Avainsana: markkinointi
Näin markkinoit festivaalia, joka haluaa pysyä mystisenä
Markkinointi ja itsensä johtaminen Ö Festissä Ö Fest on pienikokoinen, vuonna 2025 kuudetta kertaa järjestetty festivaali, joka keskittyy erityisesti kotimaiseen vaihtoehtomusiikkiin ja kentän nousevien ja itsenäisten artistien nostattamiseen. Festivaalin tavoite on täyttää tarve vaihtoehtoisille, intiimeille festivaalikokemuksille verrattuna suuriin festivaaleihin, joita Suomesta löytyy ennestään suuri määrä. Vahvasti Diy-henkisyyteen pohjaava tapahtuma pitää lisäksi kiinni tapahtuman perustamisesta asti sen yllä vallinneesta salaperäisestä tunnelmasta. Tapahtuman sijaintia ei paljasteta julkisesti lainkaan, ja jopa festivaalikävijät saavat sijainnin tietoonsa vasta lipun ostamisen jälkeen. Työskentelin vuoden 2025 Ö Festin markkinointitiimissä, erityisesti sosiaalisen median markkinoinnissa ja viestinnässä. Tiimin tehtävänä oli löytää kultainen keskitie mystisen vähäsanaisuuden ja lipunmyyntiä ja festivaalin brändiä tehostavan markkinoinnin välillä. Projektin aikana opin, ettei festivaalin onnistunut viestintä aina vaadi mahdollisimman aktiivista ja kattavaa sosiaalisen median viestintää. Suuressa osassa festivaalin viestintää nojattiin festivaalilla kuvattuihin, vahvasti diy-henkeä kuvastaviin materiaaleihin, jotka loivat mielikuvaa, tukivat festivaalin brändiä ja sanattomasti välittivät festivaalilla odottavaa tunnelmaa. Teimme tarpeellisen informatiivisemman viestinnän harkittuina täsmäiskuina, joissa panostettiin tehokkaaseen saavuttavuuteen. Tavoitteenani projektissa oli myös itseni johtaminen, koska suurin osa työstä tehtiin itsenäisesti, eikä sitä oltu sidottu perinteisiin toimistoaikoihin. Lisäksi tein työtä kahden muun osa-aikatyön sivussa, joten hyvä itsensä johtaminen oli monessa tilanteessa tarpeellista järjen ja toimintakykyisyyden säilyttämisen vuoksi. Työni projektissa opetti minulle erityisesti aikataulujen hallinnan ja itseni motivoimisen tärkeydestä. Näissä molemmissa tärkeässä roolissa oli myös se, ettei omaa palautumista ja jaksamista sivuuta. Erityisesti liika optimistisuus aikataulujen ja työmääräni kanssa on ollut minulle heikko kohta, ja oli sitä myös projektin alussa. Erityisesti tapahtuman lähestyessä oman jaksamisen priorisointi kuitenkin korostui, kun aikapaine ja koko työryhmän keskeinen stressitaso kohosi. Tajusin onneksi ajoissa olla realistinen siitä, mihin työmäärään pystyn ilman että se nakertaa omasta hyvinvoinnistani tai muista asioista, jotka minun täytyy tai jotka haluan tehdä. Ronjamaija Rodas, Kutu 20
Ennakkotapahtumat festivaalin markkinoinnin tukena
Monet festivaalit tuottavat pienempiä, vuoden mittaan järjestettäviä ennakkotapahtumia osana toimintaansa. Tapahtumat antavat festivaalien omille yhteisöille mahdollisuuden kokoontumiseen ja ne toimivat samalla hyvänä markkinointikeinoina päätapahtumien näkyvyyden lisäämiseksi. Osallistuin itse kesällä 2024 neljättä kertaa järjestettävän Wibes Festivalin ennakkotapahtumien suunnitteluun ja toteutukseen. Toteutuneita tapahtumia olivat esimerkiksi Kääntöpöydän Karnevaalit ainutlaatuisella Pasilan ratapihalla, Wibes-Preparty Suvilahden DIY-henkisellä skeittipuistolla sekä muutamia elektroniseen musiikkiin painottuvia klubitapahtumia Helsingin yössä. Tapahtumissa työskentely ja niiden sisältö Toteutuksien sisältö vaihteli hieman tapahtumasta toiseen, mukaillen kuitenkin festivaalin ilmettä ja tunnetta pienimuotoisina kokemuksina, joilla pyrimme korostamaan festivaalin poikkitaiteellista ja monipuolista sisältöä. Oma työni käytännössä sisälsi palavereita muun tuotantotiimin kanssa, joissa ideoimme tapahtumien sisältöä sekä niiden käytännön toteutusta. Mietimme yhdessä hyviä tapahtumasijainteja sekä mahdollisia yhteistyökumppaneita, joiden kanssa työskentely hyödyntäisi molempia osapuolia. Itse tapahtumapäivinä toimimme kukin monipuolisesti eri rooleissa aina kasaus- ja purkutöistä kahvion ylläpitoon. Oma kokemukseni ja opit projektista Projekti vahvisti hieman omia verkostojani ja osaamistani, ja pääsin tutustumaan uuteen organisaatioon sekä heidän toimintatapoihinsa. Työ oli osittain hektistä ja tiedonkulku ajoittain vajanaista, sillä festivaalin järjestäjät olivat usein melko kiireisiä ja ennakkotapahtumien suunnittelu jäi kaiken muun lomassa hieman taka-alalle. Osasimme siitä huolimatta kuitenkin viedä tapahtumia eteenpäin itsenäisesti ja sanoisin, että tärkeä osa kaikkea tapahtumatyöskentelyä on pitää huoli omasta aktiivisuudesta. Ideointivaiheessa on myös tärkeää uskaltaa rohkeasti heitellä ajatuksia ilmaan, vaikka ne eivät toteutuisikaan. Usein parhaat ideat syntyvät eri ihmisten ideoiden yhdistyessä järkeväksi konseptiksi, vaikka alussa olisikin kasa pelkkiä hajanaisia ajatuksia ja ehdotuksia. Kaikista ennakkotapahtumistamme löytyi mm. mölkky, ja päivän parhaimman tuloksen heittänyt asiakas sai festivaaleille ilmaisen lipun. Ennen kaikkea kokemus loi kuitenkin hyviä muistoja hienoilta kesäpäiviltä, joita saimme yhdessä luoda. Kasimir Sarre, kulttuurituotannon vuosikurssi 2023
Katutanssia Vantaalla
Vastasin keväällä 2024 VKTY Summer Camp 2024 -tapahtumaviikon sosiaalisen median markkinoinnista ja viestinnästä, keskittyen erityisesti Instagram-sisältöihin ja -kampanjoihin. VKTY Summer Camp 2024 on Vantaan katutanssiyhdistyksen vuosittain järjestämä katutanssiviikko kesäkuun alussa. Kymmenettä kertaa järjestetty katutanssiviikko sisälsi useita katutanssitunteja, avoimia treenisessareita sekä lasten ja nuorten omat katutanssileirit. Koko viikko huipentui katutanssitapahtumaan, jossa tanssijat kisaavat tanssibattleja eri kategorioissa. Tapahtuma on vakiinnuttanut asemansa yhtenä suurimpana ja tunnetuimpana katutanssitapahtumana Suomessa. Instagram-markkinointi VKTY Summer Camp käytti markkinoinnissaan ja viestinnässään omaa Instagram-tiliä, ja se toimi tapahtumaviikon pääviestintäkanavana. Syvennyin projektin aikana siihen, miten toteutetaan laadukkaita Instagram-postauksia ja -storeja, kuinka seuraajien kanssa ylläpidetään aktiivista vuorovaikutusta sekä kuinka maksettua mainontaa toteutetaan ja kohdennetaan kohderyhmälle. Projektissa korostuivat lisäksi markkinoinnin suunnittelu, aikataulutus sekä tilastojen seuraaminen. VKTY Summer Camp 2024 -tapahtumaviikon erilaisia Instagram-postauksia. Oivallukset Instagram-markkinoinnista Opin, että onnistunut Instagram-markkinointi perustuu selkeisiin tavoitteisiin, huolellisesti valittuun kohderyhmään ja visuaalisesti yhtenäiseen brändi-ilmeeseen. Instagram ei ole suora verkkokauppa, vaan tärkeä väline brändin tunnettuuden lisäämiseen, käyttäjien sitouttamiseen ja palvelujen esittelyyn, mikä voi johdattaa käyttäjiä ostopäätöksiin. Instagram-markkinoinnin suunnittelu painottui erityisesti tavoitteiden asettamiseen, oikeiden mainosmuotojen valintaan (esim. kuvakarusellit ja stories), visuaalisuuden suunnitteluun Canvan avulla sekä käyttäjien ohjaamiseen linkkien ja toimintakehotusten avulla. Vaikka Instagram-markkinoinnin seuranta jäi toteutusvaiheessa vähäisemmälle, opin sen merkityksen sisällön kehittämisessä jatkoa varten. Kokonaisuudessaan Instagram osoittautui tehokkaaksi ja monipuoliseksi markkinointikanavaksi kyseiselle tapahtumaviikolle, kun sitä hyödynnettiin suunnitelmallisesti sekä kohderyhmää puhuttelevalla ja kiinnostavalla sisällöllä. Projektin myötä opin paljon laaja-alaista tietoa sosiaalisen median markkinoinnista ja sain todella arvokasta käytännön kokemusta. Samalla projekti vahvisti ammatillista identiteettiäni ja kehitti minua kulttuurituottajana, ja uskon, että nämä opit ja taidot ovat tärkeitä työkaluja tulevaisuuden työuralle. Ville Louhelainen, kulttuurituotannon opiskelija 2021
Markkinointisuunnitelma salolaiselle Rock-yhtyeelle
Vuodesta 2007 lähtien salolainen yhtye The Kuka on riemastuttanut ja tanssittanut pikkukaupungin rokkikansaa. The Kuka tarjoaa unohtumattomia musiikkielämyksiä etenkin brittipopin diggareille menevillä cover-kappaleillaan. The Kuka on kova juttu Salossa, mutta heillä olisi kova hinku päästä keikkailemaan myös isoille yleisöille pääkaupunkiseudulle. Mikäli he isolle kirkolle halajaa, on heidän tehtävä itsensä tunnetuiksi Varsinais-Suomen ulkopuolelle. Otin tehtäväkseni luoda bändille markkinointisuunnitelman, jonka avulla he voisivat laajentaa fanikuntaansa ja joka auttaisi heitä saamaan lisää keikkoja. Hommaa riitti, sillä yhtye ei ole juuri paneutunut markkinointiin aikaisemmin Markkinointi on keskittynyt Facebook-sivuille, jolla on kiitettävästi seuraajia. Kuitenkin tänä päivänä yhtyeellä olisi paljon mahdollisuuksia laajentaa näkyvyyttään etenkin digimarkkinoinnin kautta. Markkinointisuunnitelma keskittyi digimarkkinointiin, joka on kustannustehokkain jaympäristöystävällisin tapa toteuttaa markkinointia. Suunnitelman neljä peruspilaria ovat seuraavat: Verkkosivujen perustaminen: helpottaa tulevien keikkojen lippujen varaamista. Nettisivuihin voi myös koota helposti luettavan tietopaketin yhtyeestä, jotta yleisö ylipäätään tajuaa, millaisesta bändistä on kyse. Instagram-tilin perustaminen: Instagram visuaalisena kanavana toimii hyvin nuoremmalle yleisölle. Facebook-tilin aktivointi: Facebook pysyy todennäköisesti jatkossakin yhtyeen tärkeimpänä markkinointikanavana. Jotta voidaanpitää myös vanhat fanit kiinnostuneina, tulee vuorovaikutusta heidän kanssaan luoda enemmän siellä missä he jo ovat. TikTok-tilin perustaminen: TikTok on tänä päivänä monen toimijan tärkein markkinointikanava. Hyvällä sisällöllä yhtye voisi saada käytännössä ilmaiseksi valtavan määrän näkyvyyttä ympäri Suomea, parhaimmassa tapauksessa ympäri maailmaa. Markkinointisuunnitelman teko oli mielenkiintoista ja opettavaista. Uskon, että minulla on tämän projektin jälkeen parempi käsitys siitä, miten markkinointia kannattaa lähteä suunnittelemaan myös omiin projekteihin. Olen myös projektin aikana ymmärtänyt markkinoinnin tärkeyden. Vaikka yhtye olisi maailman paras soittamaan ei sillä ole mitään väliä, ellei kukaan tiedä heistä mitään. Hyvällä markkinoinnilla The Kukan jäsenistäkin voi tulla supertähtiä. Jään mielenkiinnolla odottelemaan The Kukan hassunhauskoja TikTok -videoita.
Onko kulttuurituotantojen sponsoroinnin “Prime Time” ohi? – Katsaus nykypäivän tapahtumasponsorointiin
Toimin vuoden 2023 lopussa Aventur showkuoron yhteistyökumppanuusvastaavana. Aventur on helsinkiläinen 40-henkinen sekakuoro, jolla on pienempien keikkojen ja joulukonserttien ohella myös näyttävä showtuotanto joka toinen vuosi. Tänä keväänä toteutettiin Prime Time -show, johon kuului neljä esitystä Aleksanterin Teatterilla. Prime Time -show oli kaksituntinen, koreografioitu ja multivisuaalinen esitys, jossa kuoro esitti omia a cappella sovituksia tunnetuista pop/rock biiseistä. Oma osuuteni osana opintoja oli tutustua lähemmin sponsorointiin sekä hankkia Prime Time -show’lle sponsoreita. Kilpailu kovenee Nykyajan kulttuurituotannot kohtaavat yhä kovenevaa kilpailua sponsoreiden houkuttelemisessa. Huomasin jo projektin alkumetreillä, että sponsoroinnin perinteinen tyyli tarjota logonäkyvyyttä tai mainostilaa ei enää riitä. Näkyvyyden lisäksi sponsori odottaa yhteistyön tukevan erityisesti yrityksen brändiä ja arvopohjaa. Pitkäjänteiset yhteistyöt koetaan usein hyödyllisemmäksi näiden strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Siksi yhteistyön luonnetta kuvaakin mielestäni paremmin termi “kumppanuus”. Tarinallisuudella ja arvopohjaisuudella on valtava painotus nykypäivän sponsoroinnissa. Siksi sovitin kumppanuustarjoukset aina yritysten arvoihin ja tavoittelemiin kohderyhmiin, sekä hyödynsin Aventurin valttikorttia, elämyksellisyyttä ja ainutkertaisuutta. Koska tarjoamamme rahanvastine oli kuitenkin hyvin perinteistä logo- ja mainosnäkyvyyttä, oli vastaus tarjoukseen laajalti kielteinen. Kulttuurituotannoissa on siis nykyään oltava yhä kekseliäämpiä siinä, mitä vastineeksi rahalliselle tuelle tarjotaan. Tämä voi olla haastavaa etenkin Aventurin kaltaisille, suhteellisten pienille kulttuuritoimijoille, joilla on rajalliset resurssit. Showkuoron tapauksessa valtaosa tuotannoista tehdään kuorolaisten omalla vapaaehtoistyöllä, muun työn ja itse kuoroharjoitusten ohella. Tämä vaikuttaa siihen, mitä mahdollisille yhteistyökumppaneille voidaan tarjota rahan vastineeksi. Herää kysymys onko pienillä kulttuuri- ja harrastetoimijoilla aikaa ja osaamista tehdä tarpeeksi luovaa, laajaa ja tavoittavaa somesisältöä ja markkinointia? Tai onko heillä kykyä tarjota muutakin kuin logo- ja mainosnäkyvyyttä, esimerkiksi todellista vuorovaikutusta kohderyhmien kanssa? Ovatko tuotannon ja sponsorin arvot, kohderyhmät sekä tavoitteet yhteensopivat? Vastaus näihin kysymyksiin on ratkaiseva tekijä siihen, onko kulttuuritoimijalla saumaa luoda kumppanuuksia. Somen voima Sosiaalinen media ja digitaalinen markkinointi ovat osaltaan mullistaneet yhteistyökumppanuuksien maailman. Käyttäjien luoma sisältö, eli UGC-sisällöntuotanto (user generated content) on valtavan vaikuttava ja voimakkaasti yritysten hyödyntämä markkinointikeino tällä hetkellä. UGC-sisällöntuotanto on orgaaninen tapa kasvattaa yrityksen suosiota, sillä tämän markkinointitavan keskiössä on usein käyttäjän oma henkilökohtainen kokemus tuotteelle tai palvelulle. Orgaanisen ihmisen tarinaan luotetaan enemmän kuin yrityksen itse tekemään mainokseen, puhumattakaan pelkästä tapahtuma-aikaisesta logonäkyvyydestä. UGC-videot tai vaikuttajakampanjat voivat parhaillaan tavoittaa miljoonittain ihmisiä ja loppuunmyydä jonkun tuotteen hetkessä. Siksi yritysten strategiset painopisteet sponsoroinnin ja markkinoinnin suhteen ovat valtavassa muutoksessa. Somen laajempi käyttöönotto yhteistöissä ja muussa markkinoinnissa voi olla ainoa keino pysyä varteenotettavana sponsoroinnin kohteena Tämän kaiken keskellä ei ole ihme, jos kulttuurituotannoissa, etenkin pienissä tai kertaluontaisissa sellaisissa, voi olla entistä vaikeampaa saada kumppanuuksia. Ne yksinkertaisesti eivät pysy kilpailussa perässä. Kuitenkin jos kulttuuritoimijalla on aidosti tarjota jotakin yllättävää ja uutta ja jos kumppanuus punoutuu yrityksen arvoihin ja tarinaan, voi tiedossa olla menestyksekäs kumppanuus joka mahdollistaa projektien viemisen aivan uudelle tasolla. Kerro ihmeessä kommenteissa, minkälainen kokemus sinulla on kumppanuuksista kulttuurikentällä!
Brändikirja: Yrityksen sydän ja sielu – kokemukseni kauneusalan projektissa
Viime kuukauden aikana sain kiehtovan mahdollisuuden olla mukana projektissa, jossa asiakas valmistautui lanseeraamaan uutta kauneusalan yritystä. Projektiin kuului kattavan brändikirjan ja valmiiden some-päivityspohjien luominen. Brändikirja on yrityksen identiteetin kompassi. Se sisältää yrityksen tarinan, arvot ja visuaalisen ilmeen, jotka muodostavat yrityksen tunnistettavan ulkoasun. Eli yksinkertaisesti, brändikirja kuvaa ja sisältää kaikki asiat mistä brändi konkreettisesti kostuu ja tiivistää yrityksen identiteetin yhteen paikkaan. Se on kuin brändin sydän, joka ohjaa kaikkea mitä yritys tekee. Brändikirja palvelee ensisijaisesti yrityksen omaa henkilökuntaa mutta on myös auttava työkalu, kun yritykseen palkataan uusia työntekijöitä. Tiivis brändikirja takaa yhtenäisen ja tunnistettavan ilmeen, samalla taaten saavutettavuuden. Projekti on ollut silmiä avaava matka uuden kauneusalan yrityksen syntymisen äärellä. Brändikirja on keskiössä yrityksen identiteetin ja arvojen määrittämisessä. Projektissa loimme myös valmiita some-päivityspohjia, jotka tarjoavat tehokkaan välineen palvelujen viestintään ja markkinointiin vaivattomasti. Tämä projekti on ollut antoisa kokemus ja täydellinen esimerkki siitä, miten tiimityöllä ja avoimella viestinnällä voidaan saavuttaa hienoja tuloksia. Toivon, että uusi kauneusalan yritys menestyy ja löytää paikkansa markkinassa! Projektin menestys saavutettiin tehokkaan aikataulun hallinnan, motivoituneen ja omistautuneen tiimin sekä avoimen viestinnän kautta. Tiukan aikataulun noudattaminen onnistui taitavalla ajanhallinnalla ja resurssien allokaatiolla. Projektin haasteet ja satunnaiset takaiskut olivat olennainen osa oppimiskokemusta. Niiden voittaminen vaati tiimityötä, joustavuutta ja nopeita reagointeja. Kulttuurituotannon opinnot ovat toimineet porttina matkaan viestinnän ja markkinoinnin maailmaan. Koen luovan ongelmanratkaisun olevan yksi vahvuuksistani ja se on taito mitä saa markkinoinnin parissa hyödyntää jatkuvasti. Tämä projekti on antanut inspiraatiota myös jatkosuunnitelmille. Toivon pääseväni jatkossakin työskentelemään vastaavien innovatiivisten brändien parissa ja luomaan jotain ainutlaatuista yhdessä.
Kulttuurituottaja, näin teet hyvän sisältösuunnitelman
Tein opintoihini kuuluvat itsenäiset projektit ollessani tuottajaharjoittelijana Sellosalissa. Syvennyin sisältömarkkinointiin, sisällöntuotantoon ja markkinointiin sosiaalisessa mediassa. Seuraavaksi avaan sisältömarkkinointia tarkemmin ja mitä tulevan kulttuurituottajan on hyvä ymmärtää siitä. Mitä sisältömarkkinointi tarkalleen ottaen on? Lyhyesti, se on strategista työtä, siinä on tarkasti määritellyt tavoitteet ja kohderyhmä, sen tarkoituksena on edistää liiketoimintaa. Sisältömarkkinointi on johdonmukaista, järjestelmällistä ja siinä onnistuminen vaatii aikaa sekä osaamista. Sisältömarkkinointi on asiakkaan mielenkiinnon kohteisiin perustuvaa markkinointiviestintää, jossa viestit suunnitellaan asiakkaan tarpeista lähtöisin. Sen tehtävänä on luoda arvoa kohderyhmälleen. Sisällöt voivat olla neuvovia, opastavia, viihdyttäviä ja inspiroivia. Mitä kulttuurituottajan tulee ymmärtää sisältömarkkinoinnista? On hyvä aloittaa sisältöstrategiasta, joka on suunnitelma siitä, miten sisällöillä toteutetaan strategisia tavoitteita ja millaisilla toimilla niitä kohti mennään. Sisältömarkkinoinnin strategian päivittäminen on ajankohtaista varsinkin silloin, kun halutaan kehittää markkinointia ja saada aikaan vuorovaikutusta, osallistaa ja sitouttaa yleisöä sisältöihin. Kannattaa muistaa asiakkaan näkökulma, sisältöjen ensisijainen tarkoitus on auttaa asiakasta. Sisältöstrategialla on tarkoitus luoda yhtenevät säännöt: miksi sisältöjä tehdään ja kenelle, miten viestitään, mitä sisältöä julkaistaan kuhunkin kanavaan, mitä hashtagejä käytetään ja ketä tahoja liitetään julkaisuihin. Tapauksia löytyy myös, jolloin sisältöstrategiasta saatetaan poiketa. Joskus kulttuurialalla markkinointia tehdään esimerkiksi artistin kuuntelijoille, jotka saattavat poiketa järjestäjätahon vakioasiakkaista. Tällöin tapahtumia markkinoidaan kohderyhmän mukaan, sillä asiakasryhmät kulkevat hyvin pitkälle käsikädessä ohjelmiston kanssa. Yksi hyvä sisältömarkkinoinnin työkalu on julkaisukalenteri. Siinä on merkitty julkaisupäivä, kanava, aihe, sisältö, vastuuhenkilö sekä onko julkaisu mahdollisesti ajastettu. Kalenteriin voi myös lisätä juhla- ja erikoispäiviä, kuten vaikkapa pääsiäinen, vappu, kansainvälinen jazz-päivä, kansainvälinen oudon musiikin päivä, positiivisen ajattelunpäivä sekä lukuisia muita. Sitten vain ideoimaan ja tuottamaan inspiroivia ja auttavia sisältöjä sekä testaamaan niiden toimivuutta. Kannattaa muistaa, että puolet markkinoinnista on testaamista ja toiset onnistumisia. Markkinoinnin kanavat ja asiakkaiden tarpeet muuttuvat jatkuvasti. Laura Matikainen / Kulttuurituotannon opiskelija 18 Lähteinä tässä blogitekstissä harjoittelukokemukseni lisäksi: Asiantuntijamedia 11.4.2022. School Of Content Marketing. Sisältömarkkinoinnin ABC: Sisällöntuotantoa vai sisältömarkkinointia? <https://asiantuntijamedia.fi/sisaltomarkkinoinnin-abc-sisallontuotantoa-vai-sisaltomarkkinointia/> (luettu 18.8.2022). Keronen, Kati & Tanni, Katri 2017. Sisältöstrategia. Asiakaslähtöisyydestä tulosta. Helsinki: Alma Talent Oy. Rummukainen, Mikko; Hakola, Ida & Hilla, Ilona 2019. Sisältömarkkinoinnin työkalut. Helsinki: Alma Talent Oy.
Tarinat kulttuurituottajan taikavoimana
"Olipa kerran… Sen pituinen se." Näiden sanojen väliin mahtuu kaikkea sankaruudesta suruun ja menetykseen, kauniista rakkaudesta sielua riipivään tuskaan. Asioita, jotka tuntuvat joltain. Asioita, jotka jäävät mieleen. Mitä jos voisit valjastaa tämän voiman omaan työhösi? Oli kyse sitten pöytäroolipeliharrastuksestani tai elokuviin, sarjoihin ja kirjoihin uppoutumisesta, tarinoiden luominen ja niistä nauttiminen on olennainen osa elämääni. Vuosina 2019–2020 pääsin lähestymään aihetta kulttuurituotannon näkökulmasta, kun tein Suomen perinteistä inspiroituneelle musiikkiyhtyeelle markkinointisuunnitelman. Keskeinen osa suunnitelmaa oli niin sanottu tarinaidentiteetin käsikirja, juonellisempi versio perinteisestä brändikäsikirjasta, jonka laadin Anne Kalliomäen tarinalähtöisen palvelumuotoilun periaatteiden mukaan. Kuten hän määrittelee Tarinallistaminen – Palvelukokemuksen punainen lanka -teoksessaan (2014, Talentum), kyse on yrityksen toiminnan tarinalähtöisestä suunnittelusta, jossa palveluille käsikirjoitetaan juoni, joka sitoo kaiken yhteen. Ja näin todella tapahtui: tilaaja piti työtäni antoisana, minä pääsin leikkimään luovuudella työelämän kontekstissa. Klassinen win-win-tilanne, joka määritteli uudelleen, mitä haluan kulttuurituottajana tehdä. Sinäkin, rakas lukija, pääset osaksi juhlia. Olet itse asiassa jo matkalla, kulkenut yli 150 sanan pituista askelmaa. Muutama harppaus vielä, niin tarinoiden voima on sinun! Tässä kohtaa joudun kertomaan juonenpaljastuksen: juoni ei lopu ikinä. Näillä kuudella vinkillä* voit kuitenkin päästä alkuun tarinallistamisessa tai arvioida uudelleen jo olemassa olevia käytäntöjä: 1. Aitous. Jokainen uskottava brändäyksen teoria rakentuu sen varaan, että tuotetta tai palvelua markkinoidaan sellaisena kuin se oikeasti on. Haluan kuitenkin mainita tämän erikseen, sillä olen huomannut erityisesti musiikkipiireissä asenteen, että tietoinen brändäys tarkoittaa aina sielun myymistä. 2. Kiteytä. Mieti, mitkä ovat juuri teidän toiminnassanne olennaisia ja kiinnostavia asioita. Miksi organisaationne on alun perin perustettu? Entä mikä on sen merkitys kohderyhmällenne? Liittyykö nimeenne jokin erityinen tarina tai hyödynnättekö kenties jonkinlaista symboliikkaa? Onko historiassanne kiinnostavia käänteitä, joissa on kaikki hyvän tarinan ainekset? Mitä ikinä kirjoitatkaan ylös tässä kohtaa, olet päässyt lähemmäs brändinne ydintä. 3. Tee taustatutkimusta. Valitse kolme edellisessä kohdassa listaamaasi tarinaelementtiä ja pyydä niistä palautetta sekä kohderyhmän edustajilta että organisaationne sisältä. Selvitä muutenkin, millainen viestintä puhuttelee kohderyhmäänne. Kun tarinaelementit ovat saaneet vihreää valoa, hanki niistä taustatietoa. Itse esimerkiksi tutkin, miten luonto on koettu suomalaisesta kansanuskosta käsin. Huolellinen taustatyö antaa pelivaraa brändäykseen ja edistää sitä, että brändi puhuttelee kohderyhmää toivotulla tavalla. 4. Muuta asiakaskokemus vertauskuvaksi. Millaista kokemusta tavoittelette tarinanne kontekstissa? Käveleekö asiakas paratiisin porttien läpi vai auttavatko metsänhenget löytämään unohdetun luontoyhteyden? Millainen vertauskuva syntyy juuri teidän tarinaelementeistänne? 5. Juonellisuus. Se on jo merkittävä askel, jos teillä on selkeä ja kohderyhmää kiinnostava teema. Vielä parempi on, jos muutatte sen oikeaksi tarinaksi. Kirjoita fiktiota ja draaman keinoja hyödyntäen ainakin, miten kaikki alkoi, millainen käänne matkan varrella tuli ja miten tämä johtaa edellisessä kohdassa kuvattuun kokemukseen. Tässä hatusta heitetty esimerkki: "Kuu hohtaa kauniimpana kuin koskaan ja verhoaa planeettamme loisteeseensa. Meret ja järvet paljastavat todellisen luontonsa, kun kuu heijastaa niiden pintaan houkuttelevan polun. Seuraat sitä, mutta et uppoa veteen. Et, kunnes askeleesi lipeää ja olet aaltojen armoilla. Mutta ei hätää: olet kohdellut vedenhaltijoita ystävällisesti. He estävät sinua hukkumasta, ja huomaat voivasi hengittää pinnan alla. Olet palannut luonnon aalloille." Tällä tarinalla voisi markkinoida ekologisesti tuotettuja sukellusvarusteita, joiden avulla voi palata elämänlähteelle olematta sille haitaksi. 6. Vie tarina käytäntöön. Tarinaa ei tarvitse tai välttämättä edes kannata julkaista sellaisenaan. Sen sijaan se on ohjenuora, joka sitoo kaiken yhteen aina tuotteista ja palveluista palveluympäristöön ja markkinointiin. Tässä joitakin keinoja, joilla esimerkkitarinan voisi tuoda näkyväksi: Vedenhaltijat ovat tarinan keskeisiä hahmoja ja siten esillä markkinoinnissa ja tuotteissa. Kotisivut näyttävät kuun hohdon peittämältä vesistöltä. Täydenkuun aikana järjestetään yhteisiä sukellustapahtumia, joissa on vedenhaltijoiksi pukeutuneita maskotteja esittelemässä uusia tuotteita. Kivijalkaliikkeen pinnoille heijastetaan aaltoilevaa vettä ja kuun hohtoa, nauhalta kuuluu luonnon ääniä ja veden kohinaa. Kun tarina on rakennettu juuri teidän organisaationne näköiseksi, teillä on loputtomat mahdollisuudet persoonalliseen viestintään ja muihin ratkaisuihin. Tarinan lupaus tulee tietysti olla mahdollista lunastaa, eikä käytännön toimien kannata olla ristiriidassa sen kanssa. Jos koet, että tarinasi jäi kesken tai kaipaisi seuraavaa mullistavaa käännettä, voit jättää alle kommentin tai lukea tarinallistamisesta lisää osoitteessa: https://tarinakone.fi/tarinallistaminen/. Onnea menestystarinasi kirjoittamiseen! – Teemu Esko / Tuottajat 18 * Laadittu Anne Kalliomäen teoksesta Tarinallistaminen – Palvelukokemuksen punainen lanka (2014, Talentum) sekä projektini tulosten pohjalta.
Sosiaalinen media kirjan markkinoinnin välineenä
Syksyllä 2021 pääsin työskentelemään intohimoni kirjallisuuden pariin, kun sain itsenäisen projektin kustantamo Lasten Keskuksessa. Syyskuusta marraskuun puoliväliin tein osa-aikaisesti töitä uuden fantasiakirjasarjan ensimmäisen osan Mustan Kuun majatalon parissa. Projektiin päätyminen ei ollut ainoastaan kiinnostavaa vaan myös nostalgista: olin itse lapsena suuri fantasiakirjafani. Työssäni keskityin viestintään ja erityisesti Instagram-markkinointiin. Tein Mustan Kuun Instagram-tilille stooreja, julkaisuja ja videoita kirjasta, sen hahmoista ja kirjan tekoprosessista. Sisällöntuotannon lisäksi hoidin yhteistyösopimuksia, erilaisia viestinnän tehtäviä sekä avustavia töitä kirjan markkinoinnin parissa, esimerkiksi kirjan julkaisutilaisuuteen liittyen. Mustan Kuun majatalon Instagram-tilin tarkoituksena oli luoda sarjalle fanikuntaa jo ennen ensimmäisen osan ilmestymistä. Itselleni suurena yllätyksenä tuli, miten heikosti pelkällä orgaanisella toiminnalla tili saavutti ihmisiä. Instagram on hyvin tietoinen siitä, miten applikaatiota käytetään myymis- sekä mainostustarkoituksiin ja se on tehty sitä haluaville tarkoituksella haastavaksi. Paitsi tietenkin silloin, kun on valmis käyttämään rahaa näkyvyyden tehostamiseksi. Aivan alkuun tili tuntui houkuttelevan uusia seuraajia ilman mitään toimenpiteitä, riitti, että tili pysyi aktiivisena. Tuntui hyvältä, innostavalta. Hei, tämähän onnistuu! Sisällöt kiinnostavat ihmisiä! Mahtavaa! Yhtäkkiä uusien seuraajien vana loppui kuin seinään. Tykkäykset vähentyivät. Kuin koko tili olisi jäänyt jonkin näkymättömän vallin taakse. On selvää, että Instagram ei halua, että heidän applikaatiostaan hyödytään ilman, että he hyötyvät siitä myös. Siksi Instagramin kannattaa ensin antaa uusille yritystileille näkyvyyttä ilmaiseksi, vähän kuin vahingossa. Ihmiset tilien takana innostuvat. Ja kun seuraajahanat isketään kiinni, ihmiset säikähtävät, jopa pettyvät. Tällöin he ovat myös valmiimpia maksamaan saadakseen näkyvyyden takaisin. Instagram tarjoaa mahdollisuutta mainostaa jatkuvasti yritystilillä. Pienelläkin summalla pääset valikoimaan kohderyhmää ja päättämään, millaista tulosta mieluiten toivoisit mainonnaltasi. Instagram ja sosiaaliset mediat ovat hyvin potentiaalisia ja oikein käytettynä hedelmällisiä alustoja kirjan markkinoinnille. Mutta samalla ne ovat arvaamattomia ja nopeasti muuttuvia. Instagram on mielestäni loistava väline markkinointiin– mutta se ei voi olla ainoa tapa. Mustan Kuun majataloa mainostettiin myös yhteistyökumppaneiden kautta blogeissa, podcasteissa ja somessa, sekä kirjakaupoissa ja esimerkiksi jakamalla ilmaisia kirjanmerkkejä Helsingin Kirjamessuilla. Taitava markkinoija pitää huolta, että markkinointi tapahtuu monin eri keinoin ja eri väylissä. Katariina, kulttuurituotannon opiskelija 18
Markkinoinnin maailmaa Paviljongissa
Paviljonki on Jyväskylässä sijaitseva messu- ja tapahtumakeskus, jossa järjestetään erilaisia tapahtumia vuoden ympäri. Paviljonki on tapahtumatalo, joka tarjoaa puitteet aina yksittäisistä kokouksista, isoihin messuihin ja hallikonsertteihin asti. Sain mahdollisuudet syventää osaamistani markkinoinnin ja viestinnän maailmasta työskennellessäni Paviljongin tapahtumien parissa keväällä 2020. Isossa tapahtumatalossa pyörii monta projektia ja tapahtumaa päällekkäin ja markkinointi on luonnollisesti kokonaisvaltaisesti mukana päivittäisessä tekemisessä. Tutustuin erilaisiin markkinoinnin työkaluihin, kampanjoihin sekä työtapoihin. Pääsin monipuolisesti tuottamaan sisältöä ja tutuiksi tulivat niin verkkosivut kuin uutiskirjeet. Ulospäin suunnatun markkinoinnin takaa löytyy paljon sisäistä viestintää ja materiaalin keräämistä. Olinkin päivittäin yhteydessä ihmisiin organisaation sisällä, sekä ulkopuolisiin sidosryhmiin. Kahden messutapahtuman osalta sain vastuualueikseni somesisältöjen suunnittelun ja toteutuksen. Vaikka alustat ja sosiaalisen median toimintatavat ovat tuttuja, en ollut työprojekteissani aikaisemmin itsenäisesti tuottanut niihin markkinointimateriaalia. Somen tekeminen olikin minulle yllättävän uutta. Pääsin kuitenkin hyvien neuvojen ja esimerkkien avulla nopeasti vauhtiin. Suunnittelin, aikataulutin, keräsin materiaalia ja tein postaukset luonnoksista julkisiksi. Jyväskylän Rakennusmessujen aikana vietin viikonlopun Paviljongilla tuottaen somesisältöä messujen tarjonnasta, haastattelemalla vieraita sekä näytteilleasettajia ja postaten tunnelmakuvia. Hoidin myös juoksevia asioita ja avustin esiintyvää messuvierasta. Messut saatiinkin onneksi järjestettyä onnistuneesti, sillä hyvin pian tilanne oli muuttunut erilaiseksi. Maailman laajuinen Korona virus epidemia oli kevään aikana alkanut rantautua Suomeen. Tunnelma tapahtuma-alalla oli odottava ja jännittynyt. 12.3.2020 saimme hallitukselta tiedon yleisötapahtumien kieltämisestä. Luonnollisesti Paviljongin toiminta pysähtyi ja suurin osa tapahtumista peruttiin. Kids & Pets Lapsi- ja lemmikkimessut olisivat olleet seuraavan viikon iso messutapahtuma, joten markkinointi vaihtuikin lennosta kriisiviestintään. Pääsin seuraamaan poikkeuksellisen tilanteen etenemistä ja sen vaikutuksia tapahtumatalon sisältä, sekä avustamaan viestinnässä ja asioiden hoidossa. Vaikka tilanne oli kaikilta osin äärimmäisen valitettava, sain ammatillisesti arvokasta kokemusta radikaalisti muuttuneen tilanteen hallinnasta ja tiedottamisesta. Paviljonki tarjosi mielenkiintoisen ja antoisan kokemuksen työskentelystä monipuolisessa tapahtumakeskuksessa. Pääsin konkreettisesti oppimaan markkinoinnista ja haastamaan itseäni sisällöntuotannossa. Yllätyksiltä harvoin tapahtumatuotannossa vältytään, mutta Korona tilanteen luomat muutokset olivat luonnollisesti omassa mittakaavassaan. Onneksi messu- ja tapahtumaelämysten pariin päästään palaamaan taas, kun se on meille kaikille turvallista! Laura / Kulttuurituotannon opiskelija -17
Arabian katufestivaali artistituotanto cultural management festivaali festivaalituotanto hanke itsensä johtaminen itsenäinen projekti johtaminen kansainvälisyys Kansallismuseo Kulttuurialan projektityö kulttuurintuotanto kulttuurituotanto Kulttuurituottaja Kulttuurituottaja 2016 kulttuurituottaja 2017 kulttuurituottaja 2019 kulttuurituottaja 2020 kulttuurituottajat kulttuurituottaja YAMK Kutu15 kutu16 Kutu17 kutu18 markkinointi Metropolia metropolia ammattikorkeakoulu näyttely vartissa opastusvideo opiskelija projekti projektityö some sosiaalinen media tanssi tanssitaide tapahtumatuotanto Tuottajat18 Tuottajat20 tv-tuotanto vapaaehtoisten johtaminen vapaaehtoistyö viestintä yhteishaku