Avainsana: kulttuurituotanto
Onko kulttuurituotantojen sponsoroinnin “Prime Time” ohi? – Katsaus nykypäivän tapahtumasponsorointiin
Toimin vuoden 2023 lopussa Aventur showkuoron yhteistyökumppanuusvastaavana. Aventur on helsinkiläinen 40-henkinen sekakuoro, jolla on pienempien keikkojen ja joulukonserttien ohella myös näyttävä showtuotanto joka toinen vuosi. Tänä keväänä toteutettiin Prime Time -show, johon kuului neljä esitystä Aleksanterin Teatterilla. Prime Time -show oli kaksituntinen, koreografioitu ja multivisuaalinen esitys, jossa kuoro esitti omia a cappella sovituksia tunnetuista pop/rock biiseistä. Oma osuuteni osana opintoja oli tutustua lähemmin sponsorointiin sekä hankkia Prime Time -show’lle sponsoreita. Kilpailu kovenee Nykyajan kulttuurituotannot kohtaavat yhä kovenevaa kilpailua sponsoreiden houkuttelemisessa. Huomasin jo projektin alkumetreillä, että sponsoroinnin perinteinen tyyli tarjota logonäkyvyyttä tai mainostilaa ei enää riitä. Näkyvyyden lisäksi sponsori odottaa yhteistyön tukevan erityisesti yrityksen brändiä ja arvopohjaa. Pitkäjänteiset yhteistyöt koetaan usein hyödyllisemmäksi näiden strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Siksi yhteistyön luonnetta kuvaakin mielestäni paremmin termi “kumppanuus”. Tarinallisuudella ja arvopohjaisuudella on valtava painotus nykypäivän sponsoroinnissa. Siksi sovitin kumppanuustarjoukset aina yritysten arvoihin ja tavoittelemiin kohderyhmiin, sekä hyödynsin Aventurin valttikorttia, elämyksellisyyttä ja ainutkertaisuutta. Koska tarjoamamme rahanvastine oli kuitenkin hyvin perinteistä logo- ja mainosnäkyvyyttä, oli vastaus tarjoukseen laajalti kielteinen. Kulttuurituotannoissa on siis nykyään oltava yhä kekseliäämpiä siinä, mitä vastineeksi rahalliselle tuelle tarjotaan. Tämä voi olla haastavaa etenkin Aventurin kaltaisille, suhteellisten pienille kulttuuritoimijoille, joilla on rajalliset resurssit. Showkuoron tapauksessa valtaosa tuotannoista tehdään kuorolaisten omalla vapaaehtoistyöllä, muun työn ja itse kuoroharjoitusten ohella. Tämä vaikuttaa siihen, mitä mahdollisille yhteistyökumppaneille voidaan tarjota rahan vastineeksi. Herää kysymys onko pienillä kulttuuri- ja harrastetoimijoilla aikaa ja osaamista tehdä tarpeeksi luovaa, laajaa ja tavoittavaa somesisältöä ja markkinointia? Tai onko heillä kykyä tarjota muutakin kuin logo- ja mainosnäkyvyyttä, esimerkiksi todellista vuorovaikutusta kohderyhmien kanssa? Ovatko tuotannon ja sponsorin arvot, kohderyhmät sekä tavoitteet yhteensopivat? Vastaus näihin kysymyksiin on ratkaiseva tekijä siihen, onko kulttuuritoimijalla saumaa luoda kumppanuuksia. Somen voima Sosiaalinen media ja digitaalinen markkinointi ovat osaltaan mullistaneet yhteistyökumppanuuksien maailman. Käyttäjien luoma sisältö, eli UGC-sisällöntuotanto (user generated content) on valtavan vaikuttava ja voimakkaasti yritysten hyödyntämä markkinointikeino tällä hetkellä. UGC-sisällöntuotanto on orgaaninen tapa kasvattaa yrityksen suosiota, sillä tämän markkinointitavan keskiössä on usein käyttäjän oma henkilökohtainen kokemus tuotteelle tai palvelulle. Orgaanisen ihmisen tarinaan luotetaan enemmän kuin yrityksen itse tekemään mainokseen, puhumattakaan pelkästä tapahtuma-aikaisesta logonäkyvyydestä. UGC-videot tai vaikuttajakampanjat voivat parhaillaan tavoittaa miljoonittain ihmisiä ja loppuunmyydä jonkun tuotteen hetkessä. Siksi yritysten strategiset painopisteet sponsoroinnin ja markkinoinnin suhteen ovat valtavassa muutoksessa. Somen laajempi käyttöönotto yhteistöissä ja muussa markkinoinnissa voi olla ainoa keino pysyä varteenotettavana sponsoroinnin kohteena Tämän kaiken keskellä ei ole ihme, jos kulttuurituotannoissa, etenkin pienissä tai kertaluontaisissa sellaisissa, voi olla entistä vaikeampaa saada kumppanuuksia. Ne yksinkertaisesti eivät pysy kilpailussa perässä. Kuitenkin jos kulttuuritoimijalla on aidosti tarjota jotakin yllättävää ja uutta ja jos kumppanuus punoutuu yrityksen arvoihin ja tarinaan, voi tiedossa olla menestyksekäs kumppanuus joka mahdollistaa projektien viemisen aivan uudelle tasolla. Kerro ihmeessä kommenteissa, minkälainen kokemus sinulla on kumppanuuksista kulttuurikentällä!
Itsensä johtamista Art Goes Kapakan parissa
Kesän aikana työskentelin tuottajaharjoittelijana Art goes Kapakka -festivaalilla, joka on reilun viikon kestävä, vuosittainen kaupunkifestivaali. Festivaali tarjoaa kaikille taiteesta ja kulttuurista kiinnostuneille yli 50 pääsymaksutonta kulttuuritapahtumaa eri ravintoloissa ja baareissa ympäri Helsinkiä. Ensimmäisen syventävän projektini puitteissa tuottajaharjoittelijana vastuullani oli monipuolinen tehtäväkirjo. Pääsin suunnittelemaan osallistuvien ravintoloiden kanssa näiden ohjelmasisällön sekä valitsemaan, sopimaan ja koordinoimaan esiintyjiä. Lisäksi työskentelin sosiaalisen median viestinnän ja markkinoinnin parissa, tapahtumaviikolla taas valvoin esitysten toteutusta. Muutaman kerran löysin itseni jopa roudaamasta monien muiden tapahtumatuotannoille tyypillisten, yllättävien tehtävien ohella. Monessa tuli siis oltua mukana, yksikään päivä ei ollut samanlainen ja sain syväluotaavan katsauksen siihen, mistä rakennuspalikoista tuotannot koostuu. AGK:ssa tuotantopalavereita lukuunottamatta jokainen työskenteli etänä parhaalla katsomallaan tavalla laatien omat aikataulut tiettyjen raamien sisällä; Homma tulee saada tehtyä. Valitsin siis projektin syventymisalueeksi itsensä johtamisen, sillä työ tarjosi tälle kehittämiskohteelle mitä loistavimmat olosuhteet. Itsensä johtaminen on taito, joka vaikuttaa suoraan omaan jaksamiseen ja työn laatuun. Vaikka itsensä johtaminen ei ole helppoa ja itselle toimivan työtavan ja tarpeiden tunnistaminen voi olla haastavaa, se on kuitenkin äärimmäisen arvokasta. Lähdin purkamaan teemaa Satu Pihlajan kirjan Aikaansaamisen taika avulla, josta poimin vinkkejä ja tekniikoita siihen, kuinka tutkiskella omaa työskentelyä. Haluan tuoda esille muutaman konkreettisen työkalun, joita hyödynsin projektin aikana: 1. Pomodoro Pomodoro-menetelmässä tekeminen pilkotaan 25 minuutin jaksoihin, joiden välillä pidetään viiden minuutin tauko. Neljä kierrosta, jonka jälkeen pidempi tauko. Työskentelyjaksoja voi myös pidentää halutessaan. Olen aikaisemmin työskennellyt ajatuksella: “Teen putkeen niin kauan, että saan tämän valmiiksi. Sitten saan levätä” uuvuttaen itseni täysin. Nyt kuitenkin otin itseäni niskasta kiinni ja huomasin, kuinka iso merkitys etenkin tauottamisella on oman jaksamisen kannalta, turhautumisen riski pienenee ja sähköpostien rivit ei vilise silmissä. Pitäkää taukoja! 2. BANJO Pieniin, mutta ikäviin hoidettaviin tehtäviin toimii hyvin BANJO nimeä kantava tekniikka, jossa hoidetaan yksi ikävä asia päivässä. Listataan kaikki ikävät tehtävät ja hoidetaan ne pois alta. Noudatetaan listaa joka päivä yhden tehtävän verran, tai sen verran mitä aikataulu sanelee. Ei kuitenkaan kaikkea kerralla. Tämä auttaa luomaan tietynlaista positiivista painetta, jotta hommat tulee oikeasti tehtyä, mutta ahdistus pysyy minimissä. 3. Aamusivut Tässä kirjoitetaan paperille kolme sivua ajatuksia tajunnanvirtana, auttaen jäsentämään elämää ja toimien mietiskelytapana. Sivut tyhjentävät häiriötekijöitä mielestä raivaten tilaa luovalle toiminnalle. Tämä vaikutti niin mielenkiintoiselta, että lähdin kokeilemaan tätä itsekin. Kirjoitin aamusivuja muutaman viikon ajan hektisimpänä aikana heinä-elokuun vaihteessa joka aamu herättyäni 15min. Sain huomaamattani aivan uuden fokuksen päivään. Näin vältytään tilanteelta, jossa työtaakka ja ahdistus valtaa mielen heti ensimmäisenä aamulla. 4. Kiitollisuuspäiväkirja Projektin aikana koin muutaman vastoinkäymisen, joiden vuoksi mieltä tuli tsempata ajoin. Siksi päätin kokeilla kesällä tätä harjoitusta kyseisissä tilanteissa: kirjasin joka ilta ylös kolme asiaa, joista olin kiitollinen tai joihin olin tyytyväinen elämässäni. Huomasin, kuinka mieleni harjaantui huomaamaan hyviä puolia ikävien tilanteiden ympärillä nopeasti ja sain tästä apua käsitellessäni vaikeita tunteita. Minimoin työasioista johtuvien vaikeiden tunteiden vaikutuksen henkilökohtaiseen elämääni. 5. Hengitä Projektin alussa koko kesän mittainen tuotanto tuntui valtavalta urakalta. Kokeilin siis seuraavaa; Muutama syvä hengitys ja lupa rentoutua. Mieti, miltä sinusta tuntuu, kun olet tavoitteessasi. Mitä ajattelet silloin, mitä tunnet? Muistele matkaa, jonka kuljit päästäksesi tavoitteeseen. Mitä askelia otit? Kokeilin tätä antaakseni itselleni tunteen onnistumisesta lähtiessäni kohti tavoitteita ja sain hahmotella ihan uudella tavalla sen, millaisia vaiheitaprojekti sisältää. Lopulta kirjoitin nämä ajatukset ylös ja siitä muodostui kesälle runko, mitä muokkasin läpi matkan. En osaa aina pysähtyä hetkeen, jonka vuoksi koin tämän auttavan asennoitumaan tulevaan. Kirjoittanut: Eveliina Jokinen / kulttuurituottaja 21
Vapaaehtoisesta vapaaehtoisesti vapaaehtoisprosessin hallintaan
Rakkauteni tapahtumatuotantoon roihahti vuonna 2021 astuessani ensimmäistä kertaa festivaalituotannon maailmaan vapaaehtoistyöntekijänä Lost In Music -festivaalilla. Vaikka päivät olivat pitkiä ja aikataulut hektisiä, jokaisen illan jälkeen tunsin olevani elossa. Tältäkö mieluisat hommat voivat tuntua? Tuotantotiimin lämminhenkinen ilmapiiri, yhteisöllisyys ja aito kiitollisuus jättivät minuun lähtemättömän jäljen. Pääsin reflektoimaan näitä kokemuksiani viime kevään vapaaehtoisuuskurssilla, ja minua alkoi kiinnostamaan vastaavan vapaaehtoiskokemuksen luonti myös muille. Voisinko herättää samanlaisen intohimon tapahtuma-alaa kohtaan jollekin toiselle? Tuurikseni minulle avautui tie tuotantoharjoittelijaksi LIM-festivaalin pariin tänä syksynä. Tehtävänäni oli avustaa erilaisissa tuotannollisissa tehtävissä ennen tapahtumaa ja sen aikana. Isoimmaksi vastuualueekseni päätyi luonnollisesti kuitenkin vapaaehtoisten johtaminen, josta tuli myös ensimmäinen itsenäinen projektini. Käynnistin vapaaehtoisrekrytoinnin, valitsin vapaaehtoiset, laadin heille vuorot, perehdytin, ohjeistin ja tiedotin heitä. Toimin myös heidän esihenkilönään festivaalin aikana. Festivaalin jälkeen vastuulleni kuuluivat kiitoskirjeet ja palautteen kerääminen. Astuin projektiin innokkaana, oma vapaaehtoiskokemukseni mielessä ja tietynlaisena referenssinä: tahdon luoda kaikille vapaaehtoisille yhtä upean kokemuksen, kuin se oli kaksi vuotta sitten minullekin. Prosessi yllätti minut haastavuudellaan, sillä tämä oli ensimmäinen kerta, kun hallitsin näin isoa kokonaisuutta. Palautteen perusteella en kuitenkaan mokannut täysin, mutta myöhemmin raporttia laatiessani tajusin, että olisin voinut tehdä asioita myös paremmin. Tässä siis muutama vinkki onnistuneeseen vapaaehtoisprosessiin oman kokemukseni pohjalta. Vinkit onnistuneeseen vapaaehtoisprosessiin Tarpeen kartoitus Ensimmäinen ja koko prosessin sujuvoittavin vaihe. Ota selvää, minne kaikkialle vapaaehtoisia tarvitaan, jotta tehtäviin riittää tekijöitä: Muutama lisähenkilö kannattaa varata jo suunnitteluvaiheessa, sillä peruutuksia sattuu lähes aina. Älä varaa kuitenkaan liikaa vapaaehtoisia: jos kaikille ei riitä tehtäviä, kokemus vapaaehtoisena jää vaisuksi. Tutustu edellisen tapahtuman materiaaleihin, sekä vapaaehtoisten palautteeseen, suunnittele toimintaasi näiden pohjalta! Rekrytointi Varaa tähän aikaa. Tee itsellesi suunnitelma niin dokumenttien kuin aikataulujenkin suhteen, jotta prosessi etenee hyvin, etkä kuormita itseäsi liikaa projektin loppuvaiheessa. Valmistaudu etsimällä tietoa ainakin sujuvasta projektinhallinnasta, sekä vapaaehtoisten onnistuneesta johtamisesta. Tee rekrytoinnin viestinnästä yksinkertaista, selkokielistä mutta informatiivista, jotta hakemisprosessi pysyy matalakynnyksisenä. Sitouttaminen Muista, että vapaaehtoiset eivät saa palkkaa. Mieti huolellisesti, miten saat ihmiset sitoutettua tapahtumaan. Sitouttamisen on elintärkeää olla mukana vapaaehtoisprosessin jokaisessa vaiheessa, jotta isoimmilta perumisilta vältytään tapahtuman aikana. Rekrytoinnissa esimerkiksi eri vapaaehtoistehtävien tarkempi avaaminen jo hakemisvaiheessa antaa tarkemman kuvan vapaaehtoisille mitä odottaa ja mihin valmistautua. Muita sitouttamisen keinoja ovat esimerkiksi selkeä ja tiivis kommunikointi ajoissa, kattava perehdytys, sekä maininnat siitä, mitä vapaaehtoiset saavat vastineeksi vuoroistaan. Omasta kokemuksestani voisin nostaa hyväksi sitouttamiskeinoksi myös avoimen, rennon ja kannustavan ilmapiirin tapahtuman aikana. Vuorojen hallinta Tarpeiden kartoittamisen jälkeen luo vuoropohjat mahdollisimman ajoissa. Rekrytoinnin käynnistyessä sinun on helpompi käydä hakijoita läpi, sekä suunnitella alustavia vuoroja hakijoiden erityistoiveita kunnioittaen. Tämä helpotti ainakin omaa hahmottamistani valtavasti. Kerää valittujen vapaaehtoisten yhteystiedot tietosuoja-asetusten mukaisesti ja selkeästi myöhempää tiedottamista varten. Tiedota valituille vapaaehtoisille vuoroista ajoissa, jotta sinulle jää aikaa tehdä muutoksia tarvittaessa. Vapaaehtoisilla on omat elämänsä, sekä kiireensä ja luultavasti vähintään 45 % suunnittelemistasi vuoroista vaatii muutoksia. Muista kommunikoida selkeästi muutoksista ja hengittää syvään! Kokoa valintakirjeeseen mahdollisimman kattava infopaketti jatkon aikatauluista, muista laittaa tärkeimmät asiat tiedoston alkuun ja loppuun kootusti minimoidaksesi samojen kysymysten tulvan sähköpostissasi. Aseta deadline vuorojen vastaanottamiseen, jotta vältyt muistutteluviestien lähettämiseltä. Perehdytys ja kommunikointi Järjestä kattava perehdytyskokous ennen tapahtumaa, jossa käydään läpi kaikki tärkeät asiat, esimerkiksi tapahtuman premissi, arvot, mitä vapaaehtoisuuteen kuuluu, mitä heidän tulee ottaa mukaansa, mahdolliset ruokailuinfot sekä turvallisemman tilan periaatteet. Tarjoa perehdytyksessä paljon mahdollisuuksia kysymyksille ja muista tarjota erilaisia vaihtoehtoja kysymiseen, esimerkiksi chatissa kysyminen tai sähköpostilla perehdytyksen jälkeen. Erityisesti ensikertalaisia jännitti paljon omassa perehdytyksessäni, ja sainkin paljon enemmän kysymyksiä kokouksen päätyttyä kuin livenä. Tallenna perehdytyskokouksen materiaalit vapaaehtoisten nähtäväksi – informaatiota tulee paljon, joten on saavutettavampaa jakaa tiedosto kaikille myöhempää tarkastelua varten. Oman kokemukseni pohjalta koin esituotannon aikaisen kommunikaation sähköpostilla vapaaehtoisten kanssa sujuvaksi. Tapahtuman aikana siirryin tehtäväkohtaisiin WhatsApp-ryhmiin, jossa pystyin infoamaan esimerkiksi somistustiimiä helposti. Tein itse amatöörimokan, eli loin aivan liian monta ryhmää, joka teki viestinnästä vaikeaa ja sekavaa kiireen keskellä. Otan mielelläni vinkkejä vastaan sujuvaan ja selkeään tapahtumanaikaiseen viestintään! Päivystä ja pidä puhelimesi mukana. Sain omilta vapaaehtoisiltani hyvää palautetta nopeasta vastailusta sekä reagoinnista. Muista viestiä selkeästi ja ystävällisesti, älä unohda tsemppaamista! Jos mahdollista, käy näkemässä vapaaehtoisiasi tapahtuman aikana. Omasta mielestäni oli erityisen palkitsevaa saada viestittelemilleni ihmisille kasvot, sekä päästä tutustumaan uusiin ihmisiin. Kiitos ja palaute Palkitsevasta puheenollen - muista kiittää. Sitä ei oikeasti voi tehdä liikaa. Nämä ihmiset ovat vapaaehtoisesti tulleet mukaan auttamaan tuotantotiimiänne sujuvoittamaan tapahtumaa, anna kiitollisuuden näkyä! Valintakirjeitä lähetettäessä, nopeissa vastauksissa, perehdytyksessä, kasvotusten tavatessa, päivän päätyttyä WhatsApp– ryhmissä, kiitoskirjeissä ja palautteen keruussa. Pyri tekemään kiitoskirjeistä mahdollisimman personoituja, jotta vapaaehtoiselle tulee oikeasti nähty, kuultu ja arvostettu olo. Kerää palautetta vapaaehtoisilta, sillä heitä konsultoimalla voit kehittää toimintaasi jälleen paremmaksi seuraavaa tapahtumaa varten. Luodessasi aidosti kiitollisen ja arvostetun tunteen vapaaehtoisille he saattavat hakea mukaan ensi kerrallakin! Kokemukseni vapaaehtoisten johtajana vahvistivat ymmärrystäni siitä, kuinka tärkeää on luoda positiivinen ja motivoiva ympäristö heille. Vapaaehtoistyö voi olla antoisa kokemus kaikille osapuolille, kunhan se suunnitellaan huolellisesti ja hoidetaan intohimolla ja keskittyneesti. Vapaaehtoisprosessi vie aikaa, mutta mielestäni siihen tulee panostaa, koska sillä voi oikeasti olla vaikutusta jonkun tulevaisuuteen. Niin kävi minulle.
VR-, AR- ja MR-sisällöt osana fyysistä tapahtumaa – Mitä tapahtumajärjestäjän tulisi tietää XR-sisällöistä
Kun aloitin opintoni kulttuurituotannon tutkintolinjalla vuonna 2018, en osannut arvata, että tieni tulisi johtamaan XR:n maailmaan jo opintojeni ensimmäisenä vuotena. Olen työskennellyt Helsinki XR Centerillä osa-aikaisesti keväästä 2019 lähtien markkinointituottajan roolissa, ja näiden vuosien aikana olen edennyt kokoaikaiseksi Helsinki XR Centerin viestintä- ja tapahtuma-asiantuntijaksi. Helsinki XR Center on Metropolia Ammattikorkeakoulun alainen kansainvälinen toimija, joka edistää Suomen XR-alaa monella tavalla, esimerkiksi osallistumalla erilaisiin kehityshankkeisiin, järjestämällä verkostoitumistapahtumia, pyörittämällä hubitoimintaa ja jakamalla tietoisuutta XR-alasta. (Lue lisää: Helsinki XR Centerin verkkosivut) Jos tässä kohtaa mietit, mitä ihmettä tarkoittaa XR, niin avaan asiaa vähän. Termi XR juontaa juurensa sanasta Extended Reality eli laajennettu todellisuus. XR on kattotermi laajennetun todellisuuden teknologioille, kuten virtuaalitodellisuudelle (VR) ja lisätylle todellisuudelle (AR). XR-sisällöt koetaan aina joko kokonaan tai osittain virtuaalisesti. Käytännössä XR-sisällöt voivat olla vaikkapa virtuaalitodellisuutta hyödyntäviä koulutussisältöjä, immersiivisiä sirkus- ja taidekokemuksia tai lisättyä todellisuutta hyödyntäviä kännykkäpelejä ja -sovelluksia. XR-laitteiden ja -sovellusten kirjo on hyvin moninainen. Kesätapahtuma euroopanlaajuiselle XR-verkostolle Keväällä 2023 Helsinki XR Center päätti järjestää XR4Europen kanssa kesätapahtuman, joka kokoaisi yhteen XR4Europen jäsenet Suomeen, Helsinki XR Centerille. Tapahtuman oli tarkoitus olla noin sadan hengen kaksipäiväinen tapahtuma, ja sen ideana oli esitellä Suomen XR-osaamista livenä kokeiltavien XR-sisältöjen kautta ja auttaa osallistujia verkostoitumaan yli maiden rajojen. Tapahtuma kuitenkin jouduttiin perumaan resurssipulan vuoksi. Minun tehtävänäni oli suunnitella kyseiselle tapahtumalle aluesuunnitelma Helsinki XR Centerin tiloihin, ja ehdin tehdä tämän ennen tapahtuman perumista. Esiintymislavan, yleisön ja matchmaking-verkostoitumiselle tarkoitetun alueen lisäksi aluesuunnitelmaan tuli mahduttaa myös mahdollisimman monta erilaista XR-sisältöä. Koska olin työskennellyt pitkään XR:n parissa, tiesin, että XR-sisältöjen sisällyttäminen tapahtuma-alueeseen ei ole niin yksinkertaista kuin luulisi. En kuitenkaan tiennyt varmuudella, mitä kaikkea aluesuunnitelmassa tulisi ottaa huomioon XR-sisältöjen kannalta, joten päätin tutkia asiaa ja tehdä aiheesta kolmannen itsenäisen projektini. Projektin syventymisalueeksi muodostui XR-sisältöjä sisältävän live-tapahtuman (eli fyysisen tapahtuman) aluesuunnittelu. XR-sisältöjen erityispiirteet aluesuunnittelijan näkökulmasta Projektin alussa käytin hurjasti aikaa tiedon metsästämiseen: googlailin aihetta monia tunteja erilaisilla hakusanoilla sekä kyselin vinkkejä kirjallisiin lähteisiin kollegoiltani ja monilta muilta XR-alan ammattilaisilta. Vaikka kuinka yritin etsiä, mistään ei yksinkertaisesti löytynyt kattavaa tietoa tai vinkkejä XR-sisältöjen käyttämisestä live-tapahtumassa. Jouduin näin ollen käyttämään pääasiallisena tiedonlähteenä kollegoitani sekä testaamaan itse erilaisia laitteita käytännössä, jotta saisin jonkinlaisen kuvan XR-sisältöjen erityispiirteistä aluesuunnittelun näkökulmasta. XR-sisältöihin ja -laitteisiin liittyvien haastattelujen, keskustelujen, käytännönkokeilujen ja aihetta jotenkuten sivuavien artikkelien pohjalta päätin toteuttaa yhdistetyn muistilistan kaikesta kokoon haalimastani tiedosta oman työni tueksi, mutta myös muiden vastaavassa tilanteessa olevien aluesuunnittelijoiden avuksi. Tutkimukseni aikana oli nimittäin käynyt ilmi, että XR-sisällöt vaikuttavat omalla tavallaan melkeinpä jokaiseen tapahtuma-alueen suunnittelun osa-alueeseen, eikä näitä osaa suorilta käsin huomioida, ellei omaa syvällistä ymmärrystä XR-laitteista ja -sovelluksista. Koin, että muistilista voisi kiteyttää hyvin sen, mitä kaikkea XR-sisällöt vaativat tapahtuma-alueelta toimivuuden ja parhaan mahdollisen käyttökokemuksen saavuttamiseksi. On kuitenkin huomioitava, että jokainen XR-sovellus ja -laite omaa aina omat erityispiirteensä, ja nämä erityispiirteet tulee aina kysyä erikseen siltä taholta, joka tarjoaa XR-sisällön tapahtumaan. Vain tällä tavalla onnistutaan luomaan varmuudella sellainen ympäristö, missä XR-sisältö voidaan kokea täydessä potentiaalissaan. Suosittelenkin tästä syystä, että XR-sisällön tarjoaja, tekijä tai esittelijä osallistetaan aluesuunnitteluun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tämä ei kuitenkaan aina ole mahdollista, ja tällaisissa tilanteissa on hyvä aloittaa aluesuunnittelu yleisimpien XR-sisältöjen erityispiirteiden, eli niin sanottujen yleismaallisten ohjeiden perusteella. On siis pidettävä mielessä, että tämä muistilista antaa vain yleismaallisia vinkkejä ja ohjeita XR-sisällöistä, eli voi olla mahdollista, että tapahtumassa käytettävä XR-sisältö ei tarvitse kaikkia listassa mainittuja asioita. Listan ajatus on tuoda ilmi ne asiat, mihin aluesuunnittelijan kannattaa varautua (vähintäänkin henkisesti) jo varhaisessa vaiheessa suunnitteluprosessia, jos tapahtumaan sisältyy XR-sisältöjä. XR-sisällöt live-tapahtumassa -muistilista tapahtumajärjestäjille Huomioi, että jokaisella XR-sovelluksella ja -laitteella on omat ominaispiirteensä. Nämä tulee aina selvittää erikseen XR-sisällön tarjoajalta mahdollisimman aikaisin, mielellään ennen tapahtuma-alueen suunnittelun aloittamista. XR-sisällöt tarvitsevat runsaasti tilaa. Tästä syystä XR-sisällölle tulisikin luoda erikseen: Käyttöalue, minkä sisällä XR-sisältöä käytetään. Laitteistoalue, missä XR-laitteen toimimiseen vaadittava laitteisto sijaitsee ja missä laite lepää aina kun sitä ei käytetä. Yleisön alue, mihin yleisö saa pysähtyä rauhassa ihastelemaan XR-sisältöä ja sen kokijaa. Ohituskaista, mitä pitkin muu ihmismassa pystyy kulkemaan vaivatta XR-sisällön ohi. Tapahtumapaikalla on oltava mahdollisimman nopea kaistanleveys ja internetyhteys, johon myös XR-sisällöntarjoajilla on oltava vapaa pääsy. Jokaisen XR-käyttöalueen välittömästä läheisyydestä tulee löytyä pistokepaikat vähintään kolmelle pistokkeelle. Tapahtumatilan tulee olla hyvin valaistu. Tapahtumatila ei saa sisältää suuria heijastavia pintoja kuten peilejä tai suuria määriä ikkunoita. XR-laitteet eivät saa kastua. XR-laitteet eivät saa olla suorassa auringonvalossa. XR-sisällön käyttöalueen lattiapinnan tulee olla tasainen. XR-sisällön käyttöalueeseen ei saa sisältyä minkäänlaisia fyysisiä esteitä kuten pöytiä, tuoleja tai kattovalaisimia. Pääsy XR-sisällön luokse tulee olla esteetön. XR-laitteiden johdot olisi hyvä nostaa pois käyttöalueen lattialta tapaturmien ehkäisemiseksi, esimerkiksi ohjaamalla ne kulkemaan katon rajaa pitkin ripustuskoukkujen avulla. XR-sisällön käyttöalue on hyvä rajata selkeästi esimerkiksi lattiateipillä selkeästi omaksi alueekseen. XR-sisällön käyttöalueen keskipiste (eli lähtöpiste) on hyvä merkitä lattiaan esimerkiksi teipillä. XR-laitteilla olisi hyvä olla siisti säilytysratkaisu tapahtuman ajaksi, esimerkiksi seinäkoukku tai muu teline. XR-sisällön esittelypisteeseen on hyvä sisältyä itse XR-sisällön lisäksi vähintään: Näyttö Pöytä Tuoli Roskis Jatkojohto Tapahtuma-alueella tulee olla alueita lepäämistä varten, sillä XR-sisältöjen käyttö voi aiheuttaa mm. pahoinvointia, päänsärkyä tai tapaturmia. Kannattaa myös harkita, tarvitsisiko tapahtuma-alue oman ensiapupisteen. XR-laitteet tulee puhdistaa tasaisin väliajoin taudinaiheuttajien leviämisen ehkäisemiseksi, mielellään mahdollisimman helposti ja vaivattomasti. Tapahtuman henkilöstö tulee perehdyttää tapahtumassa käytettävien XR-sisältöjen erityispiirteisiin. Varaa XR-sisällön kokemiselle tarpeeksi aikaa tapahtuman kokonaisaikataulusta. Usein tapahtumaan sopii parhaiten suhteellisen lyhyessä ajassa alusta loppuun koettavat sisällöt. Tällaiset sisällöt vähentävät jonotus- ja ruuhkatilanteita. Tapahtumajärjestäjän tulee olla tasapuolinen jokaista XR-sisällöntarjoajaa kohtaan, esim. tarjoamalla jokaiselle keskenään samanlaisia ja -laatuisia kalusteita ja muita välineitä tapahtuman ajaksi. (mikäli tapahtumassa on useita XR-sisällöntarjoajia samanaikaisesti, eikä toisin ole sovittu esim. sponsoriyhteistyön vuoksi) Listan tavoitteena on jakaa tietoa tapahtumanjärjestäjille XR-sisältöjen erityispiirteistä ja estää sellaisia tilanteita, missä XR-sisältöjä sisältävän tapahtuman aluetta on lähdetty jo alusta alkaen suunnittelemaan XR-sisällöille epäsopivaan suuntaan. Hyödynsin itse tätä muistilistaa projektiin kuuluvan tapahtuma-aluetta suunnitellessani, ja toivon hartaasti, että kyseisestä listasta on apua myös muille tapahtumatuottajille. XR-sisällöt sopivat hyvin monenlaisiin tapahtumiin, sillä niitä on tarjolla laidasta laitaan. Parhaimmillaan XR-sisällöt voivat tarjota unohtumattomia elämyksiä tapahtumakävijöille. Kannustaisin siis jokaista tapahtumatuottajaa pohtimaan: voisiko XR-sisällöt tuoda lisäarvoa minun tapahtumalleni? XR-terkuin, Meeri Lehto Kulttuurituotannon 2018 vuosikurssin opiskelija
Jalkapalloa hyvän asian puolesta
Harrastukset ovat erittäin tärkeässä osassa lasten ja nuorten henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Se tuottaa Suomessa iloa vuosittain yli 100 000 pelaajalle ja muille lajin intohimoisille seuraajille. Minullekin tärkeä harrastus on jalkapallo, siksi itsenäisen projektini aiheeksi valikoitui sopivasti jalkapallo ja sen harrastamismahdollisuuksien edistäminen hyväntekeväisyysottelun muodossa. Toimin vuoden 2022 Stadi Cupissa koordinaattorina hyväntekeväisyysottelussa, jonka järjestimme tapahtuman avajaisten yhteydessä, yhdessä Hope Ry:n ja Punainen Kortti Rasismille -hankkeen kanssa. Kaikki varat ohjattiin lasten ja nuorten harrastamisen tukemiseen Suomessa. Päädyin mukaan projektiin, koska olin ollut myös aikaisempina vuosina mukana luomassa hyväntekeväisyysottelun konseptia Stadi Cupille. Stadi Cup ry:n perimmäinen tavoite jo vuodesta 1985 lähtien on ollut vahvistaa tyttöjen jalkapallokulttuuria Suomessa ja tarjota tytöille parhaat mahdolliset järjestelyt, upeita elämyksiä sekä erityistä näkyvyyttä neljän unohtumattoman päivän aikana. Tasa-arvo urheilussa on mielestäni tärkeä asia, joten työskentely Stadi Cup Ry:n kanssa oli hieno kokemus. Hyväntekeväisyystapahtuman koordinaattorina tehtäväni oli vastata ottelun kokonaiskuvasta sekä luoda Stadi Cupin järjestelytoimikunnan nähtäväksi opas hyväntekeväisyysottelun järjestämistä̈ varten. Tavoitteena oli, että ottelusta muodostuu toimiva konsepti, jonka perinnettä voidaan jatkaa Stadi Cupissa myös tulevaisuudessa. Työskentely yhdistyksessä̈, jolla ei ole suurta budjettia tapahtuman ja hyväntekeväisyysottelun järjestämiseen ei ole aina helppoa. Koska Stadi Cup on turnaus, jolla on pitkä̈ historia ja hyvä̈ maine, oli sille työskentely ja sen edustaminen mukavaa ja suuri kunnia. Etenkin otteluun osallistuneilta julkisuuden henkilöiltä̈, sekä̈ heidän vastustajanaan toimineelta juniorijoukkueelta tuli positiivista palautetta onnistuneesta ottelutapahtumasta ja sen tärkeästä̈ missiosta. Valitsin projektin syventymisalueeksi itsensä johtamisen ja projektin aikana opin paljon omasta tuottajaidentiteetistäni sekä̈ omista vahvuuksista ja heikkouksistani. Päällimmäisiä tavoitteita oli kehittää̈ aikataulujen laadintaa ja niissä̈ pysymistä̈ sekä̈ hyvän sisäisen viestinnän hallintaa. Projektin aikana sain kehitysideoita näiden asioiden parantamiseen ja opin esimerkiksi paljon siitä, miten voin itse vaikuttaa projektin kuormittavuuteen laatimalla itselleni selkeät työajat. Uskon, että̈ valitulla projektilla oli merkitystä̈ ammatti- identiteettini rakentumisen kannalta, koska vastaavat projektit urheilun sekä hyväntekeväisyyden parissa vaikuttavat tulevaisuuden kannalta hyvin mielenkiintoisilta
Digimarkkinointia yläasteikäisille
Tein toisen kulttuurituotannon projektityön pitkäaikaiselle työpaikalleni, jossa olen viimeisen kuuden vuoden ajan tehnyt töitä varhaisnuorisotyöntekijänä. Projektissa tein töitä kesän ajan kesätoimintamme parissa. Tarkoituksena on mahdollistaa yläasteikäisille nuorille turvallinen tila, johon he voivat tulla ystäviensä kanssa viettämään aikaa hauskan ja ilmaisen tekemisen äärellä. Työmme ytimessä on ajatus siitä, että haluamme olla edesauttamassa uusien ystävyyssuhteiden synnyn pyrkien vähentämään nuorten yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Samalla syvennyin sosiaalisen median markkinointiin, jonka takia minun vastuulleni tuli muun muassa kesätoiminnan visuaalisen ilmeen luominen, sekä toiminnasta tiedottaminen. Projektin edetessä huomasin mitä kaikkea voisin itse työn johtajana tehdä paremmin, jotta voisin olla auttamassa ja tukemassa vapaaehtoisista koostuvaa mediatiimiä, joka kesäkauden ulkopuolella vastaa viikoittaisen toiminnan markkinoinnista, sekä tiedottamisesta. Kesän aikana opin yläasteikäisille suunnatusta digimarkkinoinnista paljon käytännön tekemisen kautta, sekä hyvien lähteiden avulla. Opin muun muassa seuraavat asiat: 1. Tärkein tehtävä on erottua lukuisten mediaviestien joukosta, sekä löytää oma tie potentiaalisten kuluttajien somealustoille 2. Trendit ja ilmiöt kiinnittävät nuorten huomion 3. Digimarkkinointia tulisi tehdä monilla eri kanavilla 4. Digimarkkinoinnin avulla toimija luo suhteen ruudun toisella puolella oleviin kuluttajiin 5. Digimarkkinoinnin tunnistettavuus ja brändäys on erittäin tärkeää Jäin pohtimaan projektityön jälkeen, että millähän tavoin sosiaalisen median kanavissa tapahtuva digimarkkinointi tulee muuttumaan seuraavien vuosien aikana. On myös mielenkiintoista nähdä minkälaiset trendit tulevat nousemaan pinnalle. Kesän jälkeen pystyin kuitenkin todeta, että yläasteikäisille suunnattu digimarkkinointi on sitä, mitä koko varhaisnuorisotyö kiteytettynä on henkilökohtaista ja hauskaa! Mira / Kulttuurituotannon opiskelija 18
Joskus voi tehdä oikeita asioita, mutta väärään aikaan
Moni haluaa sisällöntuottajaksi, vaikuttajaksi tai ylipäänsä näkyväksi. Alustoja on reilusti ja uusia tekijöitä sataa taivaalta. Haaveena on kenties kaupalliset yhteistyöt ja fanipostien lukeminen, eikä siinä ole mitään väärää. Mielestäni nykypäivänä osaamisen, nimen ja näkemysten myyminen on osa normaalia työelämää, etenkin kulttuurialalla. Itse esitän tässä blogitekstissä oman kokemukseni siitä, että hyviä tuloksia saa helpommin, kun ei juokse niiden perässä. Etenkään aloittelevan tubettajan, podcastaajan tai Instagram-vaikuttajan ei pidä mainostaa itseään kuin alan kokenut tekijä. Ensin täytyy tuottaa sisältöä ja tavoittaa yleisönsä omalla jutullaan. Kun usko omaan juttuun löytyy ja sen tekemisestä nauttii aidosti, on mielestäni kaikki edellytykset menestyä. Tietenkin tuurilla on aina oma osuutensa, mutta mielestäni tuurinkin voi osittain ansaita. Entä sitten, kun yleisö on löytynyt ja tuurikin on ansaittu? Voiko hyvä tuloskäyrä pysähtyä paikoilleen tai laskeutua kohti lattiaa? Opinnollistin uuden harrastukseni samalla, kun perustimme neljän kaveruksen kesken YouTube-kanavan. Kanavan pääasiallinen sisältö oli sketsit ja lyhytelokuvat. Olin itse mukana tässä porukassa, ja halusin toteuttaa sisältöstrategian kanavallemme, jonka avulla jo ennestään erittäin hyviä katsojalukuja ja tilaajamääriä pystyttäisiin kasvattamaan. Meillä kaikilla oli mediaopistosta vuoden koulutustausta ja kehitimme kanavan saadaksemme yhteistä tekemistä. Ainoa tavoitteemme oli hauskanpito ja jonkin aivan tuntemattoman asian kokeileminen. Innostus kasvoi ja sisältömme alkoi kiinnostamaan katsojia melko nopeasti. Ensimmäisen hittivideomme oli sellainen, jota jatkettiin sarjana neljän uuden jakson verran. Sarja on kerännyt 1,2 miljoonaa impressioita YouTubessa. Ensimmäinen TikTok-alustalle ladattu pätkä keräsi miltei 600 000 näyttökertaa, ja YouTuben katsotuimmalla videolla näyttökertoja on 97 000. Seuravana vuonna videoita oli tehty noin 40. YouTuben tilaajamäärä kävi parhaimmillaan lähes 10 000:ssa ja TikTokissa seuraajia oli parhaimmillaan lähes 50 000. Projektin oli määrä kestää aluksi vain kaksi kuukautta, mutta suunnitelmani toteuttamiseen vaadittuja toimenpiteitä ei kyetty tekemään. Asettamiimme toimenpiteisiin kuului muun muassa viikonloppuisin käsikirjoittamista, alkuviikon postausvastuu kaikilla alustoilla, kuvauspäivien lokaatioiden valinta ja mahdolliset lupa-asiat sekä yleinen sitoutuminen. Kanavan toimintaa hiersi jäsenten yhtäaikainen aikataulujen kiristyminen ja harrastustoiminnan ulkopuolisen elämän muutokset. Projektia jatkettiin aina helmikuuhun saakka, mutta harkinnan jälkeen kanavan toiminta päätettiin lopettaa. Joskus elämässä voi tehdä oikeita asioita, mutta väärään aikaan. Projektini olisi voinut olla loistava vielä vuotta aikaisemmin. Kuitenkin tässä tapauksessa tehtiin hyvää vääränä hetkenä. Toteutuneita toimenpiteitä olivat muun muassa sisältöstrategian luonnokset, benchmarkkauksen ja muun teorian avulla saadut tiedot algoritmista ja toimivista julkaisusuunnitelmista. Suunnitelmasta ja sen noudattamisesta kuitenkin lopulta luovuttiin, sillä jokaisen omien kiireiden vuoksi aikataulut eivät pitäneet eikä projektityön toteuttamiselle enää löytynyt tarpeeksi aikaa. Yhteisen harrastuksen päättymisestä huolimatta sain projektista paljon ammatillista hyötyä. Kuinka ollakaan, työskentelen nykyisin YouTuben parissa e-urheiluammattilaisen kanavalla. Nykyinen roolini YouTuben parissa on muuttunut ”sekatuottajasta” editoriksi, mutta YouTube alustana on sitäkin tutumpi. Pystyn teknisen osaamiseni lisäksi myös keskustelemaan asiakkaani kanssa sisällöllisistä valinnoista. Pyrin jatkamaan myös samoissa hommissa tästä eteenpäin ja tietyllä tapaa projektin jälkeen löysin oman juttuni, vaikkei se ollutkaan sitä, mitä alun perin kuvittelin.
Mikä Mitäs Mitäs Mitäs?
Mitäs Mitäs Mitäs -festivaali eli tuttavallisemmin Mitäkset on ennakkoluuloton ja rajoja rikkova taiteiden juhla, joka järjestetään 14.-16.7.2023 Urjalan Nuutajärvellä ja sisältää lähes 100 ohjelmanumeroa, viisi lavaa ja aamukuuteen jatkuvat juhlat. Festivaalin ja sen oheistapahtumien tuottajana on Mitäs ry niminen voittoa tavoittelematon yhdistys ja tämän vuoden festivaali on jo kahdeksas laatuaan! Oma matkani Mitäksillä alkoi kevättalvella 2022 markkinointiviestinnän harjoittelijan roolissa. Kun vanha ohjaajani vei kaljalle ja pyysi minua vuoden 2023 ydintiimiin olin pudota tuolilta. Mitäkset ovat siitä omalaatuinen festivaali, että kukaan tuotantotiimistä ei saa palkkaa (ei edes perustajat) vaan kaikki tehdään vapaaehtoistenvoimin rakkaudesta lajiin. Tämän takia tuotantotiimin välinen ystävyys ja luottamus toisiinsa, yhteinen usko onnistumiseen ja motivaation ylläpitäminen ovat erityisen tärkeitä läpi kevään ja kesän. Samaan aikaan täytyy myös muistaa tehdä ”oikeita töitä” elättääkseen itsensä ja huolehtia omasta hyvinvoinnista, jotta hauskanpidoksi tarkoitettu työ ei vie kaikkia mehuja ja aja ennenaikaiseen burnouttiin. Ydintiimin jäsenten tehtävä on ensisijaisesti varmistaa, että tuotanto pysyy budjetissa sekä aikataulussa. Tämän lisäksi ydintiimin jäsenillä on omia vastuualueita. Minun pääsääntöisiin tehtäviini kuuluu markkinointi, sosiaalinen media, ennakkotapahtumien suunnitteluun ja toteutukseen osallistuminen, nettisivujen pyörittäminen, pari yhteistökumppania ja graafisen suunnittelun tehtäviä. Kevään edetessä otin myös vastuun myyntikojujen organisoinnista, lupasin hoitaa akkreditoinnin ja loin festivaalille turvallisemman tilan toteutussuunnitelman. Kalenteri, To Do -laput ja aamuyöhön asti tietokoneella istuminen tuli taas osaksi arkea, joten ohessa muutama vinkki miten johtaa omaa työskentelyään. Eisenhowerin matriisi auttaa hahmottamaan asioiden tärkeyden ja kiireellisyyden Eisenhowerin matriisissa asiat jaotellaan kiireellisyyden ja tärkeyden mukaan neljään kategoriaan ja jokaiselle kategorialle on luotu oma toimenpidesuosituksensa, mutta päädyin muokkaamaan näitä sopimaan omaan persoonallisuuteeni. Alkuperäisessä matriisissa ei tärkeät ja ei kiireelliset asiat kuului deletoida ja ei tärkeät mutta kiireelliset delegoida. Lisää To Do -listaan pienimmätkin tehtävät Mikään ei ole ihanampaa kuin laittaa raksi ruutuun, joten omalle tehtävälistalle voi kirjoittaa myös yksittäiset sähköpostit ja puhelinsoitot. Valmiin listan tarkastelu auttaa myös silloin kun takaraivoon ilmestyy mörkö, joka sanoo laiskaksi ja aikaansaamattomaksi. Katso mörkö tätä listaa! Ennakoi ja suunnittele! Itse nautin vanhasta kunnon kalenterista, johon saa piirrellä eri väreillä ja liimata jälkikäteen viikon varrelta kerättyjä muistoja. Pitkäaikaista suunnittelua teen niin että merkkaan ylös kaikki tulevat deadlinet ja siirrän nämä tehtävät edellisen viikon ”isoiksi tehtäviksi”. Kun viikko lähestyy ja alan suunnittelemaan pienempiä tehtäviä eri viikonpäiville minun on helppo pohtia paljonko, saan viikolle mahdutettua isojen tehtävien ympärille. Tällä varmistan, että vaikka elämä yllättäisi niin minulla on reilusti aikaa ja normaalisti olen valmis pari päivää ennen deadlinea. Esimerkiksi viikolle 11, jolloin julkaisimme ohjelmistosta 2/3 osaa, en merkannut pienempiä tehtäviä lainkaan. Koska ohjelmistojulkistusviikko on aina kiireinen, suunnittelin myös etukäteen palkkatyöni työvuorot lyhyiksi sekä lähdin sosiaalista elämääni karkuun maalle. Ennakointia! Tunne itsesi Itse aloitin tutustumisen työskentelypäiväkirjalla, johon kirjoitin kaikki turhautumiseni, hymyni ja onnistumiseni, itkuni ja aggressioni. Opin paljon siitä, miten työskentelen ja missä yleensä alkaa menemään mönkään ennen kuin koen tarpeelliseksi ottaa vuorokauden kestävät unet. Päiväkirjaani myöhemmin lukiessa huomasin esimerkiksi, että arvottomuudentunteeni johtaa siihen, että kiukuttelun ja itsesäälin jälkeen yritän todistella tärkeyttäni tekemällä kaiken työn mitä vaan löydän. Tunnistettuani ongelman siihen oli myös helpompi keksiä ratkaisu; Yritä muistaa muiden kehut ja kiitokset. Riittämättömyydentunteen iskiessä muistele mitä kaikkea olet oikeasti tehnyt, ja miltä tilanne näyttäisi, jos et olisi. Mitäs Mitäs Mitäs -festivaali on vielä edessäpäin ja töitä riittää, mutta heinäkuuhun hengissä selviäminen tuntuu paljon helpommalta, kun itsensä johtamisesta on nyt jonkunnäköinen haisu. Oma tavoitteeni on pitää itsestäni sen verran hyvää huolta, että vielä festareiden viimeisenä yönä jaksan tanssia aamukuuteen saakka. Toivottavasti nähdään Mitäs Mitäs Mitäs -festivaaleilla! Kirjoittanut: Anna ”Misku” Meller / Kutu18 Ps. Seuraa meitä @mitasmitasmitas tai tsekkaa suoraa meidän ohjelmisto osoitteesta mitasmitasmitas.fi
Shadowplay – 40-vuotta – Indie-pioneerin juhlavuosi
Suomalaisesta indie rockista ja erityisesti sen pioneereista puhuttaessa, on mahdotonta sivuttaa kulttilegendaksi muodostunutta Shadowplayta. Ulkomaita myöten arvostusta keränneen yhtyeen muun muassa jazzia ja post-punkkia yhdistelevää musiikkia onkin saatu kuulla jo 40-vuoden ajan ja tämän kunniaksi oli tietenkin järjestettävä juhlat. Tästä muodostuikin kulttuurituotannon opintojeni viimeinen itsenäinen projekti. Maaliskuussa 2023 olin mukana järjestämässä Shadowplay-yhtyeen 40-vuotis juhlakonsertteja. Tapahtumat pidettiin 24.3. Helsingin Ääniwallissa ja 25.3. Tampereen Pakkahuoneen Klubilla. Näiden tapahtumien järjestäjänä toimi Stupido Productions Oy, jolle olen tehnyt töitä muutaman vuoden ajan. Päädyin mukaan tuotantoon loppuvuodesta 2022, kun etsin sopivaa ja mielenkiintoista projektia koulutyöksi. Päätin kysyä työnantajaltani vinkkiä ja hän kertoi minulle tästä tapahtumasta. Pian olinkin jo mukana suunnittelemassa maaliskuun toteutuksia! Suunnitelmana oli järjestää kaksi juhlakonserttia, sekä samalla uudelleen julkaista yhtyeen klassikkoalbumi ”Eggs & Pop” vuodelta 1993 ensi kertaa vinyylillä. Tarkoituksena oli, että uudelleen julkaistu LP olisi ehtinyt painosta myyntiin keikkojen merchandise-pisteille, mutta monen mutkan jälkeen näin ei valitettavasti käynyt. Tämä oli kaikille pienoinen pettymys, mutta onneksi tapahtumien sydän oli kuitenkin Shadowplayn live-esiintyminen. Yhtye on tunnettu koko uransa ajan pitkistä toimintatauoista ja nämä konsertit olivat ensimmäinen mahdollisuus nähdä yhtye livenä lähes kymmeneen vuoteen. Tarjolla oli siis varsin harvinaista herkkua faneille ja musadiggareille! Toimin itse projektissa yhtenä tuottajista ja työtehtäviini kuului suunnittelun lisäksi muun muassa tiedottamista, viestintää ja markkinointia. Markkinoinnissa hyödynsimme mediatiedottamisen ja maksettujen mainosten lisäksi myös muun muassa Stupidon omaa postituslistaa, mikä vaikutti toimivan hyvin. Muuten konserttien järjestely eteni hyvin perinteisten rock-konsertin valmistelujen merkeissä, sopiessa käytännön järjestelyistä yhtyeiden ja venueiden kanssa. Kaikkiaan tapahtumat onnistuivat oikein hyvin ja saimme hyvin täytettyä asettamamme tavoitteet illoille. Helsingin Ääniwallin keikka oli lähestulkoon loppuunmyyty, eikä Tampereen Klubin tapahtumassakaan ollut mitään moitittavaa! Mielestäni tämä oli oikein mielekäs produktio ja lopetus itsenäisille projekteille! Ilkka N / Tuottajat 17
Kulttuurin ja sotealan risteyksessä: vertaisohjaajakäsikirjan palvelumuotoilu ja tuottaminen
Keväällä 2021 sain kunnian viedä Kukunori ry:n Kulttuurikongi-hankkeen finaaliin hankepäällikön roolissa. Oli mukava päästä laajentamaan aiempaa rikosseuraamusalan sosionomin ammattiani nykyisen eli kulttuurituottajan puolelle ja risteillä sujuvasti näiden kahden välillä. Hankkeen tarkoituksena oli vähentää vankeihin ja rikostaustaisiin kohdistuvaa negatiivista asenneilmapiiriä ja stigmaa sekä motivoida heitä muutokseen omassa elämässään. Vankien ja rikostaustaisten osallistaminen osaksi ympäröivää yhteiskuntaa on erityisen tärkeä steppi kuntoutuksessa. Koulutimme kulttuuripajamallin mukaisesti vertaisohjaajia, jotka tämän jälkeen alkoivat vetää omia ryhmiä haluamistaan aiheista. Hankkeen aikana pyöri ainakin shakkikerho, räppityöpaja, koodaustiimi ja kokkauskoulu. Omiin opintoihini liittyvän projektin tein hankkeen lopputuotteesta, jonka oli tarkoitus olla verkkokurssi vertaisohjaajakoulutuksesta. Tällä tavoin hankkeesta jäisi jotain konkreettista elämään, jonka avulla kohderyhmämme voisi jatkaa toimintaa itsenäisesti. Suunnittelimme hienon neliosaisen verkkokoulutuksen, joka oli tarkoitus kuvata, editoida ja koota ulkopuolisin ammattilaisvoimin. Rahoitukseen liittyvien haasteiden vuoksi emme kuitenkaan pystyneet palkkaamaan avuksemme tuotantoyhtiötä ja jouduimme arvioimaan verkkokurssi-ideaa uudestaan. Totesimme nopeasti, että vaikka me kolme hankkeessa työskentelevää olemme todella osaava kolmikko, emme osaa toteuttaa visuaalisesti laadukasta kokonaisuutta itsenäisesti. Päätimme siis jättää verkkokurssista video-osuudet pois ja teimme sen sijaan erityisen laajan käsikirjan. Käsikirja sisältää kaikki neljä koulutuskertaa huolellisesti avattuina, lisäksi erilaisia harjoituksia ja lomakkeita. Vaikka prosessiin menikin iso osa hankkeen lopusta, olen todella tyytyväinen. Taitoin koko käsikirjan täysin yksin, tekstejä teimme yhdessä tiimiläisteni kanssa. Ensimmäistä kertaa koskaan en päästänyt itsekriittisyyttäni niskan päälle, vaan päätin että teen parhaani ja sen on riitettävä. Entäs sitten se palvelumuotoilun osuus? Käsikirjan kohdalla sen huomioiminen nousi entistä tärkeämmäksi, koska kirjallisen viestin piti välittyä vastaanottajalle moitteetta. Kohderyhmässämme on paljon oppimisvaikeuksista tai erilaisista neurologisista ongelmista kärsiviä, joille asioiden omaksuminen voi olla hitaampaa tai raskaampaa. Meidän piti ottaa käsikirjan laatimisessa huomioon käytetty kieli, tekstin rytmitys, kuvallinen materiaali, helppolukuisuus ja kurssin vaativuus ylipäätään. Tähän käytimme erityisen paljon aikaa, joka kannatti. Yhteenvetona todettakoon, että tässä projektissa erityisesti olin samanaikaisesti todella mukavasti keskellä omaa asiantuntijuuttani ja todella pahasti epämukavuusalueella. Teki mieli vähätellä omaa tuotostaan jatkuvasti, mutta en suostunut olemaan epävarma. Kiitos siitä kuuluu myös tiimilleni, joka luotti esihenkilöönsä varauksetta. Minä tein sen, me teimme sen ja lopputulos on UPEA!
Arabian katufestivaali artistituotanto cultural management festivaali festivaalituotanto hanke itsensä johtaminen itsenäinen projekti johtaminen kansainvälisyys Kansallismuseo Kulttuurialan projektityö kulttuurintuotanto kulttuurituotanto Kulttuurituottaja Kulttuurituottaja 2016 kulttuurituottaja 2017 kulttuurituottaja 2019 kulttuurituottaja 2020 kulttuurituottajat kulttuurituottaja YAMK Kutu15 kutu16 Kutu17 kutu18 markkinointi Metropolia metropolia ammattikorkeakoulu näyttely vartissa opastusvideo opiskelija projekti projektityö some sosiaalinen media tanssi tanssitaide tapahtumatuotanto Tuottajat18 Tuottajat20 tv-tuotanto vapaaehtoisten johtaminen vapaaehtoistyö viestintä yhteishaku