Kestävä kehitys Tv-tuotannossa
Televisiotuotanto, tuo valtava koneisto, joka vaatii paljon erilaisia resursseja toimiakseen. Mitä onkaan ekologisuus kulissien takana? Voiko Tv-ohjelman tuottaminen olla kestävää? Pääsin työskentelemään tuottajaharjoittelijana The Voice of Finlandin 13. tuotantokaudella ääni ratkaisee-vaiheessa. Tuotannossa kestävällä kehityksellä oli merkittävä rooli, kestävää näkökulmaa toteutettiin Albert ympäristöjärjestelmän avulla. Tämä Baftan (British Academy of Film and Television Arts) alainen ympäristöjärjestelmä tarjoaa tuotannoille hiilijalanjälkilaskurin, mahdollisuuden sertifiointiin sekä ympäristökoulutusta ja -tietoutta. Ekologisuus kulissien takana The Voice of Finlandissa ekologisuus näkyy monin tavoin. Albert-ympäristöjärjestelmään raportoidaan kaikki teot, ja kierrätys on nostettu kunniaan. Lasista ja metallista biojätteeseen – kaikki kierrätetään. Sähköiset lomakkeet ja sopimukset vähentävät paperijätettä ja toimiston sähkö on peräisin uusiutuvista lähteistä. Kuvauspäivinä ekologisuus on osa arkea: kierrätyspisteet, veden harkittu käyttö ja roskispäiväkirjat pitävät jätteet kurissa. Kimppakyydit, kierrätettävät CREW-passit ja välttäminen kertakäyttöaterimien käytössä ovat osa tuotannon arkea. Ruualla on merkittävä vaikutus ilmastoon, ja noin viidennes kulutuksen ilmastovaikutuksesta aiheutuu siitä. The Voice of Finlandissa panostettiin vegaanisiin vaihtoehtoihin, ja lihankulutusta pyrittiin vähentämään tietoisesti. Ruoan vaikutuksia ympäristöön tarkastellaan laajasti, ja tuotantoryhmän ruokailut on suunniteltu niin, että aina on mahdollisuus vegaaniseen ruokaan. Kiertotaloutta ja jätteen vähentämistä Televisiotuotannossa käytetään valtavia määriä materiaaleja, mutta The Voice of Finlandissa on panostettu kiertotalouteen. Lavastus ja rekvisiitta saavat uuden elämän, kun vanhoja tavaroita hyödynnetään uudelleen. Kierrätetyt kuvauskalustot ja vähentynyt tarve kuljetuksille ovat osa suurempaa ekologista visiota. Vaikka kompromisseja joudutaankin tekemään, The Voice of Finlandin 13. tuotantokausi osoittaa, että kestävän kehityksen huomioiminen tv-tuotannoissa on mahdollista ja välttämätöntä. Suurella näkyvyydellä varustetut tuotannot voivat toimia esimerkkinä ympäristöystävällisestä viihteestä, ja The Voice of Finland on valinnut astua tähän kestävän tulevaisuuden valokeilaan. Noora/Kutu19
Miksi tulevaisuusajattelu on tärkeää kulttuurialalla?
Miksi käännämme usein katseemme menneisyyteen ongelmia kohdatessamme sen sijaa, että katsoisimme pidemmälle tulevaisuuteen ratkaisun löytämiseksi? Tulevaisuusajattelun lisääminen osaksi kulttuurituottajan työkalupakkia auttaa meitä ja organisaatioita, joissa työskentelemme, olemaan resilienttejä niin ulkoisissa, kuin sisäisissä muutoksissa. Tulevaisuuden ennakointi esimerkiksi erilaisin skenaariomenetelmin on loistava tapa saavuttaa uudenlaisia näkökulmia nykyhetkeen ja sen ongelmiin tai mahdollisuuksiin. Tulevaisuutta ennakoimalla voimme etsiä vastauksia myös siihen, millaisia muutoksia meidän pitäisi tehdä organisaatioissamme, jotta resilienssimme ympäröivän maailman muutoksiin kasvaisi. Organisaatioihin vaikuttaa niin megatrendit kuin lyhyempi kestoiset paikalliset muutokset. Kulttuurialalla usein tulevaisuudenennakointi ja tätä kautta monet päätökset tulevaisuudesta jätetään ns. politiikoille tai valtiovallalle. Olisi erittäin hyvä ottaa proaktiivisempi ote tulevaisuudenuhkien tai mahdollisuuksien edessä. Tulevaisuuden ennakointi on johtajan työkalu. Ihmisten johtamiselle on englanniksi oma termi ”leadership” verrattuna asioiden johtamiseen ”management”. Asioiden johtaminen on hallinnoimista ja olemassa olevien rakenteiden ylläpitoa. Muutosjohtaminen on ihmisten johtamista ja mikäli haluamme johtaa muutosta hyvin, on oltava vahva visio, mihin muutoksella pyritään. Organisaatioiden on kyettävä vastaamaan muutoksiin pidemmän tähtäimen suunnitelmilla, ei hetkellisesti auttavilla uudelleenjärjestelyillä tai poikkeusmenettelyillä. Joustavalla organisaatiomallilla voi paremmin vastata muutoksiin ja johtajan yksi tehtävä on kannustaa organisaatiotaan tai tiimiään kehittymään kohti tällaista mallia. Kulttuurialalla siis tarvitaan vahvaa ihmisten johtamisen taitoa, jotta pystymme muuttumaan maailman mukana. Systeemiä ei voi muuttaa, ellei tunne systeemiä. Systeemiajattelu on olennainen osa tulevaisuuden ennakointia ja mikäli tunnemme kompleksisen systeemimme, on meidän helpompi nähdä erilaisten tulevaisuuden skenaarioiden vaikutukset esimerkiksi organisaatioomme systeemiin tai systeemiin, minkä osa se on. Nykyisin puhutaan paljon ”kestävyydestä” – sekä ekologisesta että sosiaalisesta. Tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta sen toteutumiseen voi vaikuttaa osana yhteisöä tai yksilönä. Millainen on haluttu, kestävä, tulevaisuus kulttuurialalla? Kuinka voimme taata työpaikkojen ja rahoituksen säilymisen? Miten organisaatiot voivat varautua rahoituksen vähenemiseen? Miten jaamme vähentyneet resurssit tehokkaimmin tai kestävimmällä tavalla? Näihin kaikkiin kysymyksiin on mahdollista löytää vastaukset tulevaisuuden ennakoinnin avulla. Kaikissa organisaatioissa on oma organisaatiokulttuurinsa ja sen muuttaminen on haastavaa. Tämä on kuitenkin mahdollista luomalla vahvaa uutta, kaikkien hyväksymää ja allekirjoittamaa visiota. Yhteisen uudenlaisen tulevaisuuden vision luominen yhdessä on ensimmäisiä askeleita kohti kestävämpää tulevaisuutta. Anna Rouhu on Teatterikorkeakoulusta maisteriksi valmistunut valosuunnittelija. Valmistumisen jälkeen hän on työskennellyt monipuolisesti freelancer valosuunnittelijana niin Suomessa kuin ulkomailla. Tällä hetkellä Rouhu työskentelee Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun taiteellisen toiminnan tukipalveluissa valosuunnittelijana ja Valo- ääni- ja AV –tiimin päällikkönä. Kulttuurituottaja (YAMK) tutkinnon hän suoritti 2023. Lue lisää opinnäytetyöstä: Rouhu, Anna (2023). Katse tulevaisuuteen: teknisen tuotannon työkaluja. Metropolia ammattikorkeakoulu, kulttuurituottaja (YAMK) opinnäytetyö.
Instagram haltuun: kolme vinkkiä ammattilais- tai yritystilin käyttöön
Sosiaalinen media ja erityisesti Instagram on nykyään lähes välttämätön työkalu oikeastaan minkä tahansa yrityksen markkinoinnissa. Lokakuussa 2023 se oli Statistan mukaan yksi maailman viidestä käytetyimmistä sovelluksista. Erityisesti milleniaaleille Instagram on sellainen, jota selaillaan jos on tylsää. Siksi asiakkaiden ja potentiaalisten asiakkaiden tavoittaminen sen kautta on äärimmäisen helppoa. Instagram onkin mielestäni tärkeä työkalu kulttuurituottajille. Tässä siis kolme hyvää pointtia Instagram-geimin uppaamiseen: Laadukkaat postaukset Instagrammilla on vuonna 2023 yli 1,3 miljardia käyttäjää Statistan mukaan. Potentiaalisten asiakkaiden tavoittaminen siellä on siis todella helppoa, varsinkin kun suositut postaukset eivät vaadi kalliita resursseja - tärkeämpää on erottua joukosta. Laatu on määrää tärkeämpää, ja on hyvä miettiä, kenet postauksella halutaan tavoittaa ja milloin postaus kannattaa tehdä. Instagramin yritystilin käyttäminen ei eroa henkilökohtaisen tilin käyttämisestä ollenkaan. Yritystilin ainoa ero on tarjolla oleva statistiikka esimerkiksi seuraajien aktiivisuudesta ja siitä, mikä on erityisesti kiinnittänyt heidän huomionsa. Tämä helpottaa tulevien postausten suunnittelemista huomattavasti. Milloin kannattaa postata? Postausten laadun lisäksi niiden ajankohta on tärkeää. Moni meistä on varmasti tottunut postaamaan Instaan silloin, kun se on itselle sopivinta, ajattelematta sen tarkemmin päivää tai vuorokauden aikaa. Ammattilaispostauksissa näihin kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota. Netti on pullollaan erilaisia oppaita siitä, milloin on otollisin aika tehdä postaus, ja esimerkiksi Sproutsocial ja Hootsuite suosittelevat sivuillaan arki-aamupäiviin painottuvia postauksia. Kannattaa siis miettiä, mihin aikaan seuraajat ovat parhaiten tavoitettavissa, mutta myös sitä, mihin aikaan postaaminen on sopivinta esimerkiksi oman yrityksen tai vaikkapa tapahtuman luonteen kannalta. Otollisia aikoja postauksen tekemiseen. Lähde: Sprout Social Postausten sävy Sara Varjoranta sanoi opinnäytetyössään “Sosiaalisen median strategia - Tapaus Nitro” että “Hyvä ja toimiva markkinointi sosiaalisessa mediassa vaatii luovuutta, sillä viestiä ei saada läpi huutamalla, isoilla mainoksilla eikä kovalla toistolla”. Olen itse tästä täysin samaa mieltä, sillä toistuvat, painostavat mainokset esimerkiksi Instagramissa tuntuvat herkästi ärsyttävältä kiinnostavan sijasta. Tämän vuoksi haluan itse miettiä alusta lähtien lähestymistapaa, jossa postaukset eivät vaikuta suoralta mainonnalta, vaan enemmän kurkistuksilta yrityksen arkeen, antaen helposti lähestyttävän ja inhimillisen kuvan.Mielestäni tämä malli sopii erityisesti silloin, kun halutaan pehmentää yrityksen kuvaa ja päästä pois kylmästä, liian ammattimaisesta mielikuvasta. Hyvä esimerkki tästä on Verohallinnon Instagram-tili, jossa sisältö tekee esimerkiksi veroihin ja veroprosenttiin liittyvät asiat helpommin saavutettaviksi ja ymmärrettäviksi nuoremmille henkilöille humoristisella ja rennolla otteella. Verohallinnon virallinen Instagram-tili. Esimerkkipostauksia Verohallinnon Instagrammista. Postauksien sävy on merkittävä asia, jonka pohtiminen kannattaa.Vaikka pidän itse erityisesti kaverillisesta ja rennosta sävystä, niin kaikkiin postauksiin se ei sovi.On tärkeää miettiä, minkälainen sävy on kaikista sopivin, ja miten omien postausten sävy erottuu kilpailijoista. “Kirjoittajan persoonallinen ääni ja kiinnostava ilmaisutapa ovat nettivaikuttamisen tärkeimmät avaimet” todettiin opinnäytetyössä Sosiaalisen median strategian luominen - Case: StepUp Oy. Erityisesti tänä päivänä, kun sosiaalinen media on niin merkittävä osuus meidän kaikkien arkipäivää, on tärkeää miettiä siten, miten erottua joukosta. Kuvat ja postausten sisällöt vaihtelevat paljon niiden sisällön takia, joten myös postauksen äänen tulee olla kiinnostava. Vaikka postauksen aihe olisi kuinka kiinnostava, ei seuraaja jaksa lukea sitä, jos asia on esitetty epäselvästi tai turhan pitkäveteisesti. Sävyn lisäksi kannattaakin miettiä kieltä, jota postauksissa käytetään. Kirjakieli on virallista ja usein myös helppolukuista, mutta voi kuulostaa jäykältä ja kankealta. Puhekieli puolestaan on helposti lähestyttävää, mutta onko se tarpeeksi selkeää? Esimerkiksi slangisanojen käyttämistä voi miettiä tarkemmin, jotta esimerkiksi kuvatekstin sanoma pysyy lukijalle selkeänä taustasta riippumatta. Instagramin kannalta on siis oleellista muistaa kolme asiaa: laatu, aika, sävy. On parempi postata yksi hyvä ja huolellisesti suunniteltu postaus, kun monta huonoa, vasemmalla kädellä sutaistua postausta. Kannattaa postausta suunnitellessa myös miettiä julkaisuajankohtaa, sillä jos postaat kahdelta yöllä, on todennäköistä että seuraajasi eivät näe postausta ja sen sitovuus jää matalaksi. Erityisesti videoiden sekä kuvatekstien kanssa myös sävyllä on väliä: jos kyseessä on hassuttelupostaus, ei siinä kannata ehkä käyttää kirjakieltä, mutta jos kyse on tärkeästä informaatiosta joka seuraajien olisi hyvä tietää, kannattaa asia esittää selkeästi Kolme pointtia yritys- tai ammattilais Instagram-tilin käyttöön: laatu, aika ja sävy. Iina Kaikko, kutu19.