Avainsana: kulttuurituotanto

Viestintä on artistituotannon ydin

Moni tämän tekstin lukija on varmasti käynyt katsomassa artistin tai bändin keikkaa. Keikoilla yleisö tanssii ja laulaa mukana, mutta harva pysähtyy miettimään, kuinka paljon työtä ja yksityiskohtien hiomista tämä kaikki vaatii. Artistituotanto on suurelta osin viestintää ja erilaisten palasten yhdistämistä. Tuotantovaiheessa sovitaan useista asioista, yleensä artistin tai hänen edustajansa, kuten ohjelmatoimiston, kanssa. Tapahtumassa, jossa esiintyjiä on useita, voi olla isojakin artistikohtaisia eroja siinä, mitä täytyy sopia. Yleensä keskeisimpiä asioita ovat käytännön asiat, kuten tekniikka ja logistiikka. Etenkin toiselta paikkakunnalta tai toisesta maasta tulevien artistien kanssa on sovittava, miten tapahtumapaikalle pääsee. Lisäksi tulee sopia, mitä kaikkea esiintyjä tuo mukanaan ja mitä taas järjestävän tahon täytyy hoitaa. Artistituotannon kokonaisuudessa isossa roolissa ovat erilaiset raiderit (eng. rider). Raideri on lista siitä, mitä esiintyjä vaatii tapahtuman järjestäjältä. Vaatimukset liittyvät esiintymistekniikkaan ja käytännön asioihin, kuten backstage-tarjoiluihin sekä majoituksen tasoon. Nimekkäimmät artistit usein vaativat enemmän kuin pienemmät, jotka vaativat yleensä vähemmän. Omassa työssäni huomasin myös, että monet raidereiden pienemmistä yksityiskohdista ovat usein neuvoteltavissa. Raidereidenkin osalta viestintää ja keskustelua siis käydään. Viestintä artistituotannossa ei rajoitu pelkästään artistiin ja hänen edustajaansa, vaan myös tapahtuman eri osa-alueiden tekijöihin. Teknistä tuottajaa kiinnostavat artistin tekniset vaatimukset. Markkinoinnista vastaavalle pitää lähettää artistin markkinointimateriaalit, joihin kuuluvat promokuvat ja usein jonkinlainen esittelyteksti. Tapahtuman raha-asioista vastaavan kanssa taas pitää vaihtaa tietoa laskuista, niiden eräpäivistä ja laskutustiedoista. Ennen tapahtumaa ja tapahtuman aikana viestinvaihtoa tulee paljon tapahtuman aikaisen artistitiimin kanssa, johon kuuluu artistien “hostit” ja kuskit. Artistitiimille täytyy laatia selkeät aikataulut tapahtumapäivien ja esiintymisten osalta. Kuskeille tehdään ajolista, josta käy ilmi artistien aikataulut: mistä haetaan, minne viedään ja mihin aikaan. Aikatauluihin voi tulla muutoksia lyhyelläkin varoitusajalla, kun esimerkiksi joku artisteista haluaakin jäädä tapahtumaan pidemmäksi ajaksi tai tulla aikaisemmin paikalle. Kaikista näistä muutoksista käydään aktiivista viestintää. Viestinnän ytimessä ovat viestintävälineet. Omassa projektissani tärkeimmät viestintävälineet olivat sähköposti artistien kanssa, Telegram tuotantotiimin sisällä ja WhatsApp tapahtuman artistitiimin kanssa. Pitkän viestinnän tuloksena jokaiselle artistille laadittiin “itinerary”, eli matkasuunnitelma. Matkasuunnitelma on dokumentti, jossa on tiivis paketti artistille tärkeästä tiedosta, kuten kyytien aikatauluista, majoituksesta, ruokailusta ja tarvittavat yhteystiedot tapahtuman aikana. Itselleni syventävä projekti oli ensimmäinen kosketus ammattimaisesti toteutettuun tuotantoon, jossa olin itse vastuutehtävissä. Samalla projekti tarjosi mahdollisuuden syventää aiemmin kartutettua kulttuuri- ja tapahtuma-alan kokemustani ja hyödyntää monia ensimmäisen opiskeluvuoden aikana kerättyjä tietoja ja taitoja. Ora Förbom, kulttuurituottaja 2023

Flow Festival 2023 – kurkistus kumppanituotantoon

http://Flow%20Festivaalin%20päälava,%20jossa%20suuri%20LED-näyttö%20peittää%20lavan%20etuosan%20ja%20yläosan.%20Näytöllä%20näkyy%20mustavalkoisia%20graafisia%20kuvioita.%20Lavan%20ympärillä%20on%20metallitukirakenteita,%20ja%20etualalla%20näkyy%20punaisia%20tynnyreitä,%20sinisiä%20muovilaatikoita%20sekä%20pöytiä%20ja%20tuoleja%20odottamassa%20yleisön%20saapumista.

Flow Festival on yksi Suomen merkittävimmistä kaupunkikulttuuritapahtumista, joka keräsi vuonna 2023 noin 30 000 kävijää päivässä Helsingin Suvilahteen. Festivaalin menestyksen yksi kulmakivistä on laaja kumppanituotanto, joka ei pelkästään mahdollista festivaalin olemassaoloa lisärahoituksen ansiosta, vaan myös tarjoaa monipuolisia elämyksiä kävijöilleen. Sain mahdollisuuden kurkistaa kulissien taakse, toimien kumppanituotannon assistenttina.Kumppanituotanto festivaaleilla tarkoittaa B2C-kumppanuuksien suunnittelua, toteutusta ja koordinointia, joissa yhteistyökumppanit rakentavat omia osastojaan tapahtuma-alueelle. Näiden osastojen kautta brändit, kuten Samsung tai Valio, pyrkivät tavoittamaan festivaalikävijät ja luomaan merkityksellisiä kokemuksia kohderyhmilleen. Kumppanituotannon tavoitteena on mahdollistaa onnistunut yhteistyö, jonka kautta brändit voivat kohdata yleisönsä suoraan osana festivaalikokemusta. Kumppanituottajan työnkuva Tiimimme koostui vain kahdesta henkilöstä, mutta vastuumme olivat laajat ja monipuoliset. Kumppanituotannon tiimin on osa aluetuotannon tiimiä, ja sen tehtävänä on solmia ja hallinnoida kumppanuuksia sekä varmistaa, että kumppanit saavat tarvitsemansa infrastruktuurin ja palvelut tapahtuman aikana.Roolini puolestaan keskittyi kumppanituottajan tuotannollisissa tehtävissä avustamiseen. Tähän kuului kumppaneiden kontaktointi, hallinnointi, teknisten tarpeiden kartoittaminen ja sopimusten solmiminen. Pääsin myös hoitamaan erilaisia tapahtuman aikaisia avustavia tehtäviä, kuten kumppanien koordinointia. Lisäksi vastasin itsenäisesti pienempien kumppanuuksien neuvotteluista ja solmimisesta. Tämä sisälsi potentiaalisten kumppaneiden tunnistamisen, neuvottelut ja sopimusten laatimisen, jotta yhteistyö olisi molemmille osapuolille hyödyllistä. Neuvotteluprosessien aikana korostui molempien osapuolten tarpeiden ymmärtäminen ja ratkaisujen löytäminen, jotka hyödyttivät kaikkia osapuolia. Jokainen solmittu sopimus toi festivaalille lisäarvoa ja vahvisti festivaalin tarjontaa. Oli inspiroivaa nähdä, kuinka jokainen pienikin yksityiskohta rakentui osaksi suurempaa kokonaisuutta ja kuinka onnistunut kumppanuus vaikutti positiivisesti kävijöiden festivaalikokemukseen Oppimiskokemukset Projekti oli kokonaisuudessaan opettavainen ja palkitseva kokemus. Laajensin verkostojani entisestään ja ennen kaikkea sain konkreettista kokemusta ja oppia kumppanuuksien neuvotteluista ja hallinnasta. Opin, että valmistautuminen, selkeä kommunikointi ja joustavuus olivat avainasemassa onnistuneiden sopimusten solmimisessa. Kiinnostukseni kumppanituotantoa kohtaan vahvistui, ja tätä aion seuraavaksi mennä syventämään opintojeni ja käytännön kokemusten kautta.

Oppeja työryhmän sisäisestä viestinnästä

Koko opintojeni ajan olen ollut kiinnostunut tapahtumiin liittyvästä viestinnästä. Tämä innoittikin opiskelemaan tarkemmin tapahtumaorganisaation sisäistä viestintää, sekä kiinnittämään huomiota tapahtuman työryhmän sisällä liikkuvaan informaatioon ja käytettyihin kanaviin. Sain hyvän opin siitä, miten tärkeää onnistunut sisäinen viestintä onkaan tapahtumia tuottaessa. Tapahtuman aikaisen viestinnän elementtejä voi pohtia: Mitä kanavia pitkin hoidetaan työryhmän tiedottaminen hierarkian yläpäästä alas ja onko tarvetta tiedonkululle toiseen suuntaan? Mitä viestinnän kanavia käytetään? Eroavatko kanavat esituotannon ja tapahtuman välillä? Onko arkiviestinnälle omat kanavansa ja johtamisviestinnälle omansa? Tarvitaanko tapahtuman ajalle esimerkiksi radiopuhelimia tehostamaan viestinkulkua ja millaista viestintää niiden avulla hoidetaan? Onko tapahtumatila esimerkiksi niin iso, että tulee tarve vahvistaa viestintää tilan eri osien välillä? Käytän esimerkkinä havaintojani vuoden 2019 Musiikki & Media -tapahtumasta, missä toimin tuotannon ja viestinnän harjoittelijana. Tässä projektissa käytimme eri alustoja viestimiseen ja oheen olen koonnut omat huomioni eri alustoista tapahtumakäytössä, sekä alustan roolin: WhatsApp  + Nopeaa tiedonkulkua + Helppo luoda isompia ryhmiä ja tavoittaa useampi ihminen kerrallaan + Vastaanottaja saa ilmoituksen uusista viesteistä + Toimii puhelimissa ja tietokoneella + Monella jo valmiiksi puhelimessa + Ilmainen käyttää verkon yli   – Viestit helposti hautautuvat, mikäli keskustelu on aktiivista – Pohjautuu puhelinnumeroon ja kaikki ryhmässä näkevät muiden ryhmäläisten numerot  VapaaehtoisetSlack  + Keskusteluja voi ryhmitellä aihealueittain pienempiin kokonaisuuksiin + Toimii puhelimessa ja tietokoneella + Hyvät hakutoiminnot niiden keskusteluiden / ryhmien sisällä mihin kuuluu + Helppoa laittaa kenelle tahansa yksityisviestiä   – Ilmainen versio on hyvin rajallinen ja viestiraja tulee harmillisen nopeaan täyteen– Käyttö vaatii opettelua ja totuttelua – Ei tuttu niin monelle kuin esimerkiksi WhatsApp  Ydintiimin viestintäRadiopuhelimet + Turvalla yleensä käytössä, myös heidät tavoittaa nopeasti + Toimii tehokkaaseen ja nopeaan tiedottamiseen   – Ei niin helposti saatavillaViestintä eri tiimien välillä Tämän kokemuksen kautta opin kiinnittämään työryhmän sisäisiin viestintätapoihin enemmän huomiota. Mitä viestitään, missä kanavissa ja miksi? Työpaikan tai -ryhmän sisäinen viestintä on osa arkiviestintää, eikä siihen aina niin kiinnitä huomiota. On kuitenkin monia syitä miksi siihen kannattaisi kiinnittää enemmän huomiota. Ennakkosuunnittelulla voidaan helpottaa tapahtuman aikana tapahtuvaa tiedonkulkua ja näin myös esimerkiksi lyhentää reagointiaikaa yllätysten sattuessa kohdalle.   Teoriaa opiskellessani sain huomata miten paljon tapahtumatuotanto lopulta nojaa toimivaan työryhmän sisäiseen viestintään. En ollut tullut ajatelleeksi miten tärkeää on löytää oikeat kanavat, jotta viesti tavoittaa oikean vastaanottajan (tai vastaanottajat) mahdollisimman tehokkaasti. Tanja Ahlstén, kulttuurituotanto 2016

Vapaaehtoisten voimin kohti onnistuneita tapahtumia

Entinen Pyhtään kunnantalo muunnettiin kulttuurikeskukseksi vuonna 2020 ja ensimmäinen keikkakesä pidettiin vuonna 2021. Vuosien aikana Kulttuuritalon lavalle on noussut monia Suomen rakastetuimpia artisteja ja tänä kesänä moni heistä teki paluun.  Työskentelin viime kesänä tuottaja-assistenttina No Fear Agencylla. Toimin artistien yhteyshenkilönä ennen keikkoja, keikkojen aikana kuin niiden jälkeen. Hankin artistien tuotantovastaavalta kaikki tarvittavat tiedot, sopimukset sekä riderit. Työnkuvaani kuului myös vapaaehtoisten hankkiminen sekä heidän ohjeistaminen työtehtäviinsä.  Vapaaehtoistoiminnan koordinointi  Vapaaehtoistoiminnan koordinaattorina vastasin uusien vapaaehtoisten hankinnasta sekä heidän perehdyttämisestään omiin työtehtäviinsä. Pyhtään Kulttuuritalolla vapaaehtoiset toimivat lipunmyynnissä, tapahtuma-alueen siistimisessä sekä talkoolaisina tapahtuman rakennus- ja purkuvaiheessa, joten heillä on merkittävä osa tapahtuman toiminnan kannalta.  Ollessani kolmatta kesää töissä Pyhtään Kulttuuritalolla, minulle on ollut tärkeää vastaanottaa palautetta vapaaehtoisilta ja kehittää omaa toimintaani heidän palautteensa pohjalta. Tärkeä osa vapaaehtoisten sitouttamista on muun muassa laatia työvuorot hyvissä ajoin, voinnin kysyminen päivän mittaan ja kiitoksen antaminen heidän työpanoksestaan. Pyhtään Kulttuuritalolla pyrimme luomaan yhteisöllisyyttä ja varmistamaan, että kaikilla on tervetullut ja arvostettu olo. Oppiminen projektin aikana Työni oli hyvin itsenäistä, joten kesän aikana opin paljon itseni johtamisesta. Sain kokemusta myös työtehtävien delegoinnista ja pääsin kehittämään ongelmanratkaisukykyjäni. Tärkeintä on olla itse avoimin mielin, lukea erilaisia lähteitä, työstää omia heikkouksia sekä analysoida omaa ja muiden työtä sekä pohtia mikä toimi ja mikä ei.   Tällaiset projektit antavat hienon mahdollisuuden oppia sekä kehittää itseään! Roosa Niemeläinen, Kulttuurituottaja 2023

Performing HEL ja tapahtumastriimauksesta viestiminen

http://Striimiin%20valmistautumista%20Louhisalissa

Olin harjoittelijana Tanssin tiedotuskeskuksella osana vuoden 2021 Performing HEL -tapahtuman tuotantotiimiä. Tapahtuma tarjosi ainutlaatusen tilaisuuden tarkastella live-striimauksen erityispiirteitä ja siihen liittyvää tapahtuman viestintään kokonaisuutena – ennen tilaisuutta, sen aikana ja jälkeen. Performing HEL on suomalaisen esittävän taiteen showcase-tapahtuma, jonka järjestäjinä toimivat Tanssin ja Sirkuksen tiedotuskeskukset yhteistyössä Teatterin tiedotuskeskuksen, Helsingin juhlaviikkojen, Svenska Teaternin, Espoon kaupunginteatterin, Klokrikeaternin ja Kansallisteatterin kanssa. Tapahtuma esittelee kotimaisia taiteilijoita ja ryhmiä kansainvälisille alan toimijoille, tavoitteenaan edistää suomalaisten taiteilijoiden kansainvälistä näkyvyyttä ja työllistymismahdollisuuksia. Pohdittavia kysymyksiä tilaisuuden striimaukseen liittyen olivat: Mikä on striimin kohderyhmä? Miten ja mistä kanavista tavoitamme kohderyhmämme? Millaista viestintää tarvitaan striimauksen aikana? Viestinnän suunnitteluun liittyy myös käytettävät kanavat ja viestin kohdeyleisö, sekä selkeät tavoitteet. Tässä tapauksessa suuri osa striimiin liittyvästä viestinnästä kohdennettiin tapahtumaan osallistuville, eikä tarvetta laajalevikkiselle julkiselle viestinnälle niinkään ollut. Näin keinoiksi valikoituivat infomeilit ennen tilaisuuden alkua sekä tapahtuman verkkosivujen hyödyntäminen. Tämän tilaisuuden kautta opin ajattelemaan striimaamista osallistujan näkökulmasta digitaalisena palveluna ja/tai -elämyksenä: miten osallistuja tietää saamansa linkin ohjaavan oikeaan paikkaan. Hyviä keino tähän on striimin alkuun sijoitettava tilaisuuden logo, sekä mahdollisuuksien mukaan jopa taustamusiikkia. On tehtävä myös päätös siitä, kuinka interaktiivinen kokemus osallistujalle rakennetaan. Striimin toteutuksessa kannattaa pohtia onko kyseessä etukäteen taltioitu tai suorana striimattava lähetys, ilman mahdollisuutta interaktioon yleisön ja studion välillä vai halutaanko striimiin vuorovaikutus yleisön ja studion välille? Kokemus opetti paljon ja sain tulevaisuudelle paljon työkaluja tapahtumien striimaamisesta. Kanavan valitseminen ja tässä tapauksessa Youtube-kanavan rakentaminen, sekä striimien valmistelu ennen lähetyksen alkua, mutta myös mitä erilaisia graafisia elementtejä voidaan käyttää informaation välittämiseen (esim. planssit ja logot). Olen todella onnellinen, että sain olla mukana Performing HEL -tapahtumassa ja päästä tutustumaan striimien toteutukseen lähietäisyydeltä. Tanja Ahlstén, kulttuurituotanto 2016

Tuotantoassistentin eri roolit inserttituotannossa

Työskentelin Yellow Film & TV:n tuottaman viihdeohjelman, Putouksen, 16. kauden inserttituotannossa tuotantoassistenttina. Halusin päästä mukaan inserttituotannon tuottamiseen, sillä se eroaa livetuotannon maailmasta merkittävästi. Insertit ovat etukäteen kuvattuja kokonaisuuksia, jotka livelähetyksen aikana näytetään osana ohjelmaa. Kun kuvataan suuri määrä erillisiä sketsejä, työskentely on hyvin erilaista kuin esimerkiksi tv-sarjassa tai liveformaattissa. Muun muassa kuvausten rytmi, sisältö ja työryhmä ovat eroavat toisistaan, joten myös työskentelytapa poikkeaa. Työtehtäviini kuului pääasiallisesti rekvisiitan suunnittelu yhdessä ohjaajan kanssa, sen ostaminen/tekeminen sekä settaaminen, eli tarvittavan rekvisiitan asettelu kohtausta varten, itse kuvauskohteessa. Rekvisiitan lisäksi huolehdin assistentille kuuluvista tuotannon töistä. Vastuullani oli mm.  kuvauskorteista huolehtiminen sekä työryhmän kuskaaminen kuvauskohteesta toiseen. Pyöritin myös kuvausten aikana pienimuotoista cateringia. Olin monesti myös ainoa tuotannon henkilö kuvauksissa paikalla, joten huolehdin tuotannollisesta sujuvuudesta kuvausten aikana.  Inserttituotannon työryhmä oli tuotannossamme pienempi kuin esimerkiksi kokonaisen tv-sarjan kuvauksissa. Tämän takia myös työkuva oli minulla laajempi mitä assistentille yleensä kuuluu. Normaalisti tuotannoissa on erikseen rekvisitööri, joka hoitaa rekvisiitan suunnittelun ja toteutuksen sekä vielä erikseen settaava rekvi itse kuvauskohteessa. Nyt kuitenkin kummatkin roolit olivat minulla tuotannon juoksevien asioiden sekä cateringin lisäksi.  Vaikka työmäärä oli suuri ja ylityötunteja kertyi tuotannon aikana, en kokenut työtäni kuormittavaksi. Syy jaksamiseen oli ehdottomasti yhdessä tekemisen meininki, kaikkien työntekijöiden keskinäinen arvostus sekä hyvä ilmapiiri. Kun tehtiin tiiviisti pienellä porukalla töitä, oli työryhmän todella helppo hitsautua yhteen ja nauttia päivistä, vaikka rankkoja tai stressaavia päiviä mahtuu aina mukaan.  Työkokemus vahvisti minulle sen, että elokuva- ja tv-maailma on ehdottomasti paikka mihin kuulun. Isommankin vastuun ottaminen tuntuu siellä luontevalta ja nautin suuresti töistäni.  Sanni Uosukainen, kulttuurituotannon opiskelija 2021

Yritystapahtumien monipuolinen maailma

Työskentelin Oulussa sijaitsevalla n. 1000 neliömetrin kokoisella tapahtumakeskus Tullisalilla, jossa yritystapahtumien lisäksi järjestetään kaikenlaisia mahdollisia tapahtumia, kuten konsertteja, näyttelyitä ja yksityistilaisuuksia. Ennen tätä projektia yritystapahtumien maailma oli minulle melko vieras. Tullisalilla osallistuin tapahtumien ennakkotuotantoon sekä olin mukana tapahtumien rakennus- ja purkuvaiheissa ja tietysti paikan päällä itse tapahtumissa. Projektini aikana Tullisalilla järjestettiin mm. rekrytointimessut, useampi seminaari, illallisjuhlat yrityksen henkilöstölle sekä firman pikkujoulut. Tapahtumat olivat luonteeltaan, kävijämäärältään, ajankohdaltaan ja tarpeiltaan hyvinkin erilaisia keskenään. Tiloista muokattiin kalustus- ja somistusratkaisuilla aina asiakkaiden toiveiden mukainen ja kyseiseen tapahtumaan sopiva. Suurimpaan osaan tapahtumista kuului jonkinlainen catering ja hoidimme niihin sopimusten mukaiset tarjoilut: kahvituksen, aamupalan, iltapalan tai jopa kolmen ruokalajin illallisen. Sain projektistani monipuolista kokemusta tapahtumatuotannosta. Pääsin kurkistamaan venuetuottajan työtehtäviin sekä opin, mitä kaikkea tapahtumamarkkinointi ja yritystapahtumat voivat olla. Tapahtumamarkkinoinnissa yritys voi tuottaa omia tapahtumia, kuten projektini aikana tuotetut seminaarit tai osallistua olevassa olevaan tapahtumaan, kuten rekrytointimessuilla tehtiin. Oli mielenkiintoista nähdä, kuinka nopeasti yksi tila saadaan muokattua muodosta toiseen, aivan kuin olisi mennyt uuteen ympäristöön. Venuella voidaan tehdä myös paljon tapahtumia, mitkä ei näy ulospäin. Tullisalia vuokrataan yksityiskäyttöön, ja siksi kaikkia tapahtumia ei mainosteta verkossa ja somessa. Osa yritystapahtumista, joita olin tuottamassa, oli yksityisiä, osa täysin avoimia ja osaan tuli ilmoittautua etukäteen. Pääsin siis todella näkemään yritystapahtumia laidasta laitaan. Veera P. / Tuottajat 20

Opiskelijavaihto inspiroi matkaoppaan tekemiseen

Toteutin opintojen viimeisessä projektissa Kulttuurimatkailun oppaan Aasiaan opiskelijavaihtoon lähteville kulttuurituotannon opiskelijoille. Innoituksena oppaaseen toimi oma opiskelijavaihtovuoteni Malesiassa keväällä 2023. Olin ensimmäinen opiskelija Metropolian kulttuurituotannon linjalta, joka lähti opiskelijavaihtoon Malesian Kuala Lumpuriin. Vaihdon jälkeen olin todella inspiroitunut ja halusin jollain tavalla päästä jakamaan kokemuksiani, joten oppaan tekeminen tuntui hyvältä idealta. Halusin inspiroida työlläni muitakin opiskelijoita lähtemään kauas vieraaseen kulttuuriin, sillä nämä ovat kokemuksia, joita harvoin pääsemme kokemaan. Ideana oli tarjota opiskelijavaihtoon käytännön vinkkejä Aasiaan sekä syventyä Malesiaan kulttuurimatkailun kohteena. Toiveena oli, että opas tarjoaisi apua ja helpotusta oman opiskelijavaihdon ja matkan suunnitteluun ja kertoisi tärkeistä kulttuurisista kohteista sekä tapahtumista, jotta mitään ei jäisi näkemättä. Tutustumassa paikalliseen ruokakulttuuriin Malesiassa Syventymisalueeni projektissa oli kulttuurimatkailu. Koin sen itse kiinnostavana aiheena, josta halusin oppia lisää. Kulttuurimatkailu oli syventymisalueena yllättävän vaativa, sillä käsitteenä ”kulttuuri” on jo itsessään laaja ja moniulotteinen ja esimerkiksi matkailu joka sisältää kulttuurisia elementtejä, ei välttämättä ole kulttuurimatkailua (Hovi, 2017, s. 64). Rajat ovat siis hyvin häilyviä. Kiinalainen uusivuosi 2023 paikallisessa Malesialaisessa kauppakeskuksessa Mielestäni kulttuurituottajan on hyvä ymmärtää kulttuurimatkailusta, sillä se tarkoittaa pitkälti erilaisten kulttuurien kanssa toimimista ja niistä oppimista. Nämä teemat ovat läsnä myös Suomessa erilaisissa tapahtumissa ja kuuluvat nykypäivän kulttuurituottajan työhön. Tourism Management -kurssin lopputyö Projektin myötä oivalsin, että idea projektille voi tulla hyvin läheltä, omista kokemuksista, ja projekti voi tarjota arvokasta tietoa muille. Tämän lisäksi minusta oli tärkeää, että pystyin laajentamaan projektin kautta omaa osaamistani, katsomaan syventymisaiheita "boksin ulkopuolelta" ja perehtymään aiheeseen, joka ei ole ehkä entuudestaan niin tuttu. Linkki oppaaseen: https://kulttuurimatkailunopas.mystrikingly.com Inspiraatiota Malesian kulttuurimatkailuun: https://drive.google.com/drive/folders/1mUIef1yF8zCA08fxNmdPLWNOyKB_UT-o?usp=drive_link (Malesian Tourism Management -kurssilla tehdyt videot) Merili / Tuottajat 20

Kansainvälistä kuvataidetta Vilnassa

http://Galleriatilassa%20ihmiset%20seuraavat%20kokousta.

Lokakuussa 2024 yli neljäkymmentä kuvataiteen ammattilaista eri puolilta Eurooppaa kokoontui Liettuan Taiteilijaseuran galleriaan keskustelemaan ajankohtaisista aiheista kuvataiteen kentällä. Työskentelin International Association of Art (IAA) Europen viestintäassistenttina Suomen Taiteilijaseuran kautta, joka toimii tällä kaudella puheenjohtajamaana. Myös minä pakkasin laukkuni ja pääsin elämäni ensimmäiselle ulkomaan työmatkalle. Ennen tätä kaikkea lähetin lukuisia sähköposteja, julkaisin some-postauksia, istuin zoom palavereissa ja valmistelin matkaa. IAA Europe on eurooppalaisten kuvataidekattojärjestöjen yhteenliittymä. Sen tarkoituksena on edistää kuvataiteilijoiden asemaa poliittisessa vaikuttamistyössään sekä ylläpitää kansainvälisiä suhteita kuvataiteen kentällä. Vuosittainen yleiskokous järjestettiin tänä vuonna aurinkoisessa ja ruskan koristamassa Vilnassa. Yleiskokouksen jälkeiselle päivälle olimme yhdessä Liettuan ja Iso-Britannian Taiteilijaseurojen kanssa tuottaneet ”Art and War” Symposiumin, jossa kuultiin kuusi kiinnostavaa puheenvuoroa mm. Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtaja Teemu Mäeltä sekä ukrainalaiselta korutaiteilija Tetyana Chornalta. Kokemukseni IAA Europessa oli merkityksellinen pian valmistuvana kulttuurituottajana. Kansainvälisyys on aina vetänyt puoleensa ja tällä kertaa pääsin syventymään siihen perin pohjin. Oli inspiroivaa tavata ihmiset kasvotusten Vilnassa ja viettää tiiviisti aikaa kuvataidealan ammattilaisten kanssa. Koen kehittyneeni monipuoliseksi viestijäksi ja löysin itsestäni uudenlaista itsevarmuutta työskentelyyn myös epämukavuusalueella. Antoisinta koko kokemuksessa oli tutustuminen uusiin ihmisiin ja heidän kanssaan työskentely. Kokeneilta kuvataidealan ammattilaisilta pääsin oppimaan kansainvälisestä työstä ja löysin sitä kautta myös rohkeutta tarttua uusiin haasteisiin. Kansainvälinen työ voi aluksi tuntua haastavalta ja jännittävältä, mutta tässäkin projektissa sain muistutuksen siitä, että lopulta kaikki ovat ihan tavallisia ihmisiä, jotka haluavat toisilleen vain hyvää. Liisa Mustakallio, kulttuurituotannon opiskelija 2020–2024

Jaksaa jaksaa! Palautuminen elokuvatuotannoissa

Pitkiä päiviä, palavia taloja, koronan sänkyyn kaatama työryhmän puolikas, vieras paikkakunta ja takatalvi. Toisella puolella vaakaa yli kymmenen vuotta kestänyt intohimoprojekti, jossa sain kunnian olla omalla panoksellani pienen hetken mukana, ja joka ylsi isompaan menestykseen kuin tuskin kukaan uskalsi tuolloin vielä ääneen toivoa.  Elokuva- ja tv-tuotantojen työntekijöiden jaksaminen on puhuttanut viime vuosina. On selvää miksi. Projektiluonteisessa työssä työntekijä elää jatkuvan muutoksen virrassa, jossa työympäristöt ja -ryhmät vaihtuvat lähes lennosta, tuoden mukanaan aina uudenlaiset toimintatavat ja käytännöt. Jaksotyö, jossa työpäivien pituudet ja työn tekemisen ajankohdat vaihtelevat, rajoittaa vapaa-ajan rutiinien muodostumista. Esimerkiksi viikottaisesta, aina samaan aikaan tapahtuvasta harrastuksesta on turha haaveilla. Aikataulujen, yllättävien tilanteiden ja luovien haasteiden luoviminen vaatii tekijältä stressinsietokykyä ja nopeaa reagointia. Samaan aikaan jatkuvat taide- ja kulttuurialan leikkaukset heikentävät työllisyysnäkymiä ja aiheuttavat ulkopuolista painetta. Työskentelin tuotantoharjoittelijana Lapua 1976 -elokuvassa viisi viikkoa kestäneen kuvausperiodin ajan. Suomen tuhoisimmasta rauhan ajan onnettomuudesta kertovan elokuvan tekemisen kantava voima oli mielestäni sen tekijöiden hellittämätön tarve jakaa tarina tapahtumasta, joka koskettaa alueen ihmisiä yhä syvästi. Projekti oli ensikosketukseni elokuva-alalla työskentelyyn.  Tunsin monta kertaa “hypänneeni suoraan syvään päätyyn” kuvausten edetessä. Monilla mittareilla teimme suurelokuvaa riippumattomien tuotantojen kokoisilla resursseilla.  Kuten taiteenaloilla yleensä, tehdään työtä av-alallakin useimmiten rakkaudesta lajiin. Moni tuskin realistisesti odottaa rikastuvansa elokuvatyössä, vaan motivaatio työskentelyyn löytyy jostain muualta. Asetelman vaarana on jonkinlaiseen noidankehään suistuminen – terveellisten rajojen asettaminen työnteon ja vapaa-ajan välille saattaa olla vaikeaa. Toisaalta unelmienkien työ alkaa tympiä ennen pitkää, ellei siitä ole aikaa palautua kunnolla. Koen kaikki projektiluonteiset tuotannot aina jonkinlaisina “leireinä”, joissa ollaan tiiviisti tekemisissä senhetkisen työryhmän ja tavoitteiden kanssa. Lapua-elokuvan kohdalla tunsin tämän korostetusti. Asuin kuvausten ajan itselleni ennalta tuntemattomalla paikkakunnalla ja vietin aikaa lähinnä muun kuvausryhmän kanssa. Yllättävää kyllä, mutta vaikka työmäärältään mikään muu myöhempi projektini ei ole päässyt lähellekään Lapuaa, oli työhyvinvoinnista huolehtiminen ja palautuminen Lapuan parissa helpompaa kuin vaikkapa pääkaupunkiseudulla tapahtuneet elokuvien kuvaukset.  Lapualla vapaa-aikanani mummopyöräilin asioilla ympäri kylänraittia, opettelin kitaransoittoa ja tutustuin alueen museoihin ja luontokohteisiin. Vastaavat tilanteet Helsingissä menevät useimmiten niin, että tulen kuvauksista ja jaksan ehkä juuri ja juuri raahata itseni liikkumaan tai näkemään kavereita.  Jollain tavalla täysin vieraaseen ympäristöön loikkaaminen teki siis hyvää ja opetti minulle paljon työhyvinvointiin liittyviä taitoja. Opin esimerkiksi ottamaan aikaa itselleni ja kuuntelemaan omia tarpeitani aiempaa herkemmin. Huomasin myös selvän hyödyn aktiivisessa palautumisessa, eli esimerkiksi luontoretkeilyssä tai uuden opettelussa pelkän Netflixin tuijottamisen sijaan (en tosin tahdo demonisoida sitäkään, sillä välillä sitäkin tarvitaan). On upeaa, että työhyvinvointi on otettu tarkasteluun lähemmin myös av-alalla. Uskon esimerkiksi valmistuvien opiskelijoiden kykyyn hahmottaa omaa jaksamistaan ja tehdä terveellisiä valintoja, vaikka alati kasvava kilpailu työllistymisestä ei tätä suoranaisesti tuekaan.  Sinna Sandholm, Kulttuurituottaja 2019