Avainsana: tapahtumatuotanto
Y = Yhdenvertaisuus
Työskentelen tällä hetkellä Tanssin talolla työharjoittelijana, ja kokemukseni kuluvan syksyn aikana on ollut todella opettavainen ja inspiroiva. Tanssin talo on ainutlaatuinen paikka, joka yhdistää tanssin eri muotoja ja tarjoaa tilat monipuolisille esityksille ja tapahtumille. Tanssin talo on ensimmäinen Suomessa rakennettu julkinen rakennus, joka on suunniteltu erityisesti tanssin tarpeet huomioiden. JKMM Arkkitehtien ja ILO arkkitehtien yhteistyönä syntynyt rakennus sijaitsee Kaapelitehtaalla. Tanssin talo tarjoaa yli 5400 neliömetriä tilaa tanssille ja luo ensiluokkaiset puitteet tanssi- ja sirkusesityksille sekä -kokemuksille. Tanssin talon ohjelma koostuu tanssin, sirkuksen ja muiden kulttuuritoimijoiden esityksistä ja tapahtumista sekä talon omista ohjelmahankkeista. (Tanssin talo, n.d.). Projektini aiheena oli Y-tapahtuman tuotanto ja saavutettavuus, jonka aikana tein yhteistyötä Y-tapahtuman tuotantotiimiin kanssa. Toista kertaa järjestettävä Y on ilmainen kulttuuri- ja ihmisoikeustapahtuma, joka edistää yhdenvertaisempaa tulevaisuutta. Kaikille avoin Y keskittyy yhdenvertaisuuteen liittyviin teemoihin kulttuurin ja vuoropuhelun avulla. Se kokoaa yhteen ihmisiä ja yhteisöjä, jotka ovat kiinnostuneita yhdenvertaisuudesta, moninaisuudesta ja rasismin vastaisesta työstä. (Tanssin talo, 2024) Tuotantoprosessi piti sisällään muun muassa tapaamisia Y:n ja Tanssin talon tuotantotiimien välillä, tuotantosuunnitelman kehittämistä, aulapalveluhenkilökunnan informoimista ja muita tuotannon juoksevia tehtäviä. Tapahtumapäivänä olin mukana avustamassa tapahtumassa, varmistaen että kaikki sujui suunnitelmien mukaisesti. Projektissa kiinnitin huomiota myös tapahtuman saavutettavuuteen ja sen tarkasteluun. Saavutettavuus oli tapahtuman kannalta tärkeä teema. Tapahtuma tarjosi mukavaa ohjelmaa koko perheelle. Tapahtumatila oli muun muassa suunniteltu esteettömäksi yhteisöllisyyttä luovan katsomotilan avulla. Tilassa oli mahdollisuus myös rauhoittumiseen, sillä Tanssin talon aulaan oli sijoitettu hiljainen huone. Turvallisemman tilan periaatteet ja koko työryhmän sekä yleisön tasavertainen huomiointi oli tärkeässä roolissa tapahtuman aikana ja turvallisuuteen liittyvät ohjeistukset olivat selkeästi näkyvillä tapahtumassa vieraileville. Projektini on opettanut minulle paljon paitsi tapahtuman tuotannosta myös tiimityöskentelystä ja ongelmanratkaisusta. Olen saanut kokea, kuinka tärkeää on kommunikoida avoimesti ja työskennellä yhdessä kohti yhteistä päämäärää. Tämä kokemus on vahvistanut haluani työskennellä kulttuurin ja taiteen parissa, ja uskon, että opit, joita olen saanut Tanssin talolla, kantavat pitkälle tulevaisuudessa. Odotan innolla, mitä seuraavat viikot tuovat tullessaan ja miten voin edelleen kehittää taitojani tanssin ja tapahtumatuotannon maailmassa. Mette, Kulttuurituottaja 2021 Lähteet: Tanssin talo. Arkkitehtuuri. (n.d.) https://www.tanssintalo.com/tanssin-talo/rakennus Tanssin talo. Y-tapahtuma. (2024) https://www.tanssintalo.com/ohjelma/y-tapahtuma
Onko kulttuurituotantojen sponsoroinnin “Prime Time” ohi? – Katsaus nykypäivän tapahtumasponsorointiin
Toimin vuoden 2023 lopussa Aventur showkuoron yhteistyökumppanuusvastaavana. Aventur on helsinkiläinen 40-henkinen sekakuoro, jolla on pienempien keikkojen ja joulukonserttien ohella myös näyttävä showtuotanto joka toinen vuosi. Tänä keväänä toteutettiin Prime Time -show, johon kuului neljä esitystä Aleksanterin Teatterilla. Prime Time -show oli kaksituntinen, koreografioitu ja multivisuaalinen esitys, jossa kuoro esitti omia a cappella sovituksia tunnetuista pop/rock biiseistä. Oma osuuteni osana opintoja oli tutustua lähemmin sponsorointiin sekä hankkia Prime Time -show’lle sponsoreita. Kilpailu kovenee Nykyajan kulttuurituotannot kohtaavat yhä kovenevaa kilpailua sponsoreiden houkuttelemisessa. Huomasin jo projektin alkumetreillä, että sponsoroinnin perinteinen tyyli tarjota logonäkyvyyttä tai mainostilaa ei enää riitä. Näkyvyyden lisäksi sponsori odottaa yhteistyön tukevan erityisesti yrityksen brändiä ja arvopohjaa. Pitkäjänteiset yhteistyöt koetaan usein hyödyllisemmäksi näiden strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Siksi yhteistyön luonnetta kuvaakin mielestäni paremmin termi “kumppanuus”. Tarinallisuudella ja arvopohjaisuudella on valtava painotus nykypäivän sponsoroinnissa. Siksi sovitin kumppanuustarjoukset aina yritysten arvoihin ja tavoittelemiin kohderyhmiin, sekä hyödynsin Aventurin valttikorttia, elämyksellisyyttä ja ainutkertaisuutta. Koska tarjoamamme rahanvastine oli kuitenkin hyvin perinteistä logo- ja mainosnäkyvyyttä, oli vastaus tarjoukseen laajalti kielteinen. Kulttuurituotannoissa on siis nykyään oltava yhä kekseliäämpiä siinä, mitä vastineeksi rahalliselle tuelle tarjotaan. Tämä voi olla haastavaa etenkin Aventurin kaltaisille, suhteellisten pienille kulttuuritoimijoille, joilla on rajalliset resurssit. Showkuoron tapauksessa valtaosa tuotannoista tehdään kuorolaisten omalla vapaaehtoistyöllä, muun työn ja itse kuoroharjoitusten ohella. Tämä vaikuttaa siihen, mitä mahdollisille yhteistyökumppaneille voidaan tarjota rahan vastineeksi. Herää kysymys onko pienillä kulttuuri- ja harrastetoimijoilla aikaa ja osaamista tehdä tarpeeksi luovaa, laajaa ja tavoittavaa somesisältöä ja markkinointia? Tai onko heillä kykyä tarjota muutakin kuin logo- ja mainosnäkyvyyttä, esimerkiksi todellista vuorovaikutusta kohderyhmien kanssa? Ovatko tuotannon ja sponsorin arvot, kohderyhmät sekä tavoitteet yhteensopivat? Vastaus näihin kysymyksiin on ratkaiseva tekijä siihen, onko kulttuuritoimijalla saumaa luoda kumppanuuksia. Somen voima Sosiaalinen media ja digitaalinen markkinointi ovat osaltaan mullistaneet yhteistyökumppanuuksien maailman. Käyttäjien luoma sisältö, eli UGC-sisällöntuotanto (user generated content) on valtavan vaikuttava ja voimakkaasti yritysten hyödyntämä markkinointikeino tällä hetkellä. UGC-sisällöntuotanto on orgaaninen tapa kasvattaa yrityksen suosiota, sillä tämän markkinointitavan keskiössä on usein käyttäjän oma henkilökohtainen kokemus tuotteelle tai palvelulle. Orgaanisen ihmisen tarinaan luotetaan enemmän kuin yrityksen itse tekemään mainokseen, puhumattakaan pelkästä tapahtuma-aikaisesta logonäkyvyydestä. UGC-videot tai vaikuttajakampanjat voivat parhaillaan tavoittaa miljoonittain ihmisiä ja loppuunmyydä jonkun tuotteen hetkessä. Siksi yritysten strategiset painopisteet sponsoroinnin ja markkinoinnin suhteen ovat valtavassa muutoksessa. Somen laajempi käyttöönotto yhteistöissä ja muussa markkinoinnissa voi olla ainoa keino pysyä varteenotettavana sponsoroinnin kohteena Tämän kaiken keskellä ei ole ihme, jos kulttuurituotannoissa, etenkin pienissä tai kertaluontaisissa sellaisissa, voi olla entistä vaikeampaa saada kumppanuuksia. Ne yksinkertaisesti eivät pysy kilpailussa perässä. Kuitenkin jos kulttuuritoimijalla on aidosti tarjota jotakin yllättävää ja uutta ja jos kumppanuus punoutuu yrityksen arvoihin ja tarinaan, voi tiedossa olla menestyksekäs kumppanuus joka mahdollistaa projektien viemisen aivan uudelle tasolla. Kerro ihmeessä kommenteissa, minkälainen kokemus sinulla on kumppanuuksista kulttuurikentällä!
Kesätapahtumassa tuotantoassistentin hommissa
Olin tuotantoassistenttina järjestämässä Martinus Backstage 2022 - tapahtumaa Kulttuuritalo Martinuksessa. Martinus Backstage pidettiin toista kertaa vuonna 2022 Martinuksen takapihan puistossa 5.–27. elokuuta. Kuukauden pituinen tapahtuma tarjosi ohjelmaa kolmena päivänä viikossa. Tapahtuma keskittyi livemusiikkiin ja lasten ohjelmaan. Martinus Backstage tarjosi upeat puitteet tapahtumassa kävijöille Takapihaan tehtiin urbaani ulkotapahtuma-alue. Tavoitteena oli tunnelmallinen, vähän boheemi takapiha piknikille, esiintyjille ja työpajoille. Esiintymässä merikontista rakennetulla lavalla olivat mm. Arppa, Lyömättömät, Fabe, Ege Zulu, Rosa Coste ja Vahtera. Takapihan tapahtuma-alueella palveli myös Martinus Café terasseineen. Vastuunalueisiin kuuluivat Martinus Backstage -ulkoalueen tapahtumien esituotannossa avustaminen sekä tuotantoassistentin tehtävät tapahtumapäivinä. Tehtäviini kuuluivat esimerkiksi artisti-infon kokoaminen, tapahtumakalenterien päivittäminen, pelastussuunnitelman laatiminen, melulupatiedotteen laatiminen ja jakaminen naapurustoon, artisti-hostauksen suunnittelu sekä tuotantoassistentin tehtävät tapahtumapäivinä. Tehtävissäni pystyin soveltamaan hyvin koulussa opittua tietoja. Jokavuotisessa elokuisessa Martinus Backstage -tapahtumasarjan ytimessä ovat alueen asukkaat, joiden toivotaan joka vuosi kokevan tapahtuma-alue omaksi tilakseen. Perehtyminen lupa-asioihin tapahtumatuotannossa oli minulle täysin uutta. Minulla oli mahdollista oppia, miten tehdään pelastussuunnitelma sekä miten laaditaan meluilmoitus verkkoympäristöön. Lupa-asiat eivät ole aina helppoja, mutta luvat ovat tärkeä osa turvallista ja hyvää tapahtumaa. Artistien houstauksen parissa tutustuin eri artistien raidereihin. Kaikki työtehtävät olivat todella kiinnostavia, koska tapahtumassa esiintyivät myös isommat label-artistit, joiden keikkoja pääsin myös nauttimaan. Julkisessa sektorissa kulttuurin parissa työskentely on hieman erilaista kuin yksityisellä sektorilla. Harjoitteluni aikana sain paljon uutta tietoa siitä, miten kulttuuritaloissa toimitaan. Oli ihanaa tehdä töitä kokeneiden ammattilaisten kanssa ja luoda kivoja elämyksiä myös yleisölle. Kelli Piksar Kutu19
VR-, AR- ja MR-sisällöt osana fyysistä tapahtumaa – Mitä tapahtumajärjestäjän tulisi tietää XR-sisällöistä
Kun aloitin opintoni kulttuurituotannon tutkintolinjalla vuonna 2018, en osannut arvata, että tieni tulisi johtamaan XR:n maailmaan jo opintojeni ensimmäisenä vuotena. Olen työskennellyt Helsinki XR Centerillä osa-aikaisesti keväästä 2019 lähtien markkinointituottajan roolissa, ja näiden vuosien aikana olen edennyt kokoaikaiseksi Helsinki XR Centerin viestintä- ja tapahtuma-asiantuntijaksi. Helsinki XR Center on Metropolia Ammattikorkeakoulun alainen kansainvälinen toimija, joka edistää Suomen XR-alaa monella tavalla, esimerkiksi osallistumalla erilaisiin kehityshankkeisiin, järjestämällä verkostoitumistapahtumia, pyörittämällä hubitoimintaa ja jakamalla tietoisuutta XR-alasta. (Lue lisää: Helsinki XR Centerin verkkosivut) Jos tässä kohtaa mietit, mitä ihmettä tarkoittaa XR, niin avaan asiaa vähän. Termi XR juontaa juurensa sanasta Extended Reality eli laajennettu todellisuus. XR on kattotermi laajennetun todellisuuden teknologioille, kuten virtuaalitodellisuudelle (VR) ja lisätylle todellisuudelle (AR). XR-sisällöt koetaan aina joko kokonaan tai osittain virtuaalisesti. Käytännössä XR-sisällöt voivat olla vaikkapa virtuaalitodellisuutta hyödyntäviä koulutussisältöjä, immersiivisiä sirkus- ja taidekokemuksia tai lisättyä todellisuutta hyödyntäviä kännykkäpelejä ja -sovelluksia. XR-laitteiden ja -sovellusten kirjo on hyvin moninainen. Kesätapahtuma euroopanlaajuiselle XR-verkostolle Keväällä 2023 Helsinki XR Center päätti järjestää XR4Europen kanssa kesätapahtuman, joka kokoaisi yhteen XR4Europen jäsenet Suomeen, Helsinki XR Centerille. Tapahtuman oli tarkoitus olla noin sadan hengen kaksipäiväinen tapahtuma, ja sen ideana oli esitellä Suomen XR-osaamista livenä kokeiltavien XR-sisältöjen kautta ja auttaa osallistujia verkostoitumaan yli maiden rajojen. Tapahtuma kuitenkin jouduttiin perumaan resurssipulan vuoksi. Minun tehtävänäni oli suunnitella kyseiselle tapahtumalle aluesuunnitelma Helsinki XR Centerin tiloihin, ja ehdin tehdä tämän ennen tapahtuman perumista. Esiintymislavan, yleisön ja matchmaking-verkostoitumiselle tarkoitetun alueen lisäksi aluesuunnitelmaan tuli mahduttaa myös mahdollisimman monta erilaista XR-sisältöä. Koska olin työskennellyt pitkään XR:n parissa, tiesin, että XR-sisältöjen sisällyttäminen tapahtuma-alueeseen ei ole niin yksinkertaista kuin luulisi. En kuitenkaan tiennyt varmuudella, mitä kaikkea aluesuunnitelmassa tulisi ottaa huomioon XR-sisältöjen kannalta, joten päätin tutkia asiaa ja tehdä aiheesta kolmannen itsenäisen projektini. Projektin syventymisalueeksi muodostui XR-sisältöjä sisältävän live-tapahtuman (eli fyysisen tapahtuman) aluesuunnittelu. XR-sisältöjen erityispiirteet aluesuunnittelijan näkökulmasta Projektin alussa käytin hurjasti aikaa tiedon metsästämiseen: googlailin aihetta monia tunteja erilaisilla hakusanoilla sekä kyselin vinkkejä kirjallisiin lähteisiin kollegoiltani ja monilta muilta XR-alan ammattilaisilta. Vaikka kuinka yritin etsiä, mistään ei yksinkertaisesti löytynyt kattavaa tietoa tai vinkkejä XR-sisältöjen käyttämisestä live-tapahtumassa. Jouduin näin ollen käyttämään pääasiallisena tiedonlähteenä kollegoitani sekä testaamaan itse erilaisia laitteita käytännössä, jotta saisin jonkinlaisen kuvan XR-sisältöjen erityispiirteistä aluesuunnittelun näkökulmasta. XR-sisältöihin ja -laitteisiin liittyvien haastattelujen, keskustelujen, käytännönkokeilujen ja aihetta jotenkuten sivuavien artikkelien pohjalta päätin toteuttaa yhdistetyn muistilistan kaikesta kokoon haalimastani tiedosta oman työni tueksi, mutta myös muiden vastaavassa tilanteessa olevien aluesuunnittelijoiden avuksi. Tutkimukseni aikana oli nimittäin käynyt ilmi, että XR-sisällöt vaikuttavat omalla tavallaan melkeinpä jokaiseen tapahtuma-alueen suunnittelun osa-alueeseen, eikä näitä osaa suorilta käsin huomioida, ellei omaa syvällistä ymmärrystä XR-laitteista ja -sovelluksista. Koin, että muistilista voisi kiteyttää hyvin sen, mitä kaikkea XR-sisällöt vaativat tapahtuma-alueelta toimivuuden ja parhaan mahdollisen käyttökokemuksen saavuttamiseksi. On kuitenkin huomioitava, että jokainen XR-sovellus ja -laite omaa aina omat erityispiirteensä, ja nämä erityispiirteet tulee aina kysyä erikseen siltä taholta, joka tarjoaa XR-sisällön tapahtumaan. Vain tällä tavalla onnistutaan luomaan varmuudella sellainen ympäristö, missä XR-sisältö voidaan kokea täydessä potentiaalissaan. Suosittelenkin tästä syystä, että XR-sisällön tarjoaja, tekijä tai esittelijä osallistetaan aluesuunnitteluun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tämä ei kuitenkaan aina ole mahdollista, ja tällaisissa tilanteissa on hyvä aloittaa aluesuunnittelu yleisimpien XR-sisältöjen erityispiirteiden, eli niin sanottujen yleismaallisten ohjeiden perusteella. On siis pidettävä mielessä, että tämä muistilista antaa vain yleismaallisia vinkkejä ja ohjeita XR-sisällöistä, eli voi olla mahdollista, että tapahtumassa käytettävä XR-sisältö ei tarvitse kaikkia listassa mainittuja asioita. Listan ajatus on tuoda ilmi ne asiat, mihin aluesuunnittelijan kannattaa varautua (vähintäänkin henkisesti) jo varhaisessa vaiheessa suunnitteluprosessia, jos tapahtumaan sisältyy XR-sisältöjä. XR-sisällöt live-tapahtumassa -muistilista tapahtumajärjestäjille Huomioi, että jokaisella XR-sovelluksella ja -laitteella on omat ominaispiirteensä. Nämä tulee aina selvittää erikseen XR-sisällön tarjoajalta mahdollisimman aikaisin, mielellään ennen tapahtuma-alueen suunnittelun aloittamista. XR-sisällöt tarvitsevat runsaasti tilaa. Tästä syystä XR-sisällölle tulisikin luoda erikseen: Käyttöalue, minkä sisällä XR-sisältöä käytetään. Laitteistoalue, missä XR-laitteen toimimiseen vaadittava laitteisto sijaitsee ja missä laite lepää aina kun sitä ei käytetä. Yleisön alue, mihin yleisö saa pysähtyä rauhassa ihastelemaan XR-sisältöä ja sen kokijaa. Ohituskaista, mitä pitkin muu ihmismassa pystyy kulkemaan vaivatta XR-sisällön ohi. Tapahtumapaikalla on oltava mahdollisimman nopea kaistanleveys ja internetyhteys, johon myös XR-sisällöntarjoajilla on oltava vapaa pääsy. Jokaisen XR-käyttöalueen välittömästä läheisyydestä tulee löytyä pistokepaikat vähintään kolmelle pistokkeelle. Tapahtumatilan tulee olla hyvin valaistu. Tapahtumatila ei saa sisältää suuria heijastavia pintoja kuten peilejä tai suuria määriä ikkunoita. XR-laitteet eivät saa kastua. XR-laitteet eivät saa olla suorassa auringonvalossa. XR-sisällön käyttöalueen lattiapinnan tulee olla tasainen. XR-sisällön käyttöalueeseen ei saa sisältyä minkäänlaisia fyysisiä esteitä kuten pöytiä, tuoleja tai kattovalaisimia. Pääsy XR-sisällön luokse tulee olla esteetön. XR-laitteiden johdot olisi hyvä nostaa pois käyttöalueen lattialta tapaturmien ehkäisemiseksi, esimerkiksi ohjaamalla ne kulkemaan katon rajaa pitkin ripustuskoukkujen avulla. XR-sisällön käyttöalue on hyvä rajata selkeästi esimerkiksi lattiateipillä selkeästi omaksi alueekseen. XR-sisällön käyttöalueen keskipiste (eli lähtöpiste) on hyvä merkitä lattiaan esimerkiksi teipillä. XR-laitteilla olisi hyvä olla siisti säilytysratkaisu tapahtuman ajaksi, esimerkiksi seinäkoukku tai muu teline. XR-sisällön esittelypisteeseen on hyvä sisältyä itse XR-sisällön lisäksi vähintään: Näyttö Pöytä Tuoli Roskis Jatkojohto Tapahtuma-alueella tulee olla alueita lepäämistä varten, sillä XR-sisältöjen käyttö voi aiheuttaa mm. pahoinvointia, päänsärkyä tai tapaturmia. Kannattaa myös harkita, tarvitsisiko tapahtuma-alue oman ensiapupisteen. XR-laitteet tulee puhdistaa tasaisin väliajoin taudinaiheuttajien leviämisen ehkäisemiseksi, mielellään mahdollisimman helposti ja vaivattomasti. Tapahtuman henkilöstö tulee perehdyttää tapahtumassa käytettävien XR-sisältöjen erityispiirteisiin. Varaa XR-sisällön kokemiselle tarpeeksi aikaa tapahtuman kokonaisaikataulusta. Usein tapahtumaan sopii parhaiten suhteellisen lyhyessä ajassa alusta loppuun koettavat sisällöt. Tällaiset sisällöt vähentävät jonotus- ja ruuhkatilanteita. Tapahtumajärjestäjän tulee olla tasapuolinen jokaista XR-sisällöntarjoajaa kohtaan, esim. tarjoamalla jokaiselle keskenään samanlaisia ja -laatuisia kalusteita ja muita välineitä tapahtuman ajaksi. (mikäli tapahtumassa on useita XR-sisällöntarjoajia samanaikaisesti, eikä toisin ole sovittu esim. sponsoriyhteistyön vuoksi) Listan tavoitteena on jakaa tietoa tapahtumanjärjestäjille XR-sisältöjen erityispiirteistä ja estää sellaisia tilanteita, missä XR-sisältöjä sisältävän tapahtuman aluetta on lähdetty jo alusta alkaen suunnittelemaan XR-sisällöille epäsopivaan suuntaan. Hyödynsin itse tätä muistilistaa projektiin kuuluvan tapahtuma-aluetta suunnitellessani, ja toivon hartaasti, että kyseisestä listasta on apua myös muille tapahtumatuottajille. XR-sisällöt sopivat hyvin monenlaisiin tapahtumiin, sillä niitä on tarjolla laidasta laitaan. Parhaimmillaan XR-sisällöt voivat tarjota unohtumattomia elämyksiä tapahtumakävijöille. Kannustaisin siis jokaista tapahtumatuottajaa pohtimaan: voisiko XR-sisällöt tuoda lisäarvoa minun tapahtumalleni? XR-terkuin, Meeri Lehto Kulttuurituotannon 2018 vuosikurssin opiskelija
Omaehtoisen pienfestivaalin järjestäminen
Desert Hel 2022 festivaali oli Helsingin On The Rocks ravintolassa järjestetty stoner rock ja doom metal musiikkityyleihin keskittyvä kaksi päiväinen tapahtuma 22-23.4.2022. Alun perin idea tapahtumaan syntyi jo vuonna 2019 ja ensimmäinen festivaali oli määrä pitää vuonna 2020. Korona pandemian aiheuttamat kokoontumisrajoitukset kuitenkin myöhästyttivät tapahtuman järjestämistä loppujen lopuksi kaksi vuotta. Lähtökohta oli alkaa itse tuottamaan tämänkaltaista tapahtumaa, kun kukaan muu ei sellaista ollut vielä tehnyt. Inspiraatiota sekä toimintamalli esimerkkiä haettiin monikansallisesta Desertfest tapahtumasta, joka järjestää saman musiikkityylin tapahtumia Berlinissä, Lontoossa, Antwerpenissä sekä New Yorkissa. Tunnistimme tarpeen vahvistaa musiikkityylin soittajien sekä kuuntelijoiden yhteisöllisyyttä, sillä Suomessa ei ollut ennen tätä tehty juuri näihin genreihin painottuvaa monipäiväistä tapahtumaa. Stoner rock ja doom metal musiikkigenret ovat Suomessa suosittuja alakulttuurinmuotoja, ja festivaalin tavoitteena oli ja on nostaa näiden tyylien näkyvyyttä kotimaassa. Vuoden 2022 tapahtumassa nähtiin kaksi ulkomaalaista pääesiintyjää ja muuten loput seitsemän yhtyettä olivat kotoisin ympäri Suomea. Ajatuksena oli nimenomaan yrittää houkutella ulkomaisilla nimekkäämmillä pääesiintyjillä yleisö tutustumaan myös pienemmän luokan suomalaisiin genren edustajiin. Tapahtumaa varten perustin kahden ystäväni kanssa osakeyhtiön, jonka kautta tuotimme tapahtumaa yhdessä On the Rocks ravintolan kanssa. Aloituspääoma yhtiölle tuli meiltä kolmelta omistajalta. Omiin työtehtäviini festivaalin järjestämisessä kuului taiteellinen ja tekninen tuottaminen sekä markkinointimateriaalien (kuvat ja videot) tekeminen. Festivaalin aikana toimin lavamanagerina ja pidin huolta, että bändit ovat tyytyväisiä lavaan sekä kaikki vaihdot ja soitot tapahtuvat aikataulussa. Tapahtuma oli muutaman vuoden vaikeuksien ja peruutumisten jälkeen hieman yllättäenkin onnistunut niin taloudellisella kuin muilla mittareilla. Myimme 425 lippua ennakkoon sekä tapahtumapäivinä ovelta vielä 64 lippua, eli yhteensä koko viikonloppuna tapahtumassa kävi 489 maksanutta asiakasta. Tulot tapahtumassa ylittivät menot, joten tapahtuma oli siltä osin todella onnistunut. Toki tapahtumaan olisi mahtunut vielä lisää kävijöitä ja lisätulot seuraavan vuoden tapahtumaan varten olisi ollut paikallaan mutta kaiken kaikkiaan sanoisin, että onnistuimme tavoitteissa erinomaisesti. Tämän blogitekstin kirjoittaminen on ollut juuri nyt ajankohtaista, sillä vuoden 2023 Desert Hel festivaali järjestetään tällä viikolla.
Shadowplay – 40-vuotta – Indie-pioneerin juhlavuosi
Suomalaisesta indie rockista ja erityisesti sen pioneereista puhuttaessa, on mahdotonta sivuttaa kulttilegendaksi muodostunutta Shadowplayta. Ulkomaita myöten arvostusta keränneen yhtyeen muun muassa jazzia ja post-punkkia yhdistelevää musiikkia onkin saatu kuulla jo 40-vuoden ajan ja tämän kunniaksi oli tietenkin järjestettävä juhlat. Tästä muodostuikin kulttuurituotannon opintojeni viimeinen itsenäinen projekti. Maaliskuussa 2023 olin mukana järjestämässä Shadowplay-yhtyeen 40-vuotis juhlakonsertteja. Tapahtumat pidettiin 24.3. Helsingin Ääniwallissa ja 25.3. Tampereen Pakkahuoneen Klubilla. Näiden tapahtumien järjestäjänä toimi Stupido Productions Oy, jolle olen tehnyt töitä muutaman vuoden ajan. Päädyin mukaan tuotantoon loppuvuodesta 2022, kun etsin sopivaa ja mielenkiintoista projektia koulutyöksi. Päätin kysyä työnantajaltani vinkkiä ja hän kertoi minulle tästä tapahtumasta. Pian olinkin jo mukana suunnittelemassa maaliskuun toteutuksia! Suunnitelmana oli järjestää kaksi juhlakonserttia, sekä samalla uudelleen julkaista yhtyeen klassikkoalbumi ”Eggs & Pop” vuodelta 1993 ensi kertaa vinyylillä. Tarkoituksena oli, että uudelleen julkaistu LP olisi ehtinyt painosta myyntiin keikkojen merchandise-pisteille, mutta monen mutkan jälkeen näin ei valitettavasti käynyt. Tämä oli kaikille pienoinen pettymys, mutta onneksi tapahtumien sydän oli kuitenkin Shadowplayn live-esiintyminen. Yhtye on tunnettu koko uransa ajan pitkistä toimintatauoista ja nämä konsertit olivat ensimmäinen mahdollisuus nähdä yhtye livenä lähes kymmeneen vuoteen. Tarjolla oli siis varsin harvinaista herkkua faneille ja musadiggareille! Toimin itse projektissa yhtenä tuottajista ja työtehtäviini kuului suunnittelun lisäksi muun muassa tiedottamista, viestintää ja markkinointia. Markkinoinnissa hyödynsimme mediatiedottamisen ja maksettujen mainosten lisäksi myös muun muassa Stupidon omaa postituslistaa, mikä vaikutti toimivan hyvin. Muuten konserttien järjestely eteni hyvin perinteisten rock-konsertin valmistelujen merkeissä, sopiessa käytännön järjestelyistä yhtyeiden ja venueiden kanssa. Kaikkiaan tapahtumat onnistuivat oikein hyvin ja saimme hyvin täytettyä asettamamme tavoitteet illoille. Helsingin Ääniwallin keikka oli lähestulkoon loppuunmyyty, eikä Tampereen Klubin tapahtumassakaan ollut mitään moitittavaa! Mielestäni tämä oli oikein mielekäs produktio ja lopetus itsenäisille projekteille! Ilkka N / Tuottajat 17
Onnistunut perehdytys kiinnittää tapahtumateknisen osaajan organisaatioon
Covid-19 pandemia ja siitä seuranneet kulttuurialaan laajasti vaikuttaneet sulkutoimenpiteet myötävaikuttivat tapahtumateknisen alan osaajakatoon sekä työnantajien tarpeeseen sitouttaa sekä alalla jo työskenteleviä että alalle tulevia uusia teknikoita. Opinnäytetyössäni tarkastelin sitä voiko tapahtumateknisen alan asiantuntijateknikon motivaatioon ja sitoutumiseen vaikuttaa luomalla psykologista valtuutusta laadukkaan perehdytysprosessin välityksellä. Opinnäytetyön taustalla on ammatinalan työntekijälähtöinen kehittäminen. Kehittämistyössä perehdytyksen vaikutuksia psykologiseen valtuutukseen tutkittiin kolmella kyselyllä ja tapahtumateknisen alan perehdytysprosesseihin liittyviä haasteita kartoitettiin neljällä haastattelulla. Onnistunut perehdytys kiinnittää osaksi yhteisöä Kerätty aineisto tukee olettamaa, että puutteellinen perehdytys vaikuttaa työntekijän motivaatioon ja siten sillä on vaikutuksia myös työntekijän halukkuuteen työskennellä jatkossa työnantajalle. Kehittämistyön tulokset ovat linjassa taustakirjallisuuden kanssa, jossa todetaan asiantuntijatyössä olennaista olevan sosiaalistava ja dialoginen perehdytystyyli, jolla voidaan vaikuttaa asiantuntijan kokemaan psykologisen valtuutuksen neljään osatekijään: työntekijän kokemukseen pätevyydestä, työyhteisöön kuulumisesta, työn merkittävyydestä sekä työn ilosta. Perehdytyksen voidaan todeta tukevan työntekijän pätevyyttä työtehtäviinsä sekä ja erityisesti sosiaalistavan perehdytystyylin lisäävän työyhteisöön kuulumisen kokemusta. Kuten laadukas johtaminen yleisesti, voi hyvin toteutettu perehdytysprosessi myös vahvistaa kokemusta siitä, että työnantaja on valmis käyttämään aikaa työntekijän hyvinvointiin ja siten tukemaan asiantuntijan kokemusta siitä, että hänen työnsä on merkittävää. Lisäksi voidaan todeta, että asiantuntijan itsenäinen pärjääminen työssä ja työyhteisön tuki lisäävät työn iloa. Mokattu perehdytys voi luoda tunteen, että työntekijä on helppo korvata Puutteellinen perehdytys aiheuttaa haastateltujen ja kyselyihin vastanneiden mukaan paitsi epävarmuutta, stressiä ja hermostuneisuutta myös turhautumista etenkin niissä tilanteissa, joissa tietoa olisi ollut saatavilla. Aineistossa nousee esille myös perehdytyksen puutteen aiheuttamat paitsi työturvallisuuteen myös työtehokkuuteen ulottuvat vaikutukset, sillä perehdytyksen puutteen nähdään aiheuttavan myös turhaa työtä. Ikävimmät puutteelliseen perehdytykseen liitetyt tunteet kertovat ulkopuolisuuden tunteesta ja kokemuksesta siitä, että työntekijä on helposti korvattavissa. Puutteellinen perehdytys on saanut vastaajia harkitsemaan alan vaihtoa tai jopa myötävaikuttaneet alalta lähtemiseen. Työntekijät kokevat puutteellisen perehdytyksen hankaloittavan asiantuntija-aloille tyypillistä itseohjautuvuutta, joka vaikuttaa siihen, ettei asiantuntija voi toimia tehtävässään ammattiosaamisensa tasolla. Osa vastaajista kokeekin, että perehdytys lisää psykologisen turvallisuuden tunnetta aloittaa uudessa työpaikassa. Perehdytyksessä mukana kulkeminen on tärkeää Aineiston perusteella parhaat perehdytyskokemukset liittyvätkin siihen, että asiantuntijan rinnalla kulkee kokeneempi kollega, jolla on aikaa tukea työssä onnistumista perehdytyksen kautta. Haastatteluaineisto on linjassa taustakirjallisuuden kanssa, sillä molemmissa korostuu ajatus perehdytyksen soveltamisesta perehdytettävän tarpeisiin. Haastatteluiden perusteella henkilökohtaisen alkukartoituksen nähdään olevan ensisijaisen tärkeää. Tiedon jakaminen ja eteenpäin siirtäminen osaajalta toiselle -eli kollegiaalinen oppiminen- nähdään alan jatkuvan kehityksen kannalta keskeisenä. Aineiston perusteella voidaan todeta myös, että hiljaisen tiedon esiin tuominen perehdyttämällä voisi edesauttaa kokemusta työn omistajuudesta, vahvistaa sitoutumista työyhteisöön sekä motivoida asiantuntijaa myös etsimään tietoa itsenäisemmin. Kulttuurituottaja YAMK-tutkinnosta valmistunut Crista Parviainen työskenteli pitkään freelancerinä ennen Tampere-talon ja sittemmin Oy Aku´s Factory Ltdn palvelukseen siirtymistä. Esihenkilöaseman myötä Parviaisen kiinnostus on laajentunut valotekniikasta tapahtumateknisen alan työntekijälähtöiseen kehittämiseen ja alan yhteiskunnallisiin vaikutusmahdollisuuksiin. Lue lisää: Parviainen, Crista (2022). Perehdytys psykologista valtuutusta luovana prosessina : asiantuntijan sitouttaminen tapahtumateknisellä alalla
Juhlan tuntua Arabiassa
Arabian katufestivaali lienee monelle helsinkiläiselle vähintään nimellisesti tuttu. Koko perheelle suunnattu festari järjestetään vuosittain Toukolan kaupunginosassa, jonne se kerää nähtävää ja tehtävää eri alojen toimijoilta, esiintyjiltä, taiteilijoilta ja artisteilta. Alunperin alueella järjestetystä kierrätystapahtumasta Suomen suurimmaksi katutaidefestivaaliksi kasvaneen juhlan perusidea on edelleen yhteisöllisyyden ja mukavan yhdessä olon edistäminen. Festivaalin takana toimii Artova ry, eli Arabianranta-Toukola-Vanhakaupunki kulttuuri- ja kaupunginosayhdistys ry. Olin mukana tuottamassa festivaalia keväällä 2022, kun kahden pandemiasta johtuvan digitaalisen vuoden jälkeen tapahtuma päästiin jälleen järjestämään livenä. Toukokuun puolessa välissä pidettävän festarin tuotanto pyöräytettiin käyntiin helmikuussa. Tuotantotiimimme oli tänä vuonna puolet pienempi kuin tavallisesti. Siinä missä aiempina vuosina jokaista osa-aluetta hoitamassa on ollut työpari, yksi tuottaja oli nyt vastuussa omasta tontistaan. Olin itse vastuussa festivaalin taide- ja työpajaohjelmasta. Meillä oli ihan huippuporukka. Jokainen hoiti oman osuutensa ammattimaisesti ja kunnialla alusta loppuun. Töitä tehtiin pääosin etänä, ja festarin parissa työskentely olikin hyvin itsenäistä ja omaehtoista. Yhteyttä tiimin kesken pidettiin tiiviisti. Apua ja tukea vastaavilta tuottajilta sai aina tarvittaessa. Helmi- ja maaliskuu käytettiin pitkälti ohjelman kasaamiseen. Omalla kohdallani tämä tarkoitti avoimen haun avaamista työpajoja varten, taiteilijoiden lähestymistä sekä yhteistyö- ja sponsoritahojen kontaktointia. Huhtikuussa ohjelma lyötiin lukkoon ja festarialue hahmoteltiin kartalle. Tein tässä vaiheessa paljon hommia etenkin taideteosten eteen, jotta niiden sijoittelu alueelle olisi mahdollisimman toimivaa ja ylipäätään mahdollista. Festivaalin lähestyessä toukokuussa meno oli jo melko haipakkaa. Lisääntyneiden palaverien myötä oli mukavaa nähdä työkavereita useammin kasvokkain ja vaihtaa ajatuksia siitä mitä on meneillään. Festivaalipäivän aamuna huolet luvatusta sateesta kaikkosivat tummien pilvien antaessa tilaa auringolle, ja Arabianmäen kirsikankukat aukesivat kuin tilauksesta koristamaan aluetta. Viimeinen jännitysnäytelmä omalla kohdallani oli, kun alueelle toteutettu AR-teos ei ottanut toimiakseen vielä muutamaa tuntia ennen festivaalin alkua. Asia saatiin kuitenkin korjattua, ja pystyin hengittämään vapaasti kun ihmiset alkoivat valua alueelle. Kuusituntinen tapahtuma tuntui lipuvan ohi hujauksessa. Välillä piti muistuttaa itseä siitä, että fiilistelee menoa ja meininkiä kaiken juoksemisen ohessa. Väkeä ja tunnelmaa riitti, ja ihmiset tuntuivat toden teolla nauttivan livetapahtumasta pitkän tauon jälkeen! Arabian katufestivaalin tuottaminen oli todella opettavainen kokemus. Koska työryhmä on pieni, saa tekemisessä kosketuspintaa tapahtumatuotannon jokaiseen osa-alueeseen aivan eri tavalla, kuin isommassa tapahtumassa. Tuottajilla on myös hyvin pitkälti vapaat kädet ohjelman tuottamisessa, mikä edellyttää vastuunkantoa ja omien hoksottimien käyttöä. Ekologisuutta painottavat arvot pakottavat innovatiivisuuteen ja uusien työskentelytapojen löytämiseen. Festivaalin parissa työskenteleminen kasvatti ammatillista itsevarmuuttani ja antoi paljon oppeja tulevaan.
Gaalatunnelmaa Riihimäen Nuorisoteatterissa
Tuotin marraskuussa 2021 Riihimäen Nuorisoteatterin 30-vuotisjuhlagaalan. Illan tarkoituksena oli juhlistaa Riihimäen Nuorisoteatterin uskomatonta taivalta muutaman aktiivisen teatterilaisen temmellyskentästä valtionosuuden turvaamaksi laajaa taiteen perusopetusta tarjoavaksi teatterioppilaitokseksi. Juhlassa nähtiin muistoja matkan varrelta puheiden, kertomusten, tervehdysten ja esitysmaistiaisten kautta. Ohjelma oli Nuorisoteatterin näköinen. Se toi hienosti esiin palasia historiasta nykypäivään, taide-elämyksiä sekä Riihimäen Nuorisoteatterista alkukipinän saanutta osaamista. Gaalasta toteutettiin hybridimuotoinen eli ohjelma streamattiin YouTubeen. Hybriditapahtuma takasi mahdollisuuden osallistumiseen mahdollisimman monelle Riihimäen Nuorisoteatterin ystävälle. Striimin äärelle löysi yhteensä noin 300 katsojaa ja virtuaalinen osallistumismahdollisuus niitti kiitosta. Koska rahatilanne oli loppuvuodesta tiukka, gaalaa rahoitettiin myös ulkopuolisin sponsorivaroin. Juhla toteutettiin yhteistyössä viiden riihimäkeläisen yrityksen kanssa. Paikalle kutsuttiin Riihimäen Nuorisoteatterin entisiä ja nykyisiä jäseniä sekä historiaan vaikuttaneita henkilöitä 30 vuoden matkan varrelta. Lisäksi paikalla oli Riihimäen kaupungin ja kulttuuritahojen edustajia. Juhla oli kaikin puolin onnistunut. Niin ohjelma kuin tarjoilutkin toimivat tarkoituksessaan loistavasti. Vieraista huokui koronaerakoitumisen jälkeinen jälleennäkemisen ilo ja lämpö. Rakas teatterikoti sai arvoisensa juhlan ja herkisti vieraat palaamaan tärkeiden muistojen äärelle, yhdessä. Olen itse aloittanut pienenä harrastajana Riihimäen Nuorisoteatterissa vuonna 2007. Tieni talossa on edennyt viidentoista vuoden aikana aina hallituksen pöytään asti ja pitänyt sisällään laajan taiteen perusopetuksen päättötodistuksen sekä paljon rakkaita muistoja, oppeja, ihmisiä ja kokemuksia. Tuntui henkilökohtaisesti tärkeältä päästä suunnittelemaan ja toteuttamaan tämä merkkipaalu talolle. Koin arvokkaaksi sen, että tulin kummisetäni, showtaiteen arvostetun tekijän, niin ikään Riihimäen Nuorisoteatterin kasvatin esittelemänä lavalle tuottajan roolissa jakamaan kunniamainintoja. Tuntui siltä, että muutuin sekä omissa että monen muun silmissä puuhastelijasta varteenotettavaksi tekijäksi. Näin tärkeän yleisön edessä onnistuminen loi uskoa omaa osaamista ja kasvavaa ammattilaisuutta kohtaan.
Aurinkoenergialla tuotettu bisse? – Ympäristö tarvitsee kulttuurituottajan osaamista
Tiia Ryynänen Kulttuurituottaja 2018 Itsenäinen projekti: Ekokyselyn toteuttaminen TV-tuotantoyhtiön henkilöstölle - blogi Tein ensimmäisen työharjoitteluni kesällä 2021 TV-tuotantoyhtiössä tuotantoharjoittelijana. Kuvauspaikalla huomioni kiinnittyi toistuvasti puolityhjiin vesipulloihin, jotka elivät omaa elämäänsä. Suretti katsoa, kuinka niiden omistajat olivat unohtaneet niitä eteiseen, auton takapenkille, kannon nokkaan tai puiston penkille. Hylkäsivät ja tarttuivat toiseen. Nämä puolityhjät, muoviset vesipullot ovat symbolinen kuvaus siitä, kuinka ympäristöasiat voidaan ottaa, tai olla ottamatta tuotannoissa huomioon. Kuitenkin fakta on, etteivät muoviset vesipullot itsessään ole niin järkyttävä teko ympäristöämme kohtaan. Suomessa me tykkäämme ansaita hieman taskurahaa viemällä pullot pullonkierrätyspisteelle. Työharjoittelun jälkeen sovin tuotantoyhtiön kanssa, että voisin kartoittaa heidän puolestaan, kuinka toimistolla ja kuvauspaikoilla ekologisuus toimii tuotantoyhtiön työntekijöiden mielestä. Suunnittelin ja tein kyselylomakkeen, lähetin sen työntekijöille ja analysoin saamani vastaukset. Vastausten pohjalta tein tuotantoyhtiölle kehitysehdotuksia, kuinka he voisivat kehittää ekologisia tekijöitä tuotantoyhtiönä. Tapahtumat, festivaalit ja tv-tuotannot ovat mahtavia tilaisuuksia, jotka tarvitsevat entistä enemmän kestäviä tuotantotapoja, ekologisia palveluita sekä materiaaleja toteutuksessaan. Kulttuurituottajilla on oivallinen mahdollisuus hyödyntää koulutusohjelmastamme saatuja taitoja myös ympäristöteemojen edistämiseksi. Pohdi näitä, kun suunnittelet ekologisempaa tuotantoa: Millä saadaan merkittävin vaikutus aikaiseksi? Mitä ekologisia palveluita tai yhteistyökumppaneita voimme hyödyntää? Miten logistiikka hoidetaan? Miten jätehuolto hoidetaan tapahtuman aikana? Miten jälkituotannossa saadaan kierrätys tehokkaaksi? Kuinka viestimme ekoasiosta vaikuttavasti ja innostavasti? Kuvittele festivaali, jonne ihmiset kuljetetaan hybridi-busseilla. Ravintolakojuissa edustavat kotimaista lähiruokaa tarjoilevat yritykset. Bisse kädessäsi on sellaisen panimon tuottama, joka hyödyntää tuotantolinjassaan aurinkoenergiaa. On paljon asioita, joilla voidaan vaikuttaa ilmaston hyväksi, isompia ja pienempiä tekoja. Tärkeintä olisi, että ympäristö huomioitaisiin tekemisessämme. Se, että tuotannoissa pystyttäisiin minimoimaan eniten päästöjä aiheuttava tekijä, on iso askel oikeaan suuntaan. Ekologisten toimintatapojen selvittäminen vaatii aikaa, suunnittelua ja käytännön organisointia. Nämä taidot ovat meillä hallussa. Mikäli ekologisuus kiinnostaa, ehdota, että voisit ottaa harteillesi vaikkapa ekologisuuden koordinoinnin. Katso mitä tapahtuu! Hyödyllisiä linkkejä haltuun otettavaksi: https://ekokompassi.fi/ https://www.hsy.fi/jatteet-ja-kierratys/ https://www.sitra.fi/blogit/vinkkeja-kestavien-tapahtumien-toteuttamiseen-hiihtokilpailuista-kokouksiin/
Arabian katufestivaali artistituotanto cultural management festivaali festivaalituotanto hanke itsensä johtaminen itsenäinen projekti johtaminen kansainvälisyys Kansallismuseo Kulttuurialan projektityö kulttuurintuotanto kulttuurituotanto Kulttuurituottaja Kulttuurituottaja 2016 kulttuurituottaja 2017 kulttuurituottaja 2019 kulttuurituottaja 2020 kulttuurituottajat kulttuurituottaja YAMK Kutu15 kutu16 Kutu17 kutu18 markkinointi Metropolia metropolia ammattikorkeakoulu näyttely vartissa opastusvideo opiskelija projekti projektityö some sosiaalinen media tanssi tanssitaide tapahtumatuotanto Tuottajat18 Tuottajat20 tv-tuotanto vapaaehtoisten johtaminen vapaaehtoistyö viestintä yhteishaku