elisa Viihteen alkuperäissarjan Häräntappoaseen tulevassa markkinointikampanjassa valvoin materiaalituotantoa siten, että kampanjan materiaalit ovat annettujen brändiohjeiden mukaisia. Materiaalituotanto aloitettiin noin 3–4 viikkoa ennen kampanjan aloitusta ja valmiit materiaalit julkaistaan kampanjan aloituspäivänä. Elisa Viihteen alkuperäissarja Häräntappoase tuo vuonna 1984 julkaistun Anna-Leena Härkösen klassikkoteoksen 2020-luvulle. Klassikkoteos tuo tutun tarinan 2020-luvulle ja tarkastelee sen teemoja z-sukupolven kautta. Häräntappoaseen traileri on katsottavissa täällä. Syvennyin materiaalituotannon aikana viestinnän teoriaan ja sen merkitykseen materiaalituotannossa. Päätavoitteenani oli vahvistaa ymmärrystäni viestinnän merkityksestä projektityöskentelyssä sekä lisäksi oppia hahmottamaan paremmin onnistuneen viestinnän roolia myös materiaalituotannon ohjaamisessa. Erityisesti tämän projektin myötä voin todeta, että hyvällä ja selkeällä viestinnällä on merkittävä rooli projektityöskentelyssä — tässä projektissa hyvä viestintä takasi onnistuneen materiaalituotannon tulevaan markkinointikampanjaan. Elisa Viihde Viaplay on suoratoistopalvelu, joka sisältää Suomen laajimman valikoiman kotimaista ja pohjoismaista alkuperäissisältöä sekä kansainvälisiä elokuvia ja sarjoja. Kesäkuussa 2021 lanseerataan uusi Elisa Viihteen alkuperäissarja Häräntappoase, joka saa ensi-iltansa Elisa Viihde Viaplayn suoratoistopalvelussa. Emilia, kulttuurituotannon opiskelija 17
Sisäinen viestintä etätyössä
Vaikka etätyö ei monilla aloilla ole ollut aikaisemminkaan harvinaista, iski se tänä vuonna työntekoon ennenkuulumattomalla voimalla. Koronan myötä etätöihin siirtyi karkeasti arvioiden noin miljoona suomalaista eli noin 50 % työssäkäyvistä. Heistä noin puolet haluaa ja myös pystyy tekemään työnsä etänä kokonaan tai lähes kokonaan myös jatkossa. Etäily on ollut merkittävässä kasvussa jo pidempään, ja jos etätyötä oli haastava perustella aikaisemmin, sitä tuskin tarvitsee yhtä lailla perustella jatkossa. Etätyöskentely ei tarkoita ainoastaan työntekoa poissa sen perinteisestä ympäristöstä ja virtuaalisten työkalujen välityksellä. Sen vaikutukset ovat kokonaisvaltaisemmat. Etätyöskentely poistaa tai vähintään rajoittaa työntekijöiden yhteyttä kollegoihin ja omaan työyhteisöön. Kysymysten huikkaaminen ohimennen, nopeat luovat aivoriihet, yhteiset lounaat ja kuulumisten vaihto kahvihuoneessa eivät toteudu helposti etäoloista käsin. Koronatilanne on haastanut työyhteisöjen perinteistä sisäistä viestintää ja monin osin korostanut sen merkitystä. Tiedon välityksessä on jouduttu viimeistään nyt siirtymään suunnitelmalliseen, tiuhaan ja vuorovaikutteiseen sisäiseen viestintään. Siinä jokaisen työntekijän rooli on avain asemassa. Vinkkejä sisäiseen viestintään etätyössä: Suunnittele Tiedonkulkua ei tule jättää sattuman tai toiveiden varaan. Viestinnässä tulee miettiä muun muassa kelle viesti on oleellinen, onko viestini selkeä vai jättääkö se liikaa tulkinnan varaa ja onko ajankohta ja sävy oikea. Myös kanavavalinnoilla on merkitystä. Viestinkö asiani kattavasti sähköpostissa, nopealla tekstiviestillä vai tulisiko keskustelu käydä kasvokkain? Hyvin suunniteltu viestiminen selkeyttää työntekoa ja karsii epäselvyyksien muodostumista. Sanoita tunteita Virtuaalisessa kommunikoinnissa emme saa samanlaisia vihjeitä kuin fyysisesti läsnä ollessamme. Emme havaitse kehonkieltä tai äänensävyjä yhtä voimakkaasti tai pysty aina reagoimaan ajankohtaisesti toisen sanomisiin. Esimerkiksi työyhteisön sisäiset ongelmat jäävät usein varjoon, kun niistä ei saada etäarjessa välttämättä vihiä. Siksi on tärkeä oppia sanoittamaan työyhteisössä omia haasteita, onnistumisia, turhautumista tai kiitosta aktiivisesti ulospäin. Ole avoin Avoimuus on avain yhteisöllisyyteen ja yhteisiin päämääriin. Avoimuus edistää myös luonnollisesti tiedonkulkua ja näin työn sujuvuutta. Avoimuus tarkoittaa läpinäkyvyyttä kaikessa toiminnassa: avointa kommunikointia, yhteistyötä ja päätöksentekoa sekä tasapuolista mahdollisuutta ja vaatimusta osallistua työn suunnitteluun ja työtä koskeviin päätöksiin. Se tarkoittaa sitä, että hyvässä ja pahassa, asiat pystytään puimaan yhdessä läpi. Pelisäännöt Yhdessä sovitut pelisäännöt auttavat työyhteisöä sitoutumaan yhteisiin toimitapoihin ja pää- määriin. Myös jokaisen vaikuttaminen niihin on tärkeää. Tällöin säännöistä päästään paremmin yksimielisyyteen ja niitä tulkitaan samalla tavalla. Etätyötä ajatellessa yhteisesti on hyvä määritellä esimerkiksi se, miten ja milloin kunkin tulee olla tavoitettavissa, mitä kanavia käytetään viestintään ja milloin etätyö ei ole esimerkiksi suositeltavaa. Sisäisellä viestinnällä on voima joko yhtenäistää tai haastaa yrityksen kulttuuria ja työyhteisöä. Haasteiden, kuten koronan myötä sen merkitys korostuu. Yrityksen kaikki viestintä lähtee kuitenkin sisältäpäin ja ongelmat sisäisessä viestinnässä heijastuvat herkästi myös yrityksen ulkoiseen viestintään ja markkinointiin.
Kysytään tuotantopäälliköltä
Miten toimitaan, kun hiekkamyrskyn jälkeen alkaa loppumaton sadekuurojen on-off -mittelö ja rajallinen kuvausaika lyhenee entisestään? Entä kun kuvausryhmän auto jää kiinni mutaan väärällä puolen trooppista saarta ja kameran pitäisi jo käydä? Entä kun kalustorahti on jäämässä jumiin jonnekin päin Tanskaa, kun sen pitäisi olla jo rakennettavana toisella puolella maailmaa? Kysytään tuotantopäälliköltä. Toteutin viimeisen opiskeluprojektini tv-sarjan tuotannossa, jonka noin kuukauden mittainen kuvausjakso sijoittui ulkomaille. Toimin tuotantopäällikkönä, eli vastuullani oli lähes kaikki tuotannon käytännön järjestelyistä aina kuvaus- ja työlupien järjestämisestä kuvausaikataulujen tekemiseen, tiimin informointiin ja työvuorosuunnitteluun. Olen viettänyt viimeiset neljä vuotta tiiviisti työelämässä. Palattuani pohtimaan projektiraportin muodossa omaa tekemistäni, löysin itseni monen oivalluksen ääreltä. Tv-tuotannossa usein muuttujia on vakiotekijöitä enemmän. Tämä pätee etenkin reality-tuotantoihin, jossa hyvin pieni osa sisällöstä pystytään etukäteen käsikirjoittamaan Tilanteita seurataan reaaliaikaisten tapahtumien mukaan. Sisäisen viestinnän työryhmän välillä on oltava huippuunsa viritetty. Yksikin epätietoinen lenkki ketjussa voi vaikeuttaa kaikkien työntekoa. Yksi ihminen tai koko työryhmä voi ymmärtää väärin epäselvästi kerrotun viestin. Koko tiimin informoiminen jatkuvasti muuttuvissa tilanteissa on tärkeää niin tiedonkulun kuin tiimin viihtyvyyden kannalta. Projektin jälkireflektoinnissa perehdyin myös itseni johtamiseen. Intensiivisellä kuvausjaksolla – varsinkaan tuotantopäällikön roolissa – se ei ole aina yksinkertaista. Kuvauspäivät ovat pitkiä ja mitä tahansa voi tapahtua koska tahansa. Tuotantotiimiä oli paikalla noin 30 henkeä, jonka lisäksi kahdeksasta neljääntoista esiintyjää. Vaikka tuottaja aina lopulta on päävastuussa kaikista ja kaikesta, käytännön tason vastuu tiimin tekemisestä ja viestinnästä oli minun harteillani. Sanotaan, että tv-alan tekijöiden on oltava vähän kaheleita pärjätäkseen. Pitänee paikkansa. Silti olisi tärkeää pitää kaiken sekoilun keskellä huolta myös omasta hyvinvoinnistaan. Vaikka tuntikirjanpidon numerot paukkuivat tähtitieteellisissä lukemissa, tunsin ylpeyttä siitä, että pystyin pitämään langat käsissä kaiken hektisyyden keskellä. (Muutaman kerran piti pikameditoida siivouskomerossa, jotta pysyi järjissään.) Tuotanto oli varmasti urani yksi intensiivisimmistä, eikä varmasti viimeinen laatuaan. Projekti oli kaikkineen todella opettava ja osoitus siitä, että tilanteessa kuin tilanteessa hyvä työkalu selviytymiseen on muistaa, ettei ole kirurgi. Virheet eivät ole hengenvaarallisia: niistä voi ottaa oppia. Ja kun muistaa hengittää (vaikka välillä siellä siivouskomerossa), niin pärjää hyvin.
Viestintää Osuma-hankkeessa
Viestintää ja maailman parantamista. Mielestäni tämä on täydellinen kombo kulttuurituotannon opintojen ensimmäistä projektia varten. Pääsin toteuttamaan näitä kahta asiaa Osuma-hankkeessa projektituottajana keväällä 2019. Projektityössä vastuualueeni oli viestinnän suunnitteleminen ja toteutus Nuori 2019-tapahtumaa varten. Nuorten parissa työskentelevien yhteistyötä edistävällä koordinaatiohanke Osumalla oli Turun Logomossa 27.–28.3. järjestetyssä Nuori 2019 tapahtumassa messupiste. Nuori 2019 -kokonaisuuden viestinnän suunnitteleminen täysin yksin oli mielenkiintoinen ja opettavainen kokemus. Aiemmin olin toteuttanut toisten suunnittelemaa viestintää, mutta nyt pääsin itse rakentamaan viestintäsuunnitelman alusta loppuun. Suunnitelmasta tuli onnistunut kokonaisuus, jota oli helppoa lähteä toteuttamaan sellaisenaan. Suunnittelemisen jälkeen vuorossa olikin viestinnän toteutus, jonka aikana kirjoitin uutisia, kuvasin ja editoin videon, tuotin sisältöä sosiaaliseen mediaan ja kirjoitin blogitekstin vihapuheesta pelimaailmassa. Toteutus oli osuus, johon sain ammentaa todella paljon omia näkemyksiäni ja luovuuttani. Videon kuvaaminen ja editointi toivat hymyn huulilleni ja asiantuntijuuttani pääsin kasvattamaan työstäessäni blogitekstiä yhdessä toimistuskunnan kanssa. Hulinaa messupisteellä Viestinnällisen vastuun lisäksi olin mukana suunnittelemassa Osuman messupisteen kokonaisuutta. Messupisteen rakentuminen oli loistava oppimiskokemus. Pääsin aikatauluttamaan messupisteen ohjelmaa ja hahmotin ensimmäistä kertaa näytteilleasettajan näkökulmasta, kuinka hektinen messuympäristö on. Ihannetilanteessa jokainen messuilija jäisi viettämään aikaa pisteelle. Todellisuus kuitenkin on, että toisen messukävijän aika ei riitä edes nopeaan demoon, vaan hän kaipaa pikakatsauksen asiaan, kun taas toinen messuilija jää mielellään keskustelemaan pitkäksi toviksi kiinnostavasta aiheesta. Näille molemmille ihmistyypeille on oltava sisältöä. Osuman messupisteellä keskusteltiin hankkeiden tuloksista, jaettiin erilaisia esitteitä, korttipakkoja sekä jojoja, pelattiin Osuma-lautapeliä ja kuvattiin Facebookiin livehaastatteluita. Ideasta tuotteeksi Kolmantena kokonaisuutena projektissani osallistuin Osuma-pelin tuotteistamiseen. Yhteiskehittelyyn ja oppimisen tukemiseen luodun lautapelin tuotteistaminen oli mielenkiintoinen prosessi, jossa sain nähdä läheltä tuotteen kehittämistä kuluttajia varten. Lisäksi tuotteistamista monimutkaisti Euroopan sosiaalirahaston rahoittamien hankkeiden säännöt, jotka estävät muun muassa tuotteiden myymisen. Pääsin itse mukaan arvioimaan ja kehittämään tekstejä, joita pelin yhteyteen tuotetaan. Oli erittäin mielenkiintoista kuulla ja nähdä, miten ideasta kehittyy prototyyppi ja myöhemmin valmis lautapeli. Tuotteistaminen on prosessi, johon törmään varmasti urallani jatkossakin. Opin projektityöstä enemmän kuin osasin odottaa. Viestinnän suunnitteleminen, itsensä johtaminen, ammattilaisille viestiminen, tulosten seuranta ja työn aikatauluttaminen olivat asioita, joissa koen ottaneeni harppauksia eteenpäin. Kaiken oppimisen lisäksi tätä projektia oli mukava tehdä! Aurinkoisin terveisin Venla, kulttuurituottaja
Arabian katufestivaali artistituotanto cultural management festivaali festivaalituotanto hanke itsensä johtaminen itsenäinen projekti johtaminen kansainvälisyys Kansallismuseo Kulttuurialan projektityö kulttuurintuotanto kulttuurituotanto Kulttuurituottaja Kulttuurituottaja 2016 kulttuurituottaja 2017 kulttuurituottaja 2019 kulttuurituottaja 2020 kulttuurituottajat kulttuurituottaja YAMK Kutu15 kutu16 Kutu17 kutu18 markkinointi Metropolia metropolia ammattikorkeakoulu näyttely vartissa opastusvideo opiskelija projekti projektityö some sosiaalinen media tanssi tanssitaide tapahtumatuotanto Tuottajat18 Tuottajat20 tv-tuotanto vapaaehtoisten johtaminen vapaaehtoistyö viestintä yhteishaku