Kääntöpöydän Karnevaalit Pasilan ratapihalla. Kuva: Henri Juvonen
Monet festivaalit tuottavat pienempiä, vuoden mittaan järjestettäviä ennakkotapahtumia osana toimintaansa. Tapahtumat antavat festivaalien omille yhteisöille mahdollisuuden kokoontumiseen ja ne toimivat samalla hyvänä markkinointikeinoina päätapahtumien näkyvyyden lisäämiseksi. Osallistuin itse kesällä 2024 neljättä kertaa järjestettävän Wibes Festivalin ennakkotapahtumien suunnitteluun ja toteutukseen. Toteutuneita tapahtumia olivat esimerkiksi Kääntöpöydän Karnevaalit ainutlaatuisella Pasilan ratapihalla, Wibes-Preparty Suvilahden DIY-henkisellä skeittipuistolla sekä muutamia elektroniseen musiikkiin painottuvia klubitapahtumia Helsingin yössä.
Tapahtumissa työskentely ja niiden sisältö
Toteutuksien sisältö vaihteli hieman tapahtumasta toiseen, mukaillen kuitenkin festivaalin ilmettä ja tunnetta pienimuotoisina kokemuksina, joilla pyrimme korostamaan festivaalin poikkitaiteellista ja monipuolista sisältöä.
Oma työni käytännössä sisälsi palavereita muun tuotantotiimin kanssa, joissa ideoimme tapahtumien sisältöä sekä niiden käytännön toteutusta. Mietimme yhdessä hyviä tapahtumasijainteja sekä mahdollisia yhteistyökumppaneita, joiden kanssa työskentely hyödyntäisi molempia osapuolia.
Itse tapahtumapäivinä toimimme kukin monipuolisesti eri rooleissa aina kasaus- ja purkutöistä kahvion ylläpitoon.
Oma kokemukseni ja opit projektista
Projekti vahvisti hieman omia verkostojani ja osaamistani, ja pääsin tutustumaan uuteen organisaatioon sekä heidän toimintatapoihinsa. Työ oli osittain hektistä ja tiedonkulku ajoittain vajanaista, sillä festivaalin järjestäjät olivat usein melko kiireisiä ja ennakkotapahtumien suunnittelu jäi kaiken muun lomassa hieman taka-alalle. Osasimme siitä huolimatta kuitenkin viedä tapahtumia eteenpäin itsenäisesti ja sanoisin, että tärkeä osa kaikkea tapahtumatyöskentelyä on pitää huoli omasta aktiivisuudesta.
Ideointivaiheessa on myös tärkeää uskaltaa rohkeasti heitellä ajatuksia ilmaan, vaikka ne eivät toteutuisikaan. Usein parhaat ideat syntyvät eri ihmisten ideoiden yhdistyessä järkeväksi konseptiksi, vaikka alussa olisikin kasa pelkkiä hajanaisia ajatuksia ja ehdotuksia. Kaikista ennakkotapahtumistamme löytyi mm. mölkky, ja päivän parhaimman tuloksen heittänyt asiakas sai festivaaleille ilmaisen lipun.
Ennen kaikkea kokemus loi kuitenkin hyviä muistoja hienoilta kesäpäiviltä, joita saimme yhdessä luoda.
Kulttuurituotannon bloggaajat
Bloggaajat ovat Metropolian kulttuurituotannon opiskelijoita. Blogeissa kurkistetaan kulissien taakse, esitellään tuotantoja ja ajankohtaisia kulttuuritapahtumia. Opiskelijat kertovat kulttuurituotannon opiskelusta Metropoliassa ja siitä mitä tuotannoissa sekä projekteissa tapahtuu. Ota yhteyttä
Joskus projektit lähtevät liikkeelle pienestä ideasta ja päätyvät johonkin paljon suurempaan. Näin kävi omassa projektissani Punkmuseon kanssa. Alun perin tarkoitukseni oli tehdä hyvin konkreettinen ja rajattu kartoitus museon saavutettavuudesta. Sain kuitenkin erinomaisen kehitysehdotuksen projektille Punkmuseolta ja kokonaisuus laajentui saavutettavuus- ja esteettömyystietojen laatimiseen sekä aihealueeseen liittyvään oppaan tuottamiseen museon työntekijöille ja aktiiveille.
Mitä opin?
Projektin aikana teorian ja käytännön yhdistäminen oli prosessin ehkä merkittävin oivallus. Huomasin, että teoriat tarjoavat rakenteen ja kielen, joiden avulla voi ymmärtää, miksi tietyt ratkaisut toimivat. Käytännön työ puolestaan paljastaa, miten teoriaa voidaan soveltaa konkreettisesti. Tämä yhdistelmä auttoi minua tekemään perusteltuja päätöksiä ja arvioimaan omaa työskentelyäni kriittisesti mutta rakentavasti.Oppaan laatiminen syvensi oppimista vielä uudella tavalla. Kun jouduin pukemaan prosessin sanoiksi ja jäsentämään sen muille ymmärrettävään muotoon, huomasin, kuinka paljon olin sisäistänyt. Oppaan kirjoittaminen pakotti kirkastamaan tavoitteet, perustelemaan valinnat ja kuvaamaan vaiheet niin, että ne muodostavat loogisen kokonaisuuden.
Kolme vinkkiä oppaan luomiseen
Selkeä tavoite ohjaa kaikkeaKun tiesin tarkasti, kenelle opas on tarkoitettu ja mihin sitä tarvitaan, sisällön rajaaminen helpottui huomattavasti. Tämä rajaus auttoi pitämään tekstin napakkana ja lukijalle hyödyllisenä ilman turhaa rönsyilyä.Teoria ja käytäntö kulkevat käsi kädessäHuomasin, että oppaasta tulee toimiva vasta silloin, kun yhdistän periaatteet konkreettisiin esimerkkeihin. Teoria antaa selitykset ja raamit, mutta käytännön havainnot tekevät ohjeista helposti sovellettavia.Looginen rakenne tekee oppaasta käyttökelpoisenKun jäsensin prosessin selkeiksi vaiheiksi, opas muotoitui sellaiseksi, jota lukijan on helppo seurata. Vaiheistus ei ainoastaan selkeyttänyt sisältöä, vaan myös auttoi minua itseäni hahmottamaan kokonaisuutta.
Projektin lopputuloksena syntyi opas sekä viestintämateriaalit. Pidän projektin aikaisia oppimiskokemuksia arvokkaina ja toivon, että tuotokset tukevat museon toimintaa mahdollisimman hyvin myös tulevaisuudessa.
Minka Yltävä, kulttuurituotanto -23
Toimin viime vuoden Provinssin akkreditointivastaavana, ja vastuullani olivat muun muassa akkreditointipisteiden vapaaehtoiset. Provinssi ei ole pelkästään musiikkifestivaali, johon osallistuu vuosittain tuhansia ihmisiä – se on kohtaamispaikka, yhteisö ja kokemus, jonka rakentamiseen osallistuu valtava joukko ihmisiä, joista moni toimii vapaaehtoisena.Jos pitäisi tiivistää kokemus yhteen lauseeseen: mikään ei toimi ilman vapaaehtoisia.
Ensivaikutelma syntyy heti portilla
Yksi festivaalin tärkeimmistä toiminnoista on akkreditointipiste, josta työntekijät, artistit ja yhteistyökumppanit saavat kulkulupansa alueelle. Usein se on ensimmäinen kohtaaminen tapahtuman kanssa. Siinä kohtaa joko kaikki toimii tai ei.Minä vastasin kutsuvieras- ja media-akkreditointipisteistä sekä toisella puolella aluetta sijainneesta VIP-akkreditointipisteestä. Käytännössä tavoitteeni oli hyvin yksinkertainen: tehdä ihmisten saapumisesta mahdollisimman sujuvaa, selkeää ja mukavaa. Kun kaikki toimii heti alusta asti, koko festivaalikokemus lähtee oikeaan suuntaan.Todellisuudessa työ on paljon muutakin kuin rannekkeiden ja kulkupassien jakamista. Se tarkoittaa sitä, että jonot liikkuvat, tieto kulkee, ongelmat ratkaistaan nopeasti ja ennen kaikkea ihmiset kohdataan hyvin. Juuri tässä kohtaa vapaaehtoiset ovat avainasemassa.Mikään tästä ei tapahdu sattumalta. Taustalla on huolellista suunnittelua, toimivaa tiimityötä ja ennen kaikkea motivoituneita vapaaehtoisia, joiden panos on korvaamaton.
Hyvä valmistautuminen näkyy ulospäin
Vapaaehtoiset valitaan Provinssin verkkosivujen kautta lähetettyjen hakemusten perusteella. Sopivien henkilöiden valinnasta vastaa akkreditointikoordinaattori. Vapaaehtoisille lähetetään tarvittavat tiedot, työvuorot suunnitellaan ja viestintäkanavat, kuten WhatsApp-ryhmät otetaan käyttöön.Ennen jokaista tapahtumapäivän alkua ja jokaisen vapaaehtoisten vuorovaihdon jälkeen järjestin myös lyhyen perehdytyksen. Tämä on tärkeä hetki, jossa vapaaehtoiset saavat selkeän kuvan tehtävistään ja voivat kysyä mieltä askarruttavista asioista.Kun ihmiset tietävät mitä tekevät ja miksi, työ sujuu huomattavasti paremmin.
Vapaaehtoisten johtaminen on ennen kaikkea ihmisten kohtaamista
Vapaaehtoisten johtaminen eroaa palkatun henkilöstön johtamisesta. Vapaaehtoiset ovat mukana omasta halustaan, ja heidän motivaationsa voi liittyä esimerkiksi haluun olla osa tapahtumaa, oppia uutta, kokea yhteisöllisyyttä tai nauttia festaritunnelmasta.Siksi omassa johtamisessani korostuivat erityisesti selkeä viestintä, kannustava ilmapiiri, arvostuksen osoittaminen ja kiittäminen.Huomasin, että pienilläkin asioilla on suuri merkitys. Kiitos tai positiivinen palaute voi vaikuttaa paljon motivaatioon. Pyrin koko ajan varmistamaan, että vapaaehtoisilla on kaikki hyvin ja että heillä on juotavaa, pientä syötävää ja mahdollisuus pitää riittävästi taukoja.Olin myös joustava tilanteissa, joissa joku toivoi pääsevänsä kuuntelemaan lempiartistiaan hieman aiemmin. Minulla on itselläni kokemusta vapaaehtoistyöstä sekä hyvissä että huonoissa vuoroissa, joten halusin omalla toiminnallani olla luomassa heille mahdollisimman hyvän kokemuksen.
Festivaali on intensiivinen mutta palkitseva ympäristö
Tapahtuman aikana tilanteet voivat muuttua nopeasti. Välillä tulee kiire, ja joskus ilmenee yllättäviä ongelmia. Näissä hetkissä korostuvat hyvä yhteistyö ja nopea reagointi.Kun tiimi toimii yhteen, haasteet ratkeavat sujuvasti. Koen, että onnistunut vapaaehtoisten koordinointi näkyy lopulta kaikille: sujuvana toimintana, hyvänä tunnelmana, tyytyväisinä kävijöinä sekä vapaaehtoisten haluna hakea mukaan uudelleen.
Mitä opin tästä?
Projektin aikana minulle korostui erityisesti kolme asiaa:
Suunnittelu on kaiken perustaHyvä ennakkotyö vähentää stressiä ja helpottaa toteutusta.
Viestintä ratkaisee paljonSelkeä ja jatkuva kommunikointi pitää kaikki ajan tasalla.
Ihmiset tekevät tapahtumanMotivoitunut ja hyvin johdettu tiimi on onnistumisen ydin.
Lopuksi
Festivaalit näyttäytyvät kävijälle usein musiikkina, valona ja tunnelmana. Kulissien takana on kuitenkin valtava määrä työtä, suunnittelua ja ihmisten välistä yhteistyötä.Vapaaehtoiset ovat tässä kokonaisuudessa korvaamattomia. Kun heistä pidetään huolta, he pitävät huolen tapahtumasta. Juuri siksi onnistunut vapaaehtoisten koordinointi ei ole vain yksi osa festivaalia – se on yksi sen tärkeimmistä voimavaroista.
Ruweyda Osman / Kutu21
Overclock järjestettiin ensimmäistä kertaa Turussa kesäkuussa 2025. Kuva: Juho Autio
Mitä tapahtuu, kun ryhmä vapaaehtoisia päättää herättää henkiin itselleen tärkeän harrastuskulttuurin ilman aiempaa kokemusta tapahtuman järjestämisestä? Vastaus on Overclock 2025 – Turun Metsämäen raviradalla järjestetty videopelitapahtuma, joka syntyi halusta täyttää alueen pelikulttuurin tyhjiö.
Sydämellä rakennettua yhteisöllisyyttä ilman kaupallisia tavoitteita
Motiivi oli alusta asti selvä ja vahvasti arvopohjainen. Halusimme luoda matalan kynnyksen lan-tapahtuman, joka tarjoaisi turvallisen ja yhteisöllisen ympäristön peliharrastajille Turun seudulla. Taustalla ei ollut kaupallista koneistoa, vaan tapahtuma tuotettiin yleishyödyllisen yhdistyksen, Scene ry:n, nimissä. Kyseessä oli kaveriporukan ponnistus, jotka olivat huomanneet lan-kulttuurin hiipuneen paikallisesti ja he halusivat ottaa itse ohjat käsiin varmistaakseen e-urheilun harrastustoiminnan jatkuvuuden omalla alueellaan.
Vieraalla maaperällä
Liityin tiimiin tuotantoassistentiksi ja markkinointitiimiin tilanteessa, jossa oma osaamiseni ja kohderyhmän maailma eivät täysin kohdanneet. Kynnykseni osallistua tuotantoon oli korkea, sillä e-urheilun genre ja sen spesifi alakulttuuri olivat minulle vieraita. Tämä herätti alkuun epävarmuutta, ja oli kieltämättä hieman pelottavaa rakentaa uutta tapahtumakonseptia aiheesta, joka oli itselleni uusi, mutta tiimille sydämen asia. Kokemus kuitenkin osoitti, että tapahtumatuotannon taitoja kannattaa hioa monipuolisesti ja ennakkoluulottomasti.
Vapaaehtoistuotannon haasteet ja oppitunnit
Vaikka intohimo kantaa pitkälle, ensikertalaisten matka paljasti vapaaehtoistuotantojen tyypilliset sudenkuopat. Kun vastuunjako ei ole vakiintunutta, organisaatio ajautuu herkästi tilaan, jossa kaikki tekevät kaikkea. Tämä on suuri voimavara, mutta samalla hallinnollinen riski. Projektin aikana opimme valtavasti tapahtumatuotannon lankojen käsissä pitämisestä vastoinkäymisten kautta. Esimerkiksi taloudelliset realiteetit ensikertalaisen budjetissa vaativat tarkkaa tasapainoilua, ja aikataulutuksen paine oli tuntuva, kun vertailukohtaa aiemmista vuosista ei ollut. Yllättävien käänteiden sattuessa optimistinen asenne osoittautui välttämättömyydeksi, sillä jokainen virhe oli arvokas oppitunti seuraavaa kertaa varten.
Voitto ja jatkuvuus
Haasteista huolimatta lopputulos oli laadullinen voitto. Overclock sai luotua tunnelman, jota kokeneetkin lani kävijät kiittelivät. Viikonloppu osoitti, että kun perusasiat ovat kunnossa ja tekemisessä on sydän mukana, syntyy jotain sellaista, mitä rahalla ei voi ostaa: aitoa yhteisöllisyyttä. Tärkein havainto oli, että vaikka tapahtumatuotanto on monimutkainen hallinnollinen kokonaisuus, tiivis ja joustava organisaatio sekä aito missio kantavat usein pidemmälle kuin raskaat rakenteet. Tästä todisteena Overclock sai jatkoa helmikuussa 2026, tällä kertaa jo tuplasti suurempana ja kokeneempana.
Elli Lampikoski, kulttuurituotanto -23
Aaron Antonovsky loi salutogeneesin eli terveyslähtöisen terveyskäsityksen korvaamaan vajavuuslähtöistä työnotetta eli patogeneesia (1). Salutogeenisen terveyttä korostavan teorian yksi pääkäsite on koherenssin tunne. Kun ihmisellä on vahva ja hyvä koherenssin tunne, niin hän kokee maailman jäsentyneenä, käsiteltävä kokonaisuutena ja tarkoituksenmukaisena (2) Salutogeenisen teorian koherenssin tunnetta kuvataan ymmärrettävyyden (comprehensible), hallittavuuden (manageable) ja merkityksellisyyden (meaningful) tunteiden myötä (3).
Salutogeneesin teoriaa on hyödynnetty useissa kansainvälisissä sekä suomalaisissa tutkimuksissa, niin terveydenhuollon kuin muiden alojen ympäristöissä kuten sairaaloissa, arkkitehtuurissa ja yliopistoissa. Teoriaa on hyödynnetty tutkimuksissa, jotka ovat koskeneet eri kohderyhmiä, ikääntyviä, lapsia, mielenterveyskuntoutujia ja terveydenhuoltoalan opiskelijoita (4).
Miten markkinoida innovatiivista oppimisympäristöä?
Ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan tutkintoa suorittavien opiskeluun liittyvät käytännön harjoittelujaksot. Metropolia on avannut opiskelijoilleen vuoden 2020 alussa ohjatun käytännön harjoittelun oppimisympäristön nimeltään Hyvinvointia Myllypurosta, eli HyMy-kylän. Oppimisympäristössä harjoitellaan muun muassa asiakastyöskentelyn ammattikäytäntöjä. Opetusasiakkaiden tavoittamiseksi uuden palvelun markkinoiminen on tarpeellista.
Metropolian opiskelijat suorittavat osana opintojaan innovaatioprojektin, jossa kehitetään oivaltavia ratkaisuja työelämän ajankohtaisiin tarpeisiin. HyMy-kylän markkinointi on ollut yksi innovaatioprojektin kohde. Koska markkinoinnilla tavoiteltiin terveyslähtöistä ja hyvinvointia huomioivaa, eikä niinkään oirekeskeistä tai rajoituksia korostavaa näkökulmaa, mukaan kytkettiin salutogeeninen teoria. Opiskelijatiimin ratkaistavaksi annettiin seuraavat kysymykset:
Miten luoda markkinointia HyMy-kylästä, joka lisäisi ihmisen koherenssin tunnetta?
Miten markkinoinnin voisi kokea terveyslähtöisesti?
Miten markkinointi näyttäytyisi merkityksellisenä, ymmärrettävänä ja hallittavana?
HyMy-kylän markkinointia kehittänyt opiskelijatiimi oli monialainen. Sen jäsenistä vain muutama tiesi ennalta, mitä salutogeeninen tarkoittaa. Opiskelijatiimin jäsenet odottivat saavansa lisää tietoa ja taitoa markkinointiin, erityisesti sosiaaliseen markkinointiin.
Kaupallinen markkinointi tähtää tavaran tai palvelun myyntiin, kun taas sosiaalisen markkinoinnin tarkoitus on vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen. Tässä tapauksessa tavoiteltiin ihmisen käyttäytymisen muutosta, että ihminen kiinnittäisi huomiota omaan hyvinvointiinsa ja pitäisi hyvää huolta itsestään.
Työkaluja innovointityöhön: tulevaisuuden muistelu
Innovaatio-opintojen toteuttamisessa käytetään monenlaisia menetelmiä. Tulevaisuuden muistelu tai ennakointidialogi tunnetaan myös dialogisena verkostopalaverina5. Tulevaisuuden muistelua pidetään menestyksellisenä ennakoivana dialogityökaluna erilaisissa verkostotoimijoiden tapaamisissa. Menetelmä auttaa luomaan toiveikkuutta ja luottamusta omiin kykyihin sekä voimavaroihin. Menetelmää on tutkittu erilaisissa yhteisöissä ja asiakasryhmissä. Menetelmä kuuluu vaikutusten ja vaihtoehtojen tunnistamismenetelmiin, joilla voidaan kuvata tulevia vaikutuksia erilaisilla aikajanoilla, kuukausista vuosiin ja eläytyä mahdollisimman todenmukaisesti kuviteltuun tulevaisuuteen.6
Ohjasin työparini kanssa HyMy-kylän markkinointiin keskittynyttä ryhmää. Hyödynsimme yhdellä tapaamiskerralla Tulevaisuuden muistelu -menetelmää, jonka tarkoituksena on auttaa hahmottamaan sitä, miltä nykyhetken tekeminen näyttää muutaman vuoden päästä ja kuinka realistinen nyt tehty suunnitelma on.
Kerroimme ensin tilanteen alustukseksi: “Tapaamme kahden vuoden päästä tästä eli noin vuonna 2022. Pohtikaa hetki, miten muistelette tätä projektia ja sen toteutumista”.
Tämän jälkeen jokainen opiskelija mietti muutaman minuutin verran ja kirjoitti tyhjälle paperille asioita, joita ennakoi ja arvioi tapahtuvan seuraavan kahden vuoden aikana.
Sen jälkeen purimme yhdessä heidän paperille kirjaamia asioita. Lähes jokainen oli kirjoittanut, että oli mukava tutustua muiden alojen opiskelijoihin ja he muistelivat hyvällä ja kiitollisin mielin toteutunutta projektia ja sen mukanaan tuomia oppimiskokemuksia, joista on ollut heille hyötyä työelämässä.
Meidän projektiryhmän muistelussa tuli esille myös mahdollisia pelkoja ja epäilyjä projektissa mahdollisesti eteen tulevien haasteiden voittamisesta. Purkutilanne mahdollisti näiden asioiden tuomisen käsiteltäväksi ja näin ennakoida myös asioita, joiden ei oltu ajateltu onnistuvan. Menetelmä koettiin voimaannuttavaksi ja sen koettiin aidosti lisäävän ennakoimisen kykyä.
Opiskelijat olivat pohtineet ja kirjoittaneet tulevaisuutta muistellessaan osittain samoja ja osittain täysin erilaisia näkökulmia. Muistelu koettiin voimaannuttava ja pelkoja vähentävänä, kun sai kirjoittaa jo toteutuneessa muodossa asioista, joiden toivottiin tapahtuvan. Jokainen toi omilla tulevaisuuden muisteluillaan keskusteluun jotain uutta, mikä auttoi laajentamaan toisten näkökulmaa asiaan.
Onnistuneita lopputuloksia
Innovaatioprojekti HyMy-kylän markkinoinnin parissa eteni hyvin ja odotetusti. Alku oli sekavaa ja hieman ahdistavaa, kunnes päästiin ideoinnista toteutukseen. Vastoinkäymisiä oli mm. henkilökemioissa ja vuorovaikutuksessa, niitä ratkottiin yhdessä opiskelijoiden kesken luottamuksellisessa ilmapiirissä.
Opiskelijat työskentelivät neljässä pienryhmässä. Heidän innovointityönsä tuotoksia olivat
Opiskelijoille suunnattu Hetki itselle! rentoutumishetki, jonka tavoitteena oli lisätä opiskelijoiden tietoutta eri rentoutumis- ja stressinhallintamenetelmistä ja antaa opiskelijoille mahdollisuus päästä kokeilemaan niitä.
Metropolia Ammattikorkeakoulun sekä HyMy-kylän Facebook ja Instagram kanaville viiden arkipäivän mittaisen ”Viikon kampanjan”, joka koostui videomateriaalista, kuvista, sosiaalisen median tarinoista ja erilaisista aktivoivista kyselyistä HyMy-kylään liittyen. Esimerkkinä video, jossa esitellään toimintaa (aukeaa youtube.com).
Myllypuro-seuran asukasyhdistyksen kanssa kehitetty Hetki hyvää -tapahtuma, jonka tavoitteena oli luoda pop-up-konsepti, jota olisi jatkossa mahdollista hyödyntää moniammatillisesti erilaisissa ympäristöissä eri ryhmille kohdennettuna.
Posterit, joiden tarkoitus oli lisätä opiskelijoiden tietoutta HyMy-kylästä, jotta he voisivat parhaansa mukaan hyödyntää kylän oppimisympäristöä omassa opiskelussaan sekä oman hyvinvointinsa tukemisessa.
Iso kiitos inno-ohjaaja kollegalleni Ulla Nikupaavolle panostuksesta, tuesta ja asiantuntijuudesta.
Lähteet
Kuntoutusportti. Koherenssin tunne ja kuntoutuminen (aukeaa kuntoutusportti.fi). Päivitetty 10.02.2012.
Lindström, Bengt - Eriksson, Monica 2008. Salutogeneesin teoria nostaa hyvän elämän voimavarat esiin. Suomen Lääkärilehti 63(6), 517-519.
Mittelmark, MB - Bauer, GF 2017: The Meanings of Salutogenesis. Teoksessa Mittelmark MB, Sagy S, Eriksson M, Bauer GF, Pelikan JM, Lindströ, B & Espnes GA.: The Handbook of Salutogenesis. Springer, Switzerland.
Mittelmark, MB – Sagy, S – Eriksson, M - Bauer, GF – Pelikan, JM - Lindström, B - Espnes GA. 2017. The Handbook of Salutogenesis. Springer, Switzerland.
Hyvönen M. 2011. Tulevaisuuden muistelulla kohti yhdessä näkemistä: Tutkimus dialogisten menetelmien käytöstä työyhteisöjen kehittämisessä (aukeaa PDF osoitteessa core.ac.uk) Pro gradu- tutkielma. Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta, Yhteiskuntatieteiden laitos.
Kokko R.-L. 2007. Tulevaisuuden muistelu -palaveri – toiveikkuutta tuottava yhteistyömenetelmä (aukeaa urn.fi). Yhteiskuntapolitiikka 72 (2007):2:166-174.
Kirjoittaja
Mirka Peththahandi on osteopatian lehtori Metropoliassa. Hän on vastavalmistunut terveyden edistämisen YAMK tutkinto-ohjelmasta ja kiinnostunut salutogeneesin tarjoamasta näkökulmasta, joka sopii lähes joka paikkaan. Hän on ollut useissa innovaatioprojekteissa mukana ja innostuu herkästi ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisestä.
Yhteiskunnassa vanhat valtarakenteet ja toimintatavat natisevat liitoksistaan, kun ihmiset haluavat ottaa itselleen aiemmin edustukselliselle julkiselle vallalle kuuluneita tehtäviä, muuttavat kuluttajakäyttäytymisellään markkinarakenteita ja perustavat jakamistalouteen ja omatoimiseen palvelujen vaihtoon liittyviä demokraattisia toimintoja. Muuttuva yleisökäyttäytyminen ja uudenlaisen kaupunkiaktivismin nousu haastavat myös perinteisen tapahtumatuotannon mallin ja kulttuurituottajien työnkuvan.
Yhdistystoiminnan ulkopuolelle jäävä kansalaisaktivismi, eli neljäs sektori, hyödyntää usein varsin löyhiä ihmisten yhteenliittymiä, jotka toimivat some-ympäristössä, painottavat itse tekemistä, yhteisöllisyyttä, avointa jakamista ja ovat usein myös vain hetkellisiä yhteisöjä jonkin asian valmiiksi saamiseksi.
Osa toiminnasta on tee-se-itse toimintaa, jolla vaikutetaan esimerkiksi oman asuinympäristön viihtyisyyteen (oman alueen FB-kirpputorit, oman auton tai asunnon vuokraus, ympäristömummo- tai vaaritoiminta päiväkodeissa ja kouluissa), osalla toimintaa pyritään vaikuttamaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja systeemin muuttamiseen (varjokaavoitukset, adressit päättäjille, ei-laiteta-pakasteita-pieneen-pussiin -kampanja). (1)
Yleisön uudet roolit
Ihmisten halu osallistua ulottuu myös tapahtumatuotannon alueelle. Enää osallistuminen kulttuuririentoihin ei tarkoita sitä, että mennään kulttuurilaitokseen ja seurataan taiteilijan työtä katsomosta. Nyt yleisö hakee aktiivista osallistumista tapahtumien ja kulttuuripalveluiden tuotantoon. Uudenlaisessa kulttuurituotannossa puhutaan joukkoistamisesta, jolla tarkoitetaan yleisesti hajautettua ongelmanratkaisu- ja tuotantomallia, jossa toimeksiantaja hyödyntää yhteisön osaamista rajattua tehtävää varten.
Yleisö voi joukkoistamisessa toimija:
1. ideoijana luoville sisällöille (joukkoluovuus, engl. crowd creation),
2. rahoittajana (joukkorahoitus, engl. crowd funding)
3. päättäjänä, kuinka prosessi etenee (joukkoäänestys, engl. crowd voting)
4. ratkaisijana kysymyksiin (joukkoviisaus, engl. crowd wisdom).
Varsin yleistä on myös, että yleisö haluaa levittää tietoa tuttavilleen ja toimii näin tuotantojen tehokkaimpina markkinointikanavina. Toisinaan yleisö saa mahdollisuuden jopa itse olla osa taideteosta. (2)
Daren C. Brabhamin määritelmän mukaan, kaikki osallistaminen verkkoympäristössä ei ole joukkoistamista. Brabham on määritellyt, että ollakseen joukkoistamista, toiminnan käynnistää organisaatio, jolla on tehtävä, joka tulisi toteuttaa. (3) Näin on myös Metropolian Höntsä - silta eteenpäin! -hankkeen joukkoistetussa tapahtumatuotannossa, Höntsä-Festissä.
Nuoret toteuttavat Höntsä-Fest -tapahtuman joukkoistamalla
Tapahtuman nimestä löytyvä höntsäily tarkoittaa leikkimielistä, ei niin vakavissaan tehtävää toimintaa, josta puuttuu kilpailu ja auktoriteettijohtoinen toiminta. Höntsä-toiminta on iloa tuottavaa, kaikille avointa, osaamisesta riippumatonta toimintaa, joka jää elämään houkuttelevuutensa ja helppoutensa vuoksi.
Höntsäklubit ovat nuorten toisilleen vetämiä harrastetyöpajoja leikkimielisillä kulttuuri- ja/tai liikuntasisällöillä.
Höntsä-Fest toteuttaa suurella volyymilla hankkeen toimenpiteitä. Helsingin Jäähalliin tuotetaan nuoria toisen asteen oppilaitosten ja ammattikorkeakoulun opiskelijoita sekä nuorisoverkosto The Movementin työpajanuoria osallistamalla, tusinan verran hankesuunnitelman mukaisia Höntsäklubeja ja myös yksi Höntsä coach-koulutus. (4)
Brabhamin määritelmä vaatii myös, että joukkoistamisessa mukaan lähtee ryhmä tai joukko, joka osallistuu toimintaan vapaaehtoisesti. Höntsä-Festiä toteuttavat nuoret tulevat mukaan omasta halustaan ja usein ”rakkaudesta lajiin”.
Joukkoistamistoiminnassa käytetään apuna online-ympäristöä, jossa toteutus tapahtuu. Höntsä-Festin tuotantoprosessi etenee pitkälti sähköisten välineiden; yhteisten nettialustojen, some-kanavien ja viestipalvelujen välityksellä.
Läheskään kaikki Höntsä-Fest -tuotannon tekijät eivät ole koskaan tavanneet reaalimaailmassa, vaan toimimme on-line-ympäristöissä ja tapaamme pienissä tehtäväkohtaisissa työryhmissä. (5)
Tärkein asia joukkoistamisessa on, että prosessi tai tulokset hyödyttävät sekä organisaatiota että joukkoa. Höntsä-Fest esimerkiksi toteuttaa suoraan Metropolian hankkeen tavoitteita, mahdollistaa useiden oppilaitosten opiskelijoiden opintojen integroinnin hankkeen tuotantoprosessiin, antaa työkokemusta, työtodistuksen ja verkostoja nuorille, luo tapahtumaan osallistuville nuorille 16-25 -vuotiaille mahdollisuuden kokeilla uusia harrastelajeja ja innostaa mukaan syksyn Höntsäklubeihin.
Höntsä-Festin tuotantotiimin tehtävänä on tuottaa elämyksiä ja virkistävä höntsäpäivä pimenevän syksyn iloksi helsinkiläisille nuorille. Pidemmän aikavälin tavoitteina ovat omatoimisen harrastetoiminnan mahdollistaminen, osallistumisen ja hyvinvoinnin tukeminen sekä yhteiskuntaan kuuluvuuden ja osallisuuden lisääminen.
Metropolian tuottajat valmistautuvat tulevaisuuden työelämän vaatimuksiin
Yleisön osallistuminen tuotannon eri osiin aktiivisina toimijoina, muuttaa kulttuurituottajan työnkuvaa. Kulttuurituottajan työn perustaitoja toki tarvitaan myös jatkossa, mutta painopiste ”tuottaja pitää kaikki langat käsissään” -ajattelusta, siirrytään kohti pidempiä ja haaroittuvia lankoja, joihin jokainen mukaan tulija kutoo oman osallistumisensa ja osaamisensa tuomia sävyjä. Elina Ala-Nikkola ja Katri Halonen ovat käyttäneet osuvasti kulttuurituotantojen joukkoistamisesta puhuttaessa, tuotantoon osallistuvasta yleisöstä prosumerit -käsitettä (prosumer + consumer). (5)
Alkujaan 1980-luvulla Yhdysvaltalainen tulevaisuudentutkija Alvin Toffler lanseerasi tämän käsitteen samanaikaisesti tuottajana ja kuluttajana toimivasta ihmisestä The Third Wave-teoksessaan. Toffler on julistanut tulevaisuuden työelämän tärkeimmiksi osaamisalueiksi sosiaalisen innostamisen taidot, verkostotyöskentelyn ja verkkoympäristössä toimimisen organisoimisen ja sosiaalisen median hyödyntämisen tuotantojen koordinoinnissa. Tulevaisuus lienee siis fasilitoivien mahdollistajien ja aktiivisten prosumerien yhteistyötä ja siihen Metropolia valmentaa tulevia kulttuurituottajiaan kehityksen etunenässä.
Höntsä-Fest- tapahtuma Helsingin Jäähallissa 3.10.2018, on joukkoistettu tapahtumatuotanto-opintojakson käytännön työelämäprojekti, jossa opiskelijat pääsevät uusia tuottajataitojaan kehittämään. (6)
Kirjoittaja Terhi Dahlman on pitkän linjan kulttuurituottajien kouluttaja, Höntsä - silta eteenpäin! -hankkeen projektipäällikkö ja Höntsä-Fest -tapahtuman vastaava tuottaja.
Lähteet (linkit ohjaavat ulkopuolisille sivuille):
1. Mäenpää Pasi ja Faehnle Maija. 2017. Kuntademokratiaverkosto 7.6.2017.
2. Ollila Harri. 2012. Joukkoistaminen ja sen hyödyntämiseen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia. Jyväskylän yliopisto. s.24-26.
3. Joensuu Mika. 2014. Joukkoistaminen ja verkon parvet nuorisotyön välineinä: HypeCon-toiminta ja Impulssi-toimintamalli. Humanistinen ammattikorkeakoulu YAMK opinnäytetyö.
4. Höntsä - silta eteenpäin! -projektisuunnitelma.
5. Halonen Katri & Ala-Nikkola Elina. 2016. Kurkistuksia festivaalituotannon joukkoistamiseen. Artikkeli teoksessa Silvanto Satu (toim.) 2016. Festivaalien Suomi. s. 90-95.
6. www.hontsa.metropolia.fi/hontsafest
Huhtikuussa 2017 Helsingissä pidettiin seminaari, jossa Metropolian ja Humanistisen ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat esittelivät valmistuneita opinnäytetöitään. Seminaarin nimenä oli ”Kulttuurikohtaamisia”. Nimeen sisältyvä ajatus kulttuurin tekijöiden ja kokijoiden, yleisön vuorovaikutuksesta kuvastaa hyvin esitelmiin ja kyseisiin töihin sisältyvää tavoitetta ja arvolatausta. Onhan kulttuurituottajan tehtävänä huolehtia kulttuurin ja taiteen asemasta yhteiskunnassa ja vahvistaa sekä kehittää niitä toimenpiteitä, joiden avulla kulttuurisia kohtaamisia rikastutetaan, syvennetään ja laajennetaan.
Kulttuurituotannon ylemmän tutkinnon opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa uutta osaamista sekä kehittää työelämää ja alaa innovatiivisella tavalla. Tavoitteet ovat haastavia, mutta onnistuessaan työ palkitsee niin tekijänsä kuin tilaajansa. Tutkimuksellisen kehittämisen työotetta soveltaessaan opiskelija hyödyntää ammatillista osaamistaan vaativassa asiantuntijatyössä. Kulttuurituotannon opinnäytetöissä näkyy se, mitä kulttuuri ja taide merkitsevät tänään ja miltä pohjalta se muotoutuu tulevaisuudessa.
Huhtikuun kaksipäiväisessä seminaarissa kuultiin asiantuntijaesityksiä monista keskeisistä nykytilaa määrittävistä haasteista. Yritys- ja verkostoyhteistyötä, uusien yleisöjen osallistamista ja kokeilukulttuuria lähestyttiin niin teattereiden, museoiden, festivaalien kuin varhaiskasvatuksenkin tarpeista. Kehittämistöiden aiheet käsittelivät erityisryhmille, maahanmuuttajille, lapsille ja aikuisillekin suunnattuja kulttuuripalveluita. Kehittämiskohteina olivat myös yksityisellä, kolmannella tai julkisella sektorilla toimivat erikokoiset organisaatiot ja säätiöt. Työn kärki ulottui rahoituslähteiden, markkinoinnin, yhteistyömallien ja -verkostojen kehittämisestä tulevaisuusorientoituneeseen organisaation strategiseen työhön.
”Kehittämistyö oli YAMK-opintojen isoin ponnistus, jonka toteuttaminen antoi mahdollisuuden (ja toisaalta velvollisuuden) tarkastella syvästi, laajasti ja analyyttisesti oman työni aiheita. Kulttuurikohtaamisia-tilaisuudessa oli hienoa kuulla YAMK-opiskelijoiden tekemiä loistavia kehittämistöitä ja nähdä kaikkien opiskelijoiden puolentoista vuoden aikana tekemä työ. Alun hämäristä aihioista oli tässä ajassa syntynyt kirkkaita ja teräviä kokonaisuuksia. Jokainen sai osaltaan kehitettyä opinnäytetyöprosessissaan jotain uutta ja kiinnostavaa oman työkenttänsä puitteissa”, kuvailee Metropoliasta keväällä 2017 valmistunut kulttuurituottaja (YAMK) Ia Pellinen.
Seminaarissa kuullut puheenvuorot ja niiden taustalta löytyvät tutkimukselliset kehittämistyöt osoittavat sen, miten keskeisesti ja laaja-alaisesti kulttuurituotannon ammattilaiset ovat osaltaan vaikuttamassa yhteiskuntaan sen taloudellisia, sosiaalisia ja poliittisia rakenteita myöten. Kulttuurituottaja on yhä useammin se taho, jonka välittämänä moni ilmiö konkretisoituu ja ihmiset löytävät toisensa. Seminaarin nimen sisältämä näkemys vuorovaikutuksen tärkeydestä peilautuu kulttuurituottajan ammattikuvaan ja sen myötä meitä ympäröivään ja muotoutumassa olevaan todellisuuteen.
Kohtaamisen tematiikkaa jatkaa myös Metropolian ja Humakin tuore yhteisjulkaisu Kulttuurituotannosta kirjoitettua 2017, jossa on sekä laajempia tutkimuksellisia näkökulmia valottavia, opinnäytetöihin pohjautuvia artikkeleita että lyhempiä ja tiiviitä katsauksia kirjoittajien omiin aiheisiin.
Pia Strandman, kulttuurituotannon lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu
Pekka Vartiainen, kulttuurituotannon yliopettaja, Humanistinen ammattikorkeakoulu
Kulttuurituottaja (YAMK) opinnot ovat haussa syksyn 2017 yhteishaussa 5.9.-20.9.2017
Kommentit
Ei kommentteja