Avainsana: itsenäinen projekti
Jalkapalloa hyvän asian puolesta
Harrastukset ovat erittäin tärkeässä osassa lasten ja nuorten henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Se tuottaa Suomessa iloa vuosittain yli 100 000 pelaajalle ja muille lajin intohimoisille seuraajille. Minullekin tärkeä harrastus on jalkapallo, siksi itsenäisen projektini aiheeksi valikoitui sopivasti jalkapallo ja sen harrastamismahdollisuuksien edistäminen hyväntekeväisyysottelun muodossa. Toimin vuoden 2022 Stadi Cupissa koordinaattorina hyväntekeväisyysottelussa, jonka järjestimme tapahtuman avajaisten yhteydessä, yhdessä Hope Ry:n ja Punainen Kortti Rasismille -hankkeen kanssa. Kaikki varat ohjattiin lasten ja nuorten harrastamisen tukemiseen Suomessa. Päädyin mukaan projektiin, koska olin ollut myös aikaisempina vuosina mukana luomassa hyväntekeväisyysottelun konseptia Stadi Cupille. Stadi Cup ry:n perimmäinen tavoite jo vuodesta 1985 lähtien on ollut vahvistaa tyttöjen jalkapallokulttuuria Suomessa ja tarjota tytöille parhaat mahdolliset järjestelyt, upeita elämyksiä sekä erityistä näkyvyyttä neljän unohtumattoman päivän aikana. Tasa-arvo urheilussa on mielestäni tärkeä asia, joten työskentely Stadi Cup Ry:n kanssa oli hieno kokemus. Hyväntekeväisyystapahtuman koordinaattorina tehtäväni oli vastata ottelun kokonaiskuvasta sekä luoda Stadi Cupin järjestelytoimikunnan nähtäväksi opas hyväntekeväisyysottelun järjestämistä̈ varten. Tavoitteena oli, että ottelusta muodostuu toimiva konsepti, jonka perinnettä voidaan jatkaa Stadi Cupissa myös tulevaisuudessa. Työskentely yhdistyksessä̈, jolla ei ole suurta budjettia tapahtuman ja hyväntekeväisyysottelun järjestämiseen ei ole aina helppoa. Koska Stadi Cup on turnaus, jolla on pitkä̈ historia ja hyvä̈ maine, oli sille työskentely ja sen edustaminen mukavaa ja suuri kunnia. Etenkin otteluun osallistuneilta julkisuuden henkilöiltä̈, sekä̈ heidän vastustajanaan toimineelta juniorijoukkueelta tuli positiivista palautetta onnistuneesta ottelutapahtumasta ja sen tärkeästä̈ missiosta. Valitsin projektin syventymisalueeksi itsensä johtamisen ja projektin aikana opin paljon omasta tuottajaidentiteetistäni sekä̈ omista vahvuuksista ja heikkouksistani. Päällimmäisiä tavoitteita oli kehittää̈ aikataulujen laadintaa ja niissä̈ pysymistä̈ sekä̈ hyvän sisäisen viestinnän hallintaa. Projektin aikana sain kehitysideoita näiden asioiden parantamiseen ja opin esimerkiksi paljon siitä, miten voin itse vaikuttaa projektin kuormittavuuteen laatimalla itselleni selkeät työajat. Uskon, että̈ valitulla projektilla oli merkitystä̈ ammatti- identiteettini rakentumisen kannalta, koska vastaavat projektit urheilun sekä hyväntekeväisyyden parissa vaikuttavat tulevaisuuden kannalta hyvin mielenkiintoisilta
Omaehtoisen pienfestivaalin järjestäminen
Desert Hel 2022 festivaali oli Helsingin On The Rocks ravintolassa järjestetty stoner rock ja doom metal musiikkityyleihin keskittyvä kaksi päiväinen tapahtuma 22-23.4.2022. Alun perin idea tapahtumaan syntyi jo vuonna 2019 ja ensimmäinen festivaali oli määrä pitää vuonna 2020. Korona pandemian aiheuttamat kokoontumisrajoitukset kuitenkin myöhästyttivät tapahtuman järjestämistä loppujen lopuksi kaksi vuotta. Lähtökohta oli alkaa itse tuottamaan tämänkaltaista tapahtumaa, kun kukaan muu ei sellaista ollut vielä tehnyt. Inspiraatiota sekä toimintamalli esimerkkiä haettiin monikansallisesta Desertfest tapahtumasta, joka järjestää saman musiikkityylin tapahtumia Berlinissä, Lontoossa, Antwerpenissä sekä New Yorkissa. Tunnistimme tarpeen vahvistaa musiikkityylin soittajien sekä kuuntelijoiden yhteisöllisyyttä, sillä Suomessa ei ollut ennen tätä tehty juuri näihin genreihin painottuvaa monipäiväistä tapahtumaa. Stoner rock ja doom metal musiikkigenret ovat Suomessa suosittuja alakulttuurinmuotoja, ja festivaalin tavoitteena oli ja on nostaa näiden tyylien näkyvyyttä kotimaassa. Vuoden 2022 tapahtumassa nähtiin kaksi ulkomaalaista pääesiintyjää ja muuten loput seitsemän yhtyettä olivat kotoisin ympäri Suomea. Ajatuksena oli nimenomaan yrittää houkutella ulkomaisilla nimekkäämmillä pääesiintyjillä yleisö tutustumaan myös pienemmän luokan suomalaisiin genren edustajiin. Tapahtumaa varten perustin kahden ystäväni kanssa osakeyhtiön, jonka kautta tuotimme tapahtumaa yhdessä On the Rocks ravintolan kanssa. Aloituspääoma yhtiölle tuli meiltä kolmelta omistajalta. Omiin työtehtäviini festivaalin järjestämisessä kuului taiteellinen ja tekninen tuottaminen sekä markkinointimateriaalien (kuvat ja videot) tekeminen. Festivaalin aikana toimin lavamanagerina ja pidin huolta, että bändit ovat tyytyväisiä lavaan sekä kaikki vaihdot ja soitot tapahtuvat aikataulussa. Tapahtuma oli muutaman vuoden vaikeuksien ja peruutumisten jälkeen hieman yllättäenkin onnistunut niin taloudellisella kuin muilla mittareilla. Myimme 425 lippua ennakkoon sekä tapahtumapäivinä ovelta vielä 64 lippua, eli yhteensä koko viikonloppuna tapahtumassa kävi 489 maksanutta asiakasta. Tulot tapahtumassa ylittivät menot, joten tapahtuma oli siltä osin todella onnistunut. Toki tapahtumaan olisi mahtunut vielä lisää kävijöitä ja lisätulot seuraavan vuoden tapahtumaan varten olisi ollut paikallaan mutta kaiken kaikkiaan sanoisin, että onnistuimme tavoitteissa erinomaisesti. Tämän blogitekstin kirjoittaminen on ollut juuri nyt ajankohtaista, sillä vuoden 2023 Desert Hel festivaali järjestetään tällä viikolla.
Joskus voi tehdä oikeita asioita, mutta väärään aikaan
Moni haluaa sisällöntuottajaksi, vaikuttajaksi tai ylipäänsä näkyväksi. Alustoja on reilusti ja uusia tekijöitä sataa taivaalta. Haaveena on kenties kaupalliset yhteistyöt ja fanipostien lukeminen, eikä siinä ole mitään väärää. Mielestäni nykypäivänä osaamisen, nimen ja näkemysten myyminen on osa normaalia työelämää, etenkin kulttuurialalla. Itse esitän tässä blogitekstissä oman kokemukseni siitä, että hyviä tuloksia saa helpommin, kun ei juokse niiden perässä. Etenkään aloittelevan tubettajan, podcastaajan tai Instagram-vaikuttajan ei pidä mainostaa itseään kuin alan kokenut tekijä. Ensin täytyy tuottaa sisältöä ja tavoittaa yleisönsä omalla jutullaan. Kun usko omaan juttuun löytyy ja sen tekemisestä nauttii aidosti, on mielestäni kaikki edellytykset menestyä. Tietenkin tuurilla on aina oma osuutensa, mutta mielestäni tuurinkin voi osittain ansaita. Entä sitten, kun yleisö on löytynyt ja tuurikin on ansaittu? Voiko hyvä tuloskäyrä pysähtyä paikoilleen tai laskeutua kohti lattiaa? Opinnollistin uuden harrastukseni samalla, kun perustimme neljän kaveruksen kesken YouTube-kanavan. Kanavan pääasiallinen sisältö oli sketsit ja lyhytelokuvat. Olin itse mukana tässä porukassa, ja halusin toteuttaa sisältöstrategian kanavallemme, jonka avulla jo ennestään erittäin hyviä katsojalukuja ja tilaajamääriä pystyttäisiin kasvattamaan. Meillä kaikilla oli mediaopistosta vuoden koulutustausta ja kehitimme kanavan saadaksemme yhteistä tekemistä. Ainoa tavoitteemme oli hauskanpito ja jonkin aivan tuntemattoman asian kokeileminen. Innostus kasvoi ja sisältömme alkoi kiinnostamaan katsojia melko nopeasti. Ensimmäisen hittivideomme oli sellainen, jota jatkettiin sarjana neljän uuden jakson verran. Sarja on kerännyt 1,2 miljoonaa impressioita YouTubessa. Ensimmäinen TikTok-alustalle ladattu pätkä keräsi miltei 600 000 näyttökertaa, ja YouTuben katsotuimmalla videolla näyttökertoja on 97 000. Seuravana vuonna videoita oli tehty noin 40. YouTuben tilaajamäärä kävi parhaimmillaan lähes 10 000:ssa ja TikTokissa seuraajia oli parhaimmillaan lähes 50 000. Projektin oli määrä kestää aluksi vain kaksi kuukautta, mutta suunnitelmani toteuttamiseen vaadittuja toimenpiteitä ei kyetty tekemään. Asettamiimme toimenpiteisiin kuului muun muassa viikonloppuisin käsikirjoittamista, alkuviikon postausvastuu kaikilla alustoilla, kuvauspäivien lokaatioiden valinta ja mahdolliset lupa-asiat sekä yleinen sitoutuminen. Kanavan toimintaa hiersi jäsenten yhtäaikainen aikataulujen kiristyminen ja harrastustoiminnan ulkopuolisen elämän muutokset. Projektia jatkettiin aina helmikuuhun saakka, mutta harkinnan jälkeen kanavan toiminta päätettiin lopettaa. Joskus elämässä voi tehdä oikeita asioita, mutta väärään aikaan. Projektini olisi voinut olla loistava vielä vuotta aikaisemmin. Kuitenkin tässä tapauksessa tehtiin hyvää vääränä hetkenä. Toteutuneita toimenpiteitä olivat muun muassa sisältöstrategian luonnokset, benchmarkkauksen ja muun teorian avulla saadut tiedot algoritmista ja toimivista julkaisusuunnitelmista. Suunnitelmasta ja sen noudattamisesta kuitenkin lopulta luovuttiin, sillä jokaisen omien kiireiden vuoksi aikataulut eivät pitäneet eikä projektityön toteuttamiselle enää löytynyt tarpeeksi aikaa. Yhteisen harrastuksen päättymisestä huolimatta sain projektista paljon ammatillista hyötyä. Kuinka ollakaan, työskentelen nykyisin YouTuben parissa e-urheiluammattilaisen kanavalla. Nykyinen roolini YouTuben parissa on muuttunut ”sekatuottajasta” editoriksi, mutta YouTube alustana on sitäkin tutumpi. Pystyn teknisen osaamiseni lisäksi myös keskustelemaan asiakkaani kanssa sisällöllisistä valinnoista. Pyrin jatkamaan myös samoissa hommissa tästä eteenpäin ja tietyllä tapaa projektin jälkeen löysin oman juttuni, vaikkei se ollutkaan sitä, mitä alun perin kuvittelin.
Klassisen konserttituotannon pyörteissä
Toimin tuotantoharjoittelijana PianoEspoo festivaaleilla loka-marraskuussa 2021. PianoEspoo festivaali on joka toinen vuosi järjestettävä Suomen ensimmäinen pianomusiikkiin keskittyvä festivaali, jonka järjestää Espoon musiikkifestivaalit yhdistys ry. Vuoro vuosin PianoEspoo-festivaalin kanssa järjestetään yhdistyksen toinen päätapahtuma, VocalEspoo-festivaali. Festivaalia on järjestetty Espoon kulttuurikeskuksella vuodesta 1991 alkaen, mutta vuonna 2007 vastuu festivaalin järjestämisestä siirtyi kulttuurikeskukselta yhdistykselle. Festivaalilla on vuosien aikana ollut useita taiteellisia johtajia, mutta tällä hetkellä taiteellisena johtajana toimii pianisti Emil Holmström. Omana vastuualueenani oli olla mukana tuottamassa Nuorten Pianoakatemian konserttia Oopperalle sekä festivaaliviikolla nuorten lounaskonsertteja Espoon kulttuurikeskuksen Tapiolasalin lämpiöön. Teemana konserteissa oli Itämeren maiden säveltäjät ja heidän teoksensa. Työhöni kuului paljon konserttien koordinointia ja organisointia. Päivät kuluivat sähköpostin ja puhelimen ääressä. Tämä oli itselle ensimmäinen kerta, kun olin tekemisissä klassisen musiikin konsertin tuotannon kanssa mutta koen, että kulttuurituotannon koulutus antaa hyvän pohjan tämän kaltaiselle työskentelylle. Kun kyseessä on näinkin spesifi aihe kuin klassisen musiikin konsertit on tuotannossa ehdottomasti hyötyä siitä, jos tuntee klassista musiikkia, sen säveltäjiä ja teoksia ennakkoon. Itsellä oli musiikkitaustaa, mutta enemmän rytmimusiikin puolelta. Se auttoi jonkin verran, mutta paljon sain harjoitteluni aikana opetella eri säveltäjien ja heidän teoksiensa nimiä. Toimin myös festivaaliviikon aikana jonkin verran juontohommissa. Silloin oli tärkeää, että säveltäjien nimet menivät kutakuinkin oikein. Aina ennen juontoja sain onneksi apua nimien lausuntaan minua kokeneemmilta. Uskon siihen, että aina voi oppia, ja niin minäkin opin! Ainakin jotain. Joten, jos klassinen musiikki ja niiden konserttien tuottaminen kiinnostaa niin suosittelen kyllä ehdottomasti kokeilemaan myös vähän eri genren tuotantoa, kuin mitä meillä ehkä yleensä lähdetään tuottamaan. Pääset varmasti kokemaan, näkemään ja oppimaan uutta. Ja saatat löytää itseäsi kiinnostavia uusia uramahdollisuuksia. PianoEspoo tarjoaa aina myös paljon ilmaisia konsertteja ja ne ovat saavutettavissa hyvin julkisilla kulkuvälineillä. Esimerkiksi kaikki konsertit mitä itse tuotin tuolloin 2021 olivat ilmaisia. Joten suosittelen menemään kokeilemaan jotain itsellekin uutta, niin saatat yllättyä. Seuraava PianoEspoo järjestetään 16.-30.9.2023.
RatikkAppr6 on täällä taas!
RatikkAppr6 on Metropolian kulttuurialan opiskelijayhdistys Demoni ry:n järjestämä vuotuinen tapahtuma, appro, jossa opiskelijat kiertävät pub crawl -tyylisesti ennalta määriteltyjä baareja, ostaen sieltä valitsemansa juoman itselleen. Juomasta saa leiman appropassiin ja kun opiskelija on kerännyt itselleen tarpeeksi leimoja, saa hän vaihdettua passinsa tapahtuman haalarimerkkiin. RatikkAppr6 on avoin kaikille opiskelijoille ja opiskelijamielisille. Se järjestettiin kahden vuoden tauon jälkeen huhtikuussa osana METKAn (kahden) Wiikon Wappua, kuitenkin täysin omana tapahtumanaan. Demoni ry:n tarkoitus on opiskelijoiden edunvalvonnan ohella tarjota opiskelijoille unohtumattomia elämyksiä. Opiskelijapiireissä tapahtumat keskittyvät valitettavan usein alkoholin ympärille, mutta onneksi kulttuuri on muuttumassa. RatikkAppr6n pystyi suorittamaan täysin alkoholittomasti ja kannustimme baareja tarjoamaan myös alkoholittomia juomia. Koronakurimuksen jälkimainingeissa huomasi, että opiskelijat olivat todella kaivanneet tapahtumia. Myimme kaikki liput alle parissa viikossa. Tapahtuman projektipäällikkönä oli ihana huomata, kuinka paljon intoa myös työryhmällä oli pitkästä aikaa tapahtuman järjestämiseen. Saimme avuksemme myös Demonin ulkopuolista väkeä appropassien ja haalarimerkkien jakoon. Projektipäällikön paras palkinto on stressitön tapahtuma, jonka mahdollistaa oma-aloitteinen ja motivoitunut työryhmä, johon voi luottaa. Tapahtumatuottajan mottonani onkin eräältä työharjoittelupaikkani promoottorilta varastettu lause: ”Ongelmat ratkotaan reaaliajassa”.
Tarinat kulttuurituottajan taikavoimana
"Olipa kerran… Sen pituinen se." Näiden sanojen väliin mahtuu kaikkea sankaruudesta suruun ja menetykseen, kauniista rakkaudesta sielua riipivään tuskaan. Asioita, jotka tuntuvat joltain. Asioita, jotka jäävät mieleen. Mitä jos voisit valjastaa tämän voiman omaan työhösi? Oli kyse sitten pöytäroolipeliharrastuksestani tai elokuviin, sarjoihin ja kirjoihin uppoutumisesta, tarinoiden luominen ja niistä nauttiminen on olennainen osa elämääni. Vuosina 2019–2020 pääsin lähestymään aihetta kulttuurituotannon näkökulmasta, kun tein Suomen perinteistä inspiroituneelle musiikkiyhtyeelle markkinointisuunnitelman. Keskeinen osa suunnitelmaa oli niin sanottu tarinaidentiteetin käsikirja, juonellisempi versio perinteisestä brändikäsikirjasta, jonka laadin Anne Kalliomäen tarinalähtöisen palvelumuotoilun periaatteiden mukaan. Kuten hän määrittelee Tarinallistaminen – Palvelukokemuksen punainen lanka -teoksessaan (2014, Talentum), kyse on yrityksen toiminnan tarinalähtöisestä suunnittelusta, jossa palveluille käsikirjoitetaan juoni, joka sitoo kaiken yhteen. Ja näin todella tapahtui: tilaaja piti työtäni antoisana, minä pääsin leikkimään luovuudella työelämän kontekstissa. Klassinen win-win-tilanne, joka määritteli uudelleen, mitä haluan kulttuurituottajana tehdä. Sinäkin, rakas lukija, pääset osaksi juhlia. Olet itse asiassa jo matkalla, kulkenut yli 150 sanan pituista askelmaa. Muutama harppaus vielä, niin tarinoiden voima on sinun! Tässä kohtaa joudun kertomaan juonenpaljastuksen: juoni ei lopu ikinä. Näillä kuudella vinkillä* voit kuitenkin päästä alkuun tarinallistamisessa tai arvioida uudelleen jo olemassa olevia käytäntöjä: 1. Aitous. Jokainen uskottava brändäyksen teoria rakentuu sen varaan, että tuotetta tai palvelua markkinoidaan sellaisena kuin se oikeasti on. Haluan kuitenkin mainita tämän erikseen, sillä olen huomannut erityisesti musiikkipiireissä asenteen, että tietoinen brändäys tarkoittaa aina sielun myymistä. 2. Kiteytä. Mieti, mitkä ovat juuri teidän toiminnassanne olennaisia ja kiinnostavia asioita. Miksi organisaationne on alun perin perustettu? Entä mikä on sen merkitys kohderyhmällenne? Liittyykö nimeenne jokin erityinen tarina tai hyödynnättekö kenties jonkinlaista symboliikkaa? Onko historiassanne kiinnostavia käänteitä, joissa on kaikki hyvän tarinan ainekset? Mitä ikinä kirjoitatkaan ylös tässä kohtaa, olet päässyt lähemmäs brändinne ydintä. 3. Tee taustatutkimusta. Valitse kolme edellisessä kohdassa listaamaasi tarinaelementtiä ja pyydä niistä palautetta sekä kohderyhmän edustajilta että organisaationne sisältä. Selvitä muutenkin, millainen viestintä puhuttelee kohderyhmäänne. Kun tarinaelementit ovat saaneet vihreää valoa, hanki niistä taustatietoa. Itse esimerkiksi tutkin, miten luonto on koettu suomalaisesta kansanuskosta käsin. Huolellinen taustatyö antaa pelivaraa brändäykseen ja edistää sitä, että brändi puhuttelee kohderyhmää toivotulla tavalla. 4. Muuta asiakaskokemus vertauskuvaksi. Millaista kokemusta tavoittelette tarinanne kontekstissa? Käveleekö asiakas paratiisin porttien läpi vai auttavatko metsänhenget löytämään unohdetun luontoyhteyden? Millainen vertauskuva syntyy juuri teidän tarinaelementeistänne? 5. Juonellisuus. Se on jo merkittävä askel, jos teillä on selkeä ja kohderyhmää kiinnostava teema. Vielä parempi on, jos muutatte sen oikeaksi tarinaksi. Kirjoita fiktiota ja draaman keinoja hyödyntäen ainakin, miten kaikki alkoi, millainen käänne matkan varrella tuli ja miten tämä johtaa edellisessä kohdassa kuvattuun kokemukseen. Tässä hatusta heitetty esimerkki: "Kuu hohtaa kauniimpana kuin koskaan ja verhoaa planeettamme loisteeseensa. Meret ja järvet paljastavat todellisen luontonsa, kun kuu heijastaa niiden pintaan houkuttelevan polun. Seuraat sitä, mutta et uppoa veteen. Et, kunnes askeleesi lipeää ja olet aaltojen armoilla. Mutta ei hätää: olet kohdellut vedenhaltijoita ystävällisesti. He estävät sinua hukkumasta, ja huomaat voivasi hengittää pinnan alla. Olet palannut luonnon aalloille." Tällä tarinalla voisi markkinoida ekologisesti tuotettuja sukellusvarusteita, joiden avulla voi palata elämänlähteelle olematta sille haitaksi. 6. Vie tarina käytäntöön. Tarinaa ei tarvitse tai välttämättä edes kannata julkaista sellaisenaan. Sen sijaan se on ohjenuora, joka sitoo kaiken yhteen aina tuotteista ja palveluista palveluympäristöön ja markkinointiin. Tässä joitakin keinoja, joilla esimerkkitarinan voisi tuoda näkyväksi: Vedenhaltijat ovat tarinan keskeisiä hahmoja ja siten esillä markkinoinnissa ja tuotteissa. Kotisivut näyttävät kuun hohdon peittämältä vesistöltä. Täydenkuun aikana järjestetään yhteisiä sukellustapahtumia, joissa on vedenhaltijoiksi pukeutuneita maskotteja esittelemässä uusia tuotteita. Kivijalkaliikkeen pinnoille heijastetaan aaltoilevaa vettä ja kuun hohtoa, nauhalta kuuluu luonnon ääniä ja veden kohinaa. Kun tarina on rakennettu juuri teidän organisaationne näköiseksi, teillä on loputtomat mahdollisuudet persoonalliseen viestintään ja muihin ratkaisuihin. Tarinan lupaus tulee tietysti olla mahdollista lunastaa, eikä käytännön toimien kannata olla ristiriidassa sen kanssa. Jos koet, että tarinasi jäi kesken tai kaipaisi seuraavaa mullistavaa käännettä, voit jättää alle kommentin tai lukea tarinallistamisesta lisää osoitteessa: https://tarinakone.fi/tarinallistaminen/. Onnea menestystarinasi kirjoittamiseen! – Teemu Esko / Tuottajat 18 * Laadittu Anne Kalliomäen teoksesta Tarinallistaminen – Palvelukokemuksen punainen lanka (2014, Talentum) sekä projektini tulosten pohjalta.
Aurinkoenergialla tuotettu bisse? – Ympäristö tarvitsee kulttuurituottajan osaamista
Tiia Ryynänen Kulttuurituottaja 2018 Itsenäinen projekti: Ekokyselyn toteuttaminen TV-tuotantoyhtiön henkilöstölle - blogi Tein ensimmäisen työharjoitteluni kesällä 2021 TV-tuotantoyhtiössä tuotantoharjoittelijana. Kuvauspaikalla huomioni kiinnittyi toistuvasti puolityhjiin vesipulloihin, jotka elivät omaa elämäänsä. Suretti katsoa, kuinka niiden omistajat olivat unohtaneet niitä eteiseen, auton takapenkille, kannon nokkaan tai puiston penkille. Hylkäsivät ja tarttuivat toiseen. Nämä puolityhjät, muoviset vesipullot ovat symbolinen kuvaus siitä, kuinka ympäristöasiat voidaan ottaa, tai olla ottamatta tuotannoissa huomioon. Kuitenkin fakta on, etteivät muoviset vesipullot itsessään ole niin järkyttävä teko ympäristöämme kohtaan. Suomessa me tykkäämme ansaita hieman taskurahaa viemällä pullot pullonkierrätyspisteelle. Työharjoittelun jälkeen sovin tuotantoyhtiön kanssa, että voisin kartoittaa heidän puolestaan, kuinka toimistolla ja kuvauspaikoilla ekologisuus toimii tuotantoyhtiön työntekijöiden mielestä. Suunnittelin ja tein kyselylomakkeen, lähetin sen työntekijöille ja analysoin saamani vastaukset. Vastausten pohjalta tein tuotantoyhtiölle kehitysehdotuksia, kuinka he voisivat kehittää ekologisia tekijöitä tuotantoyhtiönä. Tapahtumat, festivaalit ja tv-tuotannot ovat mahtavia tilaisuuksia, jotka tarvitsevat entistä enemmän kestäviä tuotantotapoja, ekologisia palveluita sekä materiaaleja toteutuksessaan. Kulttuurituottajilla on oivallinen mahdollisuus hyödyntää koulutusohjelmastamme saatuja taitoja myös ympäristöteemojen edistämiseksi. Pohdi näitä, kun suunnittelet ekologisempaa tuotantoa: Millä saadaan merkittävin vaikutus aikaiseksi? Mitä ekologisia palveluita tai yhteistyökumppaneita voimme hyödyntää? Miten logistiikka hoidetaan? Miten jätehuolto hoidetaan tapahtuman aikana? Miten jälkituotannossa saadaan kierrätys tehokkaaksi? Kuinka viestimme ekoasiosta vaikuttavasti ja innostavasti? Kuvittele festivaali, jonne ihmiset kuljetetaan hybridi-busseilla. Ravintolakojuissa edustavat kotimaista lähiruokaa tarjoilevat yritykset. Bisse kädessäsi on sellaisen panimon tuottama, joka hyödyntää tuotantolinjassaan aurinkoenergiaa. On paljon asioita, joilla voidaan vaikuttaa ilmaston hyväksi, isompia ja pienempiä tekoja. Tärkeintä olisi, että ympäristö huomioitaisiin tekemisessämme. Se, että tuotannoissa pystyttäisiin minimoimaan eniten päästöjä aiheuttava tekijä, on iso askel oikeaan suuntaan. Ekologisten toimintatapojen selvittäminen vaatii aikaa, suunnittelua ja käytännön organisointia. Nämä taidot ovat meillä hallussa. Mikäli ekologisuus kiinnostaa, ehdota, että voisit ottaa harteillesi vaikkapa ekologisuuden koordinoinnin. Katso mitä tapahtuu! Hyödyllisiä linkkejä haltuun otettavaksi: https://ekokompassi.fi/ https://www.hsy.fi/jatteet-ja-kierratys/ https://www.sitra.fi/blogit/vinkkeja-kestavien-tapahtumien-toteuttamiseen-hiihtokilpailuista-kokouksiin/
Visuaalinen viestintä tuottajan työkaluna
Sain syksyllä 2021 mahdollisuuden kehittää visuaalisen viestinnän taitojani itsenäisen projektin muodossa. Tein projektin työpaikalleni Kojamolle. Kojamo on Suomen suurin yksityinen asuntosijoitusyhtiö, joka tunnetaan kenties parhaiten asumisen brändistään Lumosta. Projektin aikana tuotin Kojamon vuoden 2021 huippuhetkistä koostuvan animaation visuaalisen ilmeen. Graafisen suunnittelun lisäksi käsikirjoitin animaation. Animoinnista vastasi Pirre Liukka. Työn tavoite oli edistää työnantajamielikuvaa sekä organisaation sisällä että ulkoisesti. Lähdin projektissa liikkeelle animaation sisällön suunnittelusta ja loin sen kulkua havainnoivan aikajanan. Projektin pikaisen aikataulun vuoksi siirryin nopeasti graafiseen suunnitteluun ja lopulta käsikirjoittamisvaiheeseen. Animaatio oli kokonaisuudessaan valmis alle kahdessa viikossa. Intohimo luoda visuaalista sisältöä on kulkenut mukanani jo ennen kulttuurituotannon opintojen alkua. Vaikka opintoni Metropoliassa keskittyivät suurimmaksi osaksi tapahtumatuotantoon ja projektin hallintaan, opiskelin ensimmäisenä opintovuotenani visuaalista viestintää. Kyseisen kurssin jälkeen tajusin haluavani työskennellä visuaalisen viestinnän parissa. Tässä projektissa sain toimia graafisen sisällön tuottajana, mutta myös taiteellisen prosessin johtajana. Vaikka en itse pystynyt animoimaan työtä, oli minulla valtuudet päättää siitä, miltä lopputulos tulisi näyttämään. Visuaalinen viestintä on äärimmäisen arvokas työkalu kulttuurituottajalle. Moni tuottaja tulee uransa aikana työskentelemään viestinnän parissa tavalla tai toisella. Visuaalisuus kuuluu nykypäivänä miltei poikkeuksetta viestintään. Vaihtoehtoisesti tuottaja saattaa löytää itsensä osana projektia, jossa tämän tulee tuottaa visuaalista sisältöä itse tai johtaa siihen liittyvää prosessia. Silloin erilaisten visuaalisen viestinnän tuottamiseen tarkoitetut tietotekniset ohjelmat ja graafisen suunnittelun perusteet tulevat tarpeeseen. Visuaalista viestintää tuottava kulttuurituottaja on organisaatiolle lottovoitto. Tuottaja, joka hallitsee projektin kaaren ja kykenee suunnittelemaan visuaalisia elementtejä on harvinaisuus, jota moni organisaatio ei riveistään löydä. Huolimatta siitä, että graafinen suunnittelu oli aikarajojen puitteissa haastavaa, oli itsenäinen projekti palkitseva. Projekti eteni sujuvasti ja kaikkien mukana työskennelleiden kanssa oli ilo tehdä töitä. Emme vielä tiedä, miten animaatio on vaikuttanut, saati tulee vaikuttamaan ihmisten mielikuviin, koska se on vasta hiljattain julkaistu. Tuloksia odotellessa valmiin animaation voi katsoa täältä: Kojamon vuosi 2021 Ella-Rosa, kutu-17
Kulttuurikesän täydeltä markkinointia ja itsensä johtamista
Tein itsenäisenä projektina Ruukinrannan Kulttuurikesän markkinointimateriaalit sekä digimarkkinointia ja -viestintää tapahtumalle. Ruukinrannan Kulttuurikesä järjestettiin tänä vuonna ensimmäisen kerran ja sen järjestivät Ruukinrannan alueen yrittäjät Mathildedalissa, Salossa. Kulttuurikesä koostui alueen toimijoiden taidenäyttelyistä, konserteista ja muista kulttuuritapahtumista. Kulttuurikesän tarkoituksena on saada näkyvyyttä yhteismarkkinoinnilla ja brändäyksellä paremmin muutenkin järjestettäville kulttuuritapahtumille. Kulttuurikesä alkoi kesäkuun alussa ja päättyi syyskuun viimeisenä lauantaina Mathilda Design -tapahtumaan. Projektin alussa toukokuussa tein julisteen ja some-materiaalit ja loin Facebook-tapahtuman. Kesän aikana tein ajankohtaistiedotteita verkkosivuille ja kirjoitin tekstejä lipunmyyntiä varten verkkokauppaan. Tässä samaan aikaan olin työharjoittelussa Visit Mathildedalilla hoitamassa somemarkkinointia, joten kätevästi pystyin hyödyntämään markkinoinnissa myös Visit Mathildedalin somekanavia. Vaikka tapahtumalle tein pääasiassa markkinointia ja viestintää, niin syvennyin samalla itsensä johtamiseen. Itsensä johtaminen oli täysin uusi asia minulle ja käytin teoria-apuna Pentti Sydänmaanlakan Älykäs itsensä johtaminen teosta. Sydänmaanlakan teos oli erittäin hyvä ja sen avulla sai perusteellisen kuvan itsensä johtamisesta sekä hyviä, käytännönläheisiä vinkkejä hyvään itsensä johtamiseen. Projektin ajaksi poimin käyttöön Sydänmaanlakan seitsemän itsensä johtamisen periaatetta, ja niistä valitsin kohdallani erityistä kehitystä vaativat. Nämä periaatteet olivat nöyryys, itsekuri, aitous ja fokus. Kehityin mielestäni hyvin näissä, koska oli helppo keskittyä vain muutamaan kehityskohtaan omassa toiminnassa. Syventymisalueen vuoksi tämä oli varmaankin opettavaisin itsenäinen projekti minkä olen tehnyt, joten suosittelen kaikille tutustumista itsensä johtamiseen. Olga, kutu-17
A project abroad
What can I a group of students do for a big media festival to strengthen its position as an national or even international platform? A lot, I can tell you that! I was an exchange student in Netherland last spring. I studied Art and Economics in the University of the Arts Utrecht. There I took part in a project where the idea was to solve a problem using design thinking method. My team’s client was a Dutch media festival called Dutch Media Week. They struggled with finding more partners for their festival, especially on an international level. That’s where a group of student’s came to the rescue! Three out of four of our team members were international students. From time to time it was challenging to work with different communication habits and ways of working. It definitely gave me an opportunity to learn something new about intercultural sensitivity. I highly recommend everyone to work with a group of international people if you ever get a change for that. About the project itself. We got the assignment from our client, but we as a team made the decision how to move forward. In design thinking method you follow five different phases. The first step was to come up with our research questions before we could actually start the research. It was an interesting journey, especially the empathize phase. That was the phase where we gathered all the information we needed, for example by interviewing other similar companies. It was exciting to talk with people from events, such as Dutch Design Week and Ars Electronica. After empathizing, defining and ideating we came up with a prototype as a part of a solution for our client’s issue. We created something called “Dutch Media Week Academy”. The basic idea behind that was to create a platform for the amateur artists to learn from professionals about different topics in media. Before the project I didn’t have a clue how does the design thinking method work. Throughout that journey I learned so much about researching, project managing and most importantly about working in a multicultural environment. If you have a change to do a project abroad, DO IT! -Vilma, kutu17