Avainsana: Tuottajat18
VR-, AR- ja MR-sisällöt osana fyysistä tapahtumaa – Mitä tapahtumajärjestäjän tulisi tietää XR-sisällöistä
Kun aloitin opintoni kulttuurituotannon tutkintolinjalla vuonna 2018, en osannut arvata, että tieni tulisi johtamaan XR:n maailmaan jo opintojeni ensimmäisenä vuotena. Olen työskennellyt Helsinki XR Centerillä osa-aikaisesti keväästä 2019 lähtien markkinointituottajan roolissa, ja näiden vuosien aikana olen edennyt kokoaikaiseksi Helsinki XR Centerin viestintä- ja tapahtuma-asiantuntijaksi. Helsinki XR Center on Metropolia Ammattikorkeakoulun alainen kansainvälinen toimija, joka edistää Suomen XR-alaa monella tavalla, esimerkiksi osallistumalla erilaisiin kehityshankkeisiin, järjestämällä verkostoitumistapahtumia, pyörittämällä hubitoimintaa ja jakamalla tietoisuutta XR-alasta. (Lue lisää: Helsinki XR Centerin verkkosivut) Jos tässä kohtaa mietit, mitä ihmettä tarkoittaa XR, niin avaan asiaa vähän. Termi XR juontaa juurensa sanasta Extended Reality eli laajennettu todellisuus. XR on kattotermi laajennetun todellisuuden teknologioille, kuten virtuaalitodellisuudelle (VR) ja lisätylle todellisuudelle (AR). XR-sisällöt koetaan aina joko kokonaan tai osittain virtuaalisesti. Käytännössä XR-sisällöt voivat olla vaikkapa virtuaalitodellisuutta hyödyntäviä koulutussisältöjä, immersiivisiä sirkus- ja taidekokemuksia tai lisättyä todellisuutta hyödyntäviä kännykkäpelejä ja -sovelluksia. XR-laitteiden ja -sovellusten kirjo on hyvin moninainen. Kesätapahtuma euroopanlaajuiselle XR-verkostolle Keväällä 2023 Helsinki XR Center päätti järjestää XR4Europen kanssa kesätapahtuman, joka kokoaisi yhteen XR4Europen jäsenet Suomeen, Helsinki XR Centerille. Tapahtuman oli tarkoitus olla noin sadan hengen kaksipäiväinen tapahtuma, ja sen ideana oli esitellä Suomen XR-osaamista livenä kokeiltavien XR-sisältöjen kautta ja auttaa osallistujia verkostoitumaan yli maiden rajojen. Tapahtuma kuitenkin jouduttiin perumaan resurssipulan vuoksi. Minun tehtävänäni oli suunnitella kyseiselle tapahtumalle aluesuunnitelma Helsinki XR Centerin tiloihin, ja ehdin tehdä tämän ennen tapahtuman perumista. Esiintymislavan, yleisön ja matchmaking-verkostoitumiselle tarkoitetun alueen lisäksi aluesuunnitelmaan tuli mahduttaa myös mahdollisimman monta erilaista XR-sisältöä. Koska olin työskennellyt pitkään XR:n parissa, tiesin, että XR-sisältöjen sisällyttäminen tapahtuma-alueeseen ei ole niin yksinkertaista kuin luulisi. En kuitenkaan tiennyt varmuudella, mitä kaikkea aluesuunnitelmassa tulisi ottaa huomioon XR-sisältöjen kannalta, joten päätin tutkia asiaa ja tehdä aiheesta kolmannen itsenäisen projektini. Projektin syventymisalueeksi muodostui XR-sisältöjä sisältävän live-tapahtuman (eli fyysisen tapahtuman) aluesuunnittelu. XR-sisältöjen erityispiirteet aluesuunnittelijan näkökulmasta Projektin alussa käytin hurjasti aikaa tiedon metsästämiseen: googlailin aihetta monia tunteja erilaisilla hakusanoilla sekä kyselin vinkkejä kirjallisiin lähteisiin kollegoiltani ja monilta muilta XR-alan ammattilaisilta. Vaikka kuinka yritin etsiä, mistään ei yksinkertaisesti löytynyt kattavaa tietoa tai vinkkejä XR-sisältöjen käyttämisestä live-tapahtumassa. Jouduin näin ollen käyttämään pääasiallisena tiedonlähteenä kollegoitani sekä testaamaan itse erilaisia laitteita käytännössä, jotta saisin jonkinlaisen kuvan XR-sisältöjen erityispiirteistä aluesuunnittelun näkökulmasta. XR-sisältöihin ja -laitteisiin liittyvien haastattelujen, keskustelujen, käytännönkokeilujen ja aihetta jotenkuten sivuavien artikkelien pohjalta päätin toteuttaa yhdistetyn muistilistan kaikesta kokoon haalimastani tiedosta oman työni tueksi, mutta myös muiden vastaavassa tilanteessa olevien aluesuunnittelijoiden avuksi. Tutkimukseni aikana oli nimittäin käynyt ilmi, että XR-sisällöt vaikuttavat omalla tavallaan melkeinpä jokaiseen tapahtuma-alueen suunnittelun osa-alueeseen, eikä näitä osaa suorilta käsin huomioida, ellei omaa syvällistä ymmärrystä XR-laitteista ja -sovelluksista. Koin, että muistilista voisi kiteyttää hyvin sen, mitä kaikkea XR-sisällöt vaativat tapahtuma-alueelta toimivuuden ja parhaan mahdollisen käyttökokemuksen saavuttamiseksi. On kuitenkin huomioitava, että jokainen XR-sovellus ja -laite omaa aina omat erityispiirteensä, ja nämä erityispiirteet tulee aina kysyä erikseen siltä taholta, joka tarjoaa XR-sisällön tapahtumaan. Vain tällä tavalla onnistutaan luomaan varmuudella sellainen ympäristö, missä XR-sisältö voidaan kokea täydessä potentiaalissaan. Suosittelenkin tästä syystä, että XR-sisällön tarjoaja, tekijä tai esittelijä osallistetaan aluesuunnitteluun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tämä ei kuitenkaan aina ole mahdollista, ja tällaisissa tilanteissa on hyvä aloittaa aluesuunnittelu yleisimpien XR-sisältöjen erityispiirteiden, eli niin sanottujen yleismaallisten ohjeiden perusteella. On siis pidettävä mielessä, että tämä muistilista antaa vain yleismaallisia vinkkejä ja ohjeita XR-sisällöistä, eli voi olla mahdollista, että tapahtumassa käytettävä XR-sisältö ei tarvitse kaikkia listassa mainittuja asioita. Listan ajatus on tuoda ilmi ne asiat, mihin aluesuunnittelijan kannattaa varautua (vähintäänkin henkisesti) jo varhaisessa vaiheessa suunnitteluprosessia, jos tapahtumaan sisältyy XR-sisältöjä. XR-sisällöt live-tapahtumassa -muistilista tapahtumajärjestäjille Huomioi, että jokaisella XR-sovelluksella ja -laitteella on omat ominaispiirteensä. Nämä tulee aina selvittää erikseen XR-sisällön tarjoajalta mahdollisimman aikaisin, mielellään ennen tapahtuma-alueen suunnittelun aloittamista. XR-sisällöt tarvitsevat runsaasti tilaa. Tästä syystä XR-sisällölle tulisikin luoda erikseen: Käyttöalue, minkä sisällä XR-sisältöä käytetään. Laitteistoalue, missä XR-laitteen toimimiseen vaadittava laitteisto sijaitsee ja missä laite lepää aina kun sitä ei käytetä. Yleisön alue, mihin yleisö saa pysähtyä rauhassa ihastelemaan XR-sisältöä ja sen kokijaa. Ohituskaista, mitä pitkin muu ihmismassa pystyy kulkemaan vaivatta XR-sisällön ohi. Tapahtumapaikalla on oltava mahdollisimman nopea kaistanleveys ja internetyhteys, johon myös XR-sisällöntarjoajilla on oltava vapaa pääsy. Jokaisen XR-käyttöalueen välittömästä läheisyydestä tulee löytyä pistokepaikat vähintään kolmelle pistokkeelle. Tapahtumatilan tulee olla hyvin valaistu. Tapahtumatila ei saa sisältää suuria heijastavia pintoja kuten peilejä tai suuria määriä ikkunoita. XR-laitteet eivät saa kastua. XR-laitteet eivät saa olla suorassa auringonvalossa. XR-sisällön käyttöalueen lattiapinnan tulee olla tasainen. XR-sisällön käyttöalueeseen ei saa sisältyä minkäänlaisia fyysisiä esteitä kuten pöytiä, tuoleja tai kattovalaisimia. Pääsy XR-sisällön luokse tulee olla esteetön. XR-laitteiden johdot olisi hyvä nostaa pois käyttöalueen lattialta tapaturmien ehkäisemiseksi, esimerkiksi ohjaamalla ne kulkemaan katon rajaa pitkin ripustuskoukkujen avulla. XR-sisällön käyttöalue on hyvä rajata selkeästi esimerkiksi lattiateipillä selkeästi omaksi alueekseen. XR-sisällön käyttöalueen keskipiste (eli lähtöpiste) on hyvä merkitä lattiaan esimerkiksi teipillä. XR-laitteilla olisi hyvä olla siisti säilytysratkaisu tapahtuman ajaksi, esimerkiksi seinäkoukku tai muu teline. XR-sisällön esittelypisteeseen on hyvä sisältyä itse XR-sisällön lisäksi vähintään: Näyttö Pöytä Tuoli Roskis Jatkojohto Tapahtuma-alueella tulee olla alueita lepäämistä varten, sillä XR-sisältöjen käyttö voi aiheuttaa mm. pahoinvointia, päänsärkyä tai tapaturmia. Kannattaa myös harkita, tarvitsisiko tapahtuma-alue oman ensiapupisteen. XR-laitteet tulee puhdistaa tasaisin väliajoin taudinaiheuttajien leviämisen ehkäisemiseksi, mielellään mahdollisimman helposti ja vaivattomasti. Tapahtuman henkilöstö tulee perehdyttää tapahtumassa käytettävien XR-sisältöjen erityispiirteisiin. Varaa XR-sisällön kokemiselle tarpeeksi aikaa tapahtuman kokonaisaikataulusta. Usein tapahtumaan sopii parhaiten suhteellisen lyhyessä ajassa alusta loppuun koettavat sisällöt. Tällaiset sisällöt vähentävät jonotus- ja ruuhkatilanteita. Tapahtumajärjestäjän tulee olla tasapuolinen jokaista XR-sisällöntarjoajaa kohtaan, esim. tarjoamalla jokaiselle keskenään samanlaisia ja -laatuisia kalusteita ja muita välineitä tapahtuman ajaksi. (mikäli tapahtumassa on useita XR-sisällöntarjoajia samanaikaisesti, eikä toisin ole sovittu esim. sponsoriyhteistyön vuoksi) Listan tavoitteena on jakaa tietoa tapahtumanjärjestäjille XR-sisältöjen erityispiirteistä ja estää sellaisia tilanteita, missä XR-sisältöjä sisältävän tapahtuman aluetta on lähdetty jo alusta alkaen suunnittelemaan XR-sisällöille epäsopivaan suuntaan. Hyödynsin itse tätä muistilistaa projektiin kuuluvan tapahtuma-aluetta suunnitellessani, ja toivon hartaasti, että kyseisestä listasta on apua myös muille tapahtumatuottajille. XR-sisällöt sopivat hyvin monenlaisiin tapahtumiin, sillä niitä on tarjolla laidasta laitaan. Parhaimmillaan XR-sisällöt voivat tarjota unohtumattomia elämyksiä tapahtumakävijöille. Kannustaisin siis jokaista tapahtumatuottajaa pohtimaan: voisiko XR-sisällöt tuoda lisäarvoa minun tapahtumalleni? XR-terkuin, Meeri Lehto Kulttuurituotannon 2018 vuosikurssin opiskelija
Toimiva viestintä on jokaisen tuotannon A ja O
Tutkin projektissani kotimaisen artistituotannon parissa sisäisen viestinnän ja artistituotannon välistä suhdetta. Siirryin keväällä uuteen työpaikkaan itselleni uuteen organisaatioon. Tavoitteenani oli kolmen viikon tarkastelun avulla kehittää omaa toimintaani artistituottajana ja kehittää sisäistä viestintää niin itseni kuin organisaation näkökulmista. Projektin aikana huomasin, että toimiva sisäinen viestintä on edellytys työni onnistumiselle. En ollut ennen edes kiinnittänyt huomiota siihen, kuinka suuri osuus työstäni on pohjimmiltaan pelkkää sisäistä viestintää. Jos jokin osa sisäisestä viestinnästä ei toimi tai on vajavaista, vaikuttaa se suoraa kaikkien osapuolien työn lopputulokseen. Huomasin myös korostuneen tarpeen sille, että jokaisessa tilanteessa on tarvittaessa pystyttävä ottamaan itse vastuu viestinnän onnistumisesta, sillä kaikki työssäni kohtaamani henkilöt tai organisaatiot eivät selkeästi aina priorisoi kiireen keskellä sisäisen viestinnän toimivuutta ja johdonmukaisuutta. Asian tarkempi tarkastelu sai aikaan myös sen, että omassa työskentelyssäni toimivasta viestinnästä huolehtiminen nousi omalla prioriteettilistallani sen kärkeen. Sisäiseen viestintään (ja myös ylipäätään viestintään kokonaisuudessaan) keskittyminen osana artistituotannon työtehtäviä sujuvoitti joitakin työtehtäviä huomattavasti, kun viestinnän eri osa-alueet olivat itsellä hyvin hallussa ja niiden vaikutuksen toisiinsa ymmärsi hyvin. Useat työtehtävät sai helposti kerralla purkkiin, kun osasi kiinnittää itse huomiota siihen, kuinka toimivalla ja avoimella viestinnällä pystyi estämään väärinymmärryksiä ja kaikki pysyivät tuotantojen suhteen samalla sivulla. Esimerkiksi huolellinen tuotantosähköpostien koostaminen ja niihin valmiin muokattavan pohjan luominen vähensi sähköpostirumbaa huomattavasti ja saatujen aikataulujen ja muiden speksien koostaminen artisteille Master Touriin hyvissä ajoin säästi useilta lisäkysymyksiltä kiireisten työpäivien aikana. Päädyin lopputulemaan, että nimenomaan viestinnän suhteen monella alan ammattilaisella on parantamisen varaa. Koen, että liian usein peräänkuulutetaan ja arvostetaan vain suorasti alaan liittyvää osaamista ja kokemusta ja ajatellaan, että kuka tahansa osaa viestiä ja ilmaista asiansa ilman sen kummempaa opettelua.
Mikä Mitäs Mitäs Mitäs?
Mitäs Mitäs Mitäs -festivaali eli tuttavallisemmin Mitäkset on ennakkoluuloton ja rajoja rikkova taiteiden juhla, joka järjestetään 14.-16.7.2023 Urjalan Nuutajärvellä ja sisältää lähes 100 ohjelmanumeroa, viisi lavaa ja aamukuuteen jatkuvat juhlat. Festivaalin ja sen oheistapahtumien tuottajana on Mitäs ry niminen voittoa tavoittelematon yhdistys ja tämän vuoden festivaali on jo kahdeksas laatuaan! Oma matkani Mitäksillä alkoi kevättalvella 2022 markkinointiviestinnän harjoittelijan roolissa. Kun vanha ohjaajani vei kaljalle ja pyysi minua vuoden 2023 ydintiimiin olin pudota tuolilta. Mitäkset ovat siitä omalaatuinen festivaali, että kukaan tuotantotiimistä ei saa palkkaa (ei edes perustajat) vaan kaikki tehdään vapaaehtoistenvoimin rakkaudesta lajiin. Tämän takia tuotantotiimin välinen ystävyys ja luottamus toisiinsa, yhteinen usko onnistumiseen ja motivaation ylläpitäminen ovat erityisen tärkeitä läpi kevään ja kesän. Samaan aikaan täytyy myös muistaa tehdä ”oikeita töitä” elättääkseen itsensä ja huolehtia omasta hyvinvoinnista, jotta hauskanpidoksi tarkoitettu työ ei vie kaikkia mehuja ja aja ennenaikaiseen burnouttiin. Ydintiimin jäsenten tehtävä on ensisijaisesti varmistaa, että tuotanto pysyy budjetissa sekä aikataulussa. Tämän lisäksi ydintiimin jäsenillä on omia vastuualueita. Minun pääsääntöisiin tehtäviini kuuluu markkinointi, sosiaalinen media, ennakkotapahtumien suunnitteluun ja toteutukseen osallistuminen, nettisivujen pyörittäminen, pari yhteistökumppania ja graafisen suunnittelun tehtäviä. Kevään edetessä otin myös vastuun myyntikojujen organisoinnista, lupasin hoitaa akkreditoinnin ja loin festivaalille turvallisemman tilan toteutussuunnitelman. Kalenteri, To Do -laput ja aamuyöhön asti tietokoneella istuminen tuli taas osaksi arkea, joten ohessa muutama vinkki miten johtaa omaa työskentelyään. Eisenhowerin matriisi auttaa hahmottamaan asioiden tärkeyden ja kiireellisyyden Eisenhowerin matriisissa asiat jaotellaan kiireellisyyden ja tärkeyden mukaan neljään kategoriaan ja jokaiselle kategorialle on luotu oma toimenpidesuosituksensa, mutta päädyin muokkaamaan näitä sopimaan omaan persoonallisuuteeni. Alkuperäisessä matriisissa ei tärkeät ja ei kiireelliset asiat kuului deletoida ja ei tärkeät mutta kiireelliset delegoida. Lisää To Do -listaan pienimmätkin tehtävät Mikään ei ole ihanampaa kuin laittaa raksi ruutuun, joten omalle tehtävälistalle voi kirjoittaa myös yksittäiset sähköpostit ja puhelinsoitot. Valmiin listan tarkastelu auttaa myös silloin kun takaraivoon ilmestyy mörkö, joka sanoo laiskaksi ja aikaansaamattomaksi. Katso mörkö tätä listaa! Ennakoi ja suunnittele! Itse nautin vanhasta kunnon kalenterista, johon saa piirrellä eri väreillä ja liimata jälkikäteen viikon varrelta kerättyjä muistoja. Pitkäaikaista suunnittelua teen niin että merkkaan ylös kaikki tulevat deadlinet ja siirrän nämä tehtävät edellisen viikon ”isoiksi tehtäviksi”. Kun viikko lähestyy ja alan suunnittelemaan pienempiä tehtäviä eri viikonpäiville minun on helppo pohtia paljonko, saan viikolle mahdutettua isojen tehtävien ympärille. Tällä varmistan, että vaikka elämä yllättäisi niin minulla on reilusti aikaa ja normaalisti olen valmis pari päivää ennen deadlinea. Esimerkiksi viikolle 11, jolloin julkaisimme ohjelmistosta 2/3 osaa, en merkannut pienempiä tehtäviä lainkaan. Koska ohjelmistojulkistusviikko on aina kiireinen, suunnittelin myös etukäteen palkkatyöni työvuorot lyhyiksi sekä lähdin sosiaalista elämääni karkuun maalle. Ennakointia! Tunne itsesi Itse aloitin tutustumisen työskentelypäiväkirjalla, johon kirjoitin kaikki turhautumiseni, hymyni ja onnistumiseni, itkuni ja aggressioni. Opin paljon siitä, miten työskentelen ja missä yleensä alkaa menemään mönkään ennen kuin koen tarpeelliseksi ottaa vuorokauden kestävät unet. Päiväkirjaani myöhemmin lukiessa huomasin esimerkiksi, että arvottomuudentunteeni johtaa siihen, että kiukuttelun ja itsesäälin jälkeen yritän todistella tärkeyttäni tekemällä kaiken työn mitä vaan löydän. Tunnistettuani ongelman siihen oli myös helpompi keksiä ratkaisu; Yritä muistaa muiden kehut ja kiitokset. Riittämättömyydentunteen iskiessä muistele mitä kaikkea olet oikeasti tehnyt, ja miltä tilanne näyttäisi, jos et olisi. Mitäs Mitäs Mitäs -festivaali on vielä edessäpäin ja töitä riittää, mutta heinäkuuhun hengissä selviäminen tuntuu paljon helpommalta, kun itsensä johtamisesta on nyt jonkunnäköinen haisu. Oma tavoitteeni on pitää itsestäni sen verran hyvää huolta, että vielä festareiden viimeisenä yönä jaksan tanssia aamukuuteen saakka. Toivottavasti nähdään Mitäs Mitäs Mitäs -festivaaleilla! Kirjoittanut: Anna ”Misku” Meller / Kutu18 Ps. Seuraa meitä @mitasmitasmitas tai tsekkaa suoraa meidän ohjelmisto osoitteesta mitasmitasmitas.fi
Vulvasta on vaikea puhua – etenkin poikkeusaikana
Viime vuonna Ylioppilasteatterissa ensi-iltansa saanut yleisömenestys Kielletty Hedelmä keräsi paljon kiitosta sekä valtamediassa että teatterikentällä. Jenni Korpelan ohjaus oli Suomen kantaesitys Liv Strömquistin sarjakuvateoksesta. Esitys käsitteli römpsän riivaamia miehiä, häpyhuulia, orgasmia, kuukautisia ja häpeää. Järjestimme Kielletty Hedelmä -esityksen teemoja käsittelevän paneelikeskustelun Ylioppilasteatterissa lauantaina 12.2.2022. Olimme varautuneet pelkkään streamattuun paneelikeskusteluun, mutta koronarajoitusten hellitettyä paneelikeskustelu saatiin onneksemme toteutettua myös Ylioppilasteatterin studiossa. Vulva pois marginaalista - miksi vulva hävettää ja hihityttää? -nimeä kantavassa paneelikeskustelussa puitiin vulvasta puhumisen vaikeutta, häpeää ja huumoria keinona käsitellä hankalia aiheita. Panelisteina toimivat toimittaja Ina Mikkola, seksuaalikasvattaja Katja Välikangas, feministinen stand up -koomikko Eve Kulmala ja Kielletty Hedelmä -esityksen ohjaaja Jenni Korpela. Paneelin vetäjänä toimi Mona Huczkowski ja moderaattorina Maaria Sainio. Tapahtuman toteuttamiseen osallistui myös Ylioppilasteatterin tuottaja Tommi Kokkonen. Paneelikeskustelun tavoitteena oli löytää Ylioppilasteatterille uusia yleisöjä sekä kehittää Ylioppilasteatterin yleisötyötä. Paneeli järjestettiin esityksen yhteydessä ja sitä markkinoitiin teatterin sosiaalisen median kanavissa sekä Facebook-tapahtumassa. Paneelikeskustelu keräsi studioyleisöön 45 katsojaa ja Facebookin kautta lähetettyyn live-streamiin 30 katsojaa. Koronarajoitusten takia tapahtuman toteutuminen oli epävarmaa koko projektin ajan. Hankaluuksista huolimatta tapahtuma onnistui hyvin ja se keräsi yleisöltä runsaasti kiitosta. Kielletty Hedelmä -paneelikeskustelun avulla käynnistimme perinteen, jota toivottavasti jatketaan osana Ylioppilasteatterin toimintaa tulevaisuudessakin. Kolme vinkkiä toimivaan paneelikeskusteluun Tee taustatyö huolellisesti. Tutustu panelistien viimeisimpiin ulostuloihin ja pyri välttämään kliseet suunnitellessasi keskustelun sisältöjä. Kysymykset on hyvä rakentaa paneelin aiheen ympärille niin, että puhujat pääsevät tuomaan esille omia kokemuksiaan aiheesta. Panosta ulkoiseen ja sisäiseen viestintään. Mitä selkeämpi, sen parempi. Varmista, että yleisöllä on riittävästi informaatiota tapahtumasta hyvissä ajoin ennen tapahtumaa. Kiinnitä huomiota itse tapahtuman informaation lisäksi esimerkiksi saavutettavuustietoihin ja mahdollisiin turvallisemman tilan periaatteisiin. Sisäisen viestinnän toimivuus sujuvoittaa tapahtumapäivän kulkua. Aktiivinen ja informatiivinen viestintä myös tapahtumaan osallistuville puhujille on tärkeää. Mahdollisimman avoimella viestinnällä parannat jokaisen osallistujan, tekijän ja kokijan kokemusta. Suunnittele aina Plan B (ja korona-aikaan myös C ja D). Projektit muuttavat usein muotoaan alkuperäisestä suunnitelmasta. Erityisesti epävarmoina aikoina vaihtoehtoisten toteutustapojen suunnittelu on tärkeää. Vaihtoehtojen olemassaolo lievittää stressiä nopeasti muuttuvissa tilanteissa. Tutustu toteuttamaamme paneelikeskusteluun Ylioppilasteatterin Facebook-sivuilta: https://www.facebook.com/ylioppilasteatteriHKI/videos/1971395453047199 Mona Huczkowski ja Maaria Sainio / Kulttuurituotannon opiskelijat 18
Etätöihin sopeutuminen
Viime keväänä minulle tarjoutui mahdollisuus osallistua Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaan hankkeeseen. Tehtävänä oli tehdä kyselytutkimus kulttuurituottajaopiskelijoille. Kyseessä oli jo moneen kertaan opiskelujen aikana vilahtanut Höntsä – Silta eteenpäin! -hanke, joka tukee nuorten osallisuutta tarjoamalla yhdenvertaisempia harrastusmahdollisuuksia. Kyselytutkimuksella haluttiin selvittää, onko kulttuurituottajaopiskelijoilla kiinnostusta ja taitoja työskennellä tulevaisuudessa harrastetoiminnan ohjaajina oppilaitosympäristössä. Tarjolla voisi olla uudenlainen julkisen sektorin tarjoama työnkuva. Tein projektia keväästä loppusyksyyn. Alussa olin yhteydessä oppilaitoksiin hakemalla tutkimusluvat. Siinä sivussa rakentelin jo runkoa kysymyksille. Ohjaajani kanssa pidimme välipalavereita, joissa tsekattiin, että pysytään asian ytimessä ja mitkä ovat projektin seuraavat etapit. Koko aihepiiri oli vielä itselleni tuntematon, eli opettelin sitä samaan aikaan kun tein kyselyä. Se antoi sopivasti haastetta. Vaikka kaikki opiskelu oli jo siirtynyt verkkoon ennen kuin ryhdyin tekemään projektia ja olin tottunut etätyöskentelyyn, itsensä johtaminen korostui kuitenkin enemmän tässä projektissa. Määrittelin itselleni välietappeja niin, että loogisesti eteneminen olisi helpompaa ja näkisin konkreettisesti missä mennään. Projektin eteneminen oli vain itsestäni kiinni, joten koitin keksiä tapoja helpottaa etätyöskentelyä ja tehdä siitä mieluisaa. Parhaiten minulle toimi etukäteen aikataulutetut kahvilahetket, jolloin keskityin pelkkään projektin tekoon. Kaikista kiinnostavinta projektissa oli olla osa ESR-rahoitteista hanketta, soveltaa omaa osaamista, hypätä tuntemattomaan projektiin, ottaa sen kokonaisuus haltuun ja sen pohjalta luoda kysely omille opiskelijatovereille – ja huomata onnistuneensa! Vinkkejä itsenäisten projektin tekijöille: Tartu rohkeasti uusiin projekteihin, vaikka se ei olisikaan sinun ykköskiinnostuksen kohteesi. Opit paljon uutta! Pidä oppimispäiväkirjaa. Se auttaa raportointia myöhemmin. Taulukoi työtunnit, niin pysyt kärryillä omasta ajankäytöstäsi. Aikatauluta myös vapaapäiviä! Varaa tarpeeksi aikaa taustatyölle. Luetuta teksti tarpeen tullen ulkopuolisella. Omalle tekstille saattaa sokeutua, joten ylimääräisitä silmäpareista on hyötyä. Terkuin, Emmi / kutu18
Liikkeellä marraskuussa 2020 – yksi vuoden ainoista livefestivaaleista
Liikkeellä marraskuussa on yksi Suomen merkittävimmistä tanssifestivaaleista, joka vuonna 2020 päätti rajoituksista huolimatta järjestää livetapahtuman. Taiteellinen johto oli ehdoton siinä, ettei tapahtumasta tulisi tehdä virtuaalista, joten reilu kuukausi aikaisemmin alettiin toteuttaa vaihtoehtoista suunnitelmaa, jotta saataisiin luotua mahdollisimman turvallinen mutta eheä festivaalikokemus. Suoritin festivaalin tuottajana opiskeluun liittyvän itsenäisen projektin, näkökulmana tapahtumatuotanto poikkeusaikana. Festivaali osoittautui loistavaksi näköalapaikaksi aiheelleni. Se osoitti, että tapahtumia voi järjestää vastuullisesti ja turvallisesti, sekä kuinka elintärkeää ihmisille on päästä kokemaan yhdessä. Kapasiteetin pienennyksillä, maskeilla, käsideseillä ja karanteeneilla saatiin aikaan aito festivaalin tuntuinen kokonaisuus aikana, jona festivaaleista tehtiin lähes mahdottomia. Pandemian luoma kolaus kulttuurin kentälle on luonut paljon keskustelua ja herättänyt tunteita. On sääli, ettei päättäjätasolla nähdä kuinka kulttuuritapahtumia voidaan järjestää turvallisesti. Mediassa on ollut paljon hälinää alan toimijoiden keskuudessa siitä, kuinka ei nähdä miten montaa tämä ala työllistää. Syystäkin hälistään. Ymmärrän, että helposti tapahtumat näyttäytyvät suurena riskinä taudin leviämiselle ja ihmisjoukkojen kohtaaminen kuulostaa ensi hätään pahimmalta uhkalta pandemian näkökulmasta. Ja sitä se on, jos tapahtumia ei järjestetä asianmukaisella tavalla. Tapahtumien kieltäminen on päättäjille varmasti helppo keino osoittaa, että asian eteen toimitaan. Valitettavasti kyse on kuitenkin satojen tuhansien ihmisten elinkeinosta. Kulttuuritoimijat ovat pystyneet osoittamaan vastuullisuutensa ja kykynsä järjestää onnistuneita ja turvallisia tapahtumia. Uskaltaisin väittää tapahtumien vahvistaneen ihmisten hyvinvointia ja mahdollistaneen normaalin kaltaisia kokemuksia epävarmuuden keskellä. Kokemuksia, jotka vahvistavat meidän yhteyttämme kanssakulkijoina ja tarjonneet mahdollisuuksia kohtaamisille ja keskustelulle. Liikkeellä marraskuussa oli tästä oiva osoitus. Hartain toiveeni tulevaisuudelle olisi, että yhteiskunnassa nähtäisiin kulttuurin ja tapahtumien merkittävä vaikutus niin ihmisten hyvinvointiin kuin myös kansantalouteen. Toivon, että jo alkanut voimakas mediapuhe kulttuurin ja taiteen kärsimyksestä koronan keskellä, herättäisi kokonaisvaltaisesti keskustelun siitä, kuinka näkymättömänä päättäjien ja valtion tasolla alaamme pidetään. On se sitä jo hieman aloittanut, mutta toivon, että alan toimijat jaksavat pitää äänensä kuuluvissa, jotta se kantautuisi mahdollisimman monelle. Toiveikkaana, Heidi Kulttuurituottaja -18
Luova prosessi tutuksi
Helsinkiläinen valokuvausyhdistys Kameraseura täyttää ensi vuonna 100 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi luvassa on tapahtumia, historiikki ja digitaalinen markkinointikampanja. Olin projektityönä mukana suunnittelemassa juhlavuoden kampanjaa kyseiselle valokuvausharrastusta edistävälle seuralle. Aloitin työn heinäkuussa intoa puhkuen. Oli mahtavaa päästä tekemään kokonaista markkinointikampanjaa aina kartoituksesta valmiisiin sisältöihin asti. Projektini jaettiin kahteen isoon kokonaisuuteen: brändin kartoitukseen sekä kampanjasuunnitelmaan. Kartoitusvaiheessa keräsin ja analysoin Kameraseuran mielikuviin liittyvää aineistoa muun muassa teemahaastatteluiden, kyselyn ja benchmarkingin avulla. Kampanjan suunnittelussa keskityin puolestaan kampanjan konseptin luovaan ideointiin, sloganin muodostamiseen ja graafisen ohjeiston koostamiseen. Molemmat projektin vaiheet olivat äärimmäisen opettavaisia kokemuksia. Markkinoinnin opintojaksoilta olin saanut osaamista ja työkaluja brändinhallintaan sekä kampanjasuunnitelman tekemiseen. Projektin aikana koen kuitenkin oppineeni markkinoinnista enemmän kuin koskaan aiemmin. Erilaiset markkinoinnin teoriat jäivät mieleeni entistä paremmin, kun pääsin valjastamaan opit käytäntöön. Koen, että olen nyt aiempaa parempi markkinoinnin osaaja. Ihanaa, että opintoihimme kuuluu työelämäprojekteja, joissa on mahdollisuus kehittää omaa ammattitaitoa ja -identiteettiä! Projektini luova osuus oli aiemmista opinnoista huolimatta minulle täysin uudenlaista tekemistä. Konseptien suunnittelu oli hauskaa puuhaa. Ideat saattoivat olla mitä tahansa maan ja taivaan väliltä. Luovan prosessin alkuvaiheessa (erityisesti etätyöskentelystä johtuen) jumituin kuitenkin ensimmäisiin hyviin ideoihin. Jumittuminen on myrkkyä loistavan markkinointikampanjan kehittämiselle, koska ensimmäinen idea on harvoin se paras. Säästääkseni muut luovan prosessin hidastumiselta kokosin muutaman hyväksi havaitsemani vinkin ideoinnin vauhdittamiseen: Älä jää yksin ideointiprosessissa. Mainostoimistoissakin työskennellään usein työpareina. Hyvien ideoiden kehittämiseksi tarvitset toisen elävän ihmisen, jonka kanssa ideoita voi pallotella. Hanki aivoillesi virikkeitä. Tietokoneen ruudun tuijottaminen ei ole hirveän inspiroivaa tekemistä. Jos ideoita ei synny, lähde ulos katsomaan maailmaa. Ympärilläsi on yllättävän paljon aiheita hyvään konseptiin. Sinun täytyy vain havaita ne. Älä tuomitse ideoita heti niiden syntyessä. Anna aikaa myös ”typerille ideoille”. Jos tuomitset idean heti alkuunsa, voi sen lopullinen potentiaali jäädä havaitsematta. Kirjaa kaikki ideat ylös ja katsele niitä myöhemmin uudelleen tuorein silmin. Ole lempeä itsellesi. Sinun ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen. Sorruin itse siihen, että halusin kehitellä ”idean jota kukaan muu ei ole koskaan keksinyt”. Pian huomasin, ettei se ole kuitenkaan mahdollista. Maailmassa elää ja on elänyt niin paljon nerokkaita ihmisiä, että suurin osa ideoista on jo käytetty jossain. On siis turhaa luoda itselleen paineita siitä, että täytyy olla uniikki. Monet kampanjat muistuttavat toisiaan. Tärkeää on se, että idea on toimiva ja teet siitä oman näköisen. Ihanaa joulun ja koronarokotteen odotusta! Venla Vainio Kulttuurituottaja 2018
Pää edellä syvään päähän – ensimmäinen tapahtumatuotantoni
Olen jäsenenä Feministisessä Puolueessa, ja olen aiemmin autellut hieman puolueen aktiiveja muun muassa tapahtumien järjestelyissä. Olin puoluetovereilleni maininnut päässeeni opiskelemaan kulttuurituotantoa, ja hehän näkivät tämän tietysti tilaisuutena saada osaava tapahtumatuottaja puikkoihin vaalikevään tapahtumiin. Vuoden 2019 alussa opintoni rullasivat vielä ensimmäistä vuottaan, kun sain viestin, jonka sisältö oli jotakuinkin tällainen: Vaalibileet pitäisi taas järjestää. Mitään suunnitelmia ei vielä ole, budjettiakaan ei ole eikä luultavasti tule, ja niin ehdokkaat kuin puolueen aktiivitkin hukkuvat töihin jo nyt. Lähdetkö tekemään? No totta kai minä lähden! Loin itselleni simppelin vision siitä, mitä tapahtumalta haluan. Vaikka politiikan kentällä liikutaankin, tulee tapahtuman pääpaino olemaan nimenomaan biletyksessä, hyvässä tunnelmassa, musiikissa ja yhdessäolossa. Hengähdys- ja kippistelytauko keskellä hektistä vaalikevättä. Hyvän tunnelman lisäksi erityisen tärkeää olisi tietysti puolueen arvojen noudattaminen. Tämä ei toki ollut minulle epämieluisaa tai kovin haastavaakaan – olinhan jäseneksi liittyessäni allekirjoittanut nämä arvot. Työskentelyssäni minun tuli siis jatkuvasti huomioida yhdenvertaisuus, saavutettavuus, turvallisuus ja ekologisuus. Suunnitelmat olivat siis selvillä: muutama live -esiintyjä, muutama puheenvuoro ja loppuajaksi dj -musiikkia. Esteetön venue, jossa on unisex -vessat ja matala tai olematon tilavuokra. Puolueen tuotteiden myyntiä, glitterpiste ja valtavasti pinkkejä koristeita. Viisi viikkoa aikaa, nolla euroa rahaa, antaa mennä! Ensimmäinen oppitunti projektia tehdessä oli se, että esteettömiä tapahtumapaikkoja, joiden käyttämisestä ei lähtökohtaisesti joutuisi hirveästi maksamaan, ei ole helppo löytää. Lähetin viestiä varmaan kymmenelle eri venuelle, ja kaikissa näissä oli puutteita tai ne olivat liian kalliita. Lopulta tapahtumapaikaksi valikoitui Sture Cafe Club. Tila on esteetön, vessoista saa muokattua sukupuolisensitiiviset, ja vuokran sijaan varaus toimii myyntitakuulla. Se vastasi tarpeitamme täydellisesti yhtä pikkuseikkaa lukuun ottamatta; paikan päältä ei löydy mitään esitystekniikkaa. Tästä pääsimmekin seuraavalle oppitunnille: Ilmaista tekniikkaa ei ole helppo löytää. Lisähaasteen tähän toi se, että tapahtuma järjestettiin poliittiselle puolueelle, eikä moni toimija halua asettua tukemaan tiettyä puoluetta. Tämä ongelma ratkesi samalla tavalla kuin monilla ongelmilla on tapana; kilautin kaverille. Kutsuin hätiin ystäväni Joelin, joka opiskelee tapahtumatekniikkaa Stadin ammattiopistossa. Oma tekninen osaamiseni ei olisi ikinä riittänyt tapahtuman toteutukseen, ja osaavan tekniikkavastaavan mukaan saaminen oli valtava siunaus. Onneksemme saimme myös lähes kaiken laitteiston lainaan ammattiopistolta! Matkan varrella vastaan tuli valtava määrä muitakin, suurempia ja pienempiä haasteita eikä stressiltä, menetetyiltä yöunilta ja epätoivon hetkiltä säästytty. Joka mutkan takana sain kuitenkin uudestaan yllättyä ihmisten vilpittömästä halusta auttaa. Saimme tapahtumaan esiintymään kolme upeaa artistia ja kaksi mahtavaa DJ:tä, jotka halusivat esiintymällä tukea puolueen vaalityötä. Feministisellä puolueella on valtava määrä moniosaavia aktiiveja, jotka kiireistään huolimatta tarjoutuivat vapaaehtoisiksi tapahtuman järjestelyihin. Ystäväni tsemppasivat minua ja auttoivat ratkomaan ongelmatilanteita ja lainasivat esimerkiksi graafista ja teknistä osaamistaan. Vaikka oma työtaakkani oli painava, olisi se ollut musertava ilman saamaani apua. Tapahtuma sujui onnistuneesti ja tanssilattia oli täynnä väkeä pilkkuun asti. Ravintolan myyntitakuu ylittyi reilusti ja vaalikassaankin kilahteli euroja mukavasti. Kiitosta tuli niin esiintyjiltä, juhlijoilta kuin puoluetovereiltakin. Tietysti aina on parantamisen varaa, ja useita huomioitakin annoin itselleni omasta työstäni. Bileiden ja 14 tunnin työpäivän lähestyessä loppuaan ainoa mitä mielessäni liikkui, oli että tapahtumatuotanto on ehdottomasti hullujen hommaa. Täysin järjetöntä. Jos joku vielä kysyy, lähdenkö tuottamaan tapahtumaa ilman minkäänlaista pohjaideaa, ohjausta, budjettia tai muitakaan resursseja, jatkossa tiedän mitä vastaan. No totta kai minä lähden!
Elokuvien ilosanomaa levittämässä
Kulttuurituotannon pääsykokeissa kesällä 2018 sanoin, että rakastan elokuvia ja tuottajana haluan levittää elokuvien ilosanomaa. Kokeet ja haastattelu taisi mennä ihan hyvin, sillä syksyllä aloitin opiskelut Arabian kampuksella. Marraskuussa meillä alkoi Kulttuurialan projektityö -kurssi, jossa saimme itse valita projektin, johon lähdemme mukaan. Näin projektien listassa Voimaa elokuvasta -hankkeen ja päätin lähteä heti ensimmäisessä vuonnani elokuvatapahtumien pariin. Voimaa elokuvasta hanke järjestää elokuvaklubeja nuorille työttömille ja maahanmuuttotaustaisille. Klubeilla on vaihtelevat teemat, mutta niihin sisältyy aina elokuvan katsominen ja fasilitoitu keskustelu. Klubien tavoitteena on sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja kahdensuuntainen kotoutuminen. Tällainen hyvän tekeminen elokuvien avulla oli juuri se mitä halusinkin saada tuottajana aikaan. Kevään aikana järjestimme viisi klubia, joista kahdessa minulla oli isompi tuotantovastuu. Ensimmäisillä klubeilla olin mukana vain klubipäivinä auttamassa ja seuraamassa. Kalasataman Vapaakaupunki Olohuoneelle järjestetyssä klubissa sain jo tuotannollisia tehtäviä esimerkiksi markkinoinnin ja tilasuunnittelun parissa. Isoimman Vastuun sain kuitenkin meidän päätapahtumassa eli Arabian katufestivaaleilla järjestetyssä leffaklubissa. Hoidin muun muassa aikataulutuksen, tilasuunnittelun ja kommunikaation Artovan kanssa. Erityisesti nautin tapahtuman visuaalisen ilmeen suunnittelusta, sillä keksimme hienoja tapoja käyttää kierrätettyjä CD-levyjä ja VHS-kasetteja koristeina. Katufestivaalit oli tapa tuoda klubi ihmisten luo ja tapahtuma onnistui erittäin hyvin. Meillä oli huippu tiimi täynnä elokuvia rakastavia tyyppejä ja opin tuotannon kautta, että työskentelen parhaiten osana tiimiä. Projekti antoi myös uuden käsityksen elokuvien voimasta ja sain taas uutta arvostusta tätä taiteenalaa kohtaan. Parasta oli kuitenkin se, että projektia seurasi työtarjous Artovalta hoitamaan heidän elokuvatoimintaa syksyllä. Eli saan jatkaa tätä ilosanoman levittämistä vielä jatkossakin. Aino Tamminen
Ensimmäinen projekti tuottajan kengissä
Pääsemme jo ensimmäisen vuoden loppupuolella tekemään itsenäisen projektin osana kulttuurituotannon opintoja. Ryhmämme opiskelijoiden taustat ovat keskenään hyvin erilaisia ja jotkut ovat olleet jo useasti töissä tuotannon puolella, mutta meille projekti oli ensimmäinen sorttiaan. Valitsimme ensimmäiseksi tuotannoksemme Metropolian Kulttuurituotannon koulutusohjelman promootion eli “Hakupromon”. Tavoitteenamme oli saavuttaa potentiaaliset hakijaehdokkaat ja saada 300 hakijaa palauttamaan ennakkotehtävän. Tuotannon kulmakivet pitivät sisällään sosiaalisen median markkinointia, sisällöntuottoa ja uusien hakijoiden infotilaisuuden. Markkinointi ja sisällöntuotto olivat meille uusia haasteita, joten tässä voi alkaa mietityttämään, että miten selviydyimme projektista ilman minkäänlaista kokemusta? Opintovuoden aikaisemmista kursseista oli tietenkin apua projektissa, mutta koska kyse on opintojen ensimmäisestä itsenäisestä projektista kaikki saavat ohjaajan. Meidän ohjaajinamme toimivat kulttuurituotannon tutkintovastaava Leena Björkqvist ja koulutussuunnittelija Anne Ojala-Soini. He ohjeistivat ja auttoivat meitä käytännön järjestelyissä, mutta myös luottivat meihin ja saimme hoitaa toteutuksen lopulta hyvin itsenäisesti, joka oli mukavaa, sillä saimme oppia tekemällä. Saimme todella suunnitella, markkinoida, järjestää ja luoda, emmekä joutuneet vain juoksupojiksi, kun muut hoitivat ”tärkeämmät työt”. Eli mitä käytännössä teimme, jotta saimme projektin tehtyä? Alkuun Leena ja Anne kertoivat juuri tähän projektiin liittyvät yksityiskohdat sekä mitä meiltä odotetaan, jonka jälkeen oli aika käydä töihin. Aloitimme yksinkertaisesti aikataulun tekemisestä. Excel-tiedosto täyttyi nopeasti sisällöstä ja päivämääristä. Aikataulun jälkeen siirryimme sisällön suunnitteluun, joka onnistui hyvin ja oli meille luonnollista. Opimme projektinhallinta kurssilla, miten saamme suunnitelmamme päästämme paperille ja sen jälkeen toteutettua realistisesti. Aikataulun ja suunnittelun jälkeen oli aika alkaa tuottaa sisältöä, joka oli hyvän suunnitelman ja luontevan kommunikoinnin myötä sujuvaa. Jokainen projekti koostuu pienistä kokonaisuuksista ja tehtävistä, joiden tekeminen itsessään ei ole vaikeaa, joten toivomme, että mieleenne jää, että vaikka ei ole kokemusta, niin ei kannata pelätä itsenäisiä projekteja tai muutenkaan uusia kokemuksia. Kunhan luottaa itseensä ja jakaa projektin hallittaviin kokonaisuuksiin sekä kommunikoi avoimesti, selkeästi ja tarpeeksi usein selviytyy projektista kuin projektista. Erika Laakkonen & Lumi-Emilia Kallionpää
Arabian katufestivaali artistituotanto cultural management festivaali festivaalituotanto hanke itsensä johtaminen itsenäinen projekti johtaminen kansainvälisyys Kansallismuseo Kulttuurialan projektityö kulttuurintuotanto kulttuurituotanto Kulttuurituottaja Kulttuurituottaja 2016 kulttuurituottaja 2017 kulttuurituottaja 2019 kulttuurituottaja 2020 kulttuurituottajat kulttuurituottaja YAMK Kutu15 kutu16 Kutu17 kutu18 markkinointi Metropolia metropolia ammattikorkeakoulu näyttely vartissa opastusvideo opiskelija projekti projektityö some sosiaalinen media tanssi tanssitaide tapahtumatuotanto Tuottajat18 Tuottajat20 tv-tuotanto vapaaehtoisten johtaminen vapaaehtoistyö viestintä yhteishaku