Kategoria: Opiskelijat
Aurinkoenergialla tuotettu bisse? – Ympäristö tarvitsee kulttuurituottajan osaamista
Tiia Ryynänen Kulttuurituottaja 2018 Itsenäinen projekti: Ekokyselyn toteuttaminen TV-tuotantoyhtiön henkilöstölle - blogi Tein ensimmäisen työharjoitteluni kesällä 2021 TV-tuotantoyhtiössä tuotantoharjoittelijana. Kuvauspaikalla huomioni kiinnittyi toistuvasti puolityhjiin vesipulloihin, jotka elivät omaa elämäänsä. Suretti katsoa, kuinka niiden omistajat olivat unohtaneet niitä eteiseen, auton takapenkille, kannon nokkaan tai puiston penkille. Hylkäsivät ja tarttuivat toiseen. Nämä puolityhjät, muoviset vesipullot ovat symbolinen kuvaus siitä, kuinka ympäristöasiat voidaan ottaa, tai olla ottamatta tuotannoissa huomioon. Kuitenkin fakta on, etteivät muoviset vesipullot itsessään ole niin järkyttävä teko ympäristöämme kohtaan. Suomessa me tykkäämme ansaita hieman taskurahaa viemällä pullot pullonkierrätyspisteelle. Työharjoittelun jälkeen sovin tuotantoyhtiön kanssa, että voisin kartoittaa heidän puolestaan, kuinka toimistolla ja kuvauspaikoilla ekologisuus toimii tuotantoyhtiön työntekijöiden mielestä. Suunnittelin ja tein kyselylomakkeen, lähetin sen työntekijöille ja analysoin saamani vastaukset. Vastausten pohjalta tein tuotantoyhtiölle kehitysehdotuksia, kuinka he voisivat kehittää ekologisia tekijöitä tuotantoyhtiönä. Tapahtumat, festivaalit ja tv-tuotannot ovat mahtavia tilaisuuksia, jotka tarvitsevat entistä enemmän kestäviä tuotantotapoja, ekologisia palveluita sekä materiaaleja toteutuksessaan. Kulttuurituottajilla on oivallinen mahdollisuus hyödyntää koulutusohjelmastamme saatuja taitoja myös ympäristöteemojen edistämiseksi. Pohdi näitä, kun suunnittelet ekologisempaa tuotantoa: Millä saadaan merkittävin vaikutus aikaiseksi? Mitä ekologisia palveluita tai yhteistyökumppaneita voimme hyödyntää? Miten logistiikka hoidetaan? Miten jätehuolto hoidetaan tapahtuman aikana? Miten jälkituotannossa saadaan kierrätys tehokkaaksi? Kuinka viestimme ekoasiosta vaikuttavasti ja innostavasti? Kuvittele festivaali, jonne ihmiset kuljetetaan hybridi-busseilla. Ravintolakojuissa edustavat kotimaista lähiruokaa tarjoilevat yritykset. Bisse kädessäsi on sellaisen panimon tuottama, joka hyödyntää tuotantolinjassaan aurinkoenergiaa. On paljon asioita, joilla voidaan vaikuttaa ilmaston hyväksi, isompia ja pienempiä tekoja. Tärkeintä olisi, että ympäristö huomioitaisiin tekemisessämme. Se, että tuotannoissa pystyttäisiin minimoimaan eniten päästöjä aiheuttava tekijä, on iso askel oikeaan suuntaan. Ekologisten toimintatapojen selvittäminen vaatii aikaa, suunnittelua ja käytännön organisointia. Nämä taidot ovat meillä hallussa. Mikäli ekologisuus kiinnostaa, ehdota, että voisit ottaa harteillesi vaikkapa ekologisuuden koordinoinnin. Katso mitä tapahtuu! Hyödyllisiä linkkejä haltuun otettavaksi: https://ekokompassi.fi/ https://www.hsy.fi/jatteet-ja-kierratys/ https://www.sitra.fi/blogit/vinkkeja-kestavien-tapahtumien-toteuttamiseen-hiihtokilpailuista-kokouksiin/
Terveisiä- näyttelyn tuotanto
Terveisiä- näyttelyiden tuotanto Eetu Oranen Kulttuurituottaja 2019 Julkaisin ensimmäisen kirjani, ”Terveisiä”, hiljattain artistinimellä Eetu Orvokki. Kyseessä on teos, joka sisältää niin runoutta, filmivalokuvia kuin abstraktia akryylimaalaustakin. Teos keskittyy omaperäiseen tunteiden tulkintaan. Tapahtumakaari alkaa ahdistuksen kuvaamisesta ja päättyy tunteesta vapautumiseen ja suunnan löytämiseen. Kirjaa painettiin 70 kappaletta ja se on julkaistu omakustanteena. Helsingin näyttely järjestettiin Lapinlahdessa, hävikkikukkakauppa Kukkiksen tiloissa. Nelipäiväisessä näyttelyssä esiintyi paikallisia muusikoita sekä taiteilijoita. Vierailevana valokuvaajana teoksiaan oli esittelemässä myös valokuvaaja Daniel Zautner. Projektin tavoitteena oli matalan kynnyksen kulttuuritoiminnan lisääminen ja mahdollistaminen Helsingin, etenkin Lapinlahden alueella. Yläkaupungilla sijaitseva tunnelmarikas kahvila, Teeleidi valikoitui Jyväskylän näyttelyn sijainniksi. Valinta oli mitä mahtavin, ja Teeleidin näyttely oli kestoltaan noin kuukauden mittainen. Näyttelyt sujuivat mainiosti ja sain niin tuottajana kuin taiteilijanakin positiivista palautetta työstäni. Isoimpia haasteita työssä oli ajanhallinta, sillä oli tärkeää erottaa aika, jota käytin projektiin taiteilijana ja aika, jota käytin projektiin tuottajana. Koen oppineeni projektin aikana paljon ajanhallinnasta sekä projektinhallinnasta. Tuottavana osapuolena oli todella tärkeää olla jatkuvasti kontaktina niin taiteilijoille, kutsuvieraille kuin tilojen vastaaville johtajillekin. Ollessani itse tilaavana osapuolena sekä tuottajana projektille, oli erittäin tärkeää, että motivaationi pysyi korkealla. Olin ainut henkilö, joka oli vastuussa aikataulun etenemisestä sekä näyttelyiden tapahtumisesta. Onnekseni aihealue oli minulle henkilökohtaisesti todella tärkeä niin tuottajana kuin taiteilijanakin. Mielenkiintoni ansiosta motivaation puuttuminen ei koitunut ongelmaksi missään vaiheessa, vaikka ajoittain koin painetta siitä, että motivaationi loppuu kesken. Näyttelyiden järjestäminen oli minulle uusi aluevaltaus, mutta sellainen, jota olen jo pitkään tahtonut tehdä. Tämä projekti mahdollisti uusia kokemuksia sekä uusia kontakteja sekä lisäsi alakulttuuritoimintaa niin Yläkaupungilla kuin Lapinlahdessakin. Tahdon jakaa kolme vinkkiäni tuotantoihin, jossa henkilö on sekä tuottavana osapuolena, että taiteilijana. Pidä huoli, että erotat mielessäsi milloin olet paikalla taiteilijana ja milloin tuottajana, sillä näkökulmat ja tavoitteet saattavat erota runsaasti molemmilla osapuolilla. Tee selväksi itsellesi mitkä ovat tavoitteesi projektilta ja esitykseltä niin esiintyjänä kuin tuottajanakin. Valitse työryhmääsi henkilöitä, joihin voit tarvittaessa luottaa. Minun tiimissäni oli henkilöitä, joihin henkilökohtaiset suhteeni olivat kasvaneet kirjan tekovaiheessa. Oli todella tärkeää, että he olivat osa julkaisutilaisuuksia. Näyttelyt sujuivat mainiosti ja palaute oli hyvää kaikin puolin. Eetu Orvokki työstää parhaillaan uutta projektia ja jatkaa työtään matalan kynnyksen taiteen eteen. Toivon oman jatkoni etenevän vielä kirjatuotannossa ja saavani mahdollisuuksia yhdistää kirjailijoiden sekä tapahtumatuottajien välistä sidettä. Kiitos, että luit blogini. Eetu Orvokki
Suuretkin tuotannot rakentuvat pienistä osista
Työskentelin ensimmäisen Helsinki Biennaalin tuotantoassistenttina ennen tapahtuman avautumista yleisölle. Opin hahmottamaan, millaisista osista tapahtuma koostuu. Helsinki Biennaali on kahden vuoden välein toistuva korkeatasoinen kuvataidetapahtuma, joka järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2021. Suurin osa Biennaalin taidesisällöstä sijoittuu Vallisaaren historiallisiin rakennuksiin ja ulkotiloihin ja loput mantereelle Helsinkiin. Tapahtumaan kuului myös digitaalista sisältöä. Vuoden 2021 Helsinki Biennaalissa esiteltiin teoksia 41 taiteilijalta ja taiteilijaryhmiltä sekä Suomesta että maailmalta. Helsinki Biennaalin tuottajaorganisaatio on Helsingin taidemuseo HAM. Helsinki Biennaali on kokoluokaltaan erittäin suuri ja ympäristö erikoinen, joten työkokemukseni oli ainutlaatuinen. Monet asiat opin, kun niistä kerrottiin minulle, mutta myös sivusta seuraaminen oli tärkeä tapa oppia. Tein paljon käytännön työtehtäviä, jotka auttoivat suuren kokonaisuuden rakentamisessa. Tein työtehtäviä HAMissa, muun muassa taiteilijoiden tervetuliaiskassien koostamista. Samalla pääsin tutustumaan museon toimintaan. Vietin kuitenkin suurimman osan työajastani kauniissa Vallisaaressa, jossa piti esimerkiksi valmistella teospaikkoja. Opin, miten käytännönläheistä kulttuurituottajan työ voi olla, kun keräsimme kiviä ja keppejä saarelta eräälle teospaikalle tapahtuman tuottajan kanssa. Pääsin hyödyntämään aiempaa sisustusartesaaniin koulutustani, kun maalasin tapahtuman kauppakonttia. Lisäksi järjestin projektin aikana karonkan Biennaalin rakennustiimille, kokosin materiaaleja teospaikoille ja kirjoitin muistiinpanoja. Kaunis Vallisaari muuttui paljon, kun kevät vaihtui kesäksi. Oli hienoa nähdä, miten Helsinki Biennaali rakentui yhdeksi kokonaisuudeksi kaikista niistä liikkuvista osista. Se oli todella inspiroivaa, ja huomasin, että haluan todella tehdä kulttuurituottajan työtä tulevaisuudessa. Haluan olla mukana luomassa jotain vastaavaa. Seuraava Helsinki Biennaali järjestetään vuonna 2023. Tässä linkki tapahtuman sivulle: https://helsinkibiennaali.fi/ Roosa Lehikoinen / Kulttuurituotannon opiskelija 19
Palvelumuotoilu tapahtumatuottajan työkaluna
Tapahtumatuottajalla on käytössään erilaisia työkaluja, ja jo opintojen alusta asti meille Metropolian kulttuurituottajille on puhuttu tapahtumatuottajan työkalupakista. Työkalupakki sisältää paljon tuottajalle tärkeitä asioita, jotka auttavat rakentamaan onnistuneen tapahtuman. Haluaisin lisätä tähän työkalupakkiin yhden uuden asian: nimittäin palvelumuotoilun. Palvelumuotoilu on yksinkertaisuudessaan asiakaskokemuksen tarkastelua ja parantamista. Apuna voidaan käyttää esimerkiksi palvelupolkua, johon merkitään kaikki mahdolliset kontaktipisteet, eli hetket, jolloin asiakas on suoraan tekemisissä tapahtuman kanssa. Kontaktipisteiden kohdalla voidaan pohtia, miten tätä kohtaamista voidaan tehdä asiakkaalle esimerkiksi helposti lähestyttävämmäksi, helpommin ymmärrettäväksi, tai helpommin löydettäväksi. Palvelumuotoilu toimi isona apuna oman itsenäisen projektini kanssa. Tuotin Ernubileet-nimisen tapahtuman yhteistyössä Tiivistämön kanssa. Tapahtumassa soitettiin japanilaista rock-musiikkia sekä kävijöille tarjottiin teemaa sopivaa aktiviteettia esimerkiksi pukukisan ja cover-bändin muodossa. Bändi soitti genren tunnettuja kappaleita. Projektissani keskeisenä ideana toimi valmiin tapahtumaidean kehittäminen. Oli oleellista miettiä, mitä aikaisemmista tapahtumista voitaisiin oppia ja miten asiakaskokemusta voitaisiin parantaa. Olin itse ollut kävijänä aikaisemmissa tapahtumissa, joten minulla oli valmiiksi itselläni selkeä kävijän näkökulma siitä, mitä olin jäänyt kaipaamaan lisää, mutta myös siitä, mikä tapahtumassa oli onnistunutta. Aloitin tapahtuman rakentamisen pohtimalla, mitä aikaisemmista tapahtumista oli jäänyt mieleen niin hyvässä kuin pahassa. Tapahtumaa työstäessä pyrin pitämään mielessäni sen, miten tapahtuma olisi mahdollisimman kävijäystävällinen, oli sitten kyse viestinnästä, tapahtuman aikataulusta tai pienistä asioista, kuten tapahtuman drinkkilistasta. Kesäopintoina käymäni kurssi palvelumuotoilusta toimi hyvänä apuna yleisellä tasolla, sillä se oli tarjonnut minulle lisätietoa palvelumuotoilusta. Sieltä saatu tieto tuli vaan soveltaa tapahtumatuotantoon sopivaksi. Pidin mielessä palvelupolun rakenteen. Pohdin kaikkia mahdollisia tapoja, miten potentiaalinen asiakas tulisi olemaan tekemisissä tapahtuman kanssa. Mietin myös sitä, miten tapahtumasta voisi tehdä mahdollisimman houkuttelevan. Tapahtuma oli mielestäni koronan aiheuttamiin olosuhteisiin nähden hyvin onnistunut. Uskon että asiakaslähtöisyyden korostaminen auttoi suunnittelussa paljon. Haluankin kannustaa muita tuottajia tutustumaan palvelumuotoiluun –perustasonkin tietämys aiheesta voi viedä pitkälle. Vaikka asiakaslähtöisyys voi tuntua itsestään selvältä asialta pitää mielessä, asian syvempi pohtiminen esimerkiksi palvelupolun avulla voi tuoda esiin asioita, jotka eivät olisi muuten välttämättä nousseet puheenaiheeksi.
Omaehtoinen tapahtumanjärjestäminen ja rahoituksen hankkiminen
Osana toista itsenäistä projektiani tuotin Pop up installaatioilta -tapahtuman yhdessä ystäväni kanssa Kaffila Bokvillanissa, Helsingissä. Lähtökohtana tapahtumalle oli molempien halu saada esille omia sekä tuttaviemme teoksia. Tapahtuman tavoitteet eivät hiponeet taivaita; halusimme järjestää mukavan ilmaisen illan mukaville ihmisille, saada tapahtumaan mahdollisesti ennalta tuntemattomia kävijöitä sekä itsellemme kokemusta näyttelypohjaisen tapahtuman järjestämisestä. Tapahtumassa oli esillä kolmen eri taiteilijan installaatiot. Yksi oli kissan muotoon tehty maja, jonka sisälle kävijät pystyivät menemään omaan rauhaan. Toisessa kävijöillä oli mahdollisuus osallistua installaation ääniin sekä kuvaan erilaisten sensoreiden avulla. Kolmas työ koostui kultaisesta lämmityspeitosta rakennetusta nurkkauksesta, johon kävijät pystyivät menemään ”lämmittelemään” ja kuuntelemaan installaatioon tehtyä musiikkia. Installaatioiden lisäksi tapahtumassa oli kuvataidetta ja myöhemmin illalla DJ-musiikkia. Vaikka tämän tapahtuman lähtökohtana oli, että se tehdään mahdollisimman matalalla budjetilla ja omakustanteisesti, otin selvää myös ulkopuolisesta rahoituksesta. Tapahtuma ei onneksi tullut kovin kalliiksi. Saimme tapahtumatilan ilmaiseksi käyttöömme, soittamiseen tarvittavat laitteistot ja äänentoistot lainaan sekä tapahtumapaikan koristelut omista varastoista. Ainoana menoeränä oli pakettiauton vuokraus, jonka kulut pistimme ystäväni kanssa puoliksi. Tapahtuman lämpimistä muistoista huolimatta en enää tuottaisi tapahtumia omasta kukkarosta. Tapoja tapahtuman rahoitukseen on useita, esimerkiksi säätiöiltä, kunnilta ja valtiolta on mahdollista saada apua tapahtuman rahoittamiseen. Lisäksi lipputulot, sponsoriyhteistyöt ja mesenaatti-kampanjat voivat olla käteviä mahdollistajia siihen, että lopulta tapahtuman budjetti muuttuu miinuksesta plussalle. Oli kyseessä mikä tahansa rahoitusmuoto, on kuitenkin suunnitelmallisuus kaikki kaikessa. Kilpailu rahoituksesta voi olla kovaa erityisesti pandemian jälkeisinä aikoina. Siksi onkin hyvä miettiä tapahtuman konsepti huolella ja perustellusti alusta loppuun.
Itsensä johtaminen nopeatempoisessa ympäristössä
Työskentelin syksyn 2021 Tanssii tähtien kanssa -tuotannossa tuotantoassistenttina. Syvennyin projektin aikana itsensä johtamiseen. Vastuualueeni tuotannossa oli TTK-sovellus ja lähetyksen aikana olin kiinni pisteissä. Olin välikätenä siirtämässä pisteet studiosta UT-autoon. Sen lisäksi assistentin pestiin kuului kaikenlaiset avustavat ja juoksevat asiat sekä esiintyjien ja muun työryhmän viihtyvyyden takaaminen. Syventymisalueen valinta oli helppoa, sillä halusin tehostaa työskentelyäni sekä varmistaa oman jaksamisen pitkän tuotannon aikana. Meillä oli syksyn aikana yhteensä 13 suoraa lähetystä, joista ensimmäinen oli syyskuun alussa ja viimeinen marraskuun lopussa. Livepäivät olivat usein hektisiä. Omien työtehtävien lisäksi tuotantotiimin on huolehdittava, että studiossa on kaikki tarvittava ja kameratreenit pyörivät aikataulun mukaisesti. Livelähetyksen alettua pystyin ensimmäisen kerran päivän aikana keskittymään ainoastaan omiin vastuualueisiini sovellukseen ja pisteisiin. Itsensä johtamisesta ja kehittämisestä löytyy paljon aineistoa ja monenlaisia vinkkejä sekä työkaluja. Itselleen sopivimpien työkalujen löytäminen voi olla hankalaa ja siksi monissa aineistoissa painotetaankin itsetuntemusta. Itsetuntemuksen lisäksi aineistoissa toistui useasti hyvinvointi ja tasapaino. Suurta kuvaa katsoessa nämä ovat hyviä vinkkejä, mutta kiireellisessä ja nopeasti muuttuvissa tilanteissa välineet eivät ole hyödyllisiä. Livepäivän aikana ei välttämättä ole mahdollisuutta pitää tasaisin väliajoin taukoja, tehdä to do -listoja tai sammuttaa puhelimen ilmoituksia, jotta oma keskittyminen ei keskeydy. Livepäivät suunnitellaan ja aikataulutetaan tarkasti edellisen viikon aikana. On kuitenkin valmistauduttava ja hyväksyttävä, että työpäivä ei aina tule menemään aikataulun eikä edes suunnitelman mukaan. On etukäteen tiedettävä mitkä tehtävät voi jättää hetkeksi kesken, jos päivän kulkuun tulee muutoksia. Sen lisäksi delegoiminen tai avun pyytäminen tilanteen muuttuessa on todella tärkeää. Itsensä johtaminen nopeatempoisessa ympäristössä täytyy olla tiettyyn pisteeseen asti automatisoitua. Tähän auttaa kokemus ja työtiimin tuki. Lisäksi nopeatempoisessa ympäristössä työskenteleminen vaatii joustavuutta ja pitkää pinnaa. Välillä on laitettava tuotanto kokonaisuudessaan omien työtehtävien edelle, kuitenkaan unohtamatta niitä. Syksyn tärkein oppi oli, että itsensä johtaminen yltää nopeatempoisessa ympäristössä myös tilanteen ulkopuolelle. Edellisen viikon ja jopa koko kauden itsensä johtaminen peilautui livepäivän kulkuun. Pitkän kauden aikana on tehtävä systemaattisesti hyviä päätöksiä niin tuotannon kuin oman jaksamisen eteen.
Itsensä johtaminen – Yksinkertaista paperilla, vaikeaa käytännössä
Tein opintoihini kuuluvan syventävän projektin toimiessani kiertuemanagerina suomalaisen artistin syksyn 2021 kiertueella. Samalla syvennyin itsensä johtamiseen. Se oli selkeä valinta minulle, sillä siinä tiesin olevan paljon petrattavaa. Olen yrittänyt lukea psykologisia oppaita, harjoitellut meditaatiota sekä juossut terapeutin vastaanotolla pohtien, kuinka saada itsestäni parhaat tehot irti, mutta silti samalla voida hyvin. Paperilla helppoa: syöt hyvin, nukut tarpeeksi, sosiaalinen elämä on juhlaa ja suoritat siinä samalla tietenkin työsi vielä kiitettävästi. Todellisuus: ei niin yksinkertaista. Kaikki johtaminen pohjautuu itsensä johtamiseen. Lausehirviö, mutta erittäin pätevä sellainen. Hyvä itsensä johtaja huolehtii itsestään arjessa kokonaisvaltaisesti, jotta jaksaa tehdä tulosta työssään. Hyvä itsensä johtaja tietää omat tavoitteensa, taitonsa ja tarpeensa, sekä osaa sijoittaa itsensä työmarkkinoilla sopivaan lokeroon jotta sekä hän itse että muut saavat maksimaalisen hyödyn. Hyvä itsensä johtaja kehittää itseään oikeassa suhteessa ajan ja jaksamisen kanssa. Hyvä itsensä johtaja osaa erottaa työ- ja vapaa-ajan. Korona-aika toi erityisesti tämän päin naamaa, kun työt pysähtyivät seinään. Työt, jotka olin omaksunut osaksi identiteettiäni. Kun töissä onnistui, oli myös arkielämässä pätevä tyyppi. Sitten kun ei ollut enää töitä, ei ollutkaan enää mitään. Jäljellä jäi vain tyyppi. Näin jälkeenpäin tarkasteltuna, tämä identiteettikriisi oli erittäin kasvattavaa ja opettavaa aikaa. Se oli viimeinen herätys sille, että minun täytyy todella opetella muiden johtamisen lisäksi ensin johtamaan itseäni laadukkaasti. Ryhmässä toimiessani unohdan helposti oman hyvinvointini, sillä minulle on tavanomaista laittaa muiden edut ja tarpeet itseni edelle. Se voi kuulostaa piirteenä erittäin jalolta ja hienolta, mutta se on lopulta pitkällä tähtäimellä typerää ja tuhoavaa. Mitä sitten kun en enää itse jaksa, miten siinä vaiheessa enää toimin muka ryhmänkään parhaaksi? Minulla oli siis tiedossa huutava tarve tämän osa-alueen kehittämiseen ja uusien näkökulmien jano. Nyt haluankin jakaa teille hyviä teorioita ja oivalluksia joita lähdemateriaaleja käytäntöön harjoittaessani vastaan tuli. Kirjoita asioita paperille. Se voi olla vähän kuin päiväkirja, eli ei tarvitse olla pelkkää työhön pohjautuvaa faktaa. Mitä tunnet, miten voit just nyt? Mikä stressaa? Kun olotila konkretisoituu paperille, on se helpompi ymmärtää ja käsittää. Onko tämä tosissaan niin paha, kuin sisälläni äsken tuntui? Mitä voin tehdä, jotta asia parantuu tai tulee valmiiksi? Kun näkee tavoitteet ja niihin mahdollisen ratkaisun konkreettisena musteena paperilla, se ei välttämättä tunnu niin isolta demonilta kuin oman pään sisällä aluksi kihisi. Voi kuulostaa tyhmältä, mutta suosittelen kokeilemaan! Tee itsellesi aikataulut ja pyri pitäytymään niissä. Kirjaa aikatauluun myös tauot, jotta ne eivät vain unohdu. Olet tehokkaampi niiden kera. Samalla näet etukäteen suunnittelusta aikataulusta miten ja milloin tavoitteesi täyttyvät. (Tämä on ainakin minulle erityisen vaikeaa, varsinkin kotona työskennellessä itsekurini on välillä yhtä kateissa kuin Prisman jäätelöhyllyllä…) Olet vain ihminen: kokonaisuus fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kermakakkua. Jotta kermakakku pysyy kasassa ja maistuu hyvältä, tulee ainesosien olla balanssissa. Elämäntavat niin työaikana kuin vapaa-aikana ovat itsensä johtamisen vankka perusta. Tuottajamieliselle käy helposti niin, että tekee ympäripyöreää päivää ja unohtaa oman ihmisyytensä. On enemmän kuin OK sanoa EI. Kaikkea ei tarvitse tehdä tai jaksaa. Apua voi pyytää häpeilemättä. Omasta hyvinvoinnista tulee huolehtia, sillä lopulta se on kaikista tärkeintä. Näitä vinkkejä ruodittiin mm. Psykopodiaa Podcastin jaksossa Itsensä johtaminen, vieraana Satu Pihlaja sekä Pentti Sydänmaanlakan kirjassa Älykäs itsensä johtaminen. Ollaan parempia niin toisille, kuin itsellemme. - Anni-Sofia/Kutu20
Töitä työhyvinvoinnin eteen
Koko työryhmä seisoo torstaina pienessä studiossa yhdeksän tunnin työpäivän jälkeen. Työaikaa on jäljellä enää 30 minuuttia. Uuteen elokuvaan kuvattavia kohtauksia on jäljellä kolme. Apulaisohjaaja kysyy: “Sopiiko tehdä tänään vielä viimeiset kohtaukset valmiiksi?” Kaikki osaavat laskea kohtauksiin menevän enemmän kuin 30 minuuttia. Jokainen miettii yksilöllisesti suunniteltua sopimustaan, ylityötunti korvausta ja ennen kaikkea jaksamistaan. Kuitenkin jokainen työryhmästä suostuu. Rakkaudesta lajiin? Elokuva ja tv-alalla työhyvinvointia ei liitetä positiivisena käsitteenä alaan. Päivät ovat pitkiä, lepoajoista joustetaan ja usein tulee ylityötunteja. On normaalia, että jokaisella työryhmän jäsenellä on elämä myös töiden ulkopuolella. Samalla tavalla kuin jokaisella työpaikalla on kiireisestä on aikataulusta huolimatta tuotannon ja vastuuhenkilöiden pidettävä työpaikan työhyvinvoinnista kiinni. Olen kokenut työhyvinvoinnista puhumisen jopa tabuksi elokuva- ja tv-alalla. Suostutaan tekemään esimerkin lailla työpäivä loppuun, mutta tauolla puhutaan väsyneesti kun sama kaava toistuu aina. Tämän vuoksi aiheesta kirjoittaminen ja puhuminen on minulle enemmänkin mahdollisuus. Työhyvinvoinnin merkitys alalla on suorassa vaikutuksessa tiimityöskentelyyn, jonka voimalla tuotannot tapahtuvat. Kaikilla on sama määränpää ja tavoite lopputuloksesta. Valmis elokuva tai tv-formaatti. Tiimityö on työntekijäryhmän yhteistyöstä päämäärän saavuttamiseksi. Tiimityö on yhteistyötä, joka edellyttää tehtävien jakamista tarkoituksenmukaisesti. Jokaiselle tulisi luoda sellainen tehtäväkuvaus, että se palvelee yhteisen tavoitteen saavuttamista. Lahjakkuuksien tullessa maksimaalisesti käyttöön viihtyvyys ja tyytyväisyys työssä lisääntyvät, eikä energiaa tuhlaannu keskinäiseen kilpailuun. Yhteistyö vaatii yhteistyötaitoja. Tiimityö ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti “toimivaa” tiimityötä. Työn vaativa muoto heijastaa suoraan tiimityöskentelyyn. Muutokset työtehtävissä, työympäristössä ja työyhteisössä vievät aina energiaa. Uhkaavat muutokset, epävarmuus ja varsinkin jatkuva muutos kuluttavat runsaasti voimia. Työn vaativan muodon vuoksi alalle tulisi luoda kestävää muutosta tuotantotiimin hyvinvoinnin eteen. Tunteet vaikuttavat myös elokuva ja tv-alalla ja tästä tulisi olla luonnollista keskustella. Tekstini on pohdintaa niin sanotusti ääneen mutta tavoitteenani on tehdä töitä jatkossa asian kanssa. Miten työhyvinvointi saataisiin noteerattua tärkeäksi elementiksi myös kun tuotanto on käynnissä?
Sosiaalinen media kirjan markkinoinnin välineenä
Syksyllä 2021 pääsin työskentelemään intohimoni kirjallisuuden pariin, kun sain itsenäisen projektin kustantamo Lasten Keskuksessa. Syyskuusta marraskuun puoliväliin tein osa-aikaisesti töitä uuden fantasiakirjasarjan ensimmäisen osan Mustan Kuun majatalon parissa. Projektiin päätyminen ei ollut ainoastaan kiinnostavaa vaan myös nostalgista: olin itse lapsena suuri fantasiakirjafani. Työssäni keskityin viestintään ja erityisesti Instagram-markkinointiin. Tein Mustan Kuun Instagram-tilille stooreja, julkaisuja ja videoita kirjasta, sen hahmoista ja kirjan tekoprosessista. Sisällöntuotannon lisäksi hoidin yhteistyösopimuksia, erilaisia viestinnän tehtäviä sekä avustavia töitä kirjan markkinoinnin parissa, esimerkiksi kirjan julkaisutilaisuuteen liittyen. Mustan Kuun majatalon Instagram-tilin tarkoituksena oli luoda sarjalle fanikuntaa jo ennen ensimmäisen osan ilmestymistä. Itselleni suurena yllätyksenä tuli, miten heikosti pelkällä orgaanisella toiminnalla tili saavutti ihmisiä. Instagram on hyvin tietoinen siitä, miten applikaatiota käytetään myymis- sekä mainostustarkoituksiin ja se on tehty sitä haluaville tarkoituksella haastavaksi. Paitsi tietenkin silloin, kun on valmis käyttämään rahaa näkyvyyden tehostamiseksi. Aivan alkuun tili tuntui houkuttelevan uusia seuraajia ilman mitään toimenpiteitä, riitti, että tili pysyi aktiivisena. Tuntui hyvältä, innostavalta. Hei, tämähän onnistuu! Sisällöt kiinnostavat ihmisiä! Mahtavaa! Yhtäkkiä uusien seuraajien vana loppui kuin seinään. Tykkäykset vähentyivät. Kuin koko tili olisi jäänyt jonkin näkymättömän vallin taakse. On selvää, että Instagram ei halua, että heidän applikaatiostaan hyödytään ilman, että he hyötyvät siitä myös. Siksi Instagramin kannattaa ensin antaa uusille yritystileille näkyvyyttä ilmaiseksi, vähän kuin vahingossa. Ihmiset tilien takana innostuvat. Ja kun seuraajahanat isketään kiinni, ihmiset säikähtävät, jopa pettyvät. Tällöin he ovat myös valmiimpia maksamaan saadakseen näkyvyyden takaisin. Instagram tarjoaa mahdollisuutta mainostaa jatkuvasti yritystilillä. Pienelläkin summalla pääset valikoimaan kohderyhmää ja päättämään, millaista tulosta mieluiten toivoisit mainonnaltasi. Instagram ja sosiaaliset mediat ovat hyvin potentiaalisia ja oikein käytettynä hedelmällisiä alustoja kirjan markkinoinnille. Mutta samalla ne ovat arvaamattomia ja nopeasti muuttuvia. Instagram on mielestäni loistava väline markkinointiin– mutta se ei voi olla ainoa tapa. Mustan Kuun majataloa mainostettiin myös yhteistyökumppaneiden kautta blogeissa, podcasteissa ja somessa, sekä kirjakaupoissa ja esimerkiksi jakamalla ilmaisia kirjanmerkkejä Helsingin Kirjamessuilla. Taitava markkinoija pitää huolta, että markkinointi tapahtuu monin eri keinoin ja eri väylissä. Katariina, kulttuurituotannon opiskelija 18
Taiteilijan ja tuottajan keskinäinen suhde määrittyy jo opiskeluaikana
Yamk-opinnäytetyöni käsittelee Pragma Helsingin Manager-palvelutuotteen kehittämisestä taiteilija-tuottajatyöparien tukemisen kautta. Pragma Helsinki on kehittämishankkeesta syntynyt esittävän taiteen palveluorganisaatio. Manager-palvelutuote sisältää hallinnollisia kokonaisuuksia, kuten apurahahakemusten tekemistä, taloushallintoa sekä strategista työskentelyä. Palvelun keskeisenä teemana on ollut alusta asti laadukas ja ammattimainen taiteilija-tuottajayhteistyö, johon on panostettu eri tavoin. Erillisyyttä vai luovaa yhteistyötä? Kehittämistyön ohessa syntyi huomio taiteilijoiden ja tuottajien erillisyydestä, joka hidastaa ja vaikeuttaa yhteistyön syntymistä. Olen seurannut esittävän taiteen kenttää jo pitemmän aikaa tuotannon ammattilaisen näkökulmasta. Työni aineistossa nousi useampaan otteeseen ajatus, että ammattiryhmien eriytyminen alkaa jo opiskeluaikana, vaikka niiden pitäisi tulevaisuudessa työskennellä rinnakkain. Kentälle nousee jatkuvasti uusia ryhmiä ja kollektiiveja, ja olen huomannut, että erityisen toimivaksi taiteilija-tuottajayhteistyö muodostuu sellaisissa ryhmissä, joissa tuottajat ja taiteilijat työskentelevät rinnakkain alusta asti. Tämä pätee erityisesti silloin, kun tuottaja työskentelee luovan tuottajuuden periaattein eli osallistuu aktiivisesti taiteellisen sisällön luomiseen ja eteenpäin viemiseen. Koulutuksen kautta kohti matalan kynnyksen yhteistyötä On kuitenkin toistaiseksi aika harvinaista, että tuottajan ja taiteilijan välille syntyy hierarkioista vapaa vuorovaikutus- ja työskentelysuhde. Se on kuitenkin luovalle ja luottamukselliselle yhteistyölle kaikista hedelmällisin maaperä. Siitä syystä siihen olisi hyvä kiinnittää huomiota jo opiskeluaikana. Taiteilijan ja tuottajan työskentelyn taustalla häilyy usein erilaisia ammattiin liittyviä erilaisuuksia, ja se saattaa aiheuttaa näiden välille kitkaa. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi alojen erilaiset palkkarakenteet sekä työajat. Kun niistä keskusteltaisiin yhdessä jo opiskeluaikana ja molemmat saisivat tietoa ammattikuntiensa lainalaisuuksista, se voisi helpottaa yhteistyön sekä keskinäisen ymmärryksen syntymistä. Olisi upeaa, jos taiteilija- ja tuottajakoulutus saataisi jatkossa jollain lailla saman katon alle. Uskon, että se madaltaisi tuottajien ja taiteilijoiden kynnystä tehdä kaikenlaista yhteistyötä jo opiskeluaikana. Lisäksi se kehittäisi myös molempien ammattikuntien substanssiosaamista ja ammattitaitoa. Toivonkin, että tulevaisuudessa taiteilijuuden ja tuottajuuden raja madaltuu ja hämärtyy. Uskon, että sillä voisi olla yllättävänkin rikastava ja monipuolistava vaikutus suomalaiseen taidekenttään. Anni Hiekkala on työskennellyt kulttuurituottajana esittävän taiteen sekä festivaalien parissa valmistumisestaan (2011) asti. Hänellä on kokemusta niin vapaan kentän ryhmien, erilaisten hankkeiden kuin festivaalituotantojenkin parissa työskentelemisestä. Annin ydinosaamiseen kuuluvat mm. apuraha- ja hallintotyö, kansainväliset tuotannot ja sopimukset sekä esittävän taiteen esitystuotannot. Opinnäytetyö Pragma Helsingin Manager-palvelutuotteen kehittäminen taiteilija-tuottajatyöparien tukemisen kautta
Arabian katufestivaali artistituotanto cultural management festivaali festivaalituotanto hanke itsensä johtaminen itsenäinen projekti johtaminen kansainvälisyys Kansallismuseo Kulttuurialan projektityö kulttuurintuotanto kulttuurituotanto Kulttuurituottaja Kulttuurituottaja 2016 kulttuurituottaja 2017 kulttuurituottaja 2019 kulttuurituottaja 2020 kulttuurituottajat kulttuurituottaja YAMK Kutu15 kutu16 Kutu17 kutu18 markkinointi Metropolia metropolia ammattikorkeakoulu näyttely vartissa opastusvideo opiskelija projekti projektityö some sosiaalinen media tanssi tanssitaide tapahtumatuotanto Tuottajat18 Tuottajat20 tv-tuotanto vapaaehtoisten johtaminen vapaaehtoistyö viestintä yhteishaku