Ainutlaatuinen Seurasaaren Joulupolku muutoksen edessä!
Seurasaaren Joulupolku (www.joulupolku.fi)on lapsille suunnattu joulutapahtuma, joka tavoittaa vuosittain noin 15 000 kävijää. Joulupolulla on pitkät perinteet ja se järjestettiin 15.12.2018 jo 23. kerran. Tapahtuma tulee muuttumaan seuraavien vuosien aikana, sillä uusi tekijäpolvi on ottamassa ohjat käsiinsä ja samalla aikaisemmat järjestäjät pääsevät siirtymään tuotannon puolelta nauttimaan itse tapahtumasta. Ideaali tilanne on, että konkarit pääsevät näyttämäänuusille järjestäjille seuraavien Joulupolkujen aikana, miten asiat on aikaisemmin toteutettu. Joulupolku toteutetaan kymmenen hengen työryhmällä, joiden lisäksi ohjelmasisältöä rakentavatlukuisat yhteistyökumppanit. Olin tapahtuman toinen tuottaja javastasin viestinnästä sekä yhteistyökumppaneiden hankinnasta. Tämä osoittautui yllättävän helpoksi, sillä samat kumppanit halusivat jatkaa toimintaansa. Suurin työ projektissa oli oppia tuntemaan sen vakiintunut tekijäkaarti, yhteistyökumppanit sekä tapahtuman luonne. Lähes jokainen tekijä on ollut toteuttamassa tapahtumaa alusta alkaen ja heillä on vankka kokemus, siitä miten tapahtuma toteutetaan. Päätuottaja Elina Koskipahdan kanssa olimme ainoat uudet. Emme tienneet, miten asiat ovat aikaisemmin toteutettu ja kokonaisvaltaista kuvaa ei ollut saatavilla. Vasta tuotannon päätyttyä ymmärsi, mitä kaikkea muuta saaressa on tehty ja mitä kaikkea tuottajien tulee ottaa huomioon. Lähdimme Koskipahdan kanssa kehittämään Joulupolun rakennetta, jotta tulevina vuosina tuotantoon mukaan tuleville olisi jotain tarttumispintaa. Osaava työryhmä mahdollisti sen, että saimme Koskipahdan kanssa keskittyä omaan työkuvaamme tuottajina ja pystyimme keräämään tärkeäätietoa kasaan. Jokainen työryhmässä oleva teki omaa osa-aluettaan samalla tavalla kuin aikaisempina vuosina. Tuottajana en itse osannut kysyä, mitä he tekevät ja minne, koska en ollut tietoinen kaikesta saaressa tapahtuvista asioista. Tämän takia tulevaisuutta varten tulee olla konkreettista tietoa. Joulupolku tuotetaan suurella sydämellä ja se tekee siitä myös ainutlaatuisen. En ole koskaan nähnyt vastaavaa työryhmää. Kaikki tekevät työtä vapaaehtoisesti toisen työn ohella ja ovat valmiita kuluttamaan siihen paljon aikaa. Jokainen, joka osallistuu tuotantoon tietää, millainen tapahtumapäivästä tulee. Tuotannon aikana hehkutettiin, kuinka upea tunnelma Joulupolulla ja niin se myös oli! En osannut edes kuvitella, millainen tunnelma kauniissa ja idyllisessä Seurasaaressa tulee olemaan. Tapahtumapäivänä kaikki työ palkittiin. Päivän tunnelmaa ei voi selittää. Siellä täytyy itse olla paikan päällä. Vaikka en itse olisi ensi vuonna tuottamassa Joulupolkua, olen siellä varmasti kiertelemässä. Tuottajatonttu, Ronja
Sosiaalisen median strategia kukkakaupalle
Kukkakauppa-ala on suuren murroksen keskellä – markettien kasvava kukkavalikoima haastaa kivijalkamyymälät, kun taas digitalisaatio ja monipuolistunut kukkien ja viherkasvien kulutus tuo uusia mielenkiintoisia mahdollisuuksia kukkakauppiaille – ja kulttuurituottajille. Visuaalisuus yhdistää kukkamaailmaa ja somekanavia, mutta sosiaalinen media on yhä alusta, jota harvat kukkakaupat täysin hyödyntävät. Erityisesti pienille kivijalkaliikkeille sosiaalinen media voi olla kilpailukeino, joka auttaa erottautumaan joukosta ja vahvistaa brändimielikuvaa. Somen kautta kukkakaupat yltävät tavoittamaan myös nuoren, kukka- ja viherkasvitrendistä haltioituneen asiakaskunnan. Ideasta inspiroituneena marssin lähikukkakauppaani, Delite Flowers & Design -myymälään, ja tarjosin apukäsiä sosiaalisen median strategian laatimiseen. Delitellä oli jo valmiina kanavat, mutta yrittäjillä oli sekä suunnitelman, että ajan puutteesta johtuvia haasteita kanavien ylläpitämisessä. Strategia tehtiin helpottamaan yrittäjien arkea, sillä se asettaa suuntaviivat sosiaalisen median käytölle, sekä tarjoaa ideoita sisältöihin ja työkaluja suunnitteluun. Itsenäisestä projektista tuli erityisen antoisa, koska pääsin yhdistelemään monia kiinnostuksen kohteitani – sosiaalista mediaa, markkinointia ja kukka-alaa. Vastasin strategian toteuttamisesta itsenäisesti, joten projekti vaati myös rutkasti oma-aloitteisuutta ja tarkkaa aikataulutusta. Kulttuurituottajien ehdoton vahvuus on toimia eri alojen rajapinnoilla ja meillä olisi paljon annettavaa myös kukkakauppa-alalle. Sosiaalisen median lisäksi erityisesti elämyksellisyyden hyödyntäminen, uusien palvelujen innovointi ja yhteistyöideat eri toimijoiden välillä voisivat olla potentiaalisia keinoja päivittää kukkakauppoja tähän päivään. Roosa Rauatmaa, kolmannen vuoden kulttuurituotannon opiskelija
Oodi metsälle
Viime vuoden huippuhetki oli minulle itsenäisyyspäivän aatto, jolloin avattiin uusi keskustakirjasto Oodi. Osana avajaispäivän ohjelmaa esitettiin koreografi Hanna Brotheruksen teos Oodi metsälle. Sain ilon työskennellä teoksen tuotantoassistenttina koko syksyn ajan. Hanna Brotherus tunnetaan erityisesti taidostaan yhdistää töissään esiintyjiä huipputason taideammattilaisista harrastelijoihin. Myös Oodi metsälle -teoksen yli 200 esiintyjän joukko koostui ammattitanssijoista, ala-aste ikäisistä lapsista, lukiolaisista ja eläkeläisistä. Kirjava ja ylisukupolvinen joukko sopi täydellisesti toivottamaan tervetulleiksi ensimmäiset kävijät uuteen yhteiseen tilaan, joka on tarkoitettu meille kaikille. Lukuisista väenpaljouteen ja valtavaan esiintyjäkaartiin liittyvistä kauhuskenaarioista huolimatta kokonaiskestoltaan kuusituntinen esitys sujui jopa yli odotusten. Esitys huipentui illalla yhteisteokseen harmonikkataiteilija Kimmo Pohjosen kanssa. Vauhtia riitti ja omaan askelmittariini kertyi avajaisten aikana yli 30 000 askelta - Oodin käytävät ehtivät tulla todella tutuiksi. Pian valmistuvana kulttuurituotannon opiskelijana oli upeaa päästä työskentelemään itselleni tärkeän taiteenlajin ja suuresti ihailemani koreografin kanssa. Oli ikimuistoista olla osana hartaasti odotetun kirjaston avajaistuotantoa. Tämäkin blogiteksti on naputeltu Oodin kolmannen kerroksen kirjataivaassa. Tara Nyman, Kulttuurituotannon opiskelija
Arabian katufestivaali artistituotanto cultural management festivaali festivaalituotanto hanke itsensä johtaminen itsenäinen projekti johtaminen kansainvälisyys Kansallismuseo kestävä kehitys Kulttuurialan projektityö kulttuurintuotanto kulttuurituotanto Kulttuurituottaja Kulttuurituottaja 2016 kulttuurituottaja 2017 kulttuurituottaja 2019 kulttuurituottaja 2020 kulttuurituottajat kulttuurituottaja YAMK Kutu15 kutu16 Kutu17 markkinointi Metropolia metropolia ammattikorkeakoulu näyttely vartissa opastusvideo opiskelija projekti projektityö sosiaalinen media syventävä projekti tanssi tanssitaide tapahtumatuotanto Tuottajat18 Tuottajat20 tv-tuotanto vapaaehtoisten johtaminen vapaaehtoistyö viestintä yhteishaku