Amisten asialla – kiertuetyöntekijänä Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitolla
Tein opiskeluprojektin Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry:n valtakunnallisella opiskelijakorttikiertueella, joka järjestettiin elo-lokakuun aikana. SAKKI on vuonna 1987 perustettu valtakunnallinen ammattiin opiskelevien, tutummin amisten, etuja ja oikeuksia ajava liitto. SAKKI:n toiminta on laaja-alaista: toimintaa tehdään niin paikallisesti yhdessä opiskelijatasolla kuin myös ministeriötasolla ja kansainvälisesti. Työskentely SAKKI:lla kiinnosti minua, sillä koen koulutuksen tärkeäksi osaksi kasvua ja yksilön mahdollisuutta toteuttaa itseään. SAKKI:n toiminta resonoi minussa, vaikka en olekaan taustaltani amis. SAKKI:n opiskelijakorttikiertueella matkataan ympäri Suomea ammatillisissa oppilaitoksissa kertomassa SAKKI:n toiminnasta sekä tekemässä jäsenhankintaa myymällä opiskelijakorttia. Kiertue oli tänä vuonna ensimmäistä kertaa jaettu kahteen osaan: Uudenmaan ja maakunnan kiertueisiin. Kahtiajaon ajatuksena oli tavoittaa entistä laajempi joukko opiskelijoita ja ammatillisia oppilaitoksia, sekä saada kiertue pakettiin ennen koulujen syyslomaviikkoja. Työtehtäväni kiertueella koostuivat oppilaitosten kontaktoinnista, matkojen ja majoitusten suunnittelusta, kiertueauton ajamisesta ympäri Suomen, jäsenhankinnasta oppilaitoksilla sekä kiertueen raportoinnista. Ajomatkat veivät ehdottomasti eniten aikaa ja energiaa, erityisesti kiertueen alussa, jolloin ajomatkoihin kuluu lähes kokonainen päivä. Kuluneen vuoden poikkeuksellinen tilanne heijastui kiertueeseen. Joitakin oppilaitosvierailuja jouduttiin perumaan kokonaan. Kaikkia opiskelijoita ei ollut mahdollista tavoittaa, sillä he eivät koronatilanteen takia olleet kiertuepäivinä paikalla. Tästä huolimatta kiertue oli kokonaisuudessaan hyvin onnistunut ja jäsenhankinta ylitti kaikkien odotukset. Vaikeasta tilanteesta huolimatta monet oppilaitokset ottivat meidät avosylein vastaan, koska SAKKI:n tekemä työn opiskelijoiden hyväksi nähtiin tärkeänä. Olen itse toiminut Metropolian kulttuurialan opiskelijayhdistyksessä koko opiskeluaikani ja siksi oli hienoa nähdä, kuinka tärkeäksi opiskelijoiden edunvalvonta koettiin.
Itsensä johtaminen – matka täydestä kalenterista tyhjiin sivuihin
Mitä on itsensä johtaminen? Aikatauluttamista, stressitöntä arkea, työn ja vapaa-ajan välistä tasapainoa? Näiden kysymysten äärellä pyörin aloittaessani kolmatta ja viimeistä itsenäistä projektiani, syventymisalueena itsensä johtaminen. Tein projektin hyvin itseohjautuvasti työharjoitteluni ohella. Aloitin tammikuussa 2020 tuotantoassistenttina Cirko – Uuden sirkuksen keskuksella. Harjoittelun oli tarkoitus loppua kesäkuussa 2020, mutta eräänä (varmasti kaikkien mieleen painuneena) maaliskuisena perjantaina kaikki muuttui. Minä, niin kuin varmasti moni muukin, jouduin tilanteeseen, jossa työt loppuivat seinään koronapandemiasta aiheutuneen tapahtuma-alan pysähtymisen myötä. Olin päässyt projektissani jo pitkälle opiskelemalla teoriaa ja kirjoittamalla päiväkirjaa mm. aamusivut-metodilla. Tämän takia en halunnut pistää pillejä pussiin, vaan jatkoin projektiani – tosin näkökulma muuttui hieman. Kiireinen harjoittelu muuttui yhtäkkiä kotona oleiluun ja arjen uudelleen rakentamiseen. Koen, että projekti sattui mitä parhaimpaan ajankohtaan, sillä jos jostain niin itsensä johtamisen taidoista on apua tällaisessa kriisitilanteessa. Alun järkytyksen laannuttua aloin täyttämään päiviäni verkkokursseilla ja kotona opiskelulla. Opin projektin aikana sen, että itsensä johtaminen ei todella ole pelkkää aikatauluttamista ja stressitöntä arkea. Se on valtava paketti erilaisia teorioita, toimintamalleja ja noh, myös sitä tasapainoisen elämän löytämistä. Eniten oppia toi ehdottomasti päiväkirjan kirjoittaminen ja se, että onnistuin löytämään omille pohdinnoilleni taustoja ja selityksiä lähdekirjallisuuden avulla. Nyt voisinkin suositella kaikille, siis ihan kaikille, aamusivujen kirjoittamista. Jos konsepti ei ole sinulle vielä tuttu, niin lukaise tämä pieni ohjenuora, jonka jaan nyt projektini kohokohtana. Aamusivut Aamusivut, The morning pages, on Julia Cameronin kirjasta The Artist’s Way lähtöisin oleva harjoite, jonka tarkoituksena on avartaa omia näkemyksiä, kirjata ylös päässä pyörivät sekalaiset ajatukset ja löytää luovuutta. Tehtävä on yksinkertainen: Kirjoita joka aamu kolme sivua tekstiä. Sisällöllä ei ole sinänsä mitään merkitystä, ajankohdalla taas on. Aamuisin mieli on tyhjempi arjen tuomista ajatuksista ja näin ollen se on oivallinen hetki dumpata ajatukset paperille. Kirjoita käsin paperille ja riittävän suurille sivuille (tarralappu on liian pieni, A4 taas vallan hyvä). Älä palaa lukemaan sivuja – ainakaan ihan heti seuraavana päivänä. (Itse tein tässä pienen poikkeuksen, sillä tarvitsin sivuilta löytyvää dataa projektissa etenemiseen.) So simple. Heti herättyäsi, kolme sivua, käsin paperille. Vahva suositus! - Saana , Kutu17
Hanketuottamisen salat
Mitä on hanketuottaminen? Millaista työtä kulttuurituottaja tekee hankkeissa? Lähdin haastattelemaan hankkeissa työskennellyttä alan ammattilaista Elina Ala-Nikkolaa selvittääkseni hanketuottamisen saloja. Elina Ala-Nikkolalla on pitkä, laaja ja monipuolinen tausta kulttuurituottajana. Hän on valmistunut Mikkelin ammattikorkeakoulusta 2005 Kulttuurituottajaksi ja opiskellut myöhemmin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon Metropoliassa. Elina on työskennellyt tähänastisella työurallaan muun muassa ammattikorkeakoulujen opiskelijajärjestöissä pääsihteerinä, Helsingin Ammattikorkeakoulu Stadiassa (nykyään Metropolia Ammattikorkeakoulu) teatterituottajana, koulutussuunnittelijana, TKI-suunnittelijana sekä hanketuottajana ja julkaisukoordinaattorina. Nykyisin hän työskentelee asiantuntijana Metropolia Ammattikorkeakoulussa osallistavan prosessisparrauksen Parru-tiimissä. Oma matka hankkeiden parissa Hanketuottajan tehtävissä Elina Ala-Nikkola on työskennellyt kolmessa eri hankkeessa. Jokainen hanke on ollut erilainen ja antanut Ala-Nikkolalle paljon uusia ja tärkeitä näkökulmia oman osaamisen kehittämiseen. Erittäin tärkeää Elina Ala-Nikkolalle on aina työssään ollut vaikuttaminen, ihmisten äänten kuuleminen, osallistaminen ja toimintatapojen kehittäminen. Tämän vuoksi Ala-Nikkola onkin päätynyt työskentelemään erilaisiin hankkeisiin. Hankkeissa työskennellessä näitä on päässyt toteuttamaan. Kohti luovaa arkea -tutkimushankkeessa (2015—2017) tutkittiin luovuuden ja osallistavuuden merkitystä vanhustyössä. Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallisessa kehittämishankkeessa (2015—2018) tutkittiin, miten luova työote edistää sosiaalista kuntoutusta. Teiniminnotalkoot -hankkeessa (2016—2018) puolestaan kehitettiin monialaista ja moniammatillista toimintamallia, jossa tuotiin yhteen korkea-asteen ja toisen asteen opiskelijoita eri aloilta ratkomaan yritysten antamia aitoja työelämän haasteita. Tuottajan on hyvä osata nähdä kokonaisuuksia Tärkeänä hanketuottamisessa Ala-Nikkola pitää mukautumista erilaisiin työympäristöihin, ihmistuntemusta, hyvää soveltamiskykyä, viestintätaitoja sekä kykyä itsenäiseen ajatteluun. Myös eri projektipäälliköiden kanssa työskentely on erilaista jokaisessa hankkeessa. Hän kokeekin yhdeksi hanketuottamisen keskeisimmistä asioista projektipäällikön työparina työskentelyn. Ala-Nikkola on halunnut hankkeissaan olla projektipäällikölle sparripari ja peilipinta, jonka kanssa voi pohtia mitä ja miten tulisi seuraavaa asiaa lähteä tekemään. Samalla hän on tuottajana hoitanut käytännön asioita muun muassa koordinointi- ja tiedotustyötä. Tuottajan on hyvä osata nähdä kokonaisuuksia, mutta osata myös huomioida yksityiskohtia, joita ne sisältää. “Hyvä tuottaja tekee hyvät suunnitelmat, mutta pystyy soveltamaan niitä tilanteessa toisin” Minustako hanketuottaja? Hanketuottajan työpäivät ovat erittäin vaihtelevia ja hankkeesta riippuvia. Usein hankkeessa pääseekin hyödyntämään omia vahvuuksiaan ja aikaisempaa kokemustaan. Ala-Nikkola on päässyt esimerkiksi vetämään työpajoja ja havainnoimaan tutkimushankkeissa tutkimustilanteita. Hanketuottajalle tyypillisiä tehtäviä ovat esimerkiksi sisäinen ja ulkoinen viestintä, tapahtumien järjestäminen, aikataulutus, ongelmien ratkaisu, kokonaiskoordinointi ja raportointi. Hanketuottamisessa Ala-Nikkolan mukaan on tärkeää olla halu muuttaa nykyistä maailmaa. Tuottajan tehtävät hankkeissa ovat laajat ja monen tuottajan haasteeksi saattaakin tulla täydellisyyden tavoittelu. Ala-Nikkola kannustaa keksimään omia tapoja saada itsensä relattua ja muistaa nukkumisen, syömisen ja liikunnan merkityksen. Avoimuus ja jakaminen työyhteisössä on myös tärkeää. Asioiden kanssa ei kannata jäädä yksin. Elina Ala-Nikkola kokee, että hanketuottaminen on ollut hänelle itselleen todella antoisaa ja mukavaa. Hankkeet mahdollistavat työskentelyn monenlaisten asioiden äärellä ja ne ovat tuottajalle todella hyvä oppimisen paikka. Ala-Nikkola kannustaa tuottajia ehdottomasti lähtemään kokeilemaan hanketuottamista. Itse kiinnostuin hankkeista haastattelun aikana ja haluaisin ehdottomasti päästä kokeilemaan hanketuottamista urani aikana. Hanketuottajan työtehtävät ovat mielestäni omalla tavallaan erilaisia ja kiinnostavia. Ne haastavat tuottajaa minulle uudella tavalla. Haastattelussa 15.9.2020 Elina Ala-Nikkola, kulttuurituottaja YAMK Haastattelijana Wilhelmiina Palovaara, kulttuurituotannon 1. vuoden opiskelija Metropolia Ammattikorkeakoulusta.