Avainsana: itsenäinen projekti
Asiakaskeskeisyys on enemmän kuin hyvää palvelua
Asiakaskeskeisyydestä puhutaan paljon, mutta mitä se tarkoittaa käytännössä, kun kyseessä on yrityksen seminaaritapahtuma. Asiakaskeskeisyys on kokonaisvaltainen toimintatapa, jossa asiakas ohjaa päätöksentekoa, palvelu- ja tuotekehitystä sekä strategista suunnittelua. Se kertoo lisäksi sitoutumisesta arvon tuottamiseen asiakkaalle ja asiakkaan kokemuksen optimointiin juuri hänelle sopivaksi. Asiakaskeskeinen organisaatio pyrkii ylittämään asiakkaan odotukset, ei pelkästään täyttämään vaadittavia kriteereitä. Odotuksia voidaan pyrkiä ylittämään esimerkiksi odottamattomilla positiivisilla yllätyksillä ja yksilöllisellä palvelulla. (Ihamäki, 2016.) Asiakaskokemus muodostuu kosketuspisteistä, mielikuvista ja tunteista, joita asiakkaalle syntyy yrityksen kanssa. Kyse ei ole yhdestä viestistä tai kohtaamisesta, vaan koko matkasta ennen tapahtumaa, sen aikana ja jälkeen. Kun me tuottajat teemme tapahtumaa tilaajalle, joka haluaa tapahtumassa palvella omia asiakkaitaan mahdollisimman hyvin, on tärkeää että tunnemme asiakasyrityksen, loppuasiakkaan ja tilaajan toimialan. Näin voimme tapahtumassa huomioida asiakasryhmien erityispiirteet. Asiakaspolku yritystapahtumassa Projektin aikana tarkastelin loppuasiakkaan asiakaskokemusta kokonaisvaltaisesti aina kutsuprosessista jälkiviestintään. Projektin tavoitteena oli tunnistaa asiakaspolun merkitykselliset kohtaamispisteet ja analysoida, mitkä tekijät vaikuttavat onnistuneeseen lopputulokseen. Esiin nousi muutama konkreettinen huomio: Tapahtumatyöntekijät pystyvät palvelemaan loppuasiakasta parhaalla mahdollisella tavalla silloin, kun heillä on riittävät ja ajankohtaiset tiedot tapahtuman sisällöstä, tavoitteista ja omista rooleistaan. Kun ennakkotuotannon aikataulussa pysytään, voidaan varmistaa tapahtuman sujuvuus ja palvelun laatu kaikissa vaiheissa ja huolehtia, että jokainen asia on hoidettu. Toimiva kommunikaatio tilaajan kanssa puolestaan mahdollistaa odotusten täyttämisen, auttaa tunnistamaan tapahtuman kannalta olennaiset asiat ja varmistaa, että kaikki osapuolet ymmärtävät, mikä on tärkeää onnistuneen lopputuloksen saavuttamiseksi. Ekologinen kestävyys Yritystapahtumiin tuotetaan asiakaskokemuksen ja -keskeisyyden nimissä materiaaleja, jotka ovat tapahtumien jälkeen roskaa. Vaikka kierrätys hoidetaan parhaalla mahdollisella tavalla, se ei poista sitä tosiasiaa, että materiaalia on valmistettu vain yhtä tapahtumaa varten. Olen kuitenkin huomannut, että monissa tapahtumissa suurten elementtien suunnittelussa on jo huomioitu uudelleenkäytettävyys esimerkiksi välttämällä vuosilukuja printeissä. Nämä visuaaliset elementit ovat merkittävä osa brändimielikuvaa ja asiakaskokemusta, mutta tapahtumatilaa ja materiaaleja suunniteltaessa on syytä pohtia, voisiko digitaalisilla ratkaisuilla korvata ainakin osan fyysisistä materiaaleista. Lopuksi Projektin avulla opin tarkastelemaan asiakaskeskeisyyttä aiempaa kokonaisvaltaisemmin. Nykyään ymmärrän, millaisia osa-alueita asiakaskokemukseen liittyy ja mitkä ovat avaintekijöitä onnistuneeseen lopputulokseen. Konkreettisesti asiakaskeskeisyys näkyy pieninä yksilöllisinä huomiointeina, joista muodostuu yhtenäinen kokonaisuus. Jo kutsuprosessin aikana asiakkaalle luodaan mielikuvaa tapahtumasta. Viestinnän tulee olla selkeää ja informatiivista. Tapahtuman aikana asiakaskeskeisyys näkyy hoituu -asenteessa, jossa asiakkaan kaikkiin pyyntöihin pyritään löytämään ratkaisu. Asiakaskeskeisyydessä tähdätään pitkään yhteistyöhön, jossa asiakkaan tarpeet osataan automaattisesti huomioida. Tämä tekee työskentelystä ketterää ja tehokasta. Ihamäki, H. (2016). Palvelumuotoilu työkaluna erinomaisen asiakaskokemuksen Elle Hietanen, Kulttuurituotannon vuosikurssi 2022
Näin ruokit satapäisen työryhmän helposti, vaivattomasti ja ilmaiseksi*! – 5 vinkkiä
*sponsorin tukemana Oletko juuri päätynyt tilanteeseen, jossa sinun täytyy saada ruokittua satapäinen vapaaehtoistyöryhmä puolen vuoden kuluttua järjestettävässä tapahtumassa, ja ainoa aseesi horisontissa siintävää nälkää vastaan on sponsorihankinta? Se on yleisempää kuin voisi luulla, sillä olen itsekin ollut samassa tilanteessa! 1. Mmm, eli Makustele, (bench)markkaa ja mahtipontisoi Ruokasponsorin hakeminen kannattaa aloittaa ihan vain pohtimalla, että minkälaista ruokaa tapahtumasi vaatii. Hyödynsin itse tässä pohdinnassa tapahtuman muuta tuotantotiimiä ja kävi ilmi, että vapaaehtoistyöryhmä kaipaa tapahtumapäivään eritoten helppoa välipalaa. Mikäänhän ei ole helpompi välipala, kuin leivänkannikka, ja leipäala tuottaa myös hävikkiä, joten siinäpä täydellinen kohde tuotesponsorin tavoitteluun. Mikäli tapahtumasi ei ole täysin uniikki (jos on, niin laittakaa kutsu, haluan kokea!), on mahdollista, että samankaltaisia on järjestetty aiemminkin. Jos vertailukohtia voi löytää, niin kannattaa tutustua vastaavanlaisiin tapahtumiin ja niiden mahdollisiin sponsoreihin. Jos sponsorien joukosta löytyy leipäfirmoja, on mahdollista, että heitä voisi kiinnostaa tukea sinunkin tapahtumaasi – toki näkyvyyttä ja muita etuja vastaan! Ennen ensimmäistä yhteydenottoa on myös edukasta miettiä, miten leipähanat voisi saada aukeamaan. Jos tapahtumasi on keräämässä monipäisen yleisön, siitä kannattaa mainita. Mikäli yleisössä on aiempana vuonna ollut tai tulee nyt olemaan julkimoita, kannattaa heilläkin mehustella oikein kunnolla. Suosittelen kertomaan kaikista meriiteistä mahdollisimman mahtipontisesti, kunhan sanoista on löydettävissä myös totuuden taikinajuuri. Sosiaalisen median näkyvyys on myös pienintä mitä tarjota voi, ja mikäli tapahtumaan tulee sponsorien logoilla varustettu kuvausseinä, on leipädiili jo lähes taattu! 2. Laita sähköpostilaatikko laulamaan Vaikka mielessäsi olisi yksi tietty täydellinen leipäfirma, kannattaa sponsorihankintasähköposteja laittaa vähintään kymmeneen muuhunkin. Vastauksen saaminen on nimittäin hyvin epätodennäköistä, ja myöntävän vastauksen saaminen sitäkin haastavampaa. Mutta ei hätää! Minäkin sain ensimmäistä kertaa sponsorihankintaa tekevänä juniorituottajana aivan oivallisen leivontayrityksen yhteistyökumppaniksi! Kun sopiva yhteistyökumppani löytyy, on verrattain tärkeää sopia muutamista yksityiskohdista. Paljonko leipää ja muita leipomotuotteita on mahdollista saada? Mistä ne voi hakea, vai voiko yritys jopa kuljettaa ne perille? Opin nimittäin oman sponsorihankkijan urani aikana, että jos tapahtuma järjestetään Helsingissä, ei välttämättä kannata sopia leipomotuotteiden hakemista Suomen Turusta. Onneksi löytyi kuitenkin yritys, joka oli valmis jopa postittamaan muutaman paketillisen leipomotuotteita tapahtumaamme, ihanaa! 3. Panikoi Vaikka leipäkuljetus olisi sovittu monta kuukautta etukäteen ja sen varmuus varmistettu tasaisin väliajoin ennen tapahtumaa, on silti mahdollista, että kaksi päivää ennen h-hetkeä käy ilmi, että kiireistä arkea viettävä leivontafirma on yksinkertaisesti unohtanut lähettää lupaamaansa leipäset, hupsis! Apua, mikä neuvoksi? 4. Soittele ja sympatisoi Tässä kohtaa huippuluokan tuottaja ei luovuta, vaan keksii luovia ratkaisuja! Ensin kannattaa soitella läpi kaikki tuntemansa leipomot ja kertoa samalla koskettava nyyhkytarina tarmokkaasta työryhmästä ja siitä, kuinka leipomolla on mahdollisuus näyttäytyä erittäin edustavassa valossa vatsat tyhjäksi jättäneen kilpailijansa rinnalla. Jos leipomoihin soittelu ei auta, voi vielä viimeisenä oljenkortena kokeilla uutta sähköpostittelukierrosta leipäalan yrityksiin, jotka eivät aiemmin vielä syystä tai toisesta ehtineet reagoida huippuluokan sponsoritarjoukseesi. Voihan olla, että paikallinen leipomoketju toteaakin, että he ovat kilpailijaansa merkittävästi parempia ja ylipäätään todella hyviä tyyppejä, ja koko tapahtumaa edeltävän päivän hävikki säästetään tapahtumaasi varten, miten upeaa! 5. Nauti työsi leivistä Nyt voit hakea leipäkuorman tapahtumapäivän aamuna, ja tepastella polleana pitkin takahuoneita leipäkoreinesi päivinesi, tarjoten maksutonta mannaa jokaiselle sitä kaipaavalle. On tärkeää myös muistaa mainita, kenen ansiosta leivät ovat pöytään päätyneet. Pidemmässä kahvileipäkeskustelussa voi myös kertoa, kuinka tuottajan työssä tärkeintä on valmistautua ajoissa, ja kuinka leivätkin on neuvoteltu jo hyvissä ajoin – edellisenä iltana. Kulttuurituottaja 2022 Sponsorihankinnan projektityö Esa Hynynen
Ruokakulttuuri osana tapahtumaelämystä
Ennen riitti, että tarjolla on makkaraperunoita ja kaljaa. Nyt tilanne on täysin toinen, parempi. Nykypäivänä ruoka on yhä tärkeämmässä roolissa eri tapahtumissa ja sen tarjontaan ja mahdollisuuksiin kiinnitetään enemmän huomiota. Ruoka ei ole vain lisäosa tapahtumalle, vaan se voi toimia sen sydämenä – kokemusten, tarinoiden ja yhteisöllisyyden luojana. Tapahtumatuotannossa on tärkeää kiinnittää huomiota yksityiskohtiin ja tarjota vieraille jotain unohtumatonta. Usein juuri makuelämykset ovat sellaisia hetkiä, jotka jäävät elävästi vieraiden mieleen. Hyvin suunnitellut tarjoilut firman pikkujouluissa tai monipuoliset ruokakojut festivaaleilla voivat nostaa tapahtuman kokonaiskokemuksen uudelle tasolle. Ruoka ei ole pelkkää ravintoa, vaan se toimii moniaistillisena kokemusalueena. Tuoksut, maut, värit ja jopa ruokien tarjoilutapa voivat vaikuttaa siitä syntyvään tunnelmaan. Esimerkiksi festivaaleilla, joissa yhdistyvät ruoka, musiikki ja taide, voidaan luoda kokonaisvaltaisia elämyksiä, jotka puhuttelevat kaikkia aisteja. Nykypäivän kulutustottumukset ovat muuttuneet, ja vieraat odottavat tapahtumilta enemmän kuin pelkkää ohjelmaa. Tapahtuman ruokatarjonta esiintyy silloin tärkeässä roolissa. Ruoka on aina ollut vahva osa identiteettiä ja yhteisöllisyyttä. Sen kautta voidaan kertoa tarinoita kulttuurista, historiasta ja paikallisista perinteistä. Ruokaan liittyvän tarinankerronnan avulla voidaan syventää tapahtuman merkityksellisyyttä ja tarjota vieraille uusia näkökulmia. Esimerkiksi paikallisten raaka-aineiden tai alueelle tyypillisten ruokakulttuurien nostaminen esiin tuo tapahtumaan lisäarvoa. Se voi olla myös keino korostaa vastuullisuutta ja kestävyyttä. Vieraille voi tarjota kokemuksen, joka ei ole pelkkää ruokailua, vaan matka kulttuurisiin juuriin ja tarinoihin. Ruokaa asetellaan. Elämme visuaalisuuden aikakautta, jossa estetiikka ja ulkonäkö ovat keskeisiä elämyksen osia. Ruoka-annokset, jotka on aseteltu kiinnostavasti ja esteettisesti, houkuttelevat vieraita ottamaan niistä kuvia ja jakamaan kokemuksiaan sosiaalisessa mediassa. Tämä lisää tapahtuman näkyvyyttä ja houkuttelevuutta samalla tarjoten ravintolayrittäjälle positiivista näkyvyyttä. Ruoka ei ole vain osa tapahtumaa, vaan se voi olla sen sydän. Hyvin suunnitellut ja toteutetut tarjoilut ja ruokamahdollisuudet voivat luoda elämyksiä, jotka yhdistävät ihmisiä ja jäävät elämään muistoissa. Tapahtumatuottajana minua inspiroi mahdollisuus yhdistää ruokakulttuuri muihin taiteen ja viihteen muotoihin luodakseni kokonaisvaltaisia ja merkityksellisiä kokemuksia. Panostamalla ruokaan voimme kertoa tarinoita, tarjota seikkailuja ja luoda hetkiä, jotka kestävät aikaa. Kim A. Kulttuurituotanto 2021
Henkilöbrändin rakentaminen: Muusikon ja kulttuurituottajan tuplakoulututtautuminen
11.12.2024 Henkilöbrändin rakentaminen on luova ja strateginen prosessi, jossa yhdistyvät visio, viestintä ja selkeä tarina. Kun yhdistetään kaksi ammatillista roolia – muusikon ja kulttuurituottajan – on tärkeää miettiä tarkasti, millaisen brändin haluaa luoda ja miten nämä roolit tukevat toisiaan. Tämä on ollut keskeinen osa omaa polkuani, kun olen yhdistänyt musiikin ja kulttuurituotannon osaamiseni. Valmistuin vuonna 2020 Lontoosta musiikin kandidaatiksi (BMus in Popular Music Performance), pääaineenani jazzlaulu. Koronapandemia kuitenkin muokkasi urasuunnitelmiani ja ohjasi minut syventymään kulttuurituotannon opintoihin. Tämä tuplakoulutus on antanut minulle ainutlaatuisen näkökulman musiikkialaan: en enää pelkästään luo taidetta, vaan ymmärrän, miten se yhdistyy liiketoimintaan ja strategiaan. Tämän yhdistelmän kautta olen voinut rakentaa henkilöbrändiäni entistä vahvemmin – sekä taiteilijana että kulttuurituottajana. Musiikillisen identiteettini selkeyttäminen on ollut avain henkilöbrändini luomisessa. Olen suunnitellut visuaalisen ilmeen, päivittänyt sosiaalisen median kanavat ja luonut ammattimaiset verkkosivut, jotka tukevat urakehitystäni ja tuovat esiin brändini yksilöllisyyden. Lisäksi olen päivittänyt CV:n, biografian ja artistiportfolion, jotta ne heijastavat artistisen polkuni nykyhetkeä ja tulevaisuuden suuntia. Kulttuurituottajana olen oppinut yhdistämään luovan ilmaisun ja liiketoiminnan tehokkaasti, mikä on ollut ratkaisevaa brändini rakentamisessa. Kevään 2025 työharjoitteluni Italiassa on seuraava merkittävä askel urallani. Tämä kokemus avaa minulle uusia verkostoitumismahdollisuuksia ja syvempää ymmärrystä kansainvälisistä käytännöistä, joita tarvitsen edistääkseni uraani. Kulttuurituottamisen opit ovat antaneet minulle välineet hallita projekteja kokonaisvaltaisesti: nyt osaan paitsi luoda taidetta myös organisoida, markkinoida ja johtaa musiikkiprojekteja tavalla, joka vie urani kansainväliselle kentälle. Tuplakoulutukseni on avannut minulle ainutlaatuisen mahdollisuuden tarkastella uraani monelta eri kulmalta ja yhdistää taiteen ja liiketoiminnan. Tavoitteenani on jatkaa kasvua niin muusikkona kuin kulttuurituottajana, luoda kansainvälistä uraa ja tuoda musiikkiani uusille yleisöille sekä yhteistyömahdollisuuksille. Henkilöbrändin rakentaminen on ollut minulle kokonaisvaltainen prosessi, joka on auttanut paitsi ammatillisen identiteettini vahvistamisessa, myös itseni ymmärtämisessä ihmisenä, kulttuurituottajana ja muusikkona. Brändini on luonnollinen yhdistelmä luovuutta, liiketoimintaa ja strategiaa. Tuplakoulutuksen myötä olen saanut syvällisen ymmärryksen siitä, kuinka organisoida musiikkiprojekteja, kehittää tehokkaita markkinointistrategioita ja rakentaa pitkäkestoisia suhteita, jotka tukevat uraani ja auttavat minua etenemään myös tulevaisuudessa. Tästä linkistä voit tutustua verkkosivuihini: www.venlakling.com Venla Kling, kulttuurituotanto 2021
Performing HEL ja tapahtumastriimauksesta viestiminen
Olin harjoittelijana Tanssin tiedotuskeskuksella osana vuoden 2021 Performing HEL -tapahtuman tuotantotiimiä. Tapahtuma tarjosi ainutlaatusen tilaisuuden tarkastella live-striimauksen erityispiirteitä ja siihen liittyvää tapahtuman viestintään kokonaisuutena – ennen tilaisuutta, sen aikana ja jälkeen. Performing HEL on suomalaisen esittävän taiteen showcase-tapahtuma, jonka järjestäjinä toimivat Tanssin ja Sirkuksen tiedotuskeskukset yhteistyössä Teatterin tiedotuskeskuksen, Helsingin juhlaviikkojen, Svenska Teaternin, Espoon kaupunginteatterin, Klokrikeaternin ja Kansallisteatterin kanssa. Tapahtuma esittelee kotimaisia taiteilijoita ja ryhmiä kansainvälisille alan toimijoille, tavoitteenaan edistää suomalaisten taiteilijoiden kansainvälistä näkyvyyttä ja työllistymismahdollisuuksia. Pohdittavia kysymyksiä tilaisuuden striimaukseen liittyen olivat: Mikä on striimin kohderyhmä? Miten ja mistä kanavista tavoitamme kohderyhmämme? Millaista viestintää tarvitaan striimauksen aikana? Viestinnän suunnitteluun liittyy myös käytettävät kanavat ja viestin kohdeyleisö, sekä selkeät tavoitteet. Tässä tapauksessa suuri osa striimiin liittyvästä viestinnästä kohdennettiin tapahtumaan osallistuville, eikä tarvetta laajalevikkiselle julkiselle viestinnälle niinkään ollut. Näin keinoiksi valikoituivat infomeilit ennen tilaisuuden alkua sekä tapahtuman verkkosivujen hyödyntäminen. Tämän tilaisuuden kautta opin ajattelemaan striimaamista osallistujan näkökulmasta digitaalisena palveluna ja/tai -elämyksenä: miten osallistuja tietää saamansa linkin ohjaavan oikeaan paikkaan. Hyviä keino tähän on striimin alkuun sijoitettava tilaisuuden logo, sekä mahdollisuuksien mukaan jopa taustamusiikkia. On tehtävä myös päätös siitä, kuinka interaktiivinen kokemus osallistujalle rakennetaan. Striimin toteutuksessa kannattaa pohtia onko kyseessä etukäteen taltioitu tai suorana striimattava lähetys, ilman mahdollisuutta interaktioon yleisön ja studion välillä vai halutaanko striimiin vuorovaikutus yleisön ja studion välille? Kokemus opetti paljon ja sain tulevaisuudelle paljon työkaluja tapahtumien striimaamisesta. Kanavan valitseminen ja tässä tapauksessa Youtube-kanavan rakentaminen, sekä striimien valmistelu ennen lähetyksen alkua, mutta myös mitä erilaisia graafisia elementtejä voidaan käyttää informaation välittämiseen (esim. planssit ja logot). Olen todella onnellinen, että sain olla mukana Performing HEL -tapahtumassa ja päästä tutustumaan striimien toteutukseen lähietäisyydeltä. Tanja Ahlstén, kulttuurituotanto 2016
Työpajan järjestäminen virolaistaustaisille nuorille
Tein ensimmäisen itsenäisen projektini Vironkielisen opetuksen seura ry:lle. Koko projektin ideana on järjestää pääkaupunkiseudulla 12–16-vuotiaille virolaistaustaisille nuorille neljän tunnin verran maksutonta ja monipuolista työpajatoimintaa viroksi, kerran kuukaudessa syyskuusta 2023 toukokuuhun 2024. Haluamme antaa nuorille mahdollisuuden verkostoitua muiden virolaistaustaisten nuorten kanssa, antaa mahdollisuuden oppia uutta tietoa viron kielellä ja harjoitella viroa. Projekti tukee virolais-suomalaistaustaisten nuorten kulttuuri-identiteettiään. Ensimmäinen työpaja järjestettiin syyskuussa 2023 ja osallistujamäärä oli noin 24 nuorta. Työpajan aiheena oli sosiaalinen media. Käsittelimme seuraavia aiheita: eettisen sisällön luominen sosiaalisen mediaan, sosiaalisen median strategia, kyberturvallisuus ja eri ohjelmien käyttö. Halusimme, että työpajassa nuoret pääsisivät kehittämään osaamistaan ja taitojaan käytännön tekemisen avulla. Työpajan vetäjät kutsuttiin Virosta ja osallistujat saivat kielityökaluja eri aiheiden käsittelemiseen. Työpaja auttoi kehittämään viron kielen taitoa käytännön toiminnan kautta. Nuorten oli mahdollista luoda verkostoja muiden nuorten kanssa ryhmätöiden kautta. Toimin kyseisen työpajan vastaavana tuottajana, eli hoidin kaikki työt mitkä liittyivät työpajan toteuttamiseen. Lisäksi hoidin markkinointia ja olin vastuussa jälkitöistä työpajan jälkeen, jotta nuoret tulisivat myös seuraavalla kerralla työpajaan Työpajan järjestäminen oli minulle tärkeää, koska olen myös itse virolaistaustainen nuori ja pääsin tapaamaan muita samanlaisia nuoria ja tekemään töitä myös viroksi eli äidinkielelläni. Kelli Piksar Kutu19
Instagram haltuun: kolme vinkkiä ammattilais- tai yritystilin käyttöön
Sosiaalinen media ja erityisesti Instagram on nykyään lähes välttämätön työkalu oikeastaan minkä tahansa yrityksen markkinoinnissa. Lokakuussa 2023 se oli Statistan mukaan yksi maailman viidestä käytetyimmistä sovelluksista. Erityisesti milleniaaleille Instagram on sellainen, jota selaillaan jos on tylsää. Siksi asiakkaiden ja potentiaalisten asiakkaiden tavoittaminen sen kautta on äärimmäisen helppoa. Instagram onkin mielestäni tärkeä työkalu kulttuurituottajille. Tässä siis kolme hyvää pointtia Instagram-geimin uppaamiseen: Laadukkaat postaukset Instagrammilla on vuonna 2023 yli 1,3 miljardia käyttäjää Statistan mukaan. Potentiaalisten asiakkaiden tavoittaminen siellä on siis todella helppoa, varsinkin kun suositut postaukset eivät vaadi kalliita resursseja - tärkeämpää on erottua joukosta. Laatu on määrää tärkeämpää, ja on hyvä miettiä, kenet postauksella halutaan tavoittaa ja milloin postaus kannattaa tehdä. Instagramin yritystilin käyttäminen ei eroa henkilökohtaisen tilin käyttämisestä ollenkaan. Yritystilin ainoa ero on tarjolla oleva statistiikka esimerkiksi seuraajien aktiivisuudesta ja siitä, mikä on erityisesti kiinnittänyt heidän huomionsa. Tämä helpottaa tulevien postausten suunnittelemista huomattavasti. Milloin kannattaa postata? Postausten laadun lisäksi niiden ajankohta on tärkeää. Moni meistä on varmasti tottunut postaamaan Instaan silloin, kun se on itselle sopivinta, ajattelematta sen tarkemmin päivää tai vuorokauden aikaa. Ammattilaispostauksissa näihin kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota. Netti on pullollaan erilaisia oppaita siitä, milloin on otollisin aika tehdä postaus, ja esimerkiksi Sproutsocial ja Hootsuite suosittelevat sivuillaan arki-aamupäiviin painottuvia postauksia. Kannattaa siis miettiä, mihin aikaan seuraajat ovat parhaiten tavoitettavissa, mutta myös sitä, mihin aikaan postaaminen on sopivinta esimerkiksi oman yrityksen tai vaikkapa tapahtuman luonteen kannalta. Otollisia aikoja postauksen tekemiseen. Lähde: Sprout Social Postausten sävy Sara Varjoranta sanoi opinnäytetyössään “Sosiaalisen median strategia - Tapaus Nitro” että “Hyvä ja toimiva markkinointi sosiaalisessa mediassa vaatii luovuutta, sillä viestiä ei saada läpi huutamalla, isoilla mainoksilla eikä kovalla toistolla”. Olen itse tästä täysin samaa mieltä, sillä toistuvat, painostavat mainokset esimerkiksi Instagramissa tuntuvat herkästi ärsyttävältä kiinnostavan sijasta. Tämän vuoksi haluan itse miettiä alusta lähtien lähestymistapaa, jossa postaukset eivät vaikuta suoralta mainonnalta, vaan enemmän kurkistuksilta yrityksen arkeen, antaen helposti lähestyttävän ja inhimillisen kuvan.Mielestäni tämä malli sopii erityisesti silloin, kun halutaan pehmentää yrityksen kuvaa ja päästä pois kylmästä, liian ammattimaisesta mielikuvasta. Hyvä esimerkki tästä on Verohallinnon Instagram-tili, jossa sisältö tekee esimerkiksi veroihin ja veroprosenttiin liittyvät asiat helpommin saavutettaviksi ja ymmärrettäviksi nuoremmille henkilöille humoristisella ja rennolla otteella. Verohallinnon virallinen Instagram-tili. Esimerkkipostauksia Verohallinnon Instagrammista. Postauksien sävy on merkittävä asia, jonka pohtiminen kannattaa.Vaikka pidän itse erityisesti kaverillisesta ja rennosta sävystä, niin kaikkiin postauksiin se ei sovi.On tärkeää miettiä, minkälainen sävy on kaikista sopivin, ja miten omien postausten sävy erottuu kilpailijoista. “Kirjoittajan persoonallinen ääni ja kiinnostava ilmaisutapa ovat nettivaikuttamisen tärkeimmät avaimet” todettiin opinnäytetyössä Sosiaalisen median strategian luominen - Case: StepUp Oy. Erityisesti tänä päivänä, kun sosiaalinen media on niin merkittävä osuus meidän kaikkien arkipäivää, on tärkeää miettiä siten, miten erottua joukosta. Kuvat ja postausten sisällöt vaihtelevat paljon niiden sisällön takia, joten myös postauksen äänen tulee olla kiinnostava. Vaikka postauksen aihe olisi kuinka kiinnostava, ei seuraaja jaksa lukea sitä, jos asia on esitetty epäselvästi tai turhan pitkäveteisesti. Sävyn lisäksi kannattaakin miettiä kieltä, jota postauksissa käytetään. Kirjakieli on virallista ja usein myös helppolukuista, mutta voi kuulostaa jäykältä ja kankealta. Puhekieli puolestaan on helposti lähestyttävää, mutta onko se tarpeeksi selkeää? Esimerkiksi slangisanojen käyttämistä voi miettiä tarkemmin, jotta esimerkiksi kuvatekstin sanoma pysyy lukijalle selkeänä taustasta riippumatta. Instagramin kannalta on siis oleellista muistaa kolme asiaa: laatu, aika, sävy. On parempi postata yksi hyvä ja huolellisesti suunniteltu postaus, kun monta huonoa, vasemmalla kädellä sutaistua postausta. Kannattaa postausta suunnitellessa myös miettiä julkaisuajankohtaa, sillä jos postaat kahdelta yöllä, on todennäköistä että seuraajasi eivät näe postausta ja sen sitovuus jää matalaksi. Erityisesti videoiden sekä kuvatekstien kanssa myös sävyllä on väliä: jos kyseessä on hassuttelupostaus, ei siinä kannata ehkä käyttää kirjakieltä, mutta jos kyse on tärkeästä informaatiosta joka seuraajien olisi hyvä tietää, kannattaa asia esittää selkeästi Kolme pointtia yritys- tai ammattilais Instagram-tilin käyttöön: laatu, aika ja sävy. Iina Kaikko, kutu19.
Kulttuurituottajana museossa
Kansallismuseon torni on vaikuttava. Varsinkin, kun seisoo itse hölmistyneenä sekä tornin että oman edessä olevan elämän edessä. Olin juuri astumassa museoon tekemään itsenäistä projektiani ja jännitin, oliko vuosien haavekuva tuottajana museossa työskentelystä totta vai puuterimaista unikuvaa. Työnkuvani projektissa oli helposti lähestyttävä: avustava tuottaja Kansallismuseon tuottaja Viktor Sohlströmille. Projekti itsessään koostui useasta osasta. Kaksi ensimmäistä liittyi Kansallismuseossa avautuvaan Jaakko Heikkilän näyttelyyn Vaurauden filosofia. Sain tehtäväkseni suunnitella non-stop-työpajan näyttelyyn, jossa olisi tarkoitus tehdä pinssi tai rintaneula. Aihe kumpusi Heikkilän näyttelyn yhteyteen liitetyistä kokoelmateoksista, miniatyyrimaalauksista. Ne olivat aikansa luksustuote, joita kannettiin mukana matkoilla ja muisteltiin omia rakkaita. Pajassa sai tehdä oman ”miniatyyrimaalauksen”, jota sai kantaa mukanaan. Oli mielekästä olla käytännön pohdintojen parissa: mikä olisi hauskaa puuhaa niin lapsille kuin aikuisille, helppo toteuttaa, suhteellinen edullinen jne. Pajan lopullinen toteutus jäi avoimeksi, sillä oma osuuteni koski vain suunnittelua. Vaikka se ei olisi toteutunutkaan, sain paljon irti jo tästä vaiheesta. Toinen osa projektista liittyi Avaimia ajatteluun -keskustelutilaisuuksiin, joissa filosofi Sanna Tirkkosen johdolla pohdittiin Heikkilän näyttelyn teemoja eri aiheiden kautta. Heikkilän näyttelyssä oli henkilökuvia Suomen varakkaimmista ihmisistä. Homogeenisuus oli selvä: miesvoittoista ja valkoista. Avaimia ajatteluun -keskustelutilaisuuksissa oli mahdollisuus pohtia juuri näitä sosiaalisesti ja yhteiskunnallisesti kaivertavia kohtia ammattilaisajattelijan kanssa. Tilaisuudet olivat selkeitä: Tirkkonen alusti päivän aihetta filosofisesta näkökulmasta, josta sitten keskusteltiin osallistujien kanssa. Tilaisuudet striimattiin myös museon Facebookiin. Kolmas osa projektiani oli olla mukana Sibelius-Akatemian Kansallismuseossa järjestämissä konserteissa. Niitä oli kahtena päivänä, kolmessa eri museon tilassa. Tilaisuudet olivat avoimia kaikille, mutta ne järjestettiin museon aukioloaikojen ulkopuolella. Yksi tavoite opiskeluprojektissa oli se, että saisin jotain käryä siitä, haluanko työskennellä museossa. Mikä tuottajan rooli on siellä? Millaisia työtehtäviä hänellä on? Minulle valkeni se, että tuottaja on yksi yleisötyön tiimin jäsenestä, joka toteuttaa koko museon, mutta varsinkin yleisöntyön tavoitteita luoda enemmän kerroksia museon kävijäkokemukseen. Monet teokset voivat olla käsitteellisiä, vaikeasti avautuvia tai ne sisältävät yhteiskunnallisesti hankalia ja kipeitä aiheita. Yleisötyö tutkii ja toteuttaa erilaisia tapoja saada näyttely avautumaan katsojalle. Yleisötyön yksi suurimmista asiakaskohteista ovat lapset ja nuoret, joille erilaiset pajat sekä muut aktivoivat toiminnat sopivat erityisesti. Muutenkin yleisötyö tavoittelee sitä, etteivät museot olisi vain passiivisia tiedonantajia vaan paikkoja, joissa kaikenikäiset ja taustaiset ihmiset voivat oppia uutta, inspiroitua, viettää aikaa ja olla omina itsenään. Vuorovaikutteisuus tuo kävijälle tunteen, että on enemmän osa kokonaisuutta. Kuten Kansallismuseossa, voivat museot myydä myös omia palveluitaan ulos ja tuottaa asiakkaille kuratoitua ohjelmaa. Museon tuottaja voi siis tuottaa sisältöä, näyttelytiimin tai yleisötyötiimin eli museon sisäisiä toiveita, mutta myös myyntipalveluna ulkopuolisille tahoille. Tämä on hyvä tulonlähde museoille, joiden tilat saattavat olla ison ajan tyhjillään. Sain kokonaiskuvan, että tuottajan työ voi olla yllättävän monipuolinen museoissa. Tuottamisen tarpeita voi tulla monelta eri tiimiltä museon sisältä ja ulkopuolelta. Jännitykseni Kansallismuseon portailla haihtui ilmaan heti päästyäni kiinni hommista. Kun saa olla ja tehdä työtä rakastamassaan ympäristössä on yksi parhaimmista fiiliksistä ja sillä tiellä haluan pysyä. Terveisin Museotäti in the making, Johanna László
One size does not fit all
Keväällä 2021 olin mukana Nuori Näyttämö -hankkeen 2019–2021 kierroksen Uudenmaan paikallisfestivaalilla ja hankkeen päätöskatselmuksessa. Nuori Näyttämö on valtakunnallinen teatterihanke, jossa ammattiteatterit eri puolilla Suomea työstävät alueidensa nuorten teatteriryhmien kanssa uusia näytelmiä. Hanke huipentuu viiteen paikallisfestivaaliin, joissa nuoret esittävät loppuesitykset oman alueen ammattiteatterin näyttämöllä. Hanke päättyy päätöskatselmukseen, johon raati valitsee esitykset. Vaikka työskentelin pääosin graafisen suunnittelun ja visuaalisen viestinnän parissa, tämän itsenäisen projektin syventymisalueeksi valitsin itsensä johtamista. Se on välttämätön taito olosuhteista riippumatta, ja projektin itsenäinen luonne tarjosi ihanteelliset olosuhteet sen kehittämiseen. Vaatii rohkeutta tehdä asiat itselleen parhaalla sopivalla tavalla. Tavoitteenani projektissa oli selvittää mitkä toimintatavat toimivat minulle parhaiten, tunnistaa omat tarpeeni ja oppia tulla paremmin toimeen niiden ehdoilla työolosuhteissa. Projektia varten tutustuin Satu Pihlajan kirjaan Aikaansaamisen taika sekä Sami Pajun, Tapani Riekin ja Virpi Oinosen Järki töihin! Parempien työtapojen kehittämisoppaaseen. Kirjat valitsin niiden käytännönläheisyyden vuoksi. Pääsin kokeilemaan uusia tekniikoita, sain konkreettisia vinkkejä parempaan itsensä johtamiseen sekä välineitä omien toimintatapojen tutkiskeluun. Projektin aikana vakiintui neljä toimintatapaa, jotka ovat tavalla tai toisella ristiriidassa yleisten suositusten ja kirjallisuuden kanssa, mutta toimivat minulle mainiosti: 1. Aika vs. asia Varaan tietyn verran aikaa työskentelylle ja siinä ajassa irtoaa mikä irtoaa. Ajalla on siis enemmän painoarvoa, kuin sen sisälollä. Jos varattu aika ei riitä, aika menee tavoitteen edelle. Tämä asettaa selkeät rajat työskentelylle ja poistaa paineet saavuttaa jotakin yhdellä istumalla. 2. Pidempi to do -lista Lisään listaan myös pienempiä tehtäviä, kuten sähköpostien lukeminen. Vaikka lista saattaa vaikuttaa alussa pelottavalta pituudensa takia, pienien tehtävien ansiosta koen onnistumisen tunteita säännöllisesti, ja näen jatkuvasti konkreettiset todistukset edistyksestä. 3. Pomodoro x2 Perinteisen Pomodoro mallin ajat, eli 25 minuuttia töitä, viiden minuutin tauko ja neljän kierroksen jälkeen pidempi 30 minuutin tauko tuntuvat minusta liian lyhyiltä. Tekniikka on minulle hyödyllisempi pidemmillä aikavälillä, kuten 45– 60 minuuttia töitä, 10–20 minuutin tauot, ja kolmen kierroksen jälkeen pidempi tauko. Pidennetyllä tekniikalla saan huomattavasti enemmän aikaan. 4. Epämääräisemmät suunnitelmat ja tavoitteet Tarkat suunnitelmat aiheuttavat minulle vain ahdistusta ja pettymystä, koska ne harvoin toteutuvat. Samoin tavoitteet toimivat minulle paremmin epämääräisimpinä. Tarkempi kuva toivotusta lopputuloksesta usein muodostuu vasta kun olen tehnyt tavoitteen eteen jo jonkin verran työtä. Suunnitelma selkeytyy työn edetessä. Tämä pitää paikkaansa etenkin luovissa tehtävissä, sillä luovuutta ei voi pakottaa. Kirjallisuus korostaa selkeyden tarvetta tehokkaalle aikaansaamiselle. Tarkat, konkreettiset ja mielellään aikaan sidotut tavoitteet, kokonaisuuksien pilkkominen pienempiin osiin, selvän lopputuloksen määritteleminen sekä huolellinen suunnitelma sen saavuttamiseksi tuovat selkeyttä. Olen itse hyvin tarkka ja huolellinen henkilö, mutta toiminnassani korostuu joustavuuden tarve ja mahdollisuus antaa asioille tilaa ja aikaa muodostua. Kirjallisuuden keskeisin viesti oli kuitenkin tämä: Olemme kaikki erilaisia ja se näkyy erilaisina itsensä johtamisen ja aikaansaamisen tapoina. On siis tärkeä, että oman työn suunnittelu on omissa käsissä aina kun mahdollista.
Kiinnostavan henkilöbrändin luominen
Opiskelen kolmatta vuotta Kulttuurituotantoa ja keväällä 2023 tein kolmannen eli viimeisen itsenäisen projektin opintoihini. Tein projektin kokonaan itsenäisesti, koska halusin projektille aiheen, josta voin hyötyä itse tulevaisuudessa. Kulttuurituottajan näkökulmasta valitsin tämän aiheen, koska olen opintojen aikana ollut hyvin kiinnostunut erilaisten tapahtumien brändeistä. Halusin tutkia brändin luomista kokonaisuudessaan sekä prosessina, koska uskon että voin hyötyä tästä tulevaisuudessa myös tuottajan töissä. Projektissa määrittelin itselleni henkilöbrändin ja tein suunnitelman sosiaalisen median kanavaan Instagramiin sisällön luomista varten. Niin kauan kuin muistan, olen ollut hyvin kiinnostunut muodista ja kauneudesta. Olen aina innoissani tutustumassa uusin muoti- ja kauneustrendeihin sekä uusiin ilmiöihin. Projekti alkoi oman henkilöbrändin suunnittelulla sekä määrittelyllä, jonka jälkeen siirryin Instagramia varten tehtävään suunnitelmaan, jossa keskityin muoti- ja kauneusmarkkinoinnin sisällön luomiseen. Projektissa syvennyin henkilöbrändäykseen ja erityisesti henkilöbrändiin Instagramia varten. Jokaisella meistä on henkilöbrändi, mutta sen tulee olla määritelty, jotta sitä voi hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Henkilöbrändin tulee olla samaistuttava, aito, trendikäs ja siinä pitää tuoda esiin myös oma persoona. Uskon henkilöbrändin olevan avain asemassa, jos teet töitä ”omalla naamallasi”. Jos henkilöbrändi on määritelty ja sitä hyödynnetään oikein, on paljon suurempi todennäköisyys herättää asiakkaiden, yrityksien tai brändien kiinnostuksen. Vinkkini omaan henkilöbrändäykseen: Ota aikaa oman henkilöbrändin muodostumiselle Pohdi, milloin tunnet olevasi luovimmillasi ja parhaimmillasi Ole oma itsesi, äläkä mieti liikaa mitä muut ajattelevat Uskalla tavoitella omia unelmiasi Panosta henkilöbrändissä niihin osa-alueisiin, joista haluat jäädä mieleen Ymmärrä että henkilöbrändi saattaa muuttua elämän eri vaiheissa Annika / Kulttuurituotannon opiskelija 20
Arabian katufestivaali artistituotanto cultural management festivaali festivaalituotanto hanke itsensä johtaminen itsenäinen projekti johtaminen kansainvälisyys Kansallismuseo Kulttuurialan projektityö kulttuurintuotanto kulttuurituotanto Kulttuurituottaja Kulttuurituottaja 2016 kulttuurituottaja 2017 kulttuurituottaja 2019 kulttuurituottaja 2020 kulttuurituottajat kulttuurituottaja YAMK Kutu15 kutu16 Kutu17 kutu18 markkinointi Metropolia metropolia ammattikorkeakoulu näyttely vartissa opastusvideo opiskelija projekti projektityö some sosiaalinen media tanssi tanssitaide tapahtumatuotanto Tuottajat18 Tuottajat20 tv-tuotanto vapaaehtoisten johtaminen vapaaehtoistyö viestintä yhteishaku