Avainsana: itsensä johtaminen

Viisi vinkkiä parempaan itsensä johtamiseen

Työskentelimme työparina kuluneen talven ja kevään aikana projektissa KulttuurituotannonPROMO. Teimme kulttuurituotannon tutkinto-ohjelmalle somestrategian ja keräsimme samaan lokaatioon kaiken vanhan ja uuden promomateriaalin. Aloitimme myös uuden, entistä selkeämmän, kulttuurituotannosta kiinnostuneille tarkoitetun Instagram-tilin Tuottajaksi. Perehdyimme samalla itsensä johtamiseen, sillä etenkin näin etäilyaikana sitä on vaadittu meiltä jokaiselta aiempaa enemmän.    Tässä parhaat vinkkimme itsensä johtamiseen ja parin kanssa työskentelyyn!   1. Sopikaa aikatauluista yhdessä Aikatauluttaminen on yksi itsensä johtamisen kulmakivistä. Ilman sitä mennään helposti ojasta allikkoon. Luokaa yhteinen suunnitelma siitä, mitä pitää tapahtua ja milloin. Suuren kuvan jälkeen voi siirtyä esimerkiksi viikkotasoiseen suunnitteluun. Me päätimme aina edeltävällä viikolla milloin teemme töitä ja mitä työtehtäviä silloin edistämme. Tässä jaettu kalenteri on ihan ässä! Aina ei tarvitse tehdä yhdessä töitä, mutta on hyvä olla koko ajan tietoinen missä toinen menee. Muistakaa myös aikatauluttaa hyvissä ajoin tärkeät tehtävät niin, ettei suunnitelmien muuttuminen haittaa liiaksi työskentelyä.   2. Asettakaa motivaattoreita Kun työskentelyn päätteeksi asettaa itselleen motivaattoreita, voi työ tuntua mieleisemmältä. Hyviä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi ulkoilulenkki tai sarjan katsominen työpäivän päätteeksi.   3. Pitäkää työasiat työajalla Töiden tuominen vapaa-ajalle voi tapahtua ihan huomaamatta, etenkin jos viettää paljon aikaa työparin kanssa. Pyrkikää siis olemaan tietoisia mistä keskustelette ja lopettakaa, jos huomaatte aiheiden lipuvan liikaa esimerkiksi ensi viikolla olevaan stressaavaan deadlineen.    4. Eliminoikaa häiriötekijät Kun alatte työskentelemään, huolehtikaa siitä, että puhelin on äänettömällä, ette ole nälkäisiä ja työympäristö on siisti! Tehkää tarvittavat asiat, jotta saatte ympärillesi rauhan ja valmiuden töiden tekemiseen.   5. Pitäkää yllä avointa kommunikointia Avoimella kommunikaatiolla voitte varmistaa projektin sujuvuuden. Aina ei voi olla hyvä päivä ja huonotkin on tärkeää jakaa parin kanssa. Kun osaatte ottaa huomioon toisen sen hetkisen jaksamisen, molempien hyvinvointikin pysyy vahvempana. Monesta burn outistakin olisi varmasti selvitty keskustelemalla omasta jaksamisesta ajoissa ja siirtämällä työtaakkaa muille!   Käy kurkkaamassa KulttuurituotannonPROMO:n somekanavat Instagram sekä Youtube!   Tiiuliina / Tuottaja18 Niko / Tuottaja16

Etätöihin sopeutuminen

Viime keväänä minulle tarjoutui mahdollisuus osallistua Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaan hankkeeseen. Tehtävänä oli tehdä kyselytutkimus kulttuurituottajaopiskelijoille. Kyseessä oli jo moneen kertaan opiskelujen aikana vilahtanut Höntsä – Silta eteenpäin! -hanke, joka tukee nuorten osallisuutta tarjoamalla yhdenvertaisempia harrastusmahdollisuuksia. Kyselytutkimuksella haluttiin selvittää, onko kulttuurituottajaopiskelijoilla kiinnostusta ja taitoja työskennellä tulevaisuudessa harrastetoiminnan ohjaajina oppilaitosympäristössä. Tarjolla voisi olla uudenlainen julkisen sektorin tarjoama työnkuva. Tein projektia keväästä loppusyksyyn. Alussa olin yhteydessä oppilaitoksiin hakemalla tutkimusluvat. Siinä sivussa rakentelin jo runkoa kysymyksille. Ohjaajani kanssa pidimme välipalavereita, joissa tsekattiin, että pysytään asian ytimessä ja mitkä ovat projektin seuraavat etapit. Koko aihepiiri oli vielä itselleni tuntematon, eli opettelin sitä samaan aikaan kun tein kyselyä. Se antoi sopivasti haastetta. Vaikka kaikki opiskelu oli jo siirtynyt verkkoon ennen kuin ryhdyin tekemään projektia ja olin tottunut etätyöskentelyyn, itsensä johtaminen korostui kuitenkin enemmän tässä projektissa. Määrittelin itselleni välietappeja niin, että loogisesti eteneminen olisi helpompaa ja näkisin konkreettisesti missä mennään. Projektin eteneminen oli vain itsestäni kiinni, joten koitin keksiä tapoja helpottaa etätyöskentelyä ja tehdä siitä mieluisaa. Parhaiten minulle toimi etukäteen aikataulutetut kahvilahetket, jolloin keskityin pelkkään projektin tekoon. Kaikista kiinnostavinta projektissa oli olla osa ESR-rahoitteista hanketta, soveltaa omaa osaamista, hypätä tuntemattomaan projektiin, ottaa sen kokonaisuus haltuun ja sen pohjalta luoda kysely omille opiskelijatovereille – ja huomata onnistuneensa!   Vinkkejä itsenäisten projektin tekijöille: Tartu rohkeasti uusiin projekteihin, vaikka se ei olisikaan sinun ykköskiinnostuksen kohteesi. Opit paljon uutta! Pidä oppimispäiväkirjaa. Se auttaa raportointia myöhemmin. Taulukoi työtunnit, niin pysyt kärryillä omasta ajankäytöstäsi. Aikatauluta myös vapaapäiviä! Varaa tarpeeksi aikaa taustatyölle. Luetuta teksti tarpeen tullen ulkopuolisella. Omalle tekstille saattaa sokeutua, joten ylimääräisitä silmäpareista on hyötyä.   Terkuin, Emmi / kutu18

Tuottajasta Twitch-striimaajaksi

Toteutin elokuusta 2019 elokuuhun 2020 itsenäisen projektin siitä, olisiko minusta sisällöntuottajaksi Twitchissä. Jos pelimaailma ei ole tuttua, Twitch.tv on noin 10 miljoonan striimaajan livestriimaus-alusta, jota erityisesti pelaajat käyttävät suoratoistaakseen ja katsoakseen haluamiaan pelejä tai muita lähetyksiä. Striimin ohessa on myös chat, jonka kautta striimaaja on vuorovaikutuksessa katsojiin. Olin itse jo parin vuoden aikana viettänyt paljon aikaa muiden striimaajien chateissa. Siitä lähti ajatus oman striimin perustamiseen. Vaikka pelimaailmaa ja sen työllistämismahdollisuuksia ei välttämättä opinnoissa juuri korostettu, itselleni se aukesi suurena mahdollisuutena. Striimaus oli yksi oman urani aloituspiste, missä luoda kontakteja ja tuoda esille omaa osaamista. Striimaaminen ei ole pelkkää pelaamista ja rupattelua, vaan se vaati jonkin verran myös teknistä osaamista toimivan videokuvan lähettämiseen. Tietokone tarvitsee tietyt ominaisuudet, eikä se sinänsä välttämättä ole helpoin harrastus aloittaa. Samalla striimaus voi toimia myös pienenä lisätulona, vaikka Suomessa myös ammatikseen striimaavia löytyy. Itselleni tulot mahdollistivat muun muassa tietokoneen osien päivittämisen parempiin. Twitch perustuu pitkälti katsojien 5€/kk suuruisiin tilauksiin, millä kanavaa tuetaan. Tällä tilauksella katsoja saa käyttöönsä muun muassa mainoksettoman lähetyksen ja striimaajan personoidut emotet eli hymiöt. Näin kulttuurituottajan graafisen suunnittelun taidotkin pääsivät käyttöön. Itselleni striimaaminen toimi hyvänä sisällöntuotannon ja itsensä johtamisen -oppikurssina. Katsojia ei voinut pitää itsestään selvänä, joten pyrin luomaan kanavalleni vaihtelevaa sisältöä, vaikka se peleihin perustuikin. Striimaaminen ei myöskään nojaa mihinkään työaikoihin, vaan sitä teki silloin kun halusi, niin paljon kuin halusi. Mitä enemmän striimasi, sitä enemmän kanava oli esillä ja sille löytyi uusia katsojia. Aikataulutus auttoi rajan vetämisessä työn ja vapaa-ajan välille. Vaikka korona-aika ei striimaamiseen vaikuttanut sen ollessa siisti sisätyö, näkyi se heti keväällä 2020 katsojalukujen nousuna. Striimaaminen tuli elämääni jäädäkseen. Se on harrastus ja lisätienesti, paikka jonka kautta olen haastanut itseäni, tutustunut uusiin ihmisiin ja saanut oikeita ystäviä. Toivon, että tulevaisuudessa kulttuurituottajia löytyy paljon pelimaailmasta. - Anniina, kutu15  

Opettajana korona

11.2.2021
Katariina

Suurin osa suomalaisista siirtyi etätyöskentelyyn maaliskuussa 2020. Se loi täysin uudet raamit ja haasteet yrityksille työskennellä. Ensimmäisten viikkojen kokoukset olivat täynnä ”Kuuluuko mun ääni nyt”, ”Näättekö te tämän”, ”Miten mä jaan mun näytön” –kaltaista sekasortoa. Usealla hermot olivat kireänä, mutta tiesimme kaikkien olevan samassa tilanteessa. Kuluneen vuoden aikana olen huomannut sen, miten suuri vaikutus ympäristöllä on työntekooni. Olen aina ollut rutinoitunut toimistolla kävijä. Minulle työnteko oli ennen pandemiaa aika lailla paikkasidonnaista: menen aamulla töihin, teen työt ja toimiston oven sulkeuduttua alkaa vapaa-aika. Yksi suurista haasteista itselleni etätyöskentelyssä on itsensä johtaminen. Miten aikatauluttaa työpäivä, olla tehokas ja olla välittämättä ärsykkeistä. Kotona neljän seinän sisällä oleilu, työn tekeminen sängystä ja vapaa-ajan rajoitukset ajoivat rakentamaan arjen uudelleen, priorisoimaan asioita sekä suorastaan pakottivat olemaan parempi itsensä johtamisessa. Alkuun etänä työskennellessä koin, etten ollut yhtä tehokas kuin toimistolla enkä oikein saanut mitään aikaiseksi. Tämän vuoksi aloin reflektoida omia itsensä johtamisen taitoja. Suurena parannusaskeleena koin itselleni tavoitteiden asettamisen. Silloin tiesin selkeämmin, mitä kohden työskentelin. Konkreettiset tavoitteet auttoivat minua keskittämään huomion olennaiseen, vaikka työympäristö olikin erilainen. Usein myös tavoitteiden toteutuessa motivaatio ja päättäväisyys kasvavat. Päivätasolla tämä tarkoitti sitä, että kirjoitin konkreettisesti sen päivän aikana tehtävät ja saavutettavat asiat ylös ja yliviivasin niitä sitä mukaan, kun sain tehtävät suoritettua. Tämän avulla näki sen, että oli oikeasti saavuttanut työpäivän aikana jotain. Pääsin myös eroon itseni soimaamisesta sen suhteen, etten ollut muka saanut aikaiseksi yhtään mitään.   Viimeisen vuoden aikana oppimani tärkeimmät vinkit itsensä johtamiseen etätyöskentelyssä: Aseta tavoitteita Tämä pätee niin työelämään kuin arkeenkin. Mieti, mitä sinä todella haluat? Aseta tavoitteet ja mene päättäväisesti niitä kohti. Aseta itsellesi tavoitteita niin tiedät selkeämmin, mitä kohden työskentelet ja elät.  Konkreettiset tavoitteet auttavat myös keskittämään huomion olennaiseen, vaikka työympäristö olisikin erilainen. Usein myös tavoitteiden toteutuessa motivaatio ja päättäväisyys kasvavat. Tavoitteet voivat olla niin pitkä- kuin lyhytaikaisiakin. Pitkän tähtäimen tavoitteet on tärkeää pilkkoa välitavoitteisiin, jottei haukkaa liian suurta palaa kerrallaan. Ole armollinen Ole itsellesi armollinen. Vaikka elämme suorittamisen aikakautta ja ympärillämme on pilvin pimein tehokkaita multitaskaajia, jotka juovat viherpirtelöitä ja juoksevat puolimaratoneja, tärkeää on olla joustava ja keskittyä itseensä. Vaikka joku tekisikin enemmän ja paremmin, keskity omaan elämääsi ja suorittamiseen. Tee arjestasi merkityksellistä ja etene omaa tahtia tavoitteitasi kohti. Älä vertaa itseäsi muihin. Tiedosta onnistumisesi Tavoitteiden saavuttaminen antaa mielihyvää ja motivaatiota saavuttaa yhä enemmän. On ihan ok sanoa joskus itselleen yksin (tai miksei muidenkin kuullen) "Hyvä minä". Voit myös asettaa itsellesi välitavoitteita ja saavuttaessasi ne, palkitse itsesi. Voimaa kaikkien korona-arkeen ja uuteen normaaliin toivottaen, Katariina / Kutu17

Itsensä johtaminen – matka täydestä kalenterista tyhjiin sivuihin

23.11.2020
Saana

Mitä on itsensä johtaminen? Aikatauluttamista, stressitöntä arkea, työn ja vapaa-ajan välistä tasapainoa? Näiden kysymysten äärellä pyörin aloittaessani kolmatta ja viimeistä itsenäistä projektiani, syventymisalueena itsensä johtaminen. Tein projektin hyvin itseohjautuvasti työharjoitteluni ohella. Aloitin tammikuussa 2020 tuotantoassistenttina Cirko – Uuden sirkuksen keskuksella. Harjoittelun oli tarkoitus loppua kesäkuussa 2020, mutta eräänä (varmasti kaikkien mieleen painuneena) maaliskuisena perjantaina kaikki muuttui. Minä, niin kuin varmasti moni muukin, jouduin tilanteeseen, jossa työt loppuivat seinään koronapandemiasta aiheutuneen tapahtuma-alan pysähtymisen myötä. Olin päässyt projektissani jo pitkälle opiskelemalla teoriaa ja kirjoittamalla päiväkirjaa mm. aamusivut-metodilla. Tämän takia en halunnut pistää pillejä pussiin, vaan jatkoin projektiani – tosin näkökulma muuttui hieman. Kiireinen harjoittelu muuttui yhtäkkiä kotona oleiluun ja arjen uudelleen rakentamiseen. Koen, että projekti sattui mitä parhaimpaan ajankohtaan, sillä jos jostain niin itsensä johtamisen taidoista on apua tällaisessa kriisitilanteessa. Alun järkytyksen laannuttua aloin täyttämään päiviäni verkkokursseilla ja kotona opiskelulla. Opin projektin aikana sen, että itsensä johtaminen ei todella ole pelkkää aikatauluttamista ja stressitöntä arkea. Se on valtava paketti erilaisia teorioita, toimintamalleja ja noh, myös sitä tasapainoisen elämän löytämistä. Eniten oppia toi ehdottomasti päiväkirjan kirjoittaminen ja se, että onnistuin löytämään omille pohdinnoilleni taustoja ja selityksiä lähdekirjallisuuden avulla. Nyt voisinkin suositella kaikille, siis ihan kaikille, aamusivujen kirjoittamista. Jos konsepti ei ole sinulle vielä tuttu, niin lukaise tämä pieni ohjenuora, jonka jaan nyt projektini kohokohtana. Aamusivut Aamusivut, The morning pages, on Julia Cameronin kirjasta The Artist’s Way lähtöisin oleva harjoite, jonka tarkoituksena on avartaa omia näkemyksiä, kirjata ylös päässä pyörivät sekalaiset ajatukset ja löytää luovuutta. Tehtävä on yksinkertainen: Kirjoita joka aamu kolme sivua tekstiä. Sisällöllä ei ole sinänsä mitään merkitystä, ajankohdalla taas on. Aamuisin mieli on tyhjempi arjen tuomista ajatuksista ja näin ollen se on oivallinen hetki dumpata ajatukset paperille. Kirjoita käsin paperille ja riittävän suurille sivuille (tarralappu on liian pieni, A4 taas vallan hyvä). Älä palaa lukemaan sivuja – ainakaan ihan heti seuraavana päivänä. (Itse tein tässä pienen poikkeuksen, sillä tarvitsin sivuilta löytyvää dataa projektissa etenemiseen.) So simple. Heti herättyäsi, kolme sivua, käsin paperille. Vahva suositus! - Saana , Kutu17

Aloittamisen vaikeus ja itsensä johtaminen

placeholder-image

Aloittamisen vaikeuteen törmää usein, oli sitten kyse isosta tai pienestä tehtävästä. Tekosyitä on helppo keksiä, vaikka tietäisi etteivät ne ole oikeita syitä lykätä tehtäviä. Erityisesti etätyön ollessa uusi normi, halusin selvittää, miten voisin paremmin johtaa itseäni. Luin Satu Pihlajan teoksen Aikaansaamiseen taika, joka inspiroi minua kovasti.   Satu Pihlajan vinkkejä työn aloittamiseen ja rytmittämiseen:   1) Aloita pienestä asiasta. Esimerkiksi esseetä kirjoittaessa voi aloittaa kirjoittamalla tiedoston otsikon, kirjoittaa alustavaa runkoa tai lainata kirjastosta tarvittavia kirjoja. Näinkin ns. mitättömien asioiden tekeminen saa aikaan aikaansaamisen tunteen ja lisää energiatasoja.   2) Työskentele ainoastaan 15 minuuttia, esimerkiksi 15 minuuttia päivässä. On helpompi aloittaa tehtävä tietäen, että sitä tarvitsee tehdä ainoastaan vartin ajan, jolloin saa itsensä niin sanotusti huijattua työskentelyyn.   3) Vaikuta omaan tunnetilaasi. Ideana on muistella jotain aiempaa onnistumista: mitä muistoja se tuo ja miltä se tuntui kehossa? Onnistumista ennakoiva olotila helpottaa työskentelyn aloittamista, kun taas epäonnistumisten miettiminen ei motivoi työhön.   4) Työn rytmittäminen. Kokeile Pomodoro-menetelmää, jossa tekeminen pilkotaan 25 minuutin jaksoihin, joiden välissä on 5 minuutin tauot. Neljän työjakson jälkeen pidetään pidempi tauko, 15-30 minuuttia, jonka jälkeen jatketaan taas uudella työjaksolla.   5) Pidä kiinni rutiineista. Vaihda aamuisin päivävaatteet päälle, käy aamukävelyllä ikään kuin suorittaisit työmatkan ja palaa kotiin työskentelemään tai vaihtoehtoisesti mene kirjastoon tai kahvilaan. Työskentelyä voi helpottaa hakeutuminen ympäristöön, jossa on muitakin työskenteleviä ihmisiä.   6) Muista tauot. Tauon aikana tulisi syödä, juoda ja irrottaa ajatukset työstä, jolloin mieli pääsee lepäämään ja kehon ravitsemustila pysyy hyvänä.   Aloittamista ja rytmittämistä helpottavia keinoja on monia, tärkeää onkin löytää itselleen sopivia tapoja. Jos haluat oivaltaa lisää itsestäsi ja oppia uusi tapoja johtaa itseäsi, suosittelen Satu Pihlajan Aikaansaamisen taika: näin johdat itseäsi kirjaa erittäin lämpimästi.   Tsemppiä kaikille etätyöskentelyyn ja -opiskeluun!   Maija Luoma, kutu16

Tavoitteena hyvät (hää)bileet!

29.5.2020
Karoliina Astikainen

En olisi opintojen alussa uskonut päätyväni suunnittelemaan häitä vuodelle 2021 - ja vielä osana opintojani. Alkuvuonna minulle napsahti kaason pesti, jolloin ensimmäinen ajatukseni oli: ‘’apua!’’ ja toisena ‘’viimeinen tarvittava kouluprojekti on löytynyt!’’. Hääsuunnittelu oli aihealueena minulle täysin tuntematon. Projektin myötä huomasin sen sisältävän paljon samoja elementtejä kuin mikä tahansa tuotanto, joten pääsin soveltamaan oppimaani ja syventämään osaamistani. Matkan varrella fiilistelin projektin ainutlaatuista luonnetta verrattuna yritysmaailman tapahtumiin ja tapahtumamarkkinointiin, jotka olivat minulle entuudestaan tutumpia ympäristöjä. Tutustuin hääbisnekseen lukemalla, surffaamalla, kuuntelemalla ja keskustelemalla. Haastattelin luokkakavereitani Taru Kaartista ja Emilia Joensuuta eli häästailausta toteuttavan HeyLookin omistajia, liittyen hääkenttään ja sen viimeisimpiin trendeihin. Syvensin myös tietotaitojani itsensä johtamisen parissa niin teoriassa kuin käytännössäkin. Olin vastuussa hääparin vision selkeyttämisestä toiveiden osalta, budjetoinnista, selvitysten toteuttamisesta ja projektin etenemisen koordinoinnissa. Läpi prosessin pohdin juhlien visuaalista puolta ja pidin parille tärkeän ympäristövastuullisuuden näkökulman mukana päätöksissä. Asetin projektin tavoitteeksi toteuttaa valinnat budjetillisesti isoimpien osa-alueiden eli paikan, cateringin, valokuvaajan ja esiintyjän osalta. Koska parilla ei ollut alkuun vahvaa tarvetta järjestää juhlia tiettynä vuodenaikana, lähdimme projektiin ’’paikka edellä’’. Paikaksi valittiin ihastuksen fiiliksiä herättänyt Soutupaviljonki Töölöstä. Vastuullisuuden kannalta paikka on näppärästi hyvien julkisten kulkuyhteyksien päässä, eikä kaunis tila vaadi paljon lisäpanostusta somisteisiin. Pian tilan varaamisen jälkeen puhkesi maailmanlaajuinen poikkeustilanne, joka sekoitti myös monen hääparin suunnitelmia. Useiden juhlien peruuntuessa ja siirtyessä ensi vuodelle ovat monen paikan ja palveluntarjoajan kalenterit entistä varatummat. Olen iloinen, että projektin ansioista tärkeät päätökset saatiin näiden häiden osalta tehtyä ennen tilanteen eskaloitumista. Opin projektin aikana teorian kautta näkemään itsensä johtamisen kokonaisvaltaisemmin. Vaikka konsepti on paljon muutakin kuin työskentelytekniikoita ja self-help vinkkejä nautin niiden kokeilemisesta. Löysin itselleni toimivan keinon saada projekti etenemään, kun tekemisen aloittaminen tuntuu vaikealta: mietin mikä on kaikkein pienin asia mitä voin projektin eteen tehdä ja aloitan siitä. Tämän tekniikan avulla ei tarvitse odotella maagisesti ilmestyvää motivaatiota ja aloittaminen sujuu leikiten. Vaikka projekti on nyt ’’valmis’’ saan onnekseni jatkaa juhlajärjestelyitä kaason roolissa. En malta odottaa ensi vuoden elokuista kesälauantaita. Silloin pääsen näkemään kaikki projektin palaset yhdessä ja nauttimaan tärkeiden ihmisten ainutlaatuisista bileistä, joita olen saanut olla mukana tuottamassa!

Kysytään tuotantopäälliköltä

Miten toimitaan, kun hiekkamyrskyn jälkeen alkaa loppumaton sadekuurojen on-off -mittelö ja rajallinen kuvausaika lyhenee entisestään? Entä kun kuvausryhmän auto jää kiinni mutaan väärällä puolen trooppista saarta ja kameran pitäisi jo käydä? Entä kun kalustorahti on jäämässä jumiin jonnekin päin Tanskaa, kun sen pitäisi olla jo rakennettavana toisella puolella maailmaa? Kysytään tuotantopäälliköltä. Toteutin viimeisen opiskeluprojektini tv-sarjan tuotannossa, jonka noin kuukauden mittainen kuvausjakso sijoittui ulkomaille. Toimin tuotantopäällikkönä, eli vastuullani oli lähes kaikki tuotannon käytännön järjestelyistä aina kuvaus- ja työlupien järjestämisestä kuvausaikataulujen tekemiseen, tiimin informointiin ja työvuorosuunnitteluun. Olen viettänyt viimeiset neljä vuotta tiiviisti työelämässä. Palattuani pohtimaan projektiraportin muodossa omaa tekemistäni, löysin itseni monen oivalluksen ääreltä. Tv-tuotannossa usein muuttujia on vakiotekijöitä enemmän. Tämä pätee etenkin reality-tuotantoihin, jossa hyvin pieni osa sisällöstä pystytään etukäteen käsikirjoittamaan Tilanteita seurataan reaaliaikaisten tapahtumien mukaan. Sisäisen viestinnän työryhmän välillä on oltava huippuunsa viritetty. Yksikin epätietoinen lenkki ketjussa voi vaikeuttaa kaikkien työntekoa. Yksi ihminen tai koko työryhmä voi ymmärtää väärin epäselvästi kerrotun viestin. Koko tiimin informoiminen jatkuvasti muuttuvissa tilanteissa on tärkeää niin tiedonkulun kuin tiimin viihtyvyyden kannalta. Projektin jälkireflektoinnissa perehdyin myös itseni johtamiseen. Intensiivisellä kuvausjaksolla – varsinkaan tuotantopäällikön roolissa – se ei ole aina yksinkertaista. Kuvauspäivät ovat pitkiä ja mitä tahansa voi tapahtua koska tahansa. Tuotantotiimiä oli paikalla noin 30 henkeä, jonka lisäksi kahdeksasta neljääntoista esiintyjää. Vaikka tuottaja aina lopulta on päävastuussa kaikista ja kaikesta, käytännön tason vastuu tiimin tekemisestä ja viestinnästä oli minun harteillani. Sanotaan, että tv-alan tekijöiden on oltava vähän kaheleita pärjätäkseen. Pitänee paikkansa. Silti olisi tärkeää pitää kaiken sekoilun keskellä huolta myös omasta hyvinvoinnistaan. Vaikka tuntikirjanpidon numerot paukkuivat tähtitieteellisissä lukemissa, tunsin ylpeyttä siitä, että pystyin pitämään langat käsissä kaiken hektisyyden keskellä. (Muutaman kerran piti pikameditoida siivouskomerossa, jotta pysyi järjissään.) Tuotanto oli varmasti urani yksi intensiivisimmistä, eikä varmasti viimeinen laatuaan. Projekti oli kaikkineen todella opettava ja osoitus siitä, että tilanteessa kuin tilanteessa hyvä työkalu selviytymiseen on muistaa, ettei ole kirurgi. Virheet eivät ole hengenvaarallisia: niistä voi ottaa oppia. Ja kun muistaa hengittää (vaikka välillä siellä siivouskomerossa), niin pärjää hyvin.