Taiteilijan ja tuottajan keskinäinen suhde määrittyy jo opiskeluaikana

8.12.2021
Anni Hiekkala

Yamk-opinnäytetyöni käsittelee Pragma Helsingin Manager-palvelutuotteen kehittämisestä taiteilija-tuottajatyöparien tukemisen kautta. Pragma Helsinki on kehittämishankkeesta syntynyt esittävän taiteen palveluorganisaatio. Manager-palvelutuote sisältää hallinnollisia kokonaisuuksia, kuten apurahahakemusten tekemistä, taloushallintoa sekä strategista työskentelyä. Palvelun keskeisenä teemana on ollut alusta asti laadukas ja ammattimainen taiteilija-tuottajayhteistyö, johon on panostettu eri tavoin. Erillisyyttä vai luovaa yhteistyötä? Kehittämistyön ohessa syntyi huomio taiteilijoiden ja tuottajien erillisyydestä, joka hidastaa ja vaikeuttaa yhteistyön syntymistä. Olen seurannut esittävän taiteen kenttää jo pitemmän aikaa tuotannon ammattilaisen näkökulmasta. Työni aineistossa nousi useampaan otteeseen ajatus, että ammattiryhmien eriytyminen alkaa jo opiskeluaikana, vaikka niiden pitäisi tulevaisuudessa työskennellä rinnakkain. Kentälle nousee jatkuvasti uusia ryhmiä ja kollektiiveja, ja olen huomannut, että erityisen toimivaksi taiteilija-tuottajayhteistyö muodostuu sellaisissa ryhmissä, joissa tuottajat ja taiteilijat työskentelevät rinnakkain alusta asti. Tämä pätee erityisesti silloin, kun tuottaja työskentelee luovan tuottajuuden periaattein eli osallistuu aktiivisesti taiteellisen sisällön luomiseen ja eteenpäin viemiseen. Koulutuksen kautta kohti matalan kynnyksen yhteistyötä On kuitenkin toistaiseksi aika harvinaista, että tuottajan ja taiteilijan välille syntyy hierarkioista vapaa vuorovaikutus- ja työskentelysuhde. Se on kuitenkin luovalle ja luottamukselliselle yhteistyölle kaikista hedelmällisin maaperä. Siitä syystä siihen olisi hyvä kiinnittää huomiota jo opiskeluaikana. Taiteilijan ja tuottajan työskentelyn taustalla häilyy usein erilaisia ammattiin liittyviä erilaisuuksia, ja se saattaa aiheuttaa näiden välille kitkaa. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi alojen erilaiset palkkarakenteet sekä työajat. Kun niistä keskusteltaisiin yhdessä jo opiskeluaikana ja molemmat saisivat tietoa ammattikuntiensa lainalaisuuksista, se voisi helpottaa yhteistyön sekä keskinäisen ymmärryksen syntymistä. Olisi upeaa, jos taiteilija- ja tuottajakoulutus saataisi jatkossa jollain lailla saman katon alle. Uskon, että se madaltaisi tuottajien ja taiteilijoiden kynnystä tehdä kaikenlaista yhteistyötä jo opiskeluaikana. Lisäksi se kehittäisi myös molempien ammattikuntien substanssiosaamista ja ammattitaitoa. Toivonkin, että tulevaisuudessa taiteilijuuden ja tuottajuuden raja madaltuu ja hämärtyy. Uskon, että sillä voisi olla yllättävänkin rikastava ja monipuolistava vaikutus suomalaiseen taidekenttään. Anni Hiekkala on työskennellyt kulttuurituottajana esittävän taiteen sekä festivaalien parissa valmistumisestaan (2011) asti. Hänellä on kokemusta niin vapaan kentän ryhmien, erilaisten hankkeiden kuin festivaalituotantojenkin parissa työskentelemisestä. Annin ydinosaamiseen kuuluvat mm. apuraha- ja hallintotyö, kansainväliset tuotannot ja sopimukset sekä esittävän taiteen esitystuotannot. Opinnäytetyö Pragma Helsingin Manager-palvelutuotteen kehittäminen taiteilija-tuottajatyöparien tukemisen kautta 

Siis mitä – kuunteleeko kukaan?

2.12.2021
Mira Card

Tiedätkö miltä tuntuu se, kun huomaat että kukaan ei oikeasti kuuntele, vaikka olisi asiaa? Kehittämistyötä tehdessäni tiesin jo valmiiksi, että tulen olemaan tekemisissä paljon nuorten kanssa ja käyttämään aikaa heidän ajatusten kuuntelemiseen jäsentelyn ja ymmärtämiseen. Tiesin ja ymmärsin myös, että omaamme kaksi korvaa ja vain yhden suun, jonka vuoksi voitaisiin sanoa, että meidän tulee tehdä tuplamäärä kuuntelua verrattuna omaan puheeseen. Kuunteleminen on ensiarvoisen tärkeä osa vuorovaikutusta ja sitä on montaa erilaista. Kuunteleminen ei tarkoita ainoastaan kuulemista, vaan se on ensisijaisesti tiedonkeruun menetelmä. Kun kehitämme palveluita tai tuotteita, tiedonkeruuta tulee suorittaa potentiaalisilta asiakkailta tai jo niitä käyttäviltä. Osallisuus ei toimi ilman aktiivista kuuntelemista Kehittämistyössäni ”Nuorten ääni kuuluviin - kansalaisopiston toiminnan kehittäminen nuoria osallistaen” ymmärrykseni kuuntelemisen merkityksestä osana osallisuuden kokemusta ja päätöksentekoa syveni entuudestaan. Kuunteleminen on vahvasti linkitetty osallisuuteen ja osallistamiseen ja ilman aktiivista kuuntelemisen taitoa, emme voi luoda yhteistä ajattelua ja ymmärrystä toistemme välillä. Kehittämistyössä nuoret nostivat esiin huolensa kuuntelemisesta, jossa kuunnellaan näennäisesti, ja sen perusteella tehdään omia johtopäätöksiä ja kuultuun muokattuja, tässä tapauksessa aikuisten maailmaan sopivia ratkaisuja. Tällöin se, mitä nuoret sanovat ei välity eteenpäin täysimääräisenä nuorten ajatusmaailmana, vaan kuultu tieto on usein sovellettuja pureskeltu sopimaan kuulijan konseptiin. Kuuntele tarkkaan että osut oikeaan Koin tämän ajatuksen erittäin silmiä avaavaksi, miettien laajempaa palvelujen tuottamista ja uuden kehittämistä. Mitä jos ajattelemmekin niin, että kuuntelemme palvelun kehittämisen kohteena olevaa kohderyhmää, mutta emme kuitenkaan vastaa heiltä tulevaan informaatioon ja palautteeseen täysin? Mitä jos emme kuuntelekaan oikeasti ja aidosti? Voiko jotkut asiat tai kohderyhmät jättää vähemmälle kuuntelulle? Nuoret antoivat esimerkin siitä, miten heiltä on saatettu kysyä asioista, joita heidän mielestään tulisi kehittää asuinkunnassa. He toivoivat matalan kynnyksen kohtaamispaikkaa, johon he voisivat turvallisesti ja vapaasti tulla hengailemaan, tekemään läksyjä tai juomaan kahvia. ”Tuotteena” nuorten tarpeeseen aikaansaatiin ulkokatos, jossa nuoret ”saavat kokoontua”. Toisin sanottuna, nuorille kyhättiin pystyyn paikka, jossa tupakoida ja ”polttaa kumia”. Ei ihan siis kuuntelemisesta johtunut tuotekehitys, sanoisin. Väitän, että se että kysytään, mutta kysyttyyn ei tartuta tai edes osoiteta kysymisen jälkeistä kiinnostusta, on turhauttavampaa kuin se, ettei kuunnella ollenkaan. Palveluiden onnistuneen suunnittelun ja toteuttamisen näkökulmasta on ympäriltä tuleva ajattelu otettava huomioon ja tosiasialliseen harkintaan – ei niin että päätös on periaatteessa jo tehty, mutta byrokratian tai jonkun muun nimissä tulee meidän kysyä myös itse kohderyhmältä, jotta voidaan sanoa kysyneemme. Tiedä kohderyhmäsi Onnistuneella kohderyhmän ja asiakassegmentin osallistamisella voimme sitouttaa ja tuoda merkityksellisyyttä asiakaskuntaan. Tällä tavalla asiakassegmentit voivat kokea tulleensa kuulluksi ja ymmärretyksi, ja heidän tarpeisiinsa on vastattu. Tiedän etteivät kaikki voi saada aina kaikkea toivomaansa, ja että variaatioita totuuksista ja toiveista on yhtä monta kuin on meitä ihmisiäkin. Mutta rohkenen sanoa myös, että ilman kehittämisen kohteena olevan segmentin tuntemusta ja aktiivista kuuntelemista emme voi aikaansaada palveluita tai tuotteita, jotka olisivat kohderyhmänsä näköisiä ja heitä aidosti palvelevia. Käytä siis korvia ja käytä niitä oikeasti. Kuuntelemisen taito on harjoiteltavissa ja sen myötä maailma aukeaa aivan eri tavalla. Omat ajattelumallit siis narikkaan ja avoin kuuntelu käyttöön! Olen 32-vuotias teatteritaiteen opettaja sekä luokanopettaja, jonka sydän sykkii yhdenvertaisuudelle ja lasten sekä nuorten asioiden eteenpäinviemiselle. Olen tehnyt erilaisia lapsia ja nuoria palvelevia sekä hyödyntäviä projekteja ja produktioita urani varrella, useimmat niistä osallistavan ja soveltavan teatterin keinoin. Kulttuurin merkitys kasvavan yksilön hyvinvoinnin takaamiseksi on yksi keskeisimmistä asioista, joiden vuoksi teen töitä ja lähden mukaan erilaisiin kehittämistöihin. Lue:  Nuorten ääni kuuluviin: kansalaistopistotoiminnan kehittäminen nuoria osallistaen

Visuaalinen viestintä tuottajan työkaluna

Sain syksyllä 2021 mahdollisuuden kehittää visuaalisen viestinnän taitojani itsenäisen projektin muodossa. Tein projektin työpaikalleni Kojamolle. Kojamo on Suomen suurin yksityinen asuntosijoitusyhtiö, joka tunnetaan kenties parhaiten asumisen brändistään Lumosta. Projektin aikana tuotin Kojamon vuoden 2021 huippuhetkistä koostuvan animaation visuaalisen ilmeen. Graafisen suunnittelun lisäksi käsikirjoitin animaation. Animoinnista vastasi Pirre Liukka. Työn tavoite oli edistää työnantajamielikuvaa sekä organisaation sisällä että ulkoisesti. Lähdin projektissa liikkeelle animaation sisällön suunnittelusta ja loin sen kulkua havainnoivan aikajanan. Projektin pikaisen aikataulun vuoksi siirryin nopeasti graafiseen suunnitteluun ja lopulta käsikirjoittamisvaiheeseen. Animaatio oli kokonaisuudessaan valmis alle kahdessa viikossa. Intohimo luoda visuaalista sisältöä on kulkenut mukanani jo ennen kulttuurituotannon opintojen alkua. Vaikka opintoni Metropoliassa keskittyivät suurimmaksi osaksi tapahtumatuotantoon ja projektin hallintaan, opiskelin ensimmäisenä opintovuotenani visuaalista viestintää. Kyseisen kurssin jälkeen tajusin haluavani työskennellä visuaalisen viestinnän parissa. Tässä projektissa sain toimia graafisen sisällön tuottajana, mutta myös taiteellisen prosessin johtajana. Vaikka en itse pystynyt animoimaan työtä, oli minulla valtuudet päättää siitä, miltä lopputulos tulisi näyttämään. Visuaalinen viestintä on äärimmäisen arvokas työkalu kulttuurituottajalle. Moni tuottaja tulee uransa aikana työskentelemään viestinnän parissa tavalla tai toisella. Visuaalisuus kuuluu nykypäivänä miltei poikkeuksetta viestintään. Vaihtoehtoisesti tuottaja saattaa löytää itsensä osana projektia, jossa tämän tulee tuottaa visuaalista sisältöä itse tai johtaa siihen liittyvää prosessia. Silloin erilaisten visuaalisen viestinnän tuottamiseen tarkoitetut tietotekniset ohjelmat ja graafisen suunnittelun perusteet tulevat tarpeeseen. Visuaalista viestintää tuottava kulttuurituottaja on organisaatiolle lottovoitto. Tuottaja, joka hallitsee projektin kaaren ja kykenee suunnittelemaan visuaalisia elementtejä on harvinaisuus, jota moni organisaatio ei riveistään löydä. Huolimatta siitä, että graafinen suunnittelu oli aikarajojen puitteissa haastavaa, oli itsenäinen projekti palkitseva. Projekti eteni sujuvasti ja kaikkien mukana työskennelleiden kanssa oli ilo tehdä töitä. Emme vielä tiedä, miten animaatio on vaikuttanut, saati tulee vaikuttamaan ihmisten mielikuviin, koska se on vasta hiljattain julkaistu. Tuloksia odotellessa valmiin animaation voi katsoa täältä: Kojamon vuosi 2021 Ella-Rosa, kutu-17