Toteutin elokuusta 2019 elokuuhun 2020 itsenäisen projektin siitä, olisiko minusta sisällöntuottajaksi Twitchissä. Jos pelimaailma ei ole tuttua, Twitch.tv on noin 10 miljoonan striimaajan livestriimaus-alusta, jota erityisesti pelaajat käyttävät suoratoistaakseen ja katsoakseen haluamiaan pelejä tai muita lähetyksiä. Striimin ohessa on myös chat, jonka kautta striimaaja on vuorovaikutuksessa katsojiin.
Olin itse jo parin vuoden aikana viettänyt paljon aikaa muiden striimaajien chateissa. Siitä lähti ajatus oman striimin perustamiseen. Vaikka pelimaailmaa ja sen työllistämismahdollisuuksia ei välttämättä opinnoissa juuri korostettu, itselleni se aukesi suurena mahdollisuutena. Striimaus oli yksi oman urani aloituspiste, missä luoda kontakteja ja tuoda esille omaa osaamista.
Striimaaminen ei ole pelkkää pelaamista ja rupattelua, vaan se vaati jonkin verran myös teknistä osaamista toimivan videokuvan lähettämiseen. Tietokone tarvitsee tietyt ominaisuudet, eikä se sinänsä välttämättä ole helpoin harrastus aloittaa. Samalla striimaus voi toimia myös pienenä lisätulona, vaikka Suomessa myös ammatikseen striimaavia löytyy. Itselleni tulot mahdollistivat muun muassa tietokoneen osien päivittämisen parempiin.
Twitch perustuu pitkälti katsojien 5€/kk suuruisiin tilauksiin, millä kanavaa tuetaan. Tällä tilauksella katsoja saa käyttöönsä muun muassa mainoksettoman lähetyksen ja striimaajan personoidut emotet eli hymiöt. Näin kulttuurituottajan graafisen suunnittelun taidotkin pääsivät käyttöön.
Striimin emotet
Itselleni striimaaminen toimi hyvänä sisällöntuotannon ja itsensä johtamisen -oppikurssina. Katsojia ei voinut pitää itsestään selvänä, joten pyrin luomaan kanavalleni vaihtelevaa sisältöä, vaikka se peleihin perustuikin.
Striimaaminen ei myöskään nojaa mihinkään työaikoihin, vaan sitä teki silloin kun halusi, niin paljon kuin halusi. Mitä enemmän striimasi, sitä enemmän kanava oli esillä ja sille löytyi uusia katsojia. Aikataulutus auttoi rajan vetämisessä työn ja vapaa-ajan välille. Vaikka korona-aika ei striimaamiseen vaikuttanut sen ollessa siisti sisätyö, näkyi se heti keväällä 2020 katsojalukujen nousuna.
Striimaaminen tuli elämääni jäädäkseen. Se on harrastus ja lisätienesti, paikka jonka kautta olen haastanut itseäni, tutustunut uusiin ihmisiin ja saanut oikeita ystäviä.
Toivon, että tulevaisuudessa kulttuurituottajia löytyy paljon pelimaailmasta.
Kulttuurituotannon bloggaajat
Bloggaajat ovat Metropolian kulttuurituotannon opiskelijoita. Blogeissa kurkistetaan kulissien taakse, esitellään tuotantoja ja ajankohtaisia kulttuuritapahtumia. Opiskelijat kertovat kulttuurituotannon opiskelusta Metropoliassa ja siitä mitä tuotannoissa sekä projekteissa tapahtuu. Ota yhteyttä
VIBA
Tanssihalli VIBA on Helsingin Vallilassa ja Herttoniemessä sijaitseva tanssikoulu. Heidän toimintaansa ohjaa turvallisemman tilan periaatteet, lämminhenkisyys sekä tanssin kulttuurin opettaminen ja arvostaminen. Tanssin alkuperän arvostaminen on autenttisesti juurtunut heidän arvoihinsa, ja VIBA:n opettajat ovatkin lajinsa ammattilaisia.
Omat tehtäväni
Tein projektissa tehtäviä monipuolisesti. Olin vastuussa intensiivikurssien vetämisestä markkinoinnin suunnittelusta itse tuntien opettamiseen. Otin itselleni tavoitteeksi luoda kursseille ilmapiirin, joka oli yhteisöllinen sekä oppimista tukeva. Kurssien ollessa ilmaisia halusin panostaa siihen, ettei kukaan osallistujista jättäisi mielenkiinnon lopahtaessa kurssia kesken. Maksuttomuus toisaalta voi sitouttaa asiakkaita, mutta samalla kesken jättämisen kynnys madaltuu, kun ei menetä osallistumismaksua.
Osallistujakokemus
Pyrin panostamaan jokaiseen kurssien tunteihin tasavertaisesti ja rakentamaan oppilaille positiivinen kävijäkokemus. Kurssit alun perin porrastettiin eri tasoihin, jotta jokainen oppilas löytäisi omalle kohdalleen sopivan tuntitason.
Aloitin kurssien tuntien suunnittelun rakenteen ja ajankäytön hahmottamisesta. Kurssien eri tasot vaativat eri rakenteet tunneille, esimerkiksi alkeistunneille budjetoin enemmän aikaa tekniikkaharjoituksiin. Selkeä rakenne tunneille auttoi luomaan tunneille yhtenäisyyttä ja rakensi osallistujakokemuksen onnistumista.
Itse tuntien suunnittelun lisäksi osallistujakokemukseen vaikutti luonnollisesti kävijämäärä. Tuntien kapasiteetit olivat suhteutettu tilaan sekä tunnin tasoon. Ryhmäkokojen oikea mitoittaminen varmisti, että aikaa riittää huomioida oppilaita henkilökohtaisemmin.
Intensiivikurssien markkinointi toimi osana osallistujakokemuksen muodostumista. Markkinointimateriaali sisälsi huolellisesti perustiedot tunneista, jotta osallistuminen oli mahdollisimman selkeää oppilaille. Tunneista koottiin infopaketti, jossa kerrottiin yksinkertaisena tuntien rakenne. Tällöin osallistuja tiesi mitä odottaa tunnilta, esimerkiksi tuleeko tunti olemaan tekniikka vai koreografia pohjainen.
Viestintä osallistujien kanssa loi kursseille jatkumoa. Viestin sosiaalisessa mediassa ennen tunteja, että mitä koreografiaa tunnilla tehdään ja kuinka pitkää pätkää. Tämä on todella yleinen alalla vakiintunut tapa. Osallistujalle tämä antoi mahdollisuuden valmistautua opettelemaan esimerkiksi koreografiaa, joka on opetettu jo kerran aikaisemmin. Halusin viestinnällä varmistaa, että oppilailla ei tulisi epämukavia yllätyksiä tunnilla.
Muita tekijöitä, joilla pyrin varmistamaan positiivisen osallistujakokemuksen, olivat kysymyksiin kannustaminen, yleinen rohkaisu tunneilla, liikevariaatioiden sovittaminen jokaiselle sopivaksi sekä huolelliset sanavalinnat opetuksessa.
Oivallukset projektin aikana
Projekti opetti minulle kokonaisvaltaisesti osallistujakokemuksen rakentamista ja suunnitelmallisen opettamisen vaikutusta.
Opin huomioimaan eritasoiset osallistujat tuntien rakenteessa, ajankäytössä ja liikevariaatioissa sekä ymmärsin selkeän viestinnän ja markkinoinnin vaikutuksen osallistujien kokemukseen.
Kehityin myös vuorovaikutus- ja opetustaidoissani, erityisesti kannustavan ilmapiirin luomisessa, osallistujien yksilöllisessä huomioimisessa sekä sanavalintojen merkityksen ymmärtämisessä opetustilanteissa.
VIBA Tanssihalli, tanssin tiiviskurssien järjestäjä
Hanna V – Kutu 22
Miksi joku jättää esityksen tai tapahtuman väliin, vaikka olisi kiinnostunut? Usein syy ei ole este, vaan epävarmuus: mitä paikan päällä tapahtuu, onko olo turvallinen, voinko tulla omana itsenäni?
Tämä kysymys nousi keskiöön, kun työstin saavutettavuussivua Cirko – Uuden sirkuksen keskus:n verkkosivuille. Cirko – Uuden sirkuksen keskus on Helsingissä toimiva uuden sirkuksen keskus, joka tuottaa esityksiä, tapahtumia ja residenssitoimintaa sekä tukee sirkustaiteilijoiden työskentelyä.
Tietoa oli – mutta sitä oli vaikea löytää
Cirkolla oli jo valmiiksi paljon hyvää ja tärkeää tietoa saavutettavuudesta. Esteettömyys, saapuminen ja tilojen käytännöt oli huomioitu, mutta tieto oli hajallaan eri puolilla verkkosivuja.
Samalla organisaatiossa oli halu panostaa saavutettavuuteen entistä enemmän – ei vain käytännön tasolla, vaan myös siinä, miten siitä viestitään ulospäin.
Työni ei ollut pelkästään kerätä olemassa olevaa tietoa yhteen, vaan myös havainnoida Cirkon saavutettavuutta kokonaisuutena: mitä kaikkea jo tehdään, mitä voisi tuoda paremmin esiin ja miten tieto kannattaa esittää kävijälle selkeästi.
Kävijän näkökulmasta hajanaisuus tarkoittaa ylimääräistä työtä. Pitää etsiä, vertailla ja tehdä tulkintoja. Jos tieto ei löydy helposti, moni päättää jättää tulematta.
Saavutettavuus on myös tunnetta
Saavutettavuus on paljon muutakin kuin fyysisiä ratkaisuja. Jo ennen projektia tiesin, että se ei tarkoita pelkästään esteettömiä kulkureittejä tai tilaratkaisuja. Tässä työssä fokus olikin alusta asti laajemmassa saavutettavuuden ymmärtämisessä: miten kokemus tuntuu kävijästä, millaista tietoa hän tarvitsee etukäteen ja miten erilaiset tarpeet voidaan huomioida viestinnässä.
Saavutettavuus on myös sitä, että kävijä tietää mitä odottaa.
Esimerkiksi tällaiset kysymykset voivat olla ratkaisevia:
Saako esityksestä poistua kesken kaiken?
Onko tilassa kovia ääniä tai kirkkaita valoja?
Miten erityistarpeet on huomioitu?
Jos näihin ei löydy vastausta etukäteen, osallistuminen voi tuntua riskiltä.
Yksi selkeä ja kattava kokonaisuus
Projektissani kokosin saavutettavuuteen liittyvät tiedot yhteen ja rakensin niistä selkeän kokonaisuuden. Samalla täydensin sisältöä niin, että se vastaa paremmin kävijän näkökulmasta olennaisiin kysymyksiin.
Tavoite oli yksinkertainen: kävijän ei tarvitse arvailla.
Kun tieto löytyy yhdestä paikasta ja se on kirjoitettu ymmärrettävästi, kävijä voi tehdä päätöksen rauhassa. Tämä voi olla ratkaiseva tekijä siinä, osallistuuko hän vai ei.
Pienillä muutoksilla on iso vaikutus
Selkeä saavutettavuussivu ei ole vain tekninen lisä verkkosivuille. Se voi vähentää epävarmuutta, lisätä turvallisuuden tunnetta ja madaltaa osallistumisen kynnystä.
Samalla se viestii, että kävijä on huomioitu jo ennen kuin hän astuu ovesta sisään.
Yksi ajatus jäi erityisesti mieleen: saavutettavuus alkaa ennen kokemusta. Se alkaa siitä, mitä kerrotaan, ja miten selkeästi se kerrotaan.
Kun saavutettavuuteen panostetaan myös viestinnän tasolla, yhä useampi voi tuntea, että tämä paikka on myös minua varten.
Meri S, kulttuurituotanto -23
Vuonna 2025 toimin toisena markkinointivastaavana METKAn Speksissä. joka on Metropolian opiskelijoiden teatteriproduktio. Projekti kesti useita kuukausia ja sisälsi strategista suunnittelua, sosiaalisen median markkinointi ja sisällöntuotantoa, tiimin ohjaamista/johtamista sekä yritysyhteistöiden koordinointia. Kärkitavoitteena oli markkinoinnin kehittäminen, mutta henkilökohtaisesti merkityksellisimmät opit liittyivät itsensä johtamiseen.
METKAn Speksi 2025 näytöksestä. Kuva: Kenneth Lindström
Projektityö vaatii kykyä toimia epävarmuudessa
Projektityössä asiat eivät aina etene täysin suunnitelmien mukaan. Aikataulut ja jopa vastuut voivat muuttuvat, viestintä viivästyy ja työtehtävät saattaa kasaantua yllättäen. Markkinointivastaavana huomasin nopeasti, että tässä projektissa työn sujuvuus riippui hyvin paljon siitä, miten pystyin organisoimaan omaa työskentelyäni. Sain huomata, että itsensä johtaminen ei ole vain oman ajankäytön hallintaa. Se on myös kykyä toimia epävarmuudessa, tehdä päätöksiä keskeneräisen tiedon varassa ja pitää kokonaisuus liikkeessä silloinkin, kun kaikki palaset eivät ole omissa käsissä.
Työn jäsentäminen tekee suuresta projektista hallittavamman
Itsensä johtaminen näkyi käytännössä ennen kaikkea oman työn jäsentämisessä. Suuri projekti muuttuu hallittavammaksi, kun sen pilkkoo pienempiin tehtäviin. Markkinoinnin vuosikellon ja julkaisusuunnitelman rakentaminen auttoi hahmottamaan kokonaisuuden ja pitämään työskentelyn systemaattisena. Kun tehtävät oli jäsennelty selkeiksi kokonaisuuksiksi, myös päätöksenteko helpottui.
Priorisointi on jatkuvaa valintojen tekemistä
Toinen tärkeä taito oli priorisointi. Projektin aikana tehtäviä oli usein enemmän kuin aikaa niiden toteuttamiseen. Silloin oli pakko pohtia, mikä on projektin tavoitteiden kannalta olennaisinta juuri sillä hetkellä. Kaikkea ei voinut tehdä, eikä kaikkia ideoita ollut mahdollista toteuttaa.
Priorisointi tarkoitti käytännössä jatkuvia valintoja: mihin käytän aikani tänään, mikä voi odottaa ja mistä on tarvittaessa luovuttava kokonaan. Tämä opetti myös hyväksymään sen, että projektityössä täydellisyyteen pyrkiminen ei ole realistista. Usein tärkeämpää on, että asiat etenevät.
Itsensä johtaminen näkyy myös tiimityössä
Itsensä johtaminen liittyi vahvasti myös yhteistyöhön. Vaikka käsite viittaa omaan toimintaan, projektityössä se näkyy usein suhteessa muihin ihmisiin. Työskentelin tiiviisti työparini ja markkinointitiimin kanssa. Huomasin, että oma työskentelytapa vaikutti suoraan myös tiimin toimintaan.
Kun oma työ oli jäsenneltyä ja tavoitteet selkeitä, yhteistyö muiden kanssa sujui helpommin. Toisaalta kiire tai epäselvyys omassa tehtävässä näkyi nopeasti myös muille. Tämä konkretisoi sen, että itsensä johtaminen ei ole vain henkilökohtainen taito, vaan se vaikuttaa suoraan koko tiimin työskentelyyn.
Vastuurooli tarkoittaa päätöksiä myös keskeneräisissä tilanteissa
Projektin aikana kohtasin myös tilanteita, joissa työmäärä kasvoi odotettua suuremmaksi. Joissakin tilanteissa jouduin ottamaan vastuulleni tehtäviä, joiden oli alun perin tarkoitus kuulua muille. Tämä oli ajoittain kuormittavaa, mutta samalla se kehitti ongelmanratkaisutaitojani ja kykyä toimia paineen alla.
Samalla opin myös jotakin merkityksellistä vastuuroolista: projektissa ei aina voi odottaa täydellisiä olosuhteita ennen kuin toimii. Usein on vain päätettävä, miten tilanteessa edetään, ja vietävä asioita eteenpäin parhaalla mahdollisella tavalla.
Omien rajojen tunnistaminen on osa itsensä johtamista
Yksi tärkeimmistä oppikokemuksista liittyi omien rajojen tunnistamiseen. Vastuuroolissa on helppo ottaa liikaa tehtäviä itselleen, erityisesti silloin kun haluaa varmistaa projektin onnistumisen. Projektin aikana huomasin, kuinka helposti työmäärä voi kasvaa, jos on valmis ottamaan vastuuta kaikesta, mistä kysytään.
Tulevaisuudessa haluan kiinnittää enemmän huomiota tehtävien delegointiin ja siihen, että vastuut pysyvät realistisina. Itsensä johtamisen tavoitteena ei ole vain tehokkuus, vaan myös kyky huolehtia omista voimavaroista.
Speksiprojekti kehitti minua markkinoinnin tekijänä, mutta ennen kaikkea se kehitti minua projektityöntekijänä. Opin, että itsensä johtaminen ei ole vain ajanhallintaa tai tehokkuutta. Se on kykyä jäsentää työtä, tehdä valintoja ja pitää kokonaisuus hallinnassa myös silloin, kun kaikki ei mene suunnitelmien mukaan.
Ja tärkeimpänä: se on kykyä johtaa omaa toimintaa niin, että pystyy samalla tukemaan myös muiden työskentelyä.
METKAn Speksi 2025 näytöksestä. Kuva: Roope Kontio
Nea Ahonen, kulttuurituotannon vuosikurssi 2023
Näin summasi yksi haastateltavistani kysyessäni, mitä tarkoittaa itsensä johtaminen kuntoutuksessa. Aiheenani tutkimuksellisessa kehittämistyössä kuntoutuksen opinto-ohjelmassa oli itsensä johtamisen vahvistaminen selkäydinvaurion saaneen kohdalla. Yhdessä työni vaiheista haastattelin kuutta traumaattisen selkäydinvaurion saanutta. Itsensä johtaminen käsitteenä on tunnetumpi liikemaailmassa kuin kuntoutuksessa. Tämä siitäkin huolimatta, että asiasisällöltään näissä on yllättävän paljon yhteistä, kuten tavoitteen asettaminen, päätöksen teko, ongelmien ratkaisu ja kyky aktiivisuuteen. Asiat ovat niitä samoja, joiden ympärillä pyörimme elämämme aikana riippumatta kontekstista tai tavoiteltavan päämäärän pienuudesta tai laajuudesta.
Traumaattisen selkäydinvaurion saaneen elämä muuttuu yllättäen, odottamatta. Ei pelkästään oma elämä muutu, vaan myös läheisten ja lähiverkoston. Läheisten ja lähiverkoston avulla elämä jatkuu vammautumisen jälkeenkin. Itsensä johtamisesta puhuessa selkäydinvaurion saaneella läheiset ja avustajat ovat kohtalaisen merkityksellisessä roolissa; tämän ovat huomanneet tutkijatkin1, ja se näkyi myös omissa tutkimuksellisen kehittämistyöni haastatteluissa:
”…en olisi varmaan koskaan lähtenyt kokeilemaan joitain asioita, jos fyssarini ei olisi siihen kannustanut…”
”…vaimo välillä käskyttää, kun itse ei jaksaisi, ihan hyvässä mielessä siis…”
”…hiljalleen olen ymmärtänyt antaa avustajien tehdä tietyt asiat ilman, että lähden itse uudelleen esimerkiksi viikkaamaan pyykkiä avustajan jäljiltä, kuten aluksi. Ja nyt jää aikaa itselle tärkeille asioille…”
Viimeisessä sitaatissa tulee hyvin ilmi ero itsenäisen ja itsehallinnollisen toimintakyvyn välillä. Itsenäisellä toimintakyvyllä tarkoitetaan niitä toimintoja, jotka pystytään itsenäisesti toteuttamaan ja joista ollaan myös itse vastuussa. Itsehallinnollisella toimintakyvyllä taas tarkoitetaan joko niitä toimintoja, jotka voi ja pystyy delegoimaan, mutta joista ei olla itse vastuussa, tai sellaisia toimintoja, jotka pystytään delegoimaan ja joista ollaan myös vastuussa.
Tästä on pohjimmiltaan itsensä johtamisessa kuntoutuksessa kysymys. Kyvystä tehdä itselle merkityksellisiä asioita, joko itsenäisesti tai itsehallinnollisesti, samalla ymmärtäen, että mitään ei saavuteta tässä maailmassa yksin tekemällä. Olemmehan me ihmiset laumaeläimiä riippumatta taustastamme tai tavoitteistamme. Toimivia yksilöitä yhteiskunnassa.
Katja Karejoki, opiskelija
Kuntoutuksen tutkinto-ohjelma
Kirjoitus pohjautuu tutkimuksellisen kehittämistyön ”Toimiva yksilö yhteiskunnassa – Itsensä johtamisen vahvistaminen Validia Kuntoutus Helsingissä” tuloksiin.
1 Munce, Sarah E P – Webster, Fiona – Fehlings, Michael G – Straus, Sharon E – Jang, Eunice – Jaglal, Susan B 2016. Meaning of self-managements from the perspective of individuals with
traumatic spinal cord injury, their caregiver, and acute care and rehabilitation managers. An opportunity for improved care delivery. BMC Neurology. 16:11.
Twitch- tai Youtube-striimauskonseptin luominen, suunnittelu ja rakentaminen on erittäin mielenkiintoista, hauskaa ja jännittävää. Tässä blogisarjan toisessa osassa käsitelään striimauskonseptia ja miten rakentaa se omannäköiseksi. Alla on joitain askelia, joita seuraamalla voit päästä alkuun.
Rutiini, toistuvuus ja johdonmukaisuus toimivat striimauskonseptin vahvistajina.
Sarjan ensimmäisessä osassa mainittiin Twitch-striimaajan Hasanabin avanneen oman IP-oikeuksiensa käytön muille. Hasanabin striimauskonsepti onkin toiminut inspiraation lähteenä, jonka vuoksi hänen konseptiaan tullaan soveltamaan Turbiini-striimin rakentamisessa.
Valitse aihe, joka sytyttää
Ensimmäiseksi, striimiä varten on hyvä valita aihe, josta olet todella hyvin perillä tai jota kohtaan olet todella intohimoinen.
Aiheet voivat liittyä esimerkiksi harrastuksiin, pelaamiseen, työhön tai päivittäisiin aktiviteetteihin. Nämä tekijät helpottavat yleisöä samaistumaan sinuun ja auttamaan sinua vuorovaikuttamaan läheisemmin heidän kanssansa sekä tuottamaan merkityksellistä sisältöä. Riippuen pelaatko pelejä, luotko taidetta tai puhutko ja keskusteletko tietystä aiheesta, tämä valinta määrittää striimauksen formaatin.
Brändää striimisi
Toiseksi, pohdi myös minkälaisen teeman tai brändin haluat striimauskonseptillesi. Valitse jokin koukuttava nimi, logo ja graafinen ilme, joka edustaa striimauskonseptiasi ja itseäsi. Internetyhteisöissä meemit ja kaikenlaiset vitsit ovat jo vahvasti edustettuina, mutta uusille tuoreille tyyleille on aina kysyntää.
Turbiini-striimissä aiheet tulevat käsittelemään yrittäjyyttä. Striimi tehdään Turbiinille, joten kaiken kattava teema pyörii siis yrittäjyyden, esihautomo- ja startup toiminnan ympärillä. Lisäksi formaatti on koulutuksellinen, keskusteleva ja dialogimainen, mikä tarkoittaa, että sisältönä on sivistävän tiedon jakamista eri tavoin. Turbiini on jo valmist brändi, joten teemassa näkyy Turbiinin graafisen ilmeen osia, komponentteja ja elementtejä.
On hyvä huomioida, että mikään ei tietenkään poissulje mahdollisuutta, että monia toisistaan irrallaan olevia asioita voisi käsitellä striimissä. Hasan Piker esimerkiksi pelaa aina striiminsä lopussa, kun päivän tärkeimmät uutiset ovat käsitelty. Tätä osuutta striimissä voisi kutsua vaikka ”outroksi”.
Turbiinin striimissä yksi idea on tuoda mukaan ulkopuolisia vieraita, jotka toimivat yrittäjyyden skenessä enemmän tai vähemmän, substanssiasioiden käsittelyn lisäksi. Tarkoitus on tutustuttaa vieraat Turbiinin seuraajille, ulkopuolisille katsojille ja yleisölle, jotta he voivat olla vieraisiin yhteydessä, kun elämäntilanne sitä vaatii tai tarvitsee, koska he toimivat pääkaupunkiseudun yrittäjyysekosysteemissä.
[caption id="attachment_12049" align="alignnone" width="620"] Kuva 1. Kuvakaappaus 29.2.2024. Kuvassa Hannes Jesar, Silja Arokari ja Sara Jokiniemi keskustelemassa Turbiini Broadcastissa markkinoinnista ja sisällöistä. Youtube, https://youtu.be/_7QPtmm4Uas[/caption]
Kolmanneksi striimin mainostaminen on olennaista. Livestriimin elinkaaren alkuun on aina vaikea saada suurta massaa liikkeelle. Alussa yleisön saamisessa tulee muna-kana-efekti vastaan. Siksi Turbiini-striimin taktiikka perustuu sille, että jokaisesta livestriimin tallenteesta tehdään editoituja 15–50 minuutin lyhytvideoita, jotka ladataan Turbiinin Youtube-kanavaan. Ajan myötä Youtubeen kertyy valtavasti sisältöä, kun monien tuntien livestriimeistä saadaan paljon editoituja videoita tehtyä. Mainostettavia kanavia tulee olemaan siis kaksi. Ajatus tämän takana on se, että Youtubeen on aina helpompaa johdattaa seuraajia. Kun seuraajat pääsevät sisällön makuun, alkavat he sitten siirtymään livestriimeihin. Tämän lisäksi lyhyille, tiivistetyille videotallenteille on aina kysyntää, joita katsojat mielellään kuluttavat, kun heille itselleen ajallisesti sopii.
Alla on kuva, mikä havainnollistaa Twitchin ja Youtuben suhdetta striimauksen tuotantoketjussa Hasan Pikerin mukaan.
[caption id="attachment_12050" align="alignnone" width="620"] Kuva 2. Twitchin ja YouTuben suhde striimauksen tuotantoketjussa. Twitch, Hasan Piker1: https://clips.twitch.tv/CleverViscousChimpanzeeTebowing-NhZVTTRcIplPO-I0[/caption]
Yleisön kerryttyä livestriimeihin, sen sitouttamista voi lisätä vuorovaikuttamalla: vastaamalla chatissa esiintyviin kysymyksiin, kommentteihin ja ajatuksiin. Näillä perusvuorovaikuttamisen keinoilla on mahdollista rakentaa lojaalia yhteisöä ja seuraajien yleisöä. Katsojien muuntauduttua seuraajiksi, seuraava tavoite on pitää seuraajat otteessa. Tämän voi toteuttaa monella tapaa, mutta yleisin keino monen striimaajan keskuudessa on käyttää esimerkiksi Discordia eli chat- ja videopuhelutyökalua. Discordiin on mahdollista rakentaa yhteisöjä, jolle voi suoraan viestiä seuraavasta livestriimistä tai uutisisoida aikataulumuutoksista, jos jotain esteitä on tullut vastaan. Lisäksi Discordin kautta on mahdollista tehdä yhteistyötä muiden striimaajien kanssa.
Rutiinit palvelevat striimaajaa ja yleisöä
Lopuksi: rutiini, toistuvuus, johdonmukaisuus ja pitkäjänteisyys on avain onnistuneeseen striimauskonseptin rakentamiseen, varsinkin Twitch-alustalla. Twitchin toimitusjohtaja Emmett Shearin sanoi taannoin Slush-konferenssissa 2022, että alusta poikkeaa muista sosiaalisista medioista, koska alustalla ei voi mennä “viraaliksi” toisin kuin Youtubessa, TikTokissa, Twitterissä tai Instagramissa. Tämä johtuu algoritmin suunnittelusta ja alustan muotoilusta, mikä kuuluu siis palvelun ominaisuuksiin - “it’s by design”. Siksi on hyvä yrittää striimata aina samaan kellonaikaan joka päivä, jotta kyetään rakentamaan säännöllistä yleisöä.
Jos et pysty joka päivä striimaamaan niin vähintään tiettynä aikana päivästä ja tiettynä päivänä viikosta.
Toivon, että nämä ajatukset auttavat rakentamaan hyvää striimauskonseptia. Jos sinulle tulee kysymyksiä, niin ole allekirjoittaneeseen yhteydessä! Seuraavaksi blogisarjan kolmannessa osassa on striimausstudio käsittelyssä.
Vertaile muihin
Viimeinen vinkki: seuraa mahdollisimman monia erilaisia striimejä, podcasteja ja Youtube-kanavia, jotta voit muodostaa oman käsityksen eroista ja yhtäläisyyksistä, hyvistä ja huonoista ominaisuuksista, joita näillä striimaajilla ja striimauskonsepteilla on. Hasanabin konseptia on jatkuvasti pyritty soveltamaan Turbiinin striimauskonseptin suunnittelussa.
Kirjoittaja
Hannes Jesar on kaikkien suomalaisten lempiturkulainen ja Helsingin startup ekosysteemin Bruce Lee, joka työskentelee Metropolian Innovaatiotoiminta ja yrittäjyystiimissä projektipäällikkönä. Hannes luotsaa Metropolian yrittäjyyttä edistävää yrityshautomoa, Turbiinia, kouluttaen yrittäjyyden kompetensseja, menetelmiä ja työkaluja. Viimeisimpänä huikeana juttuna täytyy nostaa Turbiini Broadcast, jota Hannes on päässyt vapaasti omalla visiolla ja näkemyksellä suunnittelemaan ja toteuttamaan ilman kompromisseja.
STRIIMAILEMISIIN!
Uusi vuosikymmen on striimauksen aikakausi, jolle pandemia toimi trendin valtavirtaistajana. Metropolian yrityshautomo Turbiini pilotoi viime vuonna uudenlaisen tavan tuottaa opetussisältöjä opiskelijoille - striimaamisen kautta. Tässä blogikirjoitusten sarjan ensimmäisessä osassa kerron, mitä striimaaminen on, sekä millä tavoin striimauskonsepti ja -studio voidaan lähteä rakentamaan.
Mitä on striimaaminen?
Striimaaminen tarkoittaa videon tai äänen suoratoistamista internetin kautta reaaliaikaisesti. Se on tapa jakaa sisältöä verkossa ilman, että käyttäjän tarvitsee ladata koko tiedostoa ennen katsomista tai kuuntelemista. Striimaus on erityisen suosittua esimerkiksi musiikin, pelien ja televisiosarjojen suoratoistossa.
Twitch on yksi alusta monien suoratoistopalveluiden rinnalla, mutta se on ennen kaikkea keskittynyt livestriimaamiseen. Henkilöt, jotka välittävät videota tai ääntä suoratoistamisella internetin kautta reaaliaikaisesti, kutsutaan sisällöntuottajiksi, striimaajiksi tai tubettajiksi.
Miksi striimaaminen on suosittua?
Vuonna 2020 maailmaa muutti koronapandemia, joka ajoi useimmat kotiin ja suojautumaan sairastumiselta. Poikkeustilasta huolimatta - tai juuri sen vuoksi - internetin innovatiivisimmat yksilöt miettivät, miten tilannetta voidaan hyödyntää.
Suuri yleisö kulutti pandemian kourissa suoratoistopalveluita, kuten Netflixiä, HBO:ta ja Disney+: -palvelua, ennennäkemättömällä tavalla (1). Näiden lisäksi nuorten suosimat videopalvelut, Youtube sekä tuorein valtavirran löytö Twitch, kasvoivat. Kanaviin virtasi yleisöä, jotka janosivat uutta ja tuoretta viihdettä.
Pandemia-aika edisti niin kutsuttua digiloikkaa harppauksin. Työ sopeutettiin etäyhteyksien päähän, mutta siirtymä ei tapahtunut täysin kivuttomasti. Moni yhteistyötapa, johon aiemmin pystyi hyödyntämään liitutaulua tai post-it -lappuja, piti miettiä nyt uudestaan. Kysymyksiin nousi: kuinka ideoida yhdessä, mutta etänä? Miten lisätä vuorovaikutusta, kun et näe toisen ilmeitä tai pysty reagoimaan ilman mikin avaamista, pelkona puhua samalla jonkun toisen päälle? Opettajat kohtasivat myös haasteita suljettujen kameroiden ja hiljaisuutta huutavan chatin ääressä.
Turbiini Yrityshautomo -opintojakso perustuu pitkälti yhdessä tekemiseen, dialogiin sekä innovatiiviseen ideointiin. Etäopiskelujen pakon edessä, Turbiinin projektipäällikkönä jouduin pohtimaan uusia tapoja lähestyä yrityshautomotoimintaa.
Sain joitakin vastauksia kysymyksiini, mutta vasta kahden ja puolen vuoden jälkeen, kun sattumalta törmäsin Helsingin Sanomien 14.6.2022 julkaistuun juttuun, jossa kerrottiin Hasanabi-nimisestä Twitch-striimaajasta, oikealta nimeltään Hasan Piker (2).
[caption id="attachment_11970" align="alignnone" width="620"] Kuva 1: Hasan Piker Vice News haastattelussa. Kuvakaappaus 5.1.2023: Vice News, Youtube.[/caption]
Twitch oli minulle jo entuudestaan tuttu, mutta en ollut siihen mennessä löytänyt itselleni täysin sopivaa sisältöä. Hasan Pikerin striimatessa politiikasta, ajankohtaisista uutisista ja yhteiskunnallisista aiheista, vakuutuin.
Hasan Pikeria seuraa päivittäin kymmeniä tuhansia ihmisiä samanaikaisesti. Hasanin kommentit politiikasta ja uutisista ovat maustettu sisällöntuottajille ominaiseen tapaan vahvoilla reaktioilla ja kärjistetyillä kommenteilla. Hasan Pikerin sisältö kylvi idean siemenen siitä, miten myös Turbiinin toisteisia sisältöjä voitaisiin tuottaa - kuitenkin kiinnostavalla, mutta koulutuksellisella kulmalla.
Twitchin lyhyt historia
Twitch.tv on livestriimausalusta, mikä on pääsääntöisesti keskittynyt videopelien striimaamiseen, mutta myös muiden viihdeformaattien, kuten musiikin, keskusteluohjelmien ja luovien sisältöjen striimaamiseen.
Twitch lanseerattiin alun perin nimellä Justin.tv kesäkuussa 2011 yleisenä livestriimauspalveluna. Justin.tv uudelleen brändäsi yrityksen Twitch.tv:ksi ja keskittyi pääasiallisesti videopelien striimaamiseen. Alusta kasvoi nopeasti ja sai suosiota pelaajien keskuudessa, vuoteen 2013 mennessä siitä oli tullut laajin internetliikenteen lähde Yhdysvalloissa.
Vuonna 2014 Amazon osti Twitchin 970 miljoonalla dollarilla ja siitä asti Twitch on jatkanut kasvua ja laajentumista, lisäten uusia ominaisuuksia, kuten musiikkistriimauspalvelun. Twitchistä on tullut suosittu myös muiden kuin pelisisällöntuottajien keskuudessa, se tarjoaa esimerkiksi musiikkiesityksiä ja kokkausohjelmia.
[caption id="attachment_11971" align="alignnone" width="620"] Kuva 2: Näkymä Hasan Pikerin striimistä, jossa hän kommentoi reaaliaikaisesti Yhdysvaltojen politiikkaa ja vuorovaikuttaa seuraajiensa kanssa chatin välityksellä. Kuvakaappaus 5.1.2023: Twitch, twitch.tv/hasanabi[/caption]
Mitä striimauspalvelut ovat
Striimauspalvelut ovat internetissä toimivia palveluita, jotka mahdollistavat videon tai äänen suoratoistamisen reaaliaikaisesti. Yleisimmät striimauspalvelut ovat:
Twitch: erikoistunut videopelien striimaukseen, mutta tarjoaa myös muita sisältöjä, kuten musiikkia, talk show-ohjelmia, kokkausohjelmia ja muuta luovaa sisältöä.
Youtube Live: Youtuben oma striimauspalvelu palvelussaan, joka on saatavilla kaikille Youtube-käyttäjätunnuksen omistajille.
Facebook Live: Facebookin some-kanavalla toimita palvelu, joka on kaikille Facebook-profiilin tai sivun omistajille.
Mixer: Microsoftin omistama striimauspalvelu, joka on erikoistunut interaktiiviseen striimaamiseen.
Periscope: Twitterin omistama striimauspalvelu, joka mahdollistaa helpon käytön ja striimaamiseen mobiililaitteilla.
Muita olemassa olevia striimauspalveluja ovat Instagram Live, TikTok Live sekä LinkedIn Live.
Turbiini Broadcastin ensiaskeleet
Turbiini Broadcastin ensimmäinen jakso julkaistiin toukokuussa 2023. Tämän lisäksi rinnalla kulki Food SystemiCityn rahoittama Sustainable Stream, jossa tehdään löytöretki kestävään ruuantuotantoon.
Tätä kirjoittaessani, jaksoja on julkaistu yhteensä 40 kappaletta ja striimissä on vieraillut yli 20 henkilöä.
Kun olin koko kesän seurannut Hasan Pikerin striimiä, minulle kirkastui, kuinka korona-aikana olisi itsekin pitänyt rakentaa omat etäluennot ja -työpajat. Ymmärsin, kuinka voisin soveltaa Hasanabin striimauskonseptia omassa työssäni ja antaa kyseisen konseptin päälle oman mausteeni.
Tärkeimmät tekijät Turbiini Broadcastin striimausstudion sekä -konseptin rakentamisessa ovat olleet konseptointi, kattava ja hyvin taipuva laitteisto sekä oma tyyli.
Striimausta suunnitellessa on hyvä rakentaa oma striimauskonsepti. Hasan Pikerin striimin menestysreseptiin kuuluu IP-oikeuksien (Intellectual Property) käyttö uusien Youtube-kanavien tekemisessä, joissa on hyödynnetty Hasanabi-striimin lyhennettyjä ja editoituja koostevideoita. Seuraajat, jotka tätä tekevät, saavat myös tienata mainostuloja, mikä täten toimii kannustimena tuottaa jatkuvasti uutta sisältöä sosiaalisen median kanaviin Hasanin tuottamista tallenteista. Tämä on vain yksi ulottuvuus siitä, kuinka Hasan Pikerin IP-oikeuksia voi käyttää.
Elementit, joista myös Turbiini Broadcast on ottanut vaikutteita ja inspiraatiota liittyvät striimauksen-, kuvauksen-, “käsikirjoituksen”- ja rekvisiitan tyyleihin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, millaisia asioita käsitellään ja miten. Lisäksi myös Turbiini Broadcastissa on toistuvia rutiineita, joita katsojat näkevät jokaisessa livestriimissä.
Toiseksi striimauskonseptin hahmottelun jälkeen tullaan striimausstudioon. Striimausstudio ja sen sisustus määrittelevät, mitä hienovaraisia signaaleja ja nyansseja välität katsojille. Studio ja sen ympäristö välittävät tyyliäsi sekä habitustasi. Sisustukseen on aina hyvä kiinnittää huomiota ja jopa parempi panostaa sen sijaan, kuin että peittää seinät “green screenillä”.
Omaperäinen sisustus toimii erottautumistekijänä. Pyri välttämään imeliä ja kliseisiä valintoja, kuten valaistusta neonvalolla tai viherseinää.
Lopuksi, studion laitteiston on hyvä olla kunnossa alusta asti. Laitteisto määrää sen, mitä kaikkea voit hallita striimissäsi ja mihin tekniikka taittuu. Useimmat katsojien antamat kommentit ja palautteet liittyvät aina kuvan- ja äänenlaatuun sekä niiden parantamiseen, jos ne ovat huonolaatuisia, kuten menestynein Youtube-hahmo Mr Beast on sanonut (3).
Blogisarjan jatko-osissa käsitellään kattavammin
striimauskonsepti
striimausstudio
laitteisto (hardware)
ohjelmistot.
Ensi kerralla on vuorossa striimauskonsepti ja sen rakentaminen, joten pysy siis linjoilla.
STRIIMAILEMISIIN!
Kirjoittaja
Hannes Jesar on kaikkien suomalaisten lempiturkulainen ja Helsingin startup ekosysteemin Bruce Lee, joka työskentelee Metropolian Innovaatiotoiminta ja yrittäjyystiimissä projektipäällikkönä. Hannes luotsaa Metropolian yrittäjyyttä edistävää yrityshautomoa, Turbiinia, kouluttaen yrittäjyyden kompetensseja, menetelmiä ja työkaluja. Viimeisimpänä huikeana juttuna täytyy nostaa Turbiini Broadcast, jota Hannes on päässyt vapaasti omalla visiolla ja näkemyksellä suunnittelemaan ja toteuttamaan ilman kompromisseja.
Lähteet
Rajan, A. TV watching and online streaming surge during lockdown, 5.8.2020 (BBC.com)
Jussila, J. Yhdysvaltalaismies puhuu joka päivä jopa kymmenen tuntia putkeen politiikasta ja uutisista, ja valtava määrä nuoria seuraa: Tästä on kyse Twitchissä jylläävästä uudesta suositusta genrestä, 14.6.2022 (hs.fi)
Forbes: MrBeast Unfiltered: An Exclusive Interview With The World’s Millionaire Top-Earning Creator, 22.12.2022 (youtube.com)
Kommentit
Ei kommentteja