Avainsana: projektityö
Kestävät ratkaisut kansainvälisen konferenssin tuotannossa
Olin järjestämässä Operaatio Arktiksen kolmipäiväistä kansainvälistä ARCTIC MOMENTUM -konferenssia Helsingissä elo-syyskuussa 2023. Operaatio Arktis on suomalainen voittoa tavoittelematon järjestö, joka pyrkii suojelemaan arktisen alueen herkkiä ekosysteemejä jakamalla ilmastonkorjaukseen liittyvää tietoa sekä edistämällä kestäviä käytäntöjä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Konferenssiin osallistui asiantuntijoita, tutkijoita, alkuperäiskansojen edustajia ja viranomaisia ympäri maailmaa. Ensimmäinen ja viimeinen päivä oli varattu kutsuvieraille, kun taas keskimmäisen päivän iltapäivä oli avoin kaikille, mikä mahdollisti laajan osallistujajoukon. Kaikille avoin tapahtuma keräsi lähes 500 osallistujaa, kun otetaan huomioon sekä paikan päällä että virtuaalisesti osallistuneet. Pekka Haavisto puhumassa avoimessa ARCTIC MOMENTUM -tilaisuudessa. Kuva Pietari Purovaara Tehtäväni projektissa oli auttaa erilaisissa tapahtumatuotannon tehtävissä ja pitää silmällä, ettei mitään oleellista unohdu yleisötapahtumaa järjestettäessä. Suurimmaksi vastuualueekseni muodostui kutsuvieraiden matkustusjärjestelyt. Tilanne oli jännittävä, sillä en ollut koskaan ennen huolehtinut suuren joukon matkustusjärjestelyistä ja lennoista ulkomailta Suomeen. Projektitiimi ympärilläni oli ihanan auttavainen ja ymmärtäväinen, joten työskentely heidän kanssaan oli rentoa ja mukavaa. Matkajärjestelyiden koordinointi sisälsi muun muassa kilpailutusta ja viestintää palveluntarjoajien kanssa sekä erilaisten lomakkeiden, kuten tietosuojalomakkeen, matkustuskäytäntöjen, tapahtuman ilmoittautumislomakkeen ja rahoitussopimuksen tekoa. Konferenssin järjestämisessä kiinnitettiin huomiota ekologiseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen kestävyyteen. Esimerkiksi vieraiden matkustaminen pyrittiin järjestämään ympäristöystävällisesti ja tapahtumassa tarjoiltiin pääasiassa kasvisruokaa. Lisäksi tapahtuma oli suunniteltu osallistavaksi, huomioiden eri kulttuurien tarpeet ja turvallisen tilan periaatteet. Tapahtumassa haluttiin nostaa esiin myös arktisen alueen alkuperäiskansojen ääni, joka toteutui hienosti saamelaisten osallistumisen kautta. Työpaja käynnissä. Kuva Pietari Purovaara Tapahtuma onnistui todella hyvin, jota edesauttoi varmasti huolellinen suunnittelu ja viestintä. Tapahtumatuotannon näkökulmasta projektin merkittävimmät onnistumiset olivat mielestäni säännölliset palaverit koko tiimin kesken ja tiimin palautetilaisuudet projektin jälkeen. Palautetilaisuuksia oli kaksi, joista ensimmäisessä tiimi sai jakaa yleisesti kokemuksiaan. Toisessa mukana oli terveysalan ammattilainen, joka johti keskustelua projektin kuormittavuudesta, onnistumisista ja epäonnistumisista. Palautetilaisuudet olivat kokemuksena arvokkaita ja auttoivat käsittelemään intensiivisen projektin päättymistä. Operaatio Arktiksen työ arktisen alueen suojelemiseksi on merkittävää, ja olen ylpeä, että sain olla osa tätä tärkeää projektia. OA:n toiminnasta ja projekteista voi lukea lisää heidän nettisivuiltaan https://www.operaatioarktis.fi tai seuraamalla heitä Instagramissa @operaatioarktis Anna Korkeamäki, kulttuurituotannon opiskelija 2021
Kansainvälistä kuvataidetta Vilnassa
Lokakuussa 2024 yli neljäkymmentä kuvataiteen ammattilaista eri puolilta Eurooppaa kokoontui Liettuan Taiteilijaseuran galleriaan keskustelemaan ajankohtaisista aiheista kuvataiteen kentällä. Työskentelin International Association of Art (IAA) Europen viestintäassistenttina Suomen Taiteilijaseuran kautta, joka toimii tällä kaudella puheenjohtajamaana. Myös minä pakkasin laukkuni ja pääsin elämäni ensimmäiselle ulkomaan työmatkalle. Ennen tätä kaikkea lähetin lukuisia sähköposteja, julkaisin some-postauksia, istuin zoom palavereissa ja valmistelin matkaa. IAA Europe on eurooppalaisten kuvataidekattojärjestöjen yhteenliittymä. Sen tarkoituksena on edistää kuvataiteilijoiden asemaa poliittisessa vaikuttamistyössään sekä ylläpitää kansainvälisiä suhteita kuvataiteen kentällä. Vuosittainen yleiskokous järjestettiin tänä vuonna aurinkoisessa ja ruskan koristamassa Vilnassa. Yleiskokouksen jälkeiselle päivälle olimme yhdessä Liettuan ja Iso-Britannian Taiteilijaseurojen kanssa tuottaneet ”Art and War” Symposiumin, jossa kuultiin kuusi kiinnostavaa puheenvuoroa mm. Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtaja Teemu Mäeltä sekä ukrainalaiselta korutaiteilija Tetyana Chornalta. Kokemukseni IAA Europessa oli merkityksellinen pian valmistuvana kulttuurituottajana. Kansainvälisyys on aina vetänyt puoleensa ja tällä kertaa pääsin syventymään siihen perin pohjin. Oli inspiroivaa tavata ihmiset kasvotusten Vilnassa ja viettää tiiviisti aikaa kuvataidealan ammattilaisten kanssa. Koen kehittyneeni monipuoliseksi viestijäksi ja löysin itsestäni uudenlaista itsevarmuutta työskentelyyn myös epämukavuusalueella. Antoisinta koko kokemuksessa oli tutustuminen uusiin ihmisiin ja heidän kanssaan työskentely. Kokeneilta kuvataidealan ammattilaisilta pääsin oppimaan kansainvälisestä työstä ja löysin sitä kautta myös rohkeutta tarttua uusiin haasteisiin. Kansainvälinen työ voi aluksi tuntua haastavalta ja jännittävältä, mutta tässäkin projektissa sain muistutuksen siitä, että lopulta kaikki ovat ihan tavallisia ihmisiä, jotka haluavat toisilleen vain hyvää. Liisa Mustakallio, kulttuurituotannon opiskelija 2020–2024
Jaksaa jaksaa! Palautuminen elokuvatuotannoissa
Pitkiä päiviä, palavia taloja, koronan sänkyyn kaatama työryhmän puolikas, vieras paikkakunta ja takatalvi. Toisella puolella vaakaa yli kymmenen vuotta kestänyt intohimoprojekti, jossa sain kunnian olla omalla panoksellani pienen hetken mukana, ja joka ylsi isompaan menestykseen kuin tuskin kukaan uskalsi tuolloin vielä ääneen toivoa. Elokuva- ja tv-tuotantojen työntekijöiden jaksaminen on puhuttanut viime vuosina. On selvää miksi. Projektiluonteisessa työssä työntekijä elää jatkuvan muutoksen virrassa, jossa työympäristöt ja -ryhmät vaihtuvat lähes lennosta, tuoden mukanaan aina uudenlaiset toimintatavat ja käytännöt. Jaksotyö, jossa työpäivien pituudet ja työn tekemisen ajankohdat vaihtelevat, rajoittaa vapaa-ajan rutiinien muodostumista. Esimerkiksi viikottaisesta, aina samaan aikaan tapahtuvasta harrastuksesta on turha haaveilla. Aikataulujen, yllättävien tilanteiden ja luovien haasteiden luoviminen vaatii tekijältä stressinsietokykyä ja nopeaa reagointia. Samaan aikaan jatkuvat taide- ja kulttuurialan leikkaukset heikentävät työllisyysnäkymiä ja aiheuttavat ulkopuolista painetta. Työskentelin tuotantoharjoittelijana Lapua 1976 -elokuvassa viisi viikkoa kestäneen kuvausperiodin ajan. Suomen tuhoisimmasta rauhan ajan onnettomuudesta kertovan elokuvan tekemisen kantava voima oli mielestäni sen tekijöiden hellittämätön tarve jakaa tarina tapahtumasta, joka koskettaa alueen ihmisiä yhä syvästi. Projekti oli ensikosketukseni elokuva-alalla työskentelyyn. Tunsin monta kertaa “hypänneeni suoraan syvään päätyyn” kuvausten edetessä. Monilla mittareilla teimme suurelokuvaa riippumattomien tuotantojen kokoisilla resursseilla. Kuten taiteenaloilla yleensä, tehdään työtä av-alallakin useimmiten rakkaudesta lajiin. Moni tuskin realistisesti odottaa rikastuvansa elokuvatyössä, vaan motivaatio työskentelyyn löytyy jostain muualta. Asetelman vaarana on jonkinlaiseen noidankehään suistuminen – terveellisten rajojen asettaminen työnteon ja vapaa-ajan välille saattaa olla vaikeaa. Toisaalta unelmienkien työ alkaa tympiä ennen pitkää, ellei siitä ole aikaa palautua kunnolla. Koen kaikki projektiluonteiset tuotannot aina jonkinlaisina “leireinä”, joissa ollaan tiiviisti tekemisissä senhetkisen työryhmän ja tavoitteiden kanssa. Lapua-elokuvan kohdalla tunsin tämän korostetusti. Asuin kuvausten ajan itselleni ennalta tuntemattomalla paikkakunnalla ja vietin aikaa lähinnä muun kuvausryhmän kanssa. Yllättävää kyllä, mutta vaikka työmäärältään mikään muu myöhempi projektini ei ole päässyt lähellekään Lapuaa, oli työhyvinvoinnista huolehtiminen ja palautuminen Lapuan parissa helpompaa kuin vaikkapa pääkaupunkiseudulla tapahtuneet elokuvien kuvaukset. Lapualla vapaa-aikanani mummopyöräilin asioilla ympäri kylänraittia, opettelin kitaransoittoa ja tutustuin alueen museoihin ja luontokohteisiin. Vastaavat tilanteet Helsingissä menevät useimmiten niin, että tulen kuvauksista ja jaksan ehkä juuri ja juuri raahata itseni liikkumaan tai näkemään kavereita. Jollain tavalla täysin vieraaseen ympäristöön loikkaaminen teki siis hyvää ja opetti minulle paljon työhyvinvointiin liittyviä taitoja. Opin esimerkiksi ottamaan aikaa itselleni ja kuuntelemaan omia tarpeitani aiempaa herkemmin. Huomasin myös selvän hyödyn aktiivisessa palautumisessa, eli esimerkiksi luontoretkeilyssä tai uuden opettelussa pelkän Netflixin tuijottamisen sijaan (en tosin tahdo demonisoida sitäkään, sillä välillä sitäkin tarvitaan). On upeaa, että työhyvinvointi on otettu tarkasteluun lähemmin myös av-alalla. Uskon esimerkiksi valmistuvien opiskelijoiden kykyyn hahmottaa omaa jaksamistaan ja tehdä terveellisiä valintoja, vaikka alati kasvava kilpailu työllistymisestä ei tätä suoranaisesti tuekaan. Sinna Sandholm, Kulttuurituottaja 2019
Flow Festival vastuullisesti vatsassa
Vuonna 2024 juhlittiin Flow Festivalin 20-vuotista taivalta. Tapahtuma keräsi peräti 92 000 kävijää viikonlopun aikana. Flow’ssa yhdistyvät moniaistilliset elämykset musiikin, taiteen ja ruoan kautta. Itse työskentelin festivaalilla ruokamyyntikoordinaattorin roolissa. Flow’n toiminnassa itseäni kiehtoo eniten vastuullisuus. Kun päätöksiä suunnitellaan ja toteutetaan vastuullisuus edellä, on niiden takana helppo seistä. Flow on ensimmäinen suomalainen festivaali, joka on päättänyt linjata ruokatarjontansa enemmän kasvipohjaiseksi ja lopettaa punaisen lihan sekä siipikarjan myymisen. Näiden tekojen kautta festivaalin toiminta voi herättää monenlaisia tunteita, toisille hyvässä ja toisille pahassa. Ruokamyyntikoordinaattorina toimiminen oli mieluisa haaste ja näytön paikka itselleni. Toimin ravintoloiden yhteyshenkilönä ja vastasin heidän tuotannostaan Suvilahdessa. Konkreettisia työtehtäviäni olivat mm. ruokamyyjien sopimusten tekeminen, infokirjeiden kirjoittaminen ja lähetys, infotilaisuuden tuotanto, ruokamyyjien tuotannollisten tarpeiden kartoitus ja tuotannon koordinointi. Toisen vuoden opiskelijana näin vastuulliseen työtehtävään lähteminen jännitti aluksi todella paljon, mutta koen aina suoriutuvani parhaiten paineen alla ja tästäkin selvittiin! Työpäiväni koostuivat pitkälti erilaisten excel-taulukoiden täyttämisestä ja seuraamisesta. Hetkinä, jolloin taulukoihin ei ollut mitään päivitettävää soittelin ravintoloiden perään: kyselin kuulumisia ja utelin kaipaamieni tietojen perään. Festivaalin aikana pääsin maistelemaan toinen toistaan maittavampia ruokia ja nauttimaan työni hedelmistä. Kokonaisuudessaan projekti opetti kuinka tärkeää ajanhallinta ja itsensä johtaminen todellisuudessa on. Kulttuurituottajana festivaaleilla loistaminen vaatii lisäksi erinomaisia sosiaalisia taitoja ja niitä todella pääsi tässä hyödyntämään. Tästä kaikesta taas yhtä kokemusta viisaampana jatkan kohti tulevia haasteita! Riku Niemelä, Kulttuurituottaja 2022
Y = Yhdenvertaisuus
Työskentelen tällä hetkellä Tanssin talolla työharjoittelijana, ja kokemukseni kuluvan syksyn aikana on ollut todella opettavainen ja inspiroiva. Tanssin talo on ainutlaatuinen paikka, joka yhdistää tanssin eri muotoja ja tarjoaa tilat monipuolisille esityksille ja tapahtumille. Tanssin talo on ensimmäinen Suomessa rakennettu julkinen rakennus, joka on suunniteltu erityisesti tanssin tarpeet huomioiden. JKMM Arkkitehtien ja ILO arkkitehtien yhteistyönä syntynyt rakennus sijaitsee Kaapelitehtaalla. Tanssin talo tarjoaa yli 5400 neliömetriä tilaa tanssille ja luo ensiluokkaiset puitteet tanssi- ja sirkusesityksille sekä -kokemuksille. Tanssin talon ohjelma koostuu tanssin, sirkuksen ja muiden kulttuuritoimijoiden esityksistä ja tapahtumista sekä talon omista ohjelmahankkeista. (Tanssin talo, n.d.). Projektini aiheena oli Y-tapahtuman tuotanto ja saavutettavuus, jonka aikana tein yhteistyötä Y-tapahtuman tuotantotiimiin kanssa. Toista kertaa järjestettävä Y on ilmainen kulttuuri- ja ihmisoikeustapahtuma, joka edistää yhdenvertaisempaa tulevaisuutta. Kaikille avoin Y keskittyy yhdenvertaisuuteen liittyviin teemoihin kulttuurin ja vuoropuhelun avulla. Se kokoaa yhteen ihmisiä ja yhteisöjä, jotka ovat kiinnostuneita yhdenvertaisuudesta, moninaisuudesta ja rasismin vastaisesta työstä. (Tanssin talo, 2024) Tuotantoprosessi piti sisällään muun muassa tapaamisia Y:n ja Tanssin talon tuotantotiimien välillä, tuotantosuunnitelman kehittämistä, aulapalveluhenkilökunnan informoimista ja muita tuotannon juoksevia tehtäviä. Tapahtumapäivänä olin mukana avustamassa tapahtumassa, varmistaen että kaikki sujui suunnitelmien mukaisesti. Projektissa kiinnitin huomiota myös tapahtuman saavutettavuuteen ja sen tarkasteluun. Saavutettavuus oli tapahtuman kannalta tärkeä teema. Tapahtuma tarjosi mukavaa ohjelmaa koko perheelle. Tapahtumatila oli muun muassa suunniteltu esteettömäksi yhteisöllisyyttä luovan katsomotilan avulla. Tilassa oli mahdollisuus myös rauhoittumiseen, sillä Tanssin talon aulaan oli sijoitettu hiljainen huone. Turvallisemman tilan periaatteet ja koko työryhmän sekä yleisön tasavertainen huomiointi oli tärkeässä roolissa tapahtuman aikana ja turvallisuuteen liittyvät ohjeistukset olivat selkeästi näkyvillä tapahtumassa vieraileville. Projektini on opettanut minulle paljon paitsi tapahtuman tuotannosta myös tiimityöskentelystä ja ongelmanratkaisusta. Olen saanut kokea, kuinka tärkeää on kommunikoida avoimesti ja työskennellä yhdessä kohti yhteistä päämäärää. Tämä kokemus on vahvistanut haluani työskennellä kulttuurin ja taiteen parissa, ja uskon, että opit, joita olen saanut Tanssin talolla, kantavat pitkälle tulevaisuudessa. Odotan innolla, mitä seuraavat viikot tuovat tullessaan ja miten voin edelleen kehittää taitojani tanssin ja tapahtumatuotannon maailmassa. Mette, Kulttuurituottaja 2021 Lähteet: Tanssin talo. Arkkitehtuuri. (n.d.) https://www.tanssintalo.com/tanssin-talo/rakennus Tanssin talo. Y-tapahtuma. (2024) https://www.tanssintalo.com/ohjelma/y-tapahtuma
Kansainvälistä markkinointia ja tapahtumasuunnittelua Galleria Kuvituksessa
Olin töissä Helsingissä sijaitsevassa Galleria Kuvituksessa keväällä 2024. Galleria Kuvitus sijaitsee Hämeentiellä ja tarjoaa kävijöille ainutlaatuisen kokemuksen kuvittajien luomiin teoksiin olemalla ainoa galleria Suomessa, joka keskittyy vain kuvitustaiteeseen. Galleria Kuvitus toimii Kuvittajat Ry:n alla ja he sijaitsevatkin samassa osoitteessa. Kuvittaja Ry työllistää noin 10 henkilöä, mutta Galleria Kuvituksella työskentelee ainoastaan tuottaja ja kuraattori Veera Jalava. Projektini pääpiste oli kansainvälisessä markkinoinnissa ja siinä keskityin luomaan gallerialle uutiskirjeen, jonka avulla he voivat saada lisä näkyvyyttä ulkomailla ja mahdollisesti näin myös luoda yhteistöitä tulevaisuudessa. Uutiskirjettä suunniteltiin yhdessä kuraattorin kanssa, pidimme palavereja ja suunnittelimme ulkoasua ja sisältöä. Tämän jälkeen etsin samantyylisiä gallerioita pääosin Euroopasta ja lisäsin heitä vastaanottaja listaan sitten oli uutiskirjeen tekoa. Toinen tehtäväni liittyi tapahtumasuunnitteluun. Kuvittaja Ry ja Galleria Kuvitus yhdessä järjestävät keväisin tapahtuman kuvittajille Tapahtumasta haluttiin tänä vuonna tehdä kiva ja rento tapahtuma, jossa kuvittajien on ihana tavata toinen toisiaan. Kesäjuhla - tapahtumassa autoin tilan suunnittelussa ja kyselin paikkoja ja laitoin tarjouspyyntöjä. Osallistuin suunnittelupalavereihin ja ideoimme yhdessä. Tapahtumapäivänä autoin viime hetken koristeluissa ja viimeisten tarvittavien ostosten hankinnassa. Olin myös tapahtumassa paikalla auttamassa. Näiden projektien kautta opin, millaista kuraattorin työ on gallerioissa ja mitä se vaatii. Käytin myös minulle uusia järjestelmiä, kuten Gruppo ja Gruppo maileria. Näiden lisäksi opin, miten uutiskirje tehdään ja, miksi sitä tehdään. Projektien aikana opin myös paljon itsensä johtamista ja oma-aloitteisuutta. Galleria työskentely on kiinnostanut minua pitkään ja oli ihanaa ja hyvin antoisaa päästä kokemaan millaista kuraattorin työ on käytännössä. Kevään aikana oli paljon näyttelyiden avajaisia ja uusia näyttelyitä ja Kesäjuhla - tapahtuma, jotka toivat kivasti lisää sisältöä projekteihin. Tekijä: Ella Tujunen, Kulttuurituottaja 2021
Markkinointisuunnitelma salolaiselle Rock-yhtyeelle
Vuodesta 2007 lähtien salolainen yhtye The Kuka on riemastuttanut ja tanssittanut pikkukaupungin rokkikansaa. The Kuka tarjoaa unohtumattomia musiikkielämyksiä etenkin brittipopin diggareille menevillä cover-kappaleillaan. The Kuka on kova juttu Salossa, mutta heillä olisi kova hinku päästä keikkailemaan myös isoille yleisöille pääkaupunkiseudulle. Mikäli he isolle kirkolle halajaa, on heidän tehtävä itsensä tunnetuiksi Varsinais-Suomen ulkopuolelle. Otin tehtäväkseni luoda bändille markkinointisuunnitelman, jonka avulla he voisivat laajentaa fanikuntaansa ja joka auttaisi heitä saamaan lisää keikkoja. Hommaa riitti, sillä yhtye ei ole juuri paneutunut markkinointiin aikaisemmin Markkinointi on keskittynyt Facebook-sivuille, jolla on kiitettävästi seuraajia. Kuitenkin tänä päivänä yhtyeellä olisi paljon mahdollisuuksia laajentaa näkyvyyttään etenkin digimarkkinoinnin kautta. Markkinointisuunnitelma keskittyi digimarkkinointiin, joka on kustannustehokkain jaympäristöystävällisin tapa toteuttaa markkinointia. Suunnitelman neljä peruspilaria ovat seuraavat: Verkkosivujen perustaminen: helpottaa tulevien keikkojen lippujen varaamista. Nettisivuihin voi myös koota helposti luettavan tietopaketin yhtyeestä, jotta yleisö ylipäätään tajuaa, millaisesta bändistä on kyse. Instagram-tilin perustaminen: Instagram visuaalisena kanavana toimii hyvin nuoremmalle yleisölle. Facebook-tilin aktivointi: Facebook pysyy todennäköisesti jatkossakin yhtyeen tärkeimpänä markkinointikanavana. Jotta voidaanpitää myös vanhat fanit kiinnostuneina, tulee vuorovaikutusta heidän kanssaan luoda enemmän siellä missä he jo ovat. TikTok-tilin perustaminen: TikTok on tänä päivänä monen toimijan tärkein markkinointikanava. Hyvällä sisällöllä yhtye voisi saada käytännössä ilmaiseksi valtavan määrän näkyvyyttä ympäri Suomea, parhaimmassa tapauksessa ympäri maailmaa. Markkinointisuunnitelman teko oli mielenkiintoista ja opettavaista. Uskon, että minulla on tämän projektin jälkeen parempi käsitys siitä, miten markkinointia kannattaa lähteä suunnittelemaan myös omiin projekteihin. Olen myös projektin aikana ymmärtänyt markkinoinnin tärkeyden. Vaikka yhtye olisi maailman paras soittamaan ei sillä ole mitään väliä, ellei kukaan tiedä heistä mitään. Hyvällä markkinoinnilla The Kukan jäsenistäkin voi tulla supertähtiä. Jään mielenkiinnolla odottelemaan The Kukan hassunhauskoja TikTok -videoita.
Onko kulttuurituotantojen sponsoroinnin “Prime Time” ohi? – Katsaus nykypäivän tapahtumasponsorointiin
Toimin vuoden 2023 lopussa Aventur showkuoron yhteistyökumppanuusvastaavana. Aventur on helsinkiläinen 40-henkinen sekakuoro, jolla on pienempien keikkojen ja joulukonserttien ohella myös näyttävä showtuotanto joka toinen vuosi. Tänä keväänä toteutettiin Prime Time -show, johon kuului neljä esitystä Aleksanterin Teatterilla. Prime Time -show oli kaksituntinen, koreografioitu ja multivisuaalinen esitys, jossa kuoro esitti omia a cappella sovituksia tunnetuista pop/rock biiseistä. Oma osuuteni osana opintoja oli tutustua lähemmin sponsorointiin sekä hankkia Prime Time -show’lle sponsoreita. Kilpailu kovenee Nykyajan kulttuurituotannot kohtaavat yhä kovenevaa kilpailua sponsoreiden houkuttelemisessa. Huomasin jo projektin alkumetreillä, että sponsoroinnin perinteinen tyyli tarjota logonäkyvyyttä tai mainostilaa ei enää riitä. Näkyvyyden lisäksi sponsori odottaa yhteistyön tukevan erityisesti yrityksen brändiä ja arvopohjaa. Pitkäjänteiset yhteistyöt koetaan usein hyödyllisemmäksi näiden strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Siksi yhteistyön luonnetta kuvaakin mielestäni paremmin termi “kumppanuus”. Tarinallisuudella ja arvopohjaisuudella on valtava painotus nykypäivän sponsoroinnissa. Siksi sovitin kumppanuustarjoukset aina yritysten arvoihin ja tavoittelemiin kohderyhmiin, sekä hyödynsin Aventurin valttikorttia, elämyksellisyyttä ja ainutkertaisuutta. Koska tarjoamamme rahanvastine oli kuitenkin hyvin perinteistä logo- ja mainosnäkyvyyttä, oli vastaus tarjoukseen laajalti kielteinen. Kulttuurituotannoissa on siis nykyään oltava yhä kekseliäämpiä siinä, mitä vastineeksi rahalliselle tuelle tarjotaan. Tämä voi olla haastavaa etenkin Aventurin kaltaisille, suhteellisten pienille kulttuuritoimijoille, joilla on rajalliset resurssit. Showkuoron tapauksessa valtaosa tuotannoista tehdään kuorolaisten omalla vapaaehtoistyöllä, muun työn ja itse kuoroharjoitusten ohella. Tämä vaikuttaa siihen, mitä mahdollisille yhteistyökumppaneille voidaan tarjota rahan vastineeksi. Herää kysymys onko pienillä kulttuuri- ja harrastetoimijoilla aikaa ja osaamista tehdä tarpeeksi luovaa, laajaa ja tavoittavaa somesisältöä ja markkinointia? Tai onko heillä kykyä tarjota muutakin kuin logo- ja mainosnäkyvyyttä, esimerkiksi todellista vuorovaikutusta kohderyhmien kanssa? Ovatko tuotannon ja sponsorin arvot, kohderyhmät sekä tavoitteet yhteensopivat? Vastaus näihin kysymyksiin on ratkaiseva tekijä siihen, onko kulttuuritoimijalla saumaa luoda kumppanuuksia. Somen voima Sosiaalinen media ja digitaalinen markkinointi ovat osaltaan mullistaneet yhteistyökumppanuuksien maailman. Käyttäjien luoma sisältö, eli UGC-sisällöntuotanto (user generated content) on valtavan vaikuttava ja voimakkaasti yritysten hyödyntämä markkinointikeino tällä hetkellä. UGC-sisällöntuotanto on orgaaninen tapa kasvattaa yrityksen suosiota, sillä tämän markkinointitavan keskiössä on usein käyttäjän oma henkilökohtainen kokemus tuotteelle tai palvelulle. Orgaanisen ihmisen tarinaan luotetaan enemmän kuin yrityksen itse tekemään mainokseen, puhumattakaan pelkästä tapahtuma-aikaisesta logonäkyvyydestä. UGC-videot tai vaikuttajakampanjat voivat parhaillaan tavoittaa miljoonittain ihmisiä ja loppuunmyydä jonkun tuotteen hetkessä. Siksi yritysten strategiset painopisteet sponsoroinnin ja markkinoinnin suhteen ovat valtavassa muutoksessa. Somen laajempi käyttöönotto yhteistöissä ja muussa markkinoinnissa voi olla ainoa keino pysyä varteenotettavana sponsoroinnin kohteena Tämän kaiken keskellä ei ole ihme, jos kulttuurituotannoissa, etenkin pienissä tai kertaluontaisissa sellaisissa, voi olla entistä vaikeampaa saada kumppanuuksia. Ne yksinkertaisesti eivät pysy kilpailussa perässä. Kuitenkin jos kulttuuritoimijalla on aidosti tarjota jotakin yllättävää ja uutta ja jos kumppanuus punoutuu yrityksen arvoihin ja tarinaan, voi tiedossa olla menestyksekäs kumppanuus joka mahdollistaa projektien viemisen aivan uudelle tasolla. Kerro ihmeessä kommenteissa, minkälainen kokemus sinulla on kumppanuuksista kulttuurikentällä!
Instagram Reels -videoista inspiraatiota vegaaniseen ruoanlaittoon
Soijapoju on vegaaniseen ruoanlaittoon liittyvä Instagram-tili, jolla jaan kokkausvideoita, reseptejä ja vinkkejä rennolla otteella. Perehdyin projektissa Instagram Reels -videoiden tekemiseen, joka oli minulle täysin vierasta. Sisällöntuotantoprojekti ei ole kulttuurituottajalle se tyypillisin, mutta toisaalta osoitus koulutusohjelman monipuolisuudesta ja siitä, että opiskelijoita kannustetaan myös tekemään omaa juttuaan. Toki hyvä ruoka tuottaa valtavasti iloa ja tuo ihmisiä yhteen, kuten mikä tahansa kulttuuri! Tilin nimi Soijapoju tulee humoristisesta soijapoika-slangisanasta, jonka joku on urbaanisanakirja.com-sivustolla määritellyt näin: Termi viittaa uskomukseen, että soijan sisältämä kasviestrogeeni alentaisi miesten testosteronitasoja ja näin korostaisi feminiinisenä pidettyjä ominaisuuksia. (Ei muuten tekisi pahaa osalle miehistä!) Soijapoju-tilin tavoitteena on inspiroida muita tekemään herkullista vegaaniruokaa ja välittää ruoanlaiton iloa. Kokkaaminenhan on itsessään mitä rentouttavinta ajanvietettä, jonka päässä odottaa vielä herkullinen palkinto – enkä tarkoita tiskaamista. Vaikka hieman kyseenalaistankin addiktoivaa ja aivoja kuluttavaa lyhytvideoformaattia, on se silti tehokas, ajankohtainen ja hauska kanava jakaa omaa innostustaan. Opin kuvaamaan ja editoimaan sosiaaliseen mediaan soveltuvaa videosisältöä ja sain myös rohkeutta olla esillä. Oman äänen nauhoittaminen ja naaman näyttäminen tuntuivat aluksi epämukavalta, mutta siihen tottui nopeasti. Sain paljon kivaa palautetta tutuilta ja tuntemattomiltakin. Syvennyin projektin aikana Instagram Reelsin ohella myös brändäämiseen, ja lisääntyneestä osaamisesta on ehdottomasti hyötyä työelämässä ja muissa luovissa projekteissa. Ennen kaikkea projekti oli jälleen loistava osoitus perfektionismiin taipuvaiselle itselleni, että epätäydellistä materiaalia voi ja kannattaa julkaista, jos haluaa saada jotain valmiiksi ja kehittyä. Ruokavideoiden kuvaus jatkuu minulla ehdottomasti harrastuksena ja kuka tietää, vaikka sitä kautta löytäisi tulevaisuudessa uusia tuttavuuksia, yhteistöitä ja mahdollisuuksia. Tutustu Soijapojun videoihin täältä.
The hottest dance studio in town! – Tanssistudio Wonder Clubin lanseeraus
Vuoden 2023 alussa olin mukana uuden tanssistudio Wonder Clubin lanseeraamisessa. Wonder Club on muun muassa tanssijana, artistina ja vaikuttajana tunnetun Tinzen sekä tankotanssin viisinkertaisen maailmanmestarin Oona Kivelän yhteisprojekti. Wonder Club sijaitsee Helsingissä kauppakeskus REDIssä ja sen alla toimii kaksi erillistä tanssikoulua, Tinze Twerk Studio sekä OonaK tankostudio. Wonder Club Projekti koostui osaltani sosiaalisen median markkinoinnista sekä avajaisviikonlopun tapahtuman tuotannosta yhdessä tiimin kanssa. Olin tehnyt yhdessä projektiohjaajani kanssa markkinointisuunnitelman Instagramiin, jonka mukaan julkaisin itse editoimiani videoita ja muita postauksia. Toimin itse projektin aikaan myös opettajana Wonder Clubilla, joten työtehtävät luonnistuivat hyvin ja olin todella innoissani projektista. Itse avajaistapahtumaan kokosin ison listan eri vaikuttajista, muista julkisuuden henkilöistä sekä tanssijoista, joille lähetimme kutsut avajaisiin. Tehtäväni oli koostaa myös medialista, sillä tavoitteena oli saada mediaa paikalle. Saimme muun muassa Klangi-median tekemään jutun Tinzestä ja Oonasta. Kutsuvierastilaisuuteen järjestimme tarjoilua ja pientä ohjelmaa. Projektin ainoat haasteet liittyivät tiukkaan aikatauluun ja ajoittain oli hieman epäselvää, kenen vastuulla oli mitäkin. Avajaiset olivat kuitenkin todella onnistuneet ja Wonder Clubin tanssitunnit lähtivät todella hyvin liikkeelle osan tunneista myytyä loppuun ennen ensimmäisen kauden alkamista. Wonder Clubin verkkosivut: https://www.wonderclub.fi/ Instagram: wonderclubfi - Katja, kulttuurituottaja 2018
Arabian katufestivaali artistituotanto cultural management festivaali festivaalituotanto hanke itsensä johtaminen itsenäinen projekti johtaminen kansainvälisyys Kansallismuseo Kulttuurialan projektityö kulttuurintuotanto kulttuurituotanto Kulttuurituottaja Kulttuurituottaja 2016 kulttuurituottaja 2017 kulttuurituottaja 2019 kulttuurituottaja 2020 kulttuurituottajat kulttuurituottaja YAMK Kutu15 kutu16 Kutu17 kutu18 markkinointi Metropolia metropolia ammattikorkeakoulu näyttely vartissa opastusvideo opiskelija projekti projektityö some sosiaalinen media tanssi tanssitaide tapahtumatuotanto Tuottajat18 Tuottajat20 tv-tuotanto vapaaehtoisten johtaminen vapaaehtoistyö viestintä yhteishaku