Avainsana: sisällöntuotanto
Sisällöntuottajana Demoni ry:n kulttuurilehti Kultissa
Tuottajaopintojen mittaa olen oppinut paljon erilaisia koordinoinnin ja projektinhallinnan taitoja, mutta erityisesti koen kasvattaneeni osaamistani viestinnän eri osa-alueilla. Yksi eniten innostusta herättänyt opintojakso oli visuaalisen viestinnän monipuolinen kokonaisuus, jolla pääsin graafisen suunnittelun ja taittamisen makuun. Kuvataiteilijana ja valokuvaajana visuaalinen ilmaisu oli minulle tuttua ja luontevaa, mutta InDesigniin en ollut ennen koskenut. Kun kurssin käyneeni huomasin Demonin etsivän kulttuurilehtensä uudelle numerolle toimitusta, tartuin tuumasta toimeen ja hakeuduin mukaan ennen kaikkea taittajaksi. Ajattelin vapaaehtoistyöllä toimitettavan opiskelijalehden olevan juuri sopivan kevyt ja paineeton projekti uudesti hankittujen taitojen implementoinnille. Saimme toimitukselle kasaan kompaktin ja monialaisen sekä täynnä intoa ja kiinnostavia ideoita olevan poppoon kulttuurikampuksen opiskelijoista. Ideoimme yhdessä lehdelle uuden nimen ja imagon sekä kasan erilaisia sisältöjä yhtenäisen teeman ympärille. Jaoimme toimituksen tehtävät suurin piirtein työmäärän mukaan tasan ja kiinnostusalueisiin perustuen tiimin kesken. Taittamisen lisäksi lähdin kuvittamaan kolmea juttua sekä myös mukaan kirjoittamaan yhtä. Valitettavasti vapaaehtoistyöhön perustuvilla projekteilla on myös kääntöpuolensa, mikä liittyy tiimin sitouttamiseen ja sen jäsenten käytettävissä olevaan aikaan. Tämän projektin kohdalla se tarkoitti ensin sitä, että suunniteltua sisältömäärää hieman trimmailtiin ja joustinkin kuvittamaan viittä juttua ja kirjoittamaan kahteen. Toisekseen projektin aikataulu venyi ja saimme painetun lehden jakoon vasta jouluksi orientaatioviikkojen sijasta. Lisäksi toteutimme numerosta verkkoversion seuraavana keväänä. Se on luettavissa täältä. Vaikka oma työmääräni sisällöntuotannon parissa lähes tuplaantui ja projekti laahasi muun elämän rinnalla pitkään odotettua kauemmin, olen iloinen lähteneeni mukaan. Nyttemmin olen työskennellyt monissa taidetuotannoissa ja media-alallakin nimenomaan viestinnän ja tiiviisti myös sisällöntuotannon parissa. Koen tämän projektin myötä saaneeni juuri tarvitsemani kipinän ja itsevarmuuden sitä seuranneisiin sisällöntuotannon tehtäviin. Suosittelen lämpimästi Kultti-lehden toimitusta, mikäli journalismi tai viestintä vähänkään houkuttelee. Ja aikatauluhaasteethan ovat vältettävissä aktiivisella ja avoimella kommunikaatiolla. 😉 – Justus Mättö, kulttuurituotannon opiskelija vuosikurssia 2019
Kuinka tehdä agentuurista kiinnostava somessa?
Olin viime syksynä Fullsteam Agencylla markkinoinnin harjoittelijana. Fullsteam Agency on yksi Suomen johtavista musiikkialan keikka-agentuureista. Yritys järjestää vuosittain satoja musiikkiin liittyviä tapahtumia aina festivaaleista pieniin klubikeikkoihin. Agentuuri tarkoittaa käytännössä yritystä, joka edustaa ja hoitaa asiakkaidensa asioita, eli tässä tapauksessa kyse on artistien keikkamyynnin ja -tuotantojen hoitamisesta. En usko, että olen ainut, joka on alkanut kiinnittää huomiota musiikkialan agentuurien sometileihin ja etenkin niiden vähäiseen kiinnostavuuteen. Esimerkiksi Live Nationilla on ”oikealla” tilillään miltei 20 tuhatta seuraajaa Instagramissa, mutta Live Nation Agencylla vain vähän päälle 3 000. Fullsteamin somekanavien kanssa työskennellessäni huomasin myös, etteivät postaukset kerrytä kovinkaan paljon kommentteja tai tykkäyksiä, eli sitouta niiden näkijöitä tiliin ja tilin sisältöihin. Mitä sitten voisi tehdä? Kuinka musiikkiagentuurista saisi houkuttelevan somessa? Agentuurien somekanavien ydintehtävänä on tiedottaa tulevista keikoista ja toimia tietopankkina siitä, mitä on tulossa milloinkin minnekin. Tiedotustyötä on paljon, joten jo menneiden keikkojen fiilistely ja behind the scenes -materiaalien julkaisu tuntuu jäävän siksi minimiin. Tämä on sääli, sillä tässä mielestäni on yksi ydinasioista siihen, kuinka agentuurit saisivat erottauduttua muista musiikkialan toimijoista ja tarjottua seuraajilleen kiinnostavaa sekä exclusiivista sisältöä. Muita oleellisia tekijöitä ovat mielestäni: Vuorovaikutus Todella yksinkertainen ja itsestään selvä asia, mutta nostan sen silti esiin: mitä aktiivisempi organisaatio itse on luomaan vuorovaikutusta, sitä helpompi myös seuraajien on siihen tarttua. Sama pätee myös asiakkaiden ja muiden alan organisaation somekanaviin. Aktiivisuus ruokkii aktiivisuutta ja myös esimerkiksi Instagramin algoritmit tuntuvat siitä pitävän. Ihmiset ja tunteet tekevät sisällön Asiat ovat kiinnostavia, mutta niin myös ihmiset asioiden takana. En edes tiedä kuinka monesta markkinointiin liittyvästä kirjasta olen lukenut lauseen: Ihmiset kiinnostavat organisaatioita enemmän, mutta se on täysin totta. Livemusiikki herättää myös ihmisissä paljon tunteita. Mikä olisikaan parempi tapa markkinoida sitä, kuin näyttää ne tunteet ja reaktiot, joita keikat ovat aiemmin aiheuttaneet. Selkeys, fokus informaatiossa Agentuurin ydintehtävä on siltikin toimia tiedotuskanavana eikä tämä saa kärsiä muita sisältöjä mietittäessä. Esimerkiksi edellisten keikkojen videomateriaalit toimivat varmasti paremmin seuraavan keikan markkinoinnissa, kuin pelkästään uuden keikkaleiskan postaaminen. Eri tekijöiden tulisikin tukea toisiaan, eikä ajautua sivuraiteille ja sivuuttaa ydintehtävää. Toivon, että eri agentuurien työharjoittelijat/työntekijät pääsevät kehittämään somekanavien sisältöjä tälläisestä näkökulmasta. Potentiaalia kiinnostavan somesisällön tuottajaksi agentuureista nimittäin on, mutta se potentiaali tulisi valjastaa käyttöön. Keikkamarkkinoinnin ei tarvitse olla pelkkää keikkaleiskojen tuputtamista, vaan siihen voi keksiä luovempia toimintatapoja, jotka ajan mittaa rutinoituvat eivätkä enää tunnu sen työläämmiltä kuin muidenkaan sisältöjen teko.
Sisällöntuotantoprojekti Instagramiin – aiheena vastuullisempi muoti
Moikka! Projektini oli luoda laadukas Instagram-tili, jolla kerron ajankohtaisista aiheista liittyen vastuullisempaan muotiin ja vaateteollisuuden ongelmiin. Tavoitteenani oli saada aikaan sekä laajempaa keskustelua muotimaailman ongelmista että kehittää omaa ammatillista profiiliani ja vahvistaa omaa brändiäni vastuullisen muodin asiantuntijana. Tein projektiin paljon taustatyötä liittyen vastuulliseen muotiin, mutta perehdyin myös Instagram-markkinointiin ja Instagramin algoritmeihin sekä henkilöbrändäykseen. Projektia oli todella mielekästä tehdä ja aihealue on minulle aidosti kiinnostava, jopa hieman pakkomielle. Suurin osa ajasta meni julkaisujen suunniteluun ja tiedonhankintaan. Halusin, että sisältö eroaa muista kaltaisistaan tileistä laadukkuudellaan ja faktatiedollaan. Sain Instagramiin upeita kuvia, jotka ottivat kaksi ystävääni, jotka ovat erinomaisia valokuvaajia. Vaikka tiedon jakaminen oli tärkein tehtäväni, halusin tilistäni myös kauniin ja inspiroivan, joten lisäsin mukaan kuvia. Kuvissa esittelin vaatekaappini vastuullisempia asukokonaisuuksia, esimerkiksi kirppislöytöjä ja kotimaisten vastuullisten brändien vaatteita. Vaikka olin jo etukäteen aika hyvin perillä vaateteollisuuden ongelmista, opin silti projektin aikana paljon aiheesta. Pikamuoti on yksi aikamme isoimmista ongelmista niin ympäristön kuin ihmisoikeuksienkin näkökulmasta. Tiedätkö esimerkiksi mitä tarkoitetaan termillä living wage? Se tarkoittaa elämiseen riittävää palkkaa. Palkkaa, joka riittää ruokaan, asumiseen, terveydenhuoltoon, koulutukseen, vaatteisiin, kulkuneuvoon ja mahdollistaa edes pienen säästämisen. Tällaista elämiseen riittävää palkkaa ei pikamuotibrändien käyttämien tehtaiden työntekijät saa. Eikä tämä ole ongelma vaan pikamuodin kohdalla, vaan myös arvokkaampien designbrändien. Puhumattakaan vaateteollisuuden vaikutuksesta ilmaston lämpenemiseen. Aiheesta on mediassa yllättävän vähän puhetta sen vakavuuteen nähden. Koen siis erittäin tärkeäksi puhua aiheesta, edes pienelle yleisölleni Instagramissa. Projektillani ei ollut tilaajaa ja tein sen itsenäisesti. Itsenäisessä työssä on tärkeää huomioida motivaation säilyminen, koska kukaan muu ei tule sanomaan, että nyt olisi aika tehdä hommia. Listasin alle kolme vinkkiäni sisällöntuotantoprojekteihin: Tee sisältöä aiheesta, josta olet aidosti kiinnostunut. Silloin sinulla on todennäköisesti motivaatiota saattaa projekti onnistuneesti loppuun. Valitse sisällöntuotantoprojektiisi aihe, josta voit oppia uutta. Kannattaa valita sellainen aihe, josta löydät paljon tietoa sinulle mieleisimmistä lähteistä. Itse kuuntelin taustatyönä paljon podcasteja, ettei tiedonhaku olisi pelkkää netin selaamista. Varaa projektille hyvin aikaa. Sisällöntuotantoa on paljon mukavampaa tehdä, kun sille on sopivasti aikaa. Kiireisesti tehty sisältö ei todennäköisesti ole niin laadukasta. Silloin myös projektia varjostaa stressi siitä, kerkeääkö projektia tehdä kunnolla ja niin, että siitä aidosti oppii uutta. Seuraa työtuntejasi ja kirjaa ylös, mitä olet tehnyt. Silloin saat lopuksi selvemmän kuvan siitä, mitä oikeasti projektiisi kuului ja raportti on myös helpompi ja mielekkäämpi kirjoittaa. Tämä projekti oli todella kiva, ja suosittelen kaikkia luomaan sisältöä aiheesta, joka on oma intohimo. Se, että vielä saa asioiden ääneen sanomisesta kiitosta seuraajilta ja tuttavilta, lämmittää mieltä todella paljon. Kiitos kun luit postaukseni! Käy vielä kurkkaamassa tilini Instagramista: @vastuullisempaamuotia. Minulle voi myös aina laittaa viestiä aiheista, joista toivoisi minun kirjoittavan, tai jos on jotain kysyttävää. Ihanaa syksyä! Lämpimin terveisin, Helmi, Kutu17
Tuottajasta Twitch-striimaajaksi
Toteutin elokuusta 2019 elokuuhun 2020 itsenäisen projektin siitä, olisiko minusta sisällöntuottajaksi Twitchissä. Jos pelimaailma ei ole tuttua, Twitch.tv on noin 10 miljoonan striimaajan livestriimaus-alusta, jota erityisesti pelaajat käyttävät suoratoistaakseen ja katsoakseen haluamiaan pelejä tai muita lähetyksiä. Striimin ohessa on myös chat, jonka kautta striimaaja on vuorovaikutuksessa katsojiin. Olin itse jo parin vuoden aikana viettänyt paljon aikaa muiden striimaajien chateissa. Siitä lähti ajatus oman striimin perustamiseen. Vaikka pelimaailmaa ja sen työllistämismahdollisuuksia ei välttämättä opinnoissa juuri korostettu, itselleni se aukesi suurena mahdollisuutena. Striimaus oli yksi oman urani aloituspiste, missä luoda kontakteja ja tuoda esille omaa osaamista. Striimaaminen ei ole pelkkää pelaamista ja rupattelua, vaan se vaati jonkin verran myös teknistä osaamista toimivan videokuvan lähettämiseen. Tietokone tarvitsee tietyt ominaisuudet, eikä se sinänsä välttämättä ole helpoin harrastus aloittaa. Samalla striimaus voi toimia myös pienenä lisätulona, vaikka Suomessa myös ammatikseen striimaavia löytyy. Itselleni tulot mahdollistivat muun muassa tietokoneen osien päivittämisen parempiin. Twitch perustuu pitkälti katsojien 5€/kk suuruisiin tilauksiin, millä kanavaa tuetaan. Tällä tilauksella katsoja saa käyttöönsä muun muassa mainoksettoman lähetyksen ja striimaajan personoidut emotet eli hymiöt. Näin kulttuurituottajan graafisen suunnittelun taidotkin pääsivät käyttöön. Itselleni striimaaminen toimi hyvänä sisällöntuotannon ja itsensä johtamisen -oppikurssina. Katsojia ei voinut pitää itsestään selvänä, joten pyrin luomaan kanavalleni vaihtelevaa sisältöä, vaikka se peleihin perustuikin. Striimaaminen ei myöskään nojaa mihinkään työaikoihin, vaan sitä teki silloin kun halusi, niin paljon kuin halusi. Mitä enemmän striimasi, sitä enemmän kanava oli esillä ja sille löytyi uusia katsojia. Aikataulutus auttoi rajan vetämisessä työn ja vapaa-ajan välille. Vaikka korona-aika ei striimaamiseen vaikuttanut sen ollessa siisti sisätyö, näkyi se heti keväällä 2020 katsojalukujen nousuna. Striimaaminen tuli elämääni jäädäkseen. Se on harrastus ja lisätienesti, paikka jonka kautta olen haastanut itseäni, tutustunut uusiin ihmisiin ja saanut oikeita ystäviä. Toivon, että tulevaisuudessa kulttuurituottajia löytyy paljon pelimaailmasta. - Anniina, kutu15
Luovuus valloilleen somessa
Toteutin opiskelijakollegani kanssa sosiaalisen median brändinhallintaprojektin Hey Look -nimiselle tapahtumasuunnittelu ja -stailaus yritykselle. Projektin tavoitteena oli Hey Look -brändin ja sen omistaman kuivakukkakaupan sosiaalisen median sisällöntuotanto, markkinointi sekä myynnin edistäminen. Saimme vapaat kädet päästää luovuutemme valloilleen ja lähteä tuottamaan meitä itseämme kiinnostavaa sisältöä. Tutkimme Hey Lookin sosiaalisen median markkinoinnin vahvuuksia ja heikkouksia, joita lopulta hyödynsimme tuotannoissamme. Lähdimme liikkeelle yrityksen tarpeista, osallistuvuuden lisäämisestä sekä ajankohtaisista aiheista. Kaikki mitä teimme, oli plussaa yrityksen brändin rakentamisessa. Tuotimme useita pieniä ja pari suurempaa kuvatuotantoa. Toimimme itse tuottajina, ideoijina, valokuvaajina ja assistentteina. Tavoitteemme oli tehdä mahdollisimman kestävää ja pitkään hyödynnettävää materiaalia. Lisäksi loimme kattavan hashtag -listauksen, kuvauslupapohjan sekä palautekyselyn, joka muuten nosti kukkakaupan myyntiä! Projekti oli ihana. Saimme olla luovia ja pääsimme toden teolla valokuvaamaan. Koimme sekä onnistumisia ja epäonnistumisia, mutta kaikista oppi ihan hirmuisesti. Käy bongaamassa lisää meidän suunnittelemiamme ja toteuttamia kuvia Hey Lookin Instagramista! Linkki instagramiin: https://www.instagram.com/heylook_fi/?hl=fi Kuvat: Sonya Ingher Tietopaketti Hey Lookista kiinnostuneille Hey Look Oy on tapahtumasuunnittelu ja -stailaus yritys. Yrityksen alaisena toimii kaksi sisarbrändiä, joista Hey Look -brändi keskittyy yritys- ja vaikuttajatapahtumien suunnitteluun ja -stailaukseen, kukkasuunnitteluun, työpajoihin ja sisällöntuotantoon. Toinen sisarbrändi, Nord & Mae, keskittyy taas hääsuunnitteluun ja -stailaukseen. Yleisesti yritys keskittyy visuaalisuuteen, oli kyse sitten tapahtumista tai markkinointimateriaalin luomisesta. - Sonya
Arabian katufestivaali artistituotanto cultural management festivaali festivaalituotanto hanke itsensä johtaminen itsenäinen projekti johtaminen kansainvälisyys Kansallismuseo Kulttuurialan projektityö kulttuurintuotanto kulttuurituotanto Kulttuurituottaja Kulttuurituottaja 2016 kulttuurituottaja 2017 kulttuurituottaja 2019 kulttuurituottaja 2020 kulttuurituottajat kulttuurituottaja YAMK Kutu15 kutu16 Kutu17 kutu18 markkinointi Metropolia metropolia ammattikorkeakoulu näyttely vartissa opastusvideo opiskelija projekti projektityö some sosiaalinen media tanssi tanssitaide tapahtumatuotanto Tuottajat18 Tuottajat20 tv-tuotanto vapaaehtoisten johtaminen vapaaehtoistyö viestintä yhteishaku